Tieteiden talo Helsingin Kruununhaassa uudistetaan historiallista ilmettä kunnioittaen

rsz_tieteiden_talo_ala-aula

kuvaaja Arno de la Chapelle

Senaatti-kiinteistöt aloittaa Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan Tieteiden talon peruskorjauksen, joka kestää kesään 2022 saakka.

Kirkkokatu 6:ssa sijaitseva rakennus on valmistunut 1920-luvulla alun perin koulurakennukseksi. Viisikerroksisen päärakennuksen lisäksi pihalla on matalampi salisiipi. Rakennuksen erikoisuutena ovat n. 70 Emil Cedercreutzin kipsireliefiä, jotka hän lahjoitti koulun koristukseksi. Vuonna 1996 talosta kunnostettiin koti tieteellisille seuroille arkkitehti Vilhelm Helanderin suunnitelmien mukaan. Tämä restaurointivaihe on nyt tehtävän kunnostuksen lähtökohtana.

Rakennus on tähän saakka ollut pääasiassa Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäsenyhdistysten kokouspaikkana. Nyt tehtävässä peruskorjauksessa osa kokoushuoneista muutetaan nykyaikaiseksi työympäristöksi TSV:n työntekijöille. Lisäksi muutama jäsenseura muuttaa salisiiven päädyn entiseen asuntoon. Näin koko rakennus saadaan tieteen palvelukseen tehokkaasti. Peruskorjauksessa rakennuksen talotekniikka ja ravintolan keittiö uusitaan nykypäivän vaatimusten mukaisiksi. Työtilojen ja salien akustiikkaa sekä teknistä varustusta parannetaan.

Rakennuksen historiallisen ilmeen ja hengen varjelu on tärkeä osa peruskorjausta. Julkisivut ja alkuperäiset ikkunat kunnostetaan huolellisesti. Rakennuksen sisäpintojen koristemaalaukset, alkuperäiset sisäovet ja reliefit konservoidaan.

Työmaan pystytys on käynnistynyt 10.5.2021 ja rakennus huputetaan julkisivujen ja vesikaton korjaustöiden ajaksi.

Peruskorjauksen kustannukset ovat 8 milj. euroa ja niistä vastaa kiinteistön omistajana ja peruskorjauksen rakennuttajana Senaatti-kiinteistöt.  Pääurakoitsijana toimii Rakennus Finrem Oy, joka on erikoistunut vaativaan korjausrakentamiseen. Arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallin ja arkkitehdit Helander-Leiviskän muodostama työyhteenliittymä, pääsuunnittelijana Minna Lukander.

SRV uudistaa historiallisen Snellmanian kiinteistön Kruununhaassa Helsingin Yliopistokiinteistölle

84e23c4e06a95689_800x800ar

Kuva: Arkkitehtitoimisto Okulus Oy

SRV ja Helsingin Yliopistokiinteistöt ovat allekirjoittaneet sopimuksen Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan Snellmanian peruskorjauksesta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen projektinjohtourakan arvo on noin 12 miljoonaa euroa. Hanke kirjataan SRV:n tilauskantaan toukokuulle 2021. Hankkeen suunnittelu on käynnistynyt ja rakentaminen alkaa toukokuussa 2021. Peruskorjaus valmistuu syksyllä 2022.

1830-luvulla rakennettu rakennus sijaitsee korkeakoulurakennusten korttelissa osoitteessa Unioninkatu 37, ja tunnetaan myös nimellä Vanhan klinikan päärakennus. Alun perin sairaalakäyttöön rakennettu kiinteistö muutettiin 1990-luvulla Helsingin yliopiston opetus- ja toimistotiloiksi, jotka ovat valtiotieteellisen tiedekunnan käytössä. Rakennus kuuluu Helsingin yliopistonrakennusten muodostamaan valtakunnallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, joten rakennuksen julkisivut, rakenteet sekä osa sisätiloista ovat suojeltuja. Rakennus on suojeltu rakennusperintölain nojalla, ja korjaustöiden suunnittelua on tehty tiiviissä yhteistyössä museoviraston kanssa.

Rakennus muodostuu päärakennuksesta ja kahdesta siipirakennuksesta. Tilat peruskorjataan vaiheistetusti tukemaan entistä paremmin yliopiston opetusta ja tutkimusta. Peruskorjauksen laajuus on noin 5300 bruttoneliömetriä. Korjaus- ja muutostöiden suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota julkisivujen, rakennusrungon ja kiinteiden sisäpuolisten rakenteiden säilymiseen. Rakennusosien korjaustyöt ja tarvittavilta osin uusiminen toteutetaan siten, että rakenteet, materiaalit ja työtavat vastaavat alkuperäistä toteutusta ja sopivat rakennuksen ominaispiirteisiin. Samalla huomioidaan kuitenkin vastuulliset ja kestävät korjausratkaisut rakennuksen koko elinkaarta ja hiilijalanjälkeä ajatellen.

”Uudistamme Snellmanian kiinteistön sen alkuperää kunnioittaen. Kohde on hieno jatkumo vaativien saneerauskohteiden joukkoon. Olemme toteuttaneet Helsingin Yliopistokiinteistöille useita vastaavia peruskorjausurakoita. Meillä on vahva osaaminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen korjausrakentamisesta erityisesti kaupunkien keskustoissa. Aiemmin olemme tehneet mittavia peruskorjauksia muun muassa Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa ja Kaisa-talossa, Brondan kulmassa, sekä keskustan Stockmannin tavaratalossa. Parhaillaan uudistamme myös Elannon taloa Hakaniemessä”, toteaa SRV:n pääkaupunkiseudun toimitilarakentamisesta vastaava johtaja Jouni Forsman.

