Senaatti-kiinteistöt etsii Helsingissä sijaitsevalle Uudenmaan kasarmille uutta omistajaa

tuomas_uusheimo_keksi_senaatti_sotamuseo_007

Kuva: Tuomas Uusiheimo

Senaatti-kiinteistöt käynnistää Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan Uudenmaan kasarmin kiinteistön myynnin. Kohteeseen kuuluu tontin lisäksi Maurinkadun puoleinen 3-kerroksinen rakennus ja Liisankadun puoleinen rakennus. Kokonaisuuden kerrosala on noin 8000 k-m2.

Kohteessa on käynnissä asemakaavan muutos, jonka tavoitteena on mahdollistaa käyttötarkoituksen muutos entisen Uudenmaan kasarmin rakennuksissa sekä kahden uuden asuinrakennuksen rakentaminen. Toinen uudisrakennusoikeus, noin 3000 kerrosneliömetriä tulee Senaatti-kiinteistöjen omistamalle tontille ja toinen noin 2000 kerrosneliömetriä samassa korttelissa olevalle Kruunuasuntojen tontille. Vanhat rakennukset suojellaan sisätiloineen erikseen määriteltävällä tavalla. Voimassa olevassa asemakaavassa yleisille toiminnoille varatut rakennukset muutetaan liike-ja toimitilakäyttöön, esimerkiksi toimistoksi tai hotelliksi.

Suunnitellun uuden asemakaavan mukaan joko vanhoihin rakennuksiin tai uudisrakennukseen tulee myös päiväkoti. Muutoksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa tontille maanalainen pysäköintilaitos.

”On tärkeää, että nyt tyhjillään olevat rakennukset pääsevät uuteen käyttöön tulevaisuudessa. Kehittämisellä saadaan luotua kortteliin uutta elämää ja viihtyisyyttä sekä samalla myös parempi ratkaisu nykyiselle tilaa vievälle avoparkkialueelle”, sanoo Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Otto Virenius.

Miehistökasarmista Sotamuseoksi

Viimeisimpänä Sotamuseon käytössä ollut Uudenmaan kasarmi rakennettiin 1880-luvun alussa Uudenmaan tarkk’ampujapataljoonalle. Liisankadun ja Maurinkadun kulmaan sijoittuvat miehistökasarmit kuuluivat alkuaan pataljoonaa varten rakennettuun suureen kasarmikokonaisuuteen.

1920-luvulla puolustuslaitoksen uudelleen järjestelyissä Liisankadun siipi tuli tunnetuksi Sotakorkeakoulun nimellä. Vastaperustetun korkeakoulun ohella rakennukseen sijoitettiin Sotatieteellinen keskuskirjasto, Sotahistoriallinen toimisto ja Sota-arkisto.

Ensimmäinen modernisointi tehtiin 1930-luvulla Sotakorkeakoulua varten Liisankadun siivessä. Maurinkadun siivessä kasarmitoiminta jatkui pidempään, minkä jälkeen rakennuksessa oli useita toimijoita aina 1960-luvulle saakka. Määrärahojen lisääntyessä 1960-luvulla molemmat rakennukset peruskorjattiin ja saatettiin jälleen yhtenäiseen asuun. Sotakorkeakoulu sai käyttöönsä koko Liisankadun siiven. Maurinkadun siivessä toimi Sotamuseon ohella Sotatieteellinen keskuskirjasto ja Sotahistoriallinen toimisto.

Maurinkadun siivessä toiminut Sotamuseo perustettiin Liisankadun kivijalkaan vuonna 1929. Talvisodan alkamisen 60-vuotismuistopäivänä avattiin Liisankadun siivessä uudet näyttelytilat, jotka jouduttiin sulkemaan tilojen huonontuneen kunnon takia toukokuussa 2016. Suunnitelmat museon peruskorjauksesta jäivät toteutumatta ja museo joutui luopumaan Liisankadun siivestä vuoden 2016 loppuun mennessä. Nykyisin Sotamuseo toimii Suomenlinnassa.