”Omalta osaltani ajattelen päivittäin, kun työpaikalle tulen, että on ilo ja kunnia työskennellä historiallisessa rakennuksessa. Tuleva remontti mahdollistaa vielä entistä paremmin tämän päivän opetukseen ja työskentelyyn tarvittavan ympäristön rakennuksen arkkitehtuuria ja historiaa kunnioittaen”, rakennuksen käyttäjä, valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani Marjaana Seppänen toteaa.

HKScan myi Vantaan kiinteistönsä maapohjan ja rakennukset Sagax Finland Asset Managementille

HKScan_logo

HKScan-konserni on myynyt yhtiön hallituksen päätöksellä Vantaan kiinteistönsä maapohjan ja rakennukset kiinteistösijoittaja Sagax Finland Asset Management Oy:lle, joka on Nasdaqin Tukholmassa listatun AB Sagaxin tytäryhtiö. Kauppahinta on lähes 77 miljoonaa euroa. Kaupalla ei ole merkittävää tulosvaikutusta HKScanin kuluvan vuoden tulokseen. Kaupan yhteydessä sovittu vuokrasopimus antaa HKScanille mahdollisuuden jatkaa ja kehittää liiketoimintaansa Vantaalla seuraavat 20 vuotta. Sopimus sisältää myös option lisävuosista.

”Ostimme Vantaan tontin keväällä 2020 turvataksemme toimintamme jatkuvuuden, sillä yksikön teknis-taloudellinen käyttöikä jatkuu pitkälle 2030-luvulle. Olemme etsineet laajennusta kiinteistön omistuspohjaan ja päätyneet nyt julkistettuun ratkaisuun, sillä se mahdollistaa meille pitkäjänteisen liiketoiminnan kehittämisen Vantaalla. Kiinteistön myynti mahdollistaa myös HKScanin korollisten lainojen määrän merkittävän pienenemisen, mikä laajentaa rahoituspohjaa yhtiön strategian toteuttamiselle”, sanoo HKScanin toimitusjohtaja Tero Hemmilä.

Tehdyn kaupan myötä HKScanin rahoituksen rakenne monipuolistuu. Tässä yhteydessä sovitun pitkäaikaisen vuokrasopimuksen vuokravastuut kirjautuvat kuitenkin IFRS:n mukaisesti yhtiön taseeseen leasingvelkana. Tästä johtuen sopimus pienentää yhtiön nettovelkaa noin 10 miljoonalla eurolla ja osakekohtaista nettovelkaa 10 eurosenttiä osakkeelta. HKScanin Vantaasta maksama vuokra tulee olemaan noin viisi miljoonaa euroa vuodessa, vastaavasti yhtiöön ei jatkossa kohdistu Vantaan kiinteistöön liittyvä poistoja ja rahoituskulut alenevat.

”Pitkäaikainen vuokrasopimus mahdollistaa liiketoiminnan pitkäjänteisen kehittämisen sekä uusia muotoja saavan ruoan valmistuksen että asiakastoimitusten osalta lähellä pääkaupunkiseudun kasvavaa kuluttajakeskittymää. Lyhyemmät kuljetusmatkat ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä myös ympäristönäkökulmat huomioiden. Vantaan logistinen sijainti ja kyvykkyys tarjoavat myös mielenkiintoisen alustan kumppanuuksiin muiden elintarvikeyritysten kanssa”, sanoo toimitusjohtaja Tero Hemmilä.

HKScan valmistaa Vantaalla aterioita ja lihavalmisteita vuosittain noin 50 miljoonaa kiloa. Alueella sijaitsevan logistiikkakeskuksen kautta toimitetaan vuosittain tuotteita asiakkaille lähes 120 miljoonaa kiloa. Vantaan yksikössä työskentelee lähes 700 ruoka-alan ammattilaista.

HKScan osti Vantaan tontin huhtikuussa 2020 LSO Osuuskunnalta käyttäen maanvuokrasopimukseen sisältynyttä etuosto-oikeutta. Kauppahinta oli noin 36 miljoonaa euroa ja vastasi tarjousta, jonka LSO Osuuskunta oli saanut kolmannelta osapuolelta. Nyt tehty kauppa sisältää maapohjan lisäksi myös kiinteistöllä olevat rakennukset.

SATOn Vuosikertomus ja Vastuullisuusraportti 2020: Onnistuimme energiansäästötoimenpiteissä ja muokkasimme organisaatiotamme vastaamaan entistä paremmin asiakkaidemme tarpeita

referenssi_sato

SATOn vuosikertomus ja vastuullisuusraportti 2020 on julkaistu. Koronapandemian aiheuttama epävarmuus kertomusvuonna näkyi SATOn liiketoiminnassa vaihtuvuuden kasvuna ja sitä kautta taloudellisen vuokrausasteen heikkenemisenä. Vuonna 2020 panostimme energiansäästöön, vähensimme toiminnastamme aiheutuvia päästöjä sekä paransimme asiakaspalvelumme tavoitettavuutta.

Koko vuoden vuokrausaste oli 96,7 prosenttia. Vuokrausasteen heikkenemiseen vaikutti koronapandemiasta aiheutuneen yleisen epävarmuuden lisäksi lisääntynyt vuokra-asuntotarjonta markkinoilla sekä asiakastyytyväisyytemme hienoinen lasku.

Kertomusvuonna onnistuimme erinomaisesti energiansäästötoimenpiteissä ja saavutimme vuodelle 2022 asetetun tavoitteen jo vuoden 2020 lopussa. Energiansäästön ansiosta toiminnastamme aiheutuneet päästöt pienenivät. Vuonna 2020 aloitimme ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien kartoituksen ja sitouduimme raportoimaan ne jatkossa TCFD-viitekehyksen mukaisesti.

”Alkuvuonna 2020 alkanut koronapandemia haastoi työskentelyämme ja vaikutti toimintaamme kertomusvuonna erityisesti poikkeusjärjestelyinä, joilla pyrimme turvaamaan sekä henkilökuntamme että asukkaittemme turvallisuuden ja hyvinvoinnin. Selvisimme kuitenkin poikkeuksellisesta vuodesta hyvin. Paransimme kertomusvuonna asiakaspalvelumme tavoitettavuutta ja rekrytoimme vuoden aikana merkittävästi lisää henkilöstöä”, SATOn toimitusjohtaja Antti Aarnio kertoo.

”Asiakas ensin -kehitysohjelmamme mukaisesti keskityimme organisaation ja palveluprosessiemme muokkaamiseen vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita. Pyrimme olemaan tiiviisti läsnä asiakkaidemme arjessa voidaksemme palvella heitä parhaalla mahdollisella tavalla. Laajensimme talomestari-toimintamallia pääkaupunkiseudulla ja asuntoliiketoiminnassamme aloitti 12 uutta henkilöä uudenlaisessa palvelupäällikön tehtävässä”, Aarnio jatkaa.

Energiatehokkaampaa asumista

Vastuullisuustyötämme ohjaavat SATOn strategia ja vastuullisuusohjelmamme vuosille 2019–2022, jossa painottuvat hiilineutraalit kaupungit ja sekä asukkaiden ja naapurustojen hyvinvointi. Vähennämme ympäristökuormitusta huoltamalla ja korjaamalla koteja ja kiinteistöjä säännöllisesti elinkaariperiaatteen mukaan sekä rakennuttamalla asuntoja pääsääntöisesti valmiiseen kaupunkiympäristöön ja hyvien kulkuyhteyksien varrelle.

Kertomusvuonna jatkoimme investointeja SATOkotien energiatehokkuuteen ja vedensäästöön. Olemme sitoutuneet kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen mukaisiin tavoitteisiin, jotka vähentävät sähkön ja lämmön yhteenlaskettua kulutusta 10,5 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoteen 2025 mennessä.

Asuintalojen energiatehokkuutta koskeva lainsäädäntö edellyttää uudisrakennuksilta energiatehokkuuslukua 90. SATO on sitoutunut rakentamaan huomattavasti energiatehokkaampia taloja ja tavoitteemme uudiskohteissa on energiatehokkuusluku, joka on alle 81.

Vuonna 2020 keskityimme asumisviihtyvyyden parantamiseen ja energiankulutuksen vähentämiseen tekoälyn avulla. Asensimme kertomusvuonna noin 3 000 mittausanturia mittaamaan asuntojen lämpötilaa ja kosteutta. Mittausanturit on asennettu yhteensä noin
20 000 SATOkotiin. Kiinteistösähkömme oli kertomusvuonna tuulivoimalla tuotettua ja päästövapaata.

”Koronapandemiasta johtuen emme onnistuneet kertomusvuonna kaikissa tavoitteissamme. Rajoitusten vuoksi emme päässeet muun muassa tekemään asunnoissa kaikkia vedensäästöön tähtääviä toimenpiteitä ja vedenkulutus kasvoi asukkaiden viettäessä tavallista enemmän aikaa kodeissa”, Aarnio toteaa.

Menestyimme jälleen kiinteistöalan kansainvälisessä vastuullisuusarvioinnissa GRESBissä (Global Real Estate Sustainability Benchmark), ja säilytimme 4/5 tähteämme 78 pisteellä.  Omassa vertailuryhmässään SATOn tulos muihin  pohjoiseurooppalaisiin asuntosijoittajiin verrattuna nousee yli keskiarvon.

Vihreän rahoituksen viitekehys ja ensimmäinen vihreä joukkovelkakirjalaina

Julkaisimme keväällä 2020 vihreän rahoituksen viitekehyksen, joka kytkee SATOn vastuullisuustavoitteet sen rahoitusratkaisuihin. Viitekehys perustuu yhtiön strategiaan ja vuonna 2019 julkaistuun vastuullisuusohjelmaan.

Syyskuussa 2020 SATO laski liikkeelle ensimmäisen 350 miljoonan euron seitsemän vuoden vakuudettoman vihreän joukkovelkakirjalainan. Käytämme varat vihreän rahoituksen viitekehyksemme mukaisten kohteiden rahoitukseen ja/tai jälleenrahoitukseen.

Vuosikertomus ja vastuullisuusraportti 2020, laadittiin seitsemättä kertaa GRI-ohjeiston mukaisesti. Tutustu vuosikertomukseen ja vastuullisuusraporttiin osoitteessa:
https://www.sato.fi/fi/vuosikertomus-2020

 

Asuntomarkkinakatsaus tammikuu 2021: Joulukuussa vanhoja asuntoja myytiin Suomessa 30,8 % enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan

IMG_2719

Joulukuussa vanhoja asuntoja myytiin maanlaajuisesti 30,8 % enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Koko vuonna asuntoja myytiin 1,3 % enemmän kuin edeltävänä vuonna. Tuleva asuntokauppavuosi näyttää positiiviselta, sillä kodin merkitys on korostunut monelle koronan ja etätöiden myötä.