Sotamuseon rakennushistoriaselvitys

Senaatti-kiinteistöt teki lopullisen kiinteistökaupan Helsingin Mariankadulla sijaitsevasta arvokiinteistöstä

mariankatu_tiedote

Senaatti-kiinteistöt ja ICON Corporation Oy:n konkurssipesä tekivät Helsingin Kruunuhaassa sijaitsevasta Mariankatu 23 korttelin myynnistä lopullisen kiinteistökaupan aikaisemmin solmitun esisopimuksen mukaisesti 31.7.2020. Kauppahinta oli 13,6 milj. euroa. Kohteeseen on suunniteltu toteutettavan asuntoja sekä hotelli.

”Senaatti-kiinteistöjen ja ICON Corporation Oy:n konkurssipesän välisen lopullisen kiinteistökaupan jälkeen konkurssipesä myy kohteen edelleen erillisillä kaupoilla, joissa ostajana on Samla Capital Oy hallinnoimiensa rahastojen, Samla Asunnot Ky:n ja Samla Toimitilat II Ky:n lukuun”, sanoo konkurssipesänhoitaja Lassi Nyyssönen.

Vuonna 2017 Senaatti-kiinteistöt solmi ICON kiinteistörahaston kanssa kiinteistökaupan esisopimuksen. Alun perin lopullinen kiinteistökauppa oli määrä toteuttaa kaavoituksen valmistuttua vuonna 2019. ICON Corporation Oy ja osa sen tytäryhtiöistä asetettiin konkurssiin joulukuussa 2019. Konkurssilla ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta voimassa olevaan esisopimukseen. Esisopimuksessa kaupan ehtona ollut asemakaavamuutos vahvistui vuoden 2020 alusta, jolloin kaupan tekemisen edellytykset täyttyivät. Senaatti-kiinteistöt ja ICON Corporation Oy:n konkurssipesä ovat jatkaneet kauppaneuvotteluja lopullisen kiinteistökaupan viimeistelemiseksi esisopimuksen mukaisesti.

”Tämä Mariankadulla sijaitseva kortteli on upea historiallisesti arvokas kokonaisuus ja on hienoa, että uusi omistaja pääsee kehittämään kiinteistön uuteen loistoon ja arvoiseensa käyttöön. Toivomme myös, että tämän, ostajan hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa toteutetun, kaupan myötä ja osalta konkurssipesän velkojat saavat mahdollisimman suotuisan taloudellisen lopputuloksen”, toteaa Senaatti-kiinteistöjen kiinteistökehityksen ja -myynnin johtaja Mauri Sahi.

Mariankadun korttelikokonaisuuden rakennukset on suunnitellut arkkitehti Evert E. Lagerspetz, ja ne ovat valmistuneet vuonna 1885. Rakennuksissa on alun perin sijainnut upseerien ja aliupseerien asuntoja, verstastiloja sekä upseeriklubi. Rakennukset ovat toimineet myös venäläisen sotaväen kasarmina sekä yleisesikuntana. Korttelin keskelle, osoitteeseen Liisankatu 8G, valmistui vuonna 1930 arkkitehti Armas Siitosen suunnittelema uudisrakennus maanviljelyskemialliseksi laboratorioksi.

Helsingissä sijaitsevan Sotamuseon tontille ja vanhoille rakennuksille kehitetään uutta käyttöä

Senaatti 20150821  Sotamuseo, Helsinki

Kuva: Tuomas Uusheimo

Senaatti-kiinteistöt käynnistää yhdessä Kruunuasuntojen kanssa Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan Sotamuseon tonttien kehittämisen. Tällä hetkellä tyhjillään olevat sotamuseon rakennukset suojellaan ja niille etsitään uutta käyttöä ja omistajaa. Samassa yhteydessä tutkitaan myös tonttien täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Senaatti omistaa korttelista Sotamuseon tontin ja Kruunuasunnot omistaa korttelin pohjoislaidassa olevan tontin.

Alustavien suunnitelmien mukaan Sotamuseon vanhoihin rakennuksiin voitaisiin sijoittaa esimerkiksi toimitilaa, hotelli sekä päiväkoti. Lisäksi Senaatti ja Kruunuasunnot selvittävät täydennysrakennusmahdollisuutta omilla tonteillaan. Korttelin kehittäminen avaa uusia mahdollisuuksia myös yhtenäisen ja viihtyisän korttelipihan suunnittelulle ja toteutukselle. Senaatti-kiinteistöt ja Kruunuasunnot ovat jättäneet tonteista asemakaavan muutoshakemuksen ja kaupunki käynnistää virallisen asemakaavaprosessin kevään 2020 aikana.

”On tärkeää, että nyt tyhjillään olevat rakennukset pääsevät uuteen käyttöön tulevaisuudessa. Kehittämisellä saadaan luotua kortteliin uutta elämää ja viihtyisyyttä sekä toivottavasti myös parempi ratkaisu nykyiselle tilaa vievälle avoparkkialueelle. Nykyiset autopaikat voitaisiin sijoittaa esimerkiksi pihan alle rakennettavaan pysäköintihalliin” sanoo Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Otto Virenius.

Senaatti-kiinteistöt järjesti korttelin tulevaisuuden suunnitelmista keskustelutilaisuuden korttelin asukkaille maanantaina 24.2. Svenska klubbenilla. Osanotto oli runsas, keskustelu oli vilkasta ja tilaisuus tuotti paljon aineksia jatkosuunnitteluun. Vanhojen kasarmirakennusten suojelua ja saamista uuteen käyttöön pidettiin hyvänä tavoitteena, mutta kaavailtuun täydennysrakentamiseen suhtauduttiin tilaisuudessa kriittisesti. Täydennysrakentamista parempana ratkaisuna pidettiin kasarmirakennusten muuttamista asunnoiksi. Huolta herätti myös korttelin hule- ja pohjavesien hallinta, näkymät asunnoista, uusien rakennusten madollinen varjostus sekä rakentamisen aikaiset häiriöt. Laajaa avointa korttelipihaa puineen arvostettiin ja toivottiin, että pihan avaruus säilyisi jatkossakin.

Miehistökasarmista Sotamuseoksi

Viimeisimpänä Sotamuseon käytössä ollut Uudenmaan kasarmi rakennettiin 1880-luvun alussa Uudenmaan tarkk’ampujapataljoonalle. Liisankadun ja Maurinkadun kulmaan sijoittuvat miehistökasarmit kuuluivat alkuaan pataljoonaa varten rakennettuun suureen kasarmikokonaisuuteen.

1920-luvulla puolustuslaitoksen uudelleen järjestelyissä Liisankadun siipi tuli tunnetuksi Sotakorkeakoulun nimellä. Vastaperustetun korkeakoulun ohella rakennukseen sijoitettiin Sotatieteellinen keskuskirjasto, Sotahistoriallinen toimisto ja Sota-arkisto.

Ensimmäinen modernisointi tehtiin 1930-luvulla Sotakorkeakoulua varten Liisankadun siivessä. Maurinkadun siivessä kasarmitoiminta jatkui pidempään, minkä jälkeen rakennuksessa oli useita toimijoita aina 1960-luvulle saakka. Määrärahojen lisääntyessä 1960-luvulla molemmat rakennukset peruskorjattiin ja saatettiin jälleen yhtenäiseen asuun. Sotakorkeakoulu sai käyttöönsä koko Liisankadun siiven. Maurinkadun siivessä toimi Sotamuseon ohella Sotatieteellinen keskuskirjasto ja Sotahistoriallinen toimisto.

Maurinkadun siivessä toiminut Sotamuseo perustettiin Liisankadun kivijalkaan vuonna 1929. Talvisodan alkamisen 60-vuotismuistopäivänä avattiin Liisankadun siivessä uudet näyttelytilat, jotka jouduttiin sulkemaan tilojen huonontuneen kunnon takia toukokuussa 2016. Suunnitelmat museon peruskorjauksesta jäivät toteutumatta ja museo joutui luopumaan Liisankadun siivestä vuoden 2016 loppuun mennessä. Nykyisin Sotamuseo toimii Suomenlinnassa.