Pääkaupunkiseudulla vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat joulukuussa 26,6 % edellisvuoteen verrattuna. Muualla Suomessa kauppamäärät nousivat vielä voimakkaammin: 32,3 %.

Joulukuussa Helsingissä tehtiin kauppoja 26,2 % enemmän kuin vuosi sitten. Espoossa vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat edellisvuoden joulukuuhun verrattuna 32,5 % ja Vantaalla 22,5 %. Turussa kauppamäärät nousivat 30,8 % edellisvuoteen verrattuna.

”Vielä suurempia kasvulukuja nähtiin kuitenkin Tampereella. Siellä vanhoja asuntoja myytiin joulukuussa 58,8 % enemmän kuin vuosi sitten. Myös Lahdessa kauppamäärät nousivat huimasti: 56,6 % verrattuna viime vuoden joulukuuhun”, Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Marina Salenius sanoo.

Myyntiajat selvästi lyhyempiä pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa

Vanhojen asuntojen myyntiajoissa ero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä kasvoi joulukuussa. Kun vanhan kerrostaloasunnon myyntiaika on pääkaupunkiseudulla 56 päivää, muualla Suomessa vastaava luku on 102 päivää.

”Pääkaupunkiseudulla on monilla alueilla kova kysyntä asunnoille, ja suosituimmissa kaupunginosissa, kuten Töölössä, Kallion ympäristössä ja Lauttasaaressa kysyntä ylittää selvästi tarjonnan”, Salenius sanoo.

”Koronan myötä oman kodin merkitys on kasvanut ja moni toivoo lisää neliöitä. Koteihin kaivataan tilaa etätöiden tekemiselle ja toisaalta etätyöt mahdollistavat asumisen hiukan kauempanakin työpaikalta. Moni on alkanut pohtia näitä vaihtoehtoja”, Marina Salenius jatkaa.

52,1 % Suomessa tehdyistä vanhojen asuntojen kaupoista tehtiin joulukuussa 10 asukasluvultaan suurimmassa kaupungissa.

Korona näkyy rakentamisessa viiveellä

Rakennusteollisuuden mukaan vuosi 2020 oli kokonaisuudessaan odotuksia parempi ja koronakriisin seuraukset näkyvät vasta viiveellä.

”Myönnettyjen rakennuslupien määrä on laskussa ja uudistuotannon määrä tulee laskemaan vuonna 2021. Rakennusteollisuuden mukaan asuntotuotanto vähenee etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella”, Salenius sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan rakentajilla on kuitenkin tällä hetkellä vireillä runsaasti rakennuskohteita, sillä aloitukset ovat laskeneet huomattavasti vähemmän kuin myönnetyt rakennusluvat.

”Uudiskohteiden kauppa on käynyt hyvin. Sijainnilla, hyvällä suunnittelulla ja valinnanmahdollisuuksilla on merkitystä ostajien päätöksenteossa. Uudisrakentaminen keskittyy erityisesti kerrostaloihin ja eniten hankkeita on Helsinki-Turku-Tampere-akselilla”, Salenius sanoo.

Joulukuussa vanhojen asuntojen neliöhinnat nousivat keskimäärin 5,5 %

Vuodessa vanhojen kerrostalokaksioiden hinnat ovat nousseet eniten Tampereella (+8,8 %) sekä Helsingissä (+7,1 %) ja laskeneet Kuopiossa (-1,2 %).

Joulukuussa vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat nousivat keskimäärin 5,5 % vuoden takaiseen verrattuna. Kaksioiden neliöhinnat nousivat Helsingissä 7,1 % (+375 €), Espoossa 4,9 % (+199 €), Vantaalla 3,8 % (113 €), Tampereella 8,8 % (+258 €), Turussa 5,7 % (+147 €), Kouvolassa 3,4 % (+37 €), Jyväskylässä 0,6 % (+12 €) ja Oulussa 1,2 % (+27 €).  Neliöhinnat laskivat marraskuussa vuoden takaisesta Kuopiossa 1,2 % (-28 €), ja pysyivät ennallaan Porissa.
Kotitaloudet nostivat lainoja enemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan

Kotitaloudet nostivat marraskuussa 2020 uusia asuntolainoja noin 1,88 mrd. euron edestä, mikä on noin 150 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 0,70 %.

Euromääräisten asuntolainojen kanta oli marraskuun 2020 lopussa n. 103,3 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 3,0 %.
(Lähde: Suomen Pankki)

*Vanhat asunnot sisältävät kaikki vanhat kerrostalo-, rivitalo- ja omakotitaloasunnot, mutta eivät tontteja, autotalleja tai loma-asuntoja. Luvut perustuvat KVKL:n ylläpitämään Hintaseurantapalveluun, johon suurimmat välitysliikkeet toimittavat kauppatietonsa. Marraskuun kauppatiedot haettu 15.1.2021.