Sotamuseon rakennushistoriaselvitys (pdf)

Apulaisoikeusasiamies tutkii Senaatti-kiinteistöjen aseman valtion monopolivuokranantajana

Äänekosken-poliisiasema-havainnekuva-1600x900

Senaatti-kiinteistöt käynnistää uuden poliisiaseman rakentamisen Keski-Suomessa, Äänekoskella. Uusi poliisiasema otetaan käyttöön arviolta vuoden 2020 loppupuolella.

Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen selvittää valtion vuokrajärjestelmän oikeudellista perustaa ja Senaatti-kiinteistöjen oikeudellista asemaa monopoliasemassa toimivana valtion virastojen vuokranantajana.

Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos eli osa valtiota. Valtion liikelaitoslain mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on huolehtia valtion kiinteistövarallisuudesta.

Valtiovarainministeriölle lähettämässään lausunto- ja selvityspyynnössä Pölönen kehottaa ministeriötä ottamaan kantaa siihen, onko 1.1.2016 käyttöön otettu valtion uusi vuokrajärjestelmä voitu luoda valtioneuvoston asetuksella, vai olisiko asiasta pitänyt säätää lailla.

Pölönen tiedustelee ministeriöltä mm. siitä, kuka (Puolustusvoimat, valtiovarainministeriö vai Senaatti-kiinteistöt) räjähdyksen sattuessa vastaa siitä, jos puolustusvoimien räjähdevarastoja ei ole saatettu kaikilta osin määräysten edellyttämään kuntoon, vaikka apulaisoikeusasiamiehet ovat jo vuosina 2008 ja 2016 antamissaan ratkaisuissa kiinnittäneet asiaan huomiota. Vastaavia vastuunjakoa koskevia kysymyksiä liittyy myös vapautensa menettäneiden henkilöiden säilytystilojen ja valtion virastojen kuntoon ja terveellisyyteen.

Oikeusasiamiehen kanslian suorittamilla tarkastuksilla ja kantelujen käsittelyssä tulee toistuvasti esiin Senaatti-kiinteistöjen asema ja se, että virastojen vuokraamien tilojen puutteiden korjaaminen ei ole mahdollista ilman Senaatti-kiinteistöjen myötävaikutusta.

Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen valtiovarainministeriölle lähettämä pyyntö 6870/2019 on julkaistu kokonaisuudessaan osoitteessa www.oikeusasiamies.fi.

Senaatti-kiinteistöt: Tuomas Pusa on ministeriöt ja erityiskiinteistöt -toimialan uusi toimialajohtaja

6106-pusa-nimitys

Senaatti-kiinteistöjen uudeksi toimialajohtajaksi on valittu dip.ins. MBA Tuomas Pusa.  Hän seuraa tehtävässään Olavi Hiekkaa, joka siirtyi marraskuun alussa valmistelemaan sote- ja maakuntauudistuksen toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskuksen perustamista.

Tuomas on jo monelle Senaatti-kiinteistöjen asiakkaalle entuudestaan tuttu, sillä hän on toiminut aiemmin Senaatti-kiinteistöjen asiakaspäällikkönä toimistot-toimialalla ja vastannut muun muassa verohallinnon asiakkuudesta.

Työn luonne muuttuu 

Marraskuun alusta ministeriöt ja erityiskiinteistöt -toimialajohtajana aloittanut Tuomas Pusa arvioi työelämän murroksen heijastuvan vahvasti myös hänen uusien asiakkuuksiensa toiminnan kehittämisessä.

”Työ kehittyy kohti luovuutta vaativaa ongelmanratkaisua, jota tehdään organisaatiorajat ylittävissä verkostoissa. Ihmiset valitsevat ajan ja paikan työn tekemiselle”, Pusa sanoo.

Valtionhallinnon asiakkaat odottavat 24/7 käytettävissä olevia sähköisiä palveluita. Samalla kun digitalisaatio automatisoi työt, jotka voidaan ohjelmoida, älykkäät laitteet mahdollistavat meidän jokaisen oman suorituskyvyn parantamisen.

”Tila muuttuu palveluksi, jota käytetään kulloisenkin tarpeen mukaan, eikä se saa enää rajoittaa organisaatioiden muutosta ja kehittymistä. Valtionhallinnossa organisaatiorajat ylittävät yhteiskäyttöiset tilat tarkoittavat valmiita ”avaimet-käteen” -ratkaisuja, joihin sisältyy fyysisen tilan lisäksi palveluita, kuten esimerkiksi turvallisuus, AV-laitteet, kokouspalvelut ja puhtaanapito. Nämä muutostrendit haastavat meidät Senaatissa miettimään yhdessä asiakkaidemme kanssa, miten viemme yhdessä suorituskykyämme eteenpäin”, Pusa sanoo.

ME-toimialan asiakkaina ovat muun muassa ministeriöiden toimitila-asioista vastaava valtioneuvoston kanslia, tutkimuslaitokset ja lähinnä pääkaupunkiseudulla sijaitsevat kulttuurilaitokset, kuten Suomen Kansallisooppera ja Kansallisgalleria sekä valtion erityiskouluja, koulukoteja ja sairaaloita.

Suuri osa asiakkaista toimii arvokiinteistöiksi luokiteltavissa, suojelluissa rakennuksissa tai tutkimuslaitoksille suunnitelluissa erikoistiloissa, joiden ylläpito ja kehittäminen vaativat erityisosaamista.

 

Senaatti-kiinteistöt on myynyt Uudenmaankadulla sijaitsevan arvorakennuksen

uudenmaankatu1-5

Senaatti-kiinteistöt on myynyt Helsingissä Uudenmaankatu 1-5 sijaitsevan arvokiinteistön Lapis Rakennus Oy:lle 26,5 miljoonalla eurolla.  Kiinteistö toimi aiemmin Tullihallituksen toimitalona. Tullihallitus on keskittänyt toimintansa Pasilaan ja tällä hetkellä Erottajalla sijaitsevaa rakennusta käyttää sisäministeriö arviolta vuoteen 2017 asti. Tämän jälkeen valtion käyttö kiinteistössä päättyy, joten valtion kiinteistöstrategian mukaisesti se päätettiin myydä.

”Kohteesta on käyty useampi tarjouskilpailu ja viimeisin tarjouskilpailu tuotti valtion kannalta halutun lopputuloksen”, toteaa Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Esa Pentikäinen. Lopullinen kauppa edellyttää vielä luovutuslain mukaisen eduskunnan päätöksen.

Tontilla sijaitsee kaksi eri aikaan rakennettua rakennusta, jotka on myöhemmin yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi. Ensimmäinen rakennus valmistui Erottajan varrelle vuonna 1891, ja sen suunnitteli arkkitehti Theodor Höijer.  Toinen rakennus valmistui Yrjönkadun puolelle vuonna 1905, arkkitehtina oli toimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna.

Molemmat talot rakennutti aikoinaan henkivakuutusyhtiö Kaleva liike- ja asuintaloiksi. Valtio osti kiinteistön vuonna 1913. Yhdistettyihin taloihin muutti valtion virastoja, mutta merkittävä määrä huoneistoja oli asuinkäytössä vielä 1930-luvulla, joitakin asuntoja oli pihasiivissä vielä 1970-luvulla.

Talot ovat arkkitehtonisesti ja historiallisesti arvokkaita, ja ne on suojeltu vuonna 1980 asetuksen nojalla. Tontilla on voimassa asemakaava vuodelta 1957. Asemakaavassa tontin käyttötarkoitus on yleisen rakennuksen tontti.

Lapis Rakennus Oy on suunnitellut kiinteistön palauttamista alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, liike- ja asuintaloksi. ”Nyt ostettu arvokiinteistö jatkaa erinomaisesti Lapis Rakennuksen strategiaa toimia hyvällä sijainnilla olevien arvokohteiden parissa”, toteaa Lapis Rakennuksen toimitusjohtaja Pasi Kivimäki.

Myyjän kaupallisena neuvonantajana toimi Tuloskiinteistöt Oy.