 

:SUOMEN PANKKI: Asuntolainoja nostettiin runsaasti lokakuussa

2aef3c6e-3651-4cff-922d-e96ec2d536bd-w_576_h_2000

Lokakuussa 2020 uusia asuntolainoja nostettiin kahden miljardin edestä, mikä on 5,5 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Yhden kuukauden aikana on nostettu näin paljon asuntolainoja viimeksi toukokuussa 2011. Asuntolainojen nostaminen on ollut kevään notkahduksesta huolimatta runsasta kuluvan vuoden aikana. Tammi-lokakuun 2020 aikana uusia asuntolainoja on nostettu 2 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusien asuntolainojen sovittu vuosikorko laski hieman syyskuusta ja oli 0,71 % lokakuussa 2020.

Asuntolainakannan vuosikasvu on kiihtynyt ja oli yli 3 % lokakuussa 2020. Alkuvuoden 2020 ja viime kuukausien runsaiden lainanostojen lisäksi kasvua on vauhdittanut lyhennysvapaiden käyttö keväällä. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli 103,0 mrd. euroa lokakuussa 2020.

Asuntolainakannan kasvua ovat vahvistaneet osaltaan pidemmät takaisinmaksuajat. Uusien asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika piteni hieman ja oli 21 vuotta 5 kuukautta lokakuussa 2020. Tyypillisin uusien asuntolainojen takaisinmaksuaika Suomessa on 24–26 vuotta. Tällaisia oli hieman yli puolet kaikista uusista asuntolainoista lokakuussa 2020. Takaisinmaksuajaltaan pidempien lainojen (yli 29 vuotta) osuus uusista asuntolainoista oli tuolloin 10,4 %.

Lainat

Kotitalouslainoista oli lokakuun 2020 lopussa kulutusluottoja 16,7 mrd. euroa ja muita lainoja 18,4 mrd. euroa. Uusia yrityslainoja (pl. tili- ja korttiluotot) nostettiin lokakuussa 1,9 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski syyskuusta 2020 ja oli 2,16 %. Yrityksille myönnettyjen euromääräisten lainojen kanta oli lokakuun lopussa 97,3 mrd. euroa, mistä oli asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja 37,0 mrd. euroa.

Talletukset

Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli lokakuun 2020 lopussa 103,4 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,07 %. Talletuskannasta oli yön yli talletuksia 91,0 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 3,9 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat lokakuussa 0,1 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli lokakuussa 0,23 %.

Berliini kiinteistösijoittajien ykköskohde Euroopassa, Helsinki nähdään yhä vetovoimaisena

spree-river-in-berlin

Kiinteistöalan asiantuntijoiden suosikkikohteita vuodelle 2021 Euroopassa ovat Berliini, Lontoo ja Pariisi. Helsinki nousi edellisvuodesta kaksi sijaa ollen 19. Sektorikohtainen kiinnostus kohdistuu nyt muun muassa asumiseen ja hoivaan.

Uusimmassa PwC:n ja Urban Land Instituten (ULI) Emerging Trends in Real Estate® Europe 2021 -raportissa todetaan Euroopan kiinteistöalan olevan keskellä laskusuhdannetta, joka tapahtuu samanaikaisesti kiinteistöalan pitkän aikavälin rakenteellisten muutosten kanssa. Kiinteistöjä pidetään kuitenkin yleisesti ottaen yhtenä harvoista omaisuusluokista, jotka tuovat hyväksyttävää tuottoa matalien tai negatiivisten korkojen aikana.

PwC:n ja ULI:n julkaisema raportti perustuu 995:n eri puolilla Eurooppaa toimivan kiinteistöalan sijoittajan, kehittäjän, rahoittajan ja neuvonantajan näkemyksiin heinä–syyskuussa 2020.

Saksalaiskaupungit vahvoilla, pohjoismaissa ennustettavuus vetoaa

Tämänvuotisen raportin kaupunkien sijoitukset listalla heijastelevat sekä varovaisuutta että markkinoita ohjaavia mahdollisuuksia. Kärjessä olevien kaupunkien uskotaan tarjoavan likviditeettiä ja vakautta. Berliini on suosikki vuoden 2021 investointi- ja kehitysnäkymien osalta ja koko Saksan suhteellisen vahva suoriutuminen koronapandemian torjunnassa rohkaisee sijoittajia. Top 10 -listalla on neljä saksalaiskaupunkia.
Lontoo nousi kaksi sijaa listan kakkoseksi. Pariisi putosi edellisvuoden ykkössijalta ja oli nyt kolmantena.

Vaikka Tukholma (16.), Kööpenhamina (18.), Helsinki (19.) ja Oslo (29.) eivät yllä kärkikymmenikköön, niitä pidetään vetovoimaisina kohteina kiinteistösijoittajille. Pohjoismaissa talous on kärsinyt pandemiasta vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Pohjoismaiden vahvuutena pidetään ennustettavuutta; yksi sijoittaja totesi, että kun suunnitelmat tehdään, niissä pysytään.

“Suomen osalta näkymät ovat positiiviset. Valtio tukee taloutta, pankkirahoitusta on saatavilla hyvin perustelluille sijoituksille, konkursseja ei ole tähän mennessä ollut paljon, välittäjät ovat aktiivisia ja kansainvälisten sijoittajien kiinnostus Suomea kohtaan jatkuu. Joitain kauppoja on lykätty koronan takia, mutta markkina-aktiviteetti on vilkastunut syksyllä ja tämä näyttää myös jatkuvan, toteaa kiinteistötoimialalle tarjottavista palveluista Suomen PwC:llä vastaava Jeroen Bus.

COVID-19-pandemian myötä ESG (Environmental, Social, Governance) -asiat ovat herättäneet aikaisempaa enemmän kiinnostusta. Monet alan toimijat ovat jo sitoutuneet vähentämään rakennetun ympäristön ympäristövaikutuksia ja kyselyyn vastanneet näkevät sosiaalisten näkökohtien lisäävän merkitystään heidän strategioissaan.