Päijät-Hämeen käräjäoikeuden ja Salpausselän syyttäjänviraston Lahden palvelupisteen toimitilojen vuokrasopimukset on solmittu

paijat_hameen_karajaoikeus_askonalue

Senaatti-kiinteistöt järjesti julkisen hankinnan kautta tilahaun ja vuokrakilpailutuksen Päijät-Hämeen käräjäoikeuden ja Salpausselän syyttäjänviraston Lahden palvelupisteen uusista toimitiloista. Tilahaku toteutettiin Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijapalveluna vuoden 2014 aikana, ja kilpailutuksen voitti Renor Oy.  Uudet tilat löytyivät Lahden Askonalueelta aiemmin tehdaskäytössä olleesta kiinteistöstä osoitteesta Askonkatu 9.  Kilpailutuksen jälkeen on laadittu hankesuunnitelma, jonka pohjalta hanketta viedään eteenpäin.

Vuokrasopimukset on nyt solmittu ja tilojen tarkempi toteutussuunnittelu aloitetaan välittömästi.

Tilakilpailutuksen voittanut Renor Oy on yhdessä oikeusministeriön ja tilojen tulevien käyttäjien kanssa laatinut pohjaratkaisun ja tilaohjelman. Tilaratkaisussa hyödynnetään aiemmin tehdaskäytössä olleita halleja ja työskentelytiloja. Niihin rakennetaan toimisto-, asiakas- ja oikeussalitiloja. Tilojen koko on yhteensä noin 3800 m² ja niitä tulee käyttämään 100 työntekijää sekä laaja asiakaskunta. Toteutussuunnittelussa huomioidaan valtion toimitilastrategian ja oikeusministeriön valtakunnallisen toimitila- ja työympäristökonseptin vaatimukset.

Hankkeelle on saatu Senaatti-kiinteistöjen hallituksen päätös 16.9.2015 ja valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan puolto 17.9.2015. Vuokrasopimukset allekirjoitettiin 9.10.2015.  Tilat voidaan ottaa käyttöön 1.12.2016.

Senaatti-kiinteistöt: Valtio myy yliopistokiinteistöosakkeitaan pääkaupunkiseudun yliopistoille

Valtio on päättänyt myydä osakeomistuksiaan yliopistokiinteistöyhtiöistä. Valtion kiinteistövarallisuutta hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt on allekirjoittanut ehdolliset kauppakirjat Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:n ja Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n osakekannan myynnistä.

Ostajina toimivat Aalto-yliopisto ja Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy. Kaupat ovat ehdollisia, koska valtion osalta asiasta päättää lopullisesti eduskunta. Osapuolet ovat sitoutuneet viemään kaupat loppuun nopeasti eduskunnan päätöksen jälkeen.

Myyntiprosessissa oli mukana lukuisia osakkeista kiinnostuneita koti- ja ulkomaisia ostajia. Myyntiprosessin yksityiskohdista, myyntihinnasta ja kaupan muista ehdoista osapuolet eivät tässä vaiheessa anna tietoja julkisuuteen.

Myynnin yhteydessä valtiolle on tärkeää varmistaa yliopistojen toimintaedellytysten säilyminen ja merkittävän suomalaisen kiinteistöomaisuuserän asianmukainen hoito. ”On varmastikin kaikille osapuolille paras ratkaisu, että ostajiksi valikoituivat pääomistajina toimivat yliopistot itse”, toteaa Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Jari Sarjo.

Kummatkin ostajatahot näkevät osakkeiden ostamisen tärkeänä askeleena kampustensa pitkäjänteiselle ja joustavalle kehitykselle, joka turvaa opetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytykset. Kiinteistösijoitukset tuovat myös pitkällä tähtäimellä vakavaraisuutta yliopistokonsernien taseisiin. Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:n osakekannan omistaa kaupan jälkeen kokonaisuudessaan Aalto-yliopisto. Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n omistavat osakekaupan jälkeen Helsingin yliopisto, Svenska Handelshögskolan sekä Taideyliopisto.