“Tämä on Pohjoismaissa agendalla korkealla. Kiinteistöala arvioi entistä vakavammin laajempaa rooliaan yhteiskunnassa; monimuotoisuuden ja osallisuuden käsittelemistä työpaikoilla, sekä ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvien asioiden huomioimista”, Bus sanoo.

Toimialapainotukset ja pääomavirrat muutoksessa

COVID-19-pandemian vaikutus näkyy eniten vähittäiskaupassa ja toimistoissa, kun vuokratuloihin liittyy laajalle levinnyttä epävarmuutta. Tämä on johtanut siihen, että sijoittajat arvioivat yhä enemmän tilojen käyttäjien taustalla olevaa operatiivista riskiä ja keskittyvät omiin vahvuuksiinsa kiinteistöjen operaattoreina turvatakseen tuottonsa.

Alan pääomavirrat muuttavat myös sitä, miten varoja voidaan käyttää. On hyvin todennäköistä, että kotimaisilla ja eurooppalaisilla sijoittajilla tulee olemaan paljon merkittävämpi rooli Euroopassa. Vaikka enemmistö odottaa edelleen Eurooppaan virtaavan aasialaisen pääoman määrän kasvavan, sen osuus on huomattavasti pienempi kuin aiempina vuosina. Syynä tähän on haastateltujen mukaan se, ulkomaiset sijoittajat eivät pandemian takia pääse käymään eurooppalaisissa kiinteistöissä ennen niiden ostamista.

”Tämän vuoden epävarmuus on muuttanut prioriteetteja: kiinnostus esimerkiksi vähittäiskauppaa, matkailualaa ja liikehuoneistoja kohtaan on laskenut, kun taas asumisen, hoivan sekä energia- ja viestintäinfrastruktuurin kysyntä on vahvistunut. Lisäksi logistiikkakiinteistöille on jatkuvaa kysyntää”, kiinteistöalalle tarjottavista veropalveluista vastaava Mikko Leinola Suomen PwC:ltä kommentoi.

Kiinteistöjohtajat olivat varuillaan kokonaisnäkymien osalta ja haastattelut osoittivat luottamuksen markkinoihin olevan selvässä laskussa 28 % osuudella vastaajista, kun osuus vuonna 2019 oli 13 %.

Lisäksi 44 % ennakoi kannattavuuden laskevan (15 % vuonna 2019). Pandemiasta oli kyselyyn vastanneista huolissaan tai erittäin huolissaan 88 % prosenttia, kun taas 79 prosenttia oli huolissaan tai erittäin huolissaan kansainvälisestä poliittisesta vakaudesta.

Kyselyyn vastanneet olivat optimistisia keskuspankkien matalana pysyvän korkotason suhteen ja kiinteistösijoitustoiminta pysyi luottamusta herättävällä tasolla myös Euroopan ensimmäisen lockdownin aikana. Monet viittasivat siihen, että kasautunutta pääomaa oli tulossa markkinoille.

Kiinteistösijoittajien top 10 Euroopassa 2021 investointi- ja kehitysnäkymien kannalta (suluissa edellisvuoden sijoitus):

1. Berliini (2.)
2. Lontoo (4.)
3. Pariisi (1.)
4. Frankfurt (3.)
5. Amsterdam (6.)
6. Hampuri (8.)
7. München (7.)
8. Madrid (5.)
9. Milano (11.)
10. Wien (15.)
16. Tukholma (18.)
18. Kööpenhamina (19.)
19. Helsinki (21.)
29. Oslo (29.)

ARA:n tilasto: Asumisoikeusasuminen on selvästi edullisempaa kuin asunnon vuokraaminen

chair-in-an-empty-room

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tuoreen tilaston mukaan asumisoikeusasuminen on erityisesti pääkaupunkiseudulla selvästi edullisempaa kuin asunnon vuokraaminen vapailta vuokramarkkinoilta. Vapaarahoitteiset vuokrat olivat koko maassa 16 % ja pääkaupunkiseudulla 43 % asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeita kalliimpia. Lähes kaikissa suurissa kaupungeissa myös ARA-vuokrat ovat käyttövastikkeita korkeampia.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n 30.10.2020 julkaiseman tilaston mukaan vapaarahoitteiset vuokrat ovat erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös suurissa kaupungeissa selvästi asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeita kalliimpia. Vapaarahoitteiset vuokrat olivat Helsingissä 52 %, Vantaalla 31 %, Espoossa 30 %, Tampereella, Oulussa ja Turussa 23 %, Kuopiossa 19 %, Jyväskylässä 18 %, ja Lahdessa 14 % asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeita kalliimpia. Eroa koko maassa oli keskimäärin 16 %. Lähes kaikissa suurissa kaupungeissa käyttövastikkeet ovat keskimäärin myös ARA-vuokria edullisempia. Oulussa eroa on jopa yhdeksän prosenttia asumisoikeusasumisen eduksi.

– Omistus- ja vuokra-asumisen väliin asettuvalla asumisoikeusasumisella on erittäin suuri kysyntä kasvukeskuksissa. Kohtuuhintainen asumisoikeusasuminen mahdollistaa kasvukeskusten tarvitsemien palvelualan pieni- ja keskituloisten työntekijöiden asumisen lähellä työpaikkojaan. Asumisoikeusasunnot monipuolistavat asuntotarjontaa ja ehkäisevät tehokkaasti segregaatiota. Niiden rakennuttamista tulisikin ripeästi vauhdittaa, jotta näitä laadukkaita asukkaille ja yhteiskunnalle hyödyllisiä asuntoja olisi enemmän, arvioi Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Jari Riskilä.

Asumisoikeusasuntoja on jo yli 50 000

ARAn tilaston mukaan Suomessa oli elokuun loppuun mennessä 50 600 asumisoikeusasuntoa. Asuntojen määrä on lisääntynyt 1 600 asunnolla vuoden takaiseen verrattuna. Asumisoikeusasuntojen osuus Suomen koko asuntokannasta on 1,5 %.

Asumisoikeusasuntoja on 48 kunnassa. Ne keskittyvät suuriin, kasvaviin kaupunkeihin ja niiden kehyskuntiin. Pääkaupunkiseudulla sijaitsee 46 %, Tampereen seudulla 11 % ja Turun seudulla 8 % Suomen asumisoikeusasunnoista.

Asumisoikeusasuntojen rakentaminen on kasvussa

Vuonna 2020 ARA myöntää lainoituksen arviolta noin 2000 uuden asumisoikeusasunnon rakentamiseen ja noin 1000 perusparantamiseen. Sekä uudistuotanto että perusparannus lisääntyvät noin 500 asunnolla vuoteen 2019 verrattuna. Asuntomäärän kasvu on mahdollista, koska valtioneuvoston korotti heinäkuussa 2020 kuluvan vuoden korkotukivaltuutta 340 miljoonalla eurolla 1750 miljoonaan euroon.

Asumisoikeusasuntojen vaihtuvuus on pientä ja se on pienentynyt yhtäjaksoisesti jo kuusi vuotta peräkkäin. Pieni vaihtuvuus kertoo asumismuodon suosiosta muihin asumismuotoihin verrattuna.

Uusi säätiö turvaa Paimion parantolan tulevaisuutta

PaimioSanatorium1929-33mainentrance.PhotoMa.110506

Paimion parantolan (1929-33) pääjulkisivu. Kuva Maija Holma © Alvar Aalto -säätiö.

Paimion parantolan kehittämiseksi on perustettu säätiö, jonka perustamisasiakirja allekirjoitettiin 27. lokakuuta. Säätiön perustajia ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, valtio, Alvar Aalto -säätiö sekä Paimion ja Turun kaupungit.

Valtion puolesta perustamisasiakirjan allekirjoittivat tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Ministerit iloitsivat säätiön perustamisesta ja kiittivät työhön osallistuneita.

”Olen erittäin tyytyväinen siitä, että löysimme yhdessä alueen toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa ratkaisun, joka mahdollistaa tämän kansainvälisesti merkittävän arkkitehtuurikohteen pitkäjänteisen kehittämisen. Haluan kiittää kaikkia perustajajäseniä ja toivottaa menestystä uudelle säätiölle – työ Paimion parantolan tulevaisuuden turvaamiseksi alkaa nyt”, ministeri Saarikko totesi.

”Funktionalismin ihanteita edustava parantola vei suomalaista arkkitehtuuria maailmankartalle. Perustettavan säätiön avulla voidaan säilyttää Aallon uraauurtavan työn rakennus- ja kulttuuriperinnöllinen arvo”, ministeri Mikkonen kiitti. ”Onnea säätiön uudelle hallitukselle tässä tärkeässä työssä vaalia Aallon perintöä ja kehittää Paimion parantolaa eteenpäin”, Mikkonen jatkoi.

Perustettavan Paimion parantola -säätiön tarkoituksena on suojella parantolan arkkitehtuuria ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta henkistä ja aineellista pääomaa, edistää niihin liittyviä arvoja sekä säilyttää parantolakiinteistön ja irtaimiston muodostamaa kokonaisuutta.

Valtio luovuttaa säätiön peruspääomaksi 500 000 euroa ja sitoutuu rahoittamaan säätiötä enintään 2,5 miljoonalla eurolla seuraavan neljän vuoden aikana. Lisämääräraha on kertaluonteinen. Sekä Alvar Aalto -säätiö että Paimion ja Turun kaupungit luovuttavat säätiön peruspääomaksi 30 000 euroa.

Paimion parantolan omistavan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä luovuttaa säätiölle parantolan kiinteistöt rakennuksineen ja irtaimistoineen.

“Olemme Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä erittäin tyytyväisiä, että voimme tällä järjestelyllä omalta osaltamme turvata arvokkaan kiinteistön ja irtaimiston säilymisen sekä kulttuuriperinnön jatkumisen ja vaalimisen”, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Matti Bergendahl sanoo.

Säätiön hallituksen jäseniksi on nimetty diplomi-insinööri Olavi Hiekka (Suomen valtio), elinkeinojohtaja Mika Ingi (Paimion kaupunki), kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen (Turun kaupunki), arkkitehti Henna Helander (Alvar Aalto -säätiö sr.), varatuomari Heikki Alanen (Oy Artek Ab) sekä edellä mainittujen lisäksi CEO Mirkku Kullberg.
Paimion parantolaa pidetään Aaltojen läpimurtoteoksena

Paimion parantola on vuosina 1929-33 rakennettu poikkeuksellinen kokonaistaideteos. Suunnittelijoina toimineiden Alvar ja Aino Aallon ajattelun keskiössä oli ihminen ja arkkitehtuurin parantava vaikutus. Tuberkuloosiparantolan rakennuskokonaisuus toteutettiin pienimpiinkin kalustuksen yksityiskohtiin asti Aaltojen näkemyksen mukaisesti. Siinä voitiin toteuttaa erityisen hyvin uusien 1930-luvun funktionaalisten oppien mukaista suunnittelua, rakentamista ja muotoilua.