Senaatti-kiinteistöt: Upea Suitian kartanolinna on nyt myynnissä

2535-Suitian_Kartano_ilmakuva_1

Senaatti-kiinteistöt on tänään 7.10. laittanut myyntiin Suitian kartanolinnan ja siihen liittyvät mittavat maa- ja metsäalueet sekä lukuisat alueen muut rakennukset. www.suitiankartano.fi  Kartanon komea historia ulottuu aina 1400-luvulle saakka, ja päärakennuksena toimiva 1540-luvulla rakennettu kartanolinna on vanhin Suomessa säilynyt rakennustyyppinsä edustaja.  Linnan puisto on peräisin 1500-luvulta. Tilalla oleva runsas rakennuskanta soveltuu moniin tarkoituksiin.  Suitian tilakokonaisuus on nyt historiansa käännekohdassa ja sille haetaan uutta toimintamuotoa.

Suitian kartano sijaitsee Siuntiossa, viidenkymmenen kilometrin etäisyydellä Helsingistä ja käsittää runsaan rakennuskannan ja maatalouskeskuksen lisäksi noin 770 hehtaaria maata. Kokonaisuus muodostuu useista eri kiinteistöistä.  Kaiken kaikkiaan rakennuksia alueella on yli 60. Välittömästi kartanon pihapiirin äärellä ovat eri-ikäiset maatalouden tuotantorakennukset, tilan työntekijöiden asuinrakennukset sekä entinen sotainvalidien asuntola ja kuntoutuskeskus Harjulinna.   Päärakennuksessa eli linnassa on 1 300 neliömetriä tilaa. Linna on hyvin säilynyt, ja se on peruskorjattu vuosina 1997−1999.

Suitia on ollut viimeksi Helsingin yliopiston käytössä vuoteen 2006 saakka. Valtiolla ei ole kiinteistölle enää käyttöä, joten Senaatti-kiinteistöt on laittanut myyntiin kartanolinnan ja siihen liittyvät mittavat maa- ja metsäalueet.

Myynti tarjousten perusteella

Senaatti-kiinteistöt myy valtion toimintatavan mukaisesti Suitian tarjousten perusteella.  Valtio voi myydä kiinteistöomaisuuttaan vain käypään hintaan.  Yli 10 milj. euron arvoisista kaupoista tarvitaan eduskunnan päätös.   ”Tarjouskilpailu on kaksivaiheinen.  Ensimmäisessä vaiheessa pyydämme kiinnostuneita ilmoittautumaan tarjouskilpailuun ja esittämään alustavat suunnitelmat kohteen käyttötarkoituksesta, ehdot kaupan toteutumiselle sekä alustavan käsityksen kohteen arvosta.  Varsinainen tarjouskilpailu sitovine tarjouksineen järjestetään marras-joulukuussa 2014 ”, valottaa myyntiprosessia myyntipäällikkö Esa Pentikäinen Senaatti-kiinteistöistä.

Ainutlaatuinen kohde – komea historia

Suitian kartanolinnalla on ainutlaatuisen kiinnostava historia. Tila perustettiin vuonna 1420, ja se siirtyi 200 vuoden ajaksi suuraateliselle Fleming-suvulle. Valtaneuvos Erik Fleming rakennutti kartanolinnan 1540-luvulla, ja sotamarsalkka Claes Fleming omisti tilan vuosina 1560 – 1597.  Suitia siirtyi Suomen valtion omistukseen vuonna 1934. Linna on vanhin Suomessa säilynyt rakennustyyppinsä edustaja.   Myös linnaa ympäröivä puisto on peräisin 1500-luvulta. Kartanon pellot ja maatilan rakennukset ovat tällä hetkellä vuokralla.  Tilalla oleva runsas rakennuskanta soveltuu moniin tarkoituksiin.

Suitia on suojeltu kohde, ja tarjouksen tekijöiden tulee ottaa huomioon kiinteistön kulttuurihistorialliset ominaispiirteet ja suojelutilanne. Senaatti-kiinteistöt on teettänyt Suitiasta toimintatapansa mukaisesti rakennushistoriallisen selvityksen, joka tukee myytävän kohteen ominaispiirteiden, säilyneisyyden ja merkityksen arviointia sekä suojelun tarpeiden sekä tavoitteiden määrittämistä.

Esittelymateriaalia:

Kartanolinnaan voi tutustua verkkosivustolla www.suitiankartano.fi

Lisätietoja löytyy myös Senaatti-kiinteistöjen myyntisivustolta www.senaattimyy.fi