Päärakennukseen tehtiin Aallon toimiston suunnitelmien mukaan leikkaussiipi 1950-luvun lopulla, ja 1960 luvulla viereen kohosi henkilökunnan asuntoja. Parantolassa hoidettiin tuberkuloosipotilaita 1960-luvulle saakka, minkä jälkeen parantolaa muutettiin asteittain yleissairaalaksi. Varsinaiset sairaalatoiminnot loppuivat 2010-luvun puolivälissä.

Mall of Tripla sykkii: syyskuun Triplamania oli menestys, uusia kansainvälisiä liikkeitä avataan ja kävijämäärä piristyi

blobid0_1600682537399

Tripla on Helsingin Pasilassa sijaitseva kaupunkikeskus ja julkisen liikenteen risteyskohta. Tripla on kolmen korttelin kokonaisuus, jossa on kauppakeskuksen lisäksi hotelli, toimistotilaa, asuntoja sekä pysäköintilaitos ja elämyskeskus. Veturitie ja päärata kulkevat tunnelissa rakennusryhmän alitse. Mall of Tripla on lähes 250 liikemäärällään Pohjoismaiden suurin kauppakeskus. Vuokrattava pinta-ala on 85 000 m2. Pasilan asema on osa kauppakeskusta. Mall of Tripla avattiin 17.10.2019.

Pohjoismaiden suurimmassa kauppakeskuksessa sykkii hyvin. Mall of Triplan kävijämäärä piristyi kevään jälkeen, ja kaksi uutta kansainvälistä yritystä päätti avata ensimmäiset liikkeensä Triplaan. Elokuussa Triplan kävijämäärä kasvoi 5 % edellisestä kuusta, ja myös viime viikon hintakampanja Triplamania oli menestys. Syyskuussa kasvu jatkuu edelleen.

”Olemme panostaneet valtavasti asioinnin turvallisuuteen sekä myös syksyn markkinointiin. Koronasta huolimatta olemme onnistuneet synnyttämään positiivista fiilistä ja viestimään, että meille on helppoa ja turvallista tulla ostoksille ja yrittäjäksi. Viime viikon hintakampanja Triplamania toteutettiin tällä kertaa ilman esiintyjiä, mutta silti kävijämäärät olivat suurimmat kevään jälkeen. Asiakkaat kokivat Mall of Triplan turvallisena, mutta silti kiinnostavana paikkana. Myös liikkeiltä tuli hyvää palautetta,” Mall of Triplan toimitusjohtaja Kati Kivimäki iloitsee.

Triplalla menee olosuhteisiin nähden hyvin. Koronakevään jälkeen Mall of Triplan myynti- ja kävijäluvut ovat kasvussa: heinäkuussa Triplan kävijämäärä kasvoi 14 % kesäkuusta. Myös elokuussa kävijämäärä jatkoi kasvuaan, kun Triplassa vieraili 5 % enemmän ihmisiä kuin heinäkuussa. Syyskuussa kasvu jatkuu edelleen.

Myös Mall of Triplan kokonaismyynti kasvoi elokuussa 1 % edellisestä kuukaudesta. Kasvua oli etenkin päivittäistavaroissa sekä vapaa-ajan palveluissa.

Tripla houkuttelee Suomen ”ensimmäisiä” 

Hyvä tekemisen meininki on ohjannut myös uusien yritysten valintoja. Vastikään ovensa avannut kansainvälinen kahvilaketju Ritazza toi Suomen ensimmäisen kahvilansa juuri Mall of Triplaan.

”Avasimme Suomen ensimmäisen Ritazzan tänne, koska Pasila on merkittävä liikenteen solmukohta Suomessa ja alue kehittyy voimakkaasti lähivuosina sekä työ- että asuinympäristönä”, SSP Finland Oy:n toimitusjohtaja Pia Jormanainen toteaa.

Yhteydenottoja uusilta yrittäjiltä tulee nyt Mall of Triplaan vilkasta tahtia.

”Saamme paljon yhteydenottoja uusilta yrityksiltä ja neuvottelemme jatkuvasti uusien vuokralaisten kanssa. Olemme tehneet paljon töitä sen eteen, että tänne on hyvä tulla ja perustaa uutta liiketoimintaa”, Kivimäki kertoo.

Toinen syksyllä Mall of Triplaan ensimmäisen liikkeensä avaava kansainvälinen ketju on juhlatarvikkeisiin erikoistunut Partyland.

”Kun avataan uutta, on tärkeää tulla paikkaan missä on mahdollisimman suuret asiakasvirrat. Pasilan asemalla pysähtyy parhaimmillaan 900 junaa päivässä ja ihmisiä tulee tänne ympäri Suomen. Se on meille tärkeää”, Kimmo Mannila Partylandista kommentoi.

Helsingin alati sykkivä sydän Mall of Tripla avasi ovensa lokakuussa 2019 ja se viettää pian 1-vuotissyntymäpäiviään. Ajanmukaista juhlahumua on luvassa kauppakeskuksessa lokakuun alussa, ja syntymäpäivien tarkemmasta ohjelmasta kerrotaan myöhemmin.