Kiinteistönvälitysalan yritysten liikevaihdossa nähtiin käänne vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä, kun alan yritysten liikevaihto kääntyi hienoiseen nousuun pitkän miinusmerkkisen kauden jälkeen.
Kehitystä säestää myös alan henkilöstömäärän kehitys, jonka vähentyminen tyrehtyi vuoden 2014 aikana ja kääntyi kuluvan vuoden tammikuussa reilun 8 prosentin kasvuun vuodentakaiseen verrattuna.
Kiinteistönvälitysalan liikevaihdon laskutrendi on ollut verrattain pitkä. ”Alamme liikevaihto ehti laskea vuoden 2013 alusta seitsemän perättäisen kvartaalin ajan. Vuositasolla liikevaihto laski vuodesta 2012 vuoteen 2013 noin 9,7 prosenttia ja vuodesta 2013 vuoteen 2014 vielä noin 5 prosenttia”, kuvaa tilannetta Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) toimitusjohtaja Jukka Malila.
Vuonna 2014 kiinteistönvälitysalan liikevaihto supistui vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä: tammi-maaliskuussa laskua vuodentakaisesta kertyi 7,9 prosenttia, huhti-kesäkuussa 4,2 prosenttia ja heinä-syyskuussa 4,4 prosenttia. Viimeisellä vuosineljänneksellä liikevaihto sen sijaan nousi 1,4 prosenttia.
Alan henkilöstömäärä oli korkeimmalla tasolla vuosina 2007 ja 2009, jolloin alalla toimi molempina vuosina keskimäärin noin 4900 henkilöä. Vuonna 2014 alalla puolestaan toimi keskimäärin vajaat 4200 henkilöä.
”Kiinteistönvälitystä leimaa vahva provisiopohjaisuus. Kun kauppa käy heikommin, alan on sopeuduttava ja väkimäärä laskee. Vaikka väen menettäminen on lähtökohtaisesti tälläkin alalla kielteistä, on asiassa jotakin positiivistakin: tällä hetkellä alallamme toimivat ovat useimmiten kiinteistönvälitystyön pesunkestäviä ammattilaisia.”
Kiinteistönvälitysalan kasvun jatkuminen vuonna 2015 ei ole mitenkään varmaa, mutta realistisia mahdollisuuksia siihen kuitenkin on. ”Yleensä on historiasta nähtävissä, että kun käänne tapahtuu, se jatkuu saman tien useamman kvartaalin ajan. On mielenkiintoista nähdä, toistaako historia nyt itseään. Poissuljettua se ei ajankohdankaan näkökulmasta ole, koska elämme jälleen asuntokaupan kevättä, joka itsessään on Suomessa vuoden vilkkainta kodinvaihdon aikaa. Ja silloin myös kiinteistönvälityspalveluita kysytään luonnollisesti kaikkein eniten”, Malila toteaa.
Kuluttajien uskoa tulevaan vahvistavat hyvin mietityt ja pitkäjänteiset päätökset verotuksessa ja asumisen tukijärjestelmissä
Epävarmuutta markkinoille tuo kuluttajien luottamuksen kehittyminen. ”Kuluttajien ostoaikeita leimaa edelleen varovaisuus ja esimerkiksi Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mittaamat kuluttajien asunnonostoaikeet ovat viime mittauksissa olleet pitkän ajan keskiarvoja alhaisemmalla tasolla.”
KVKL:n mielestä nyt ei ole oikea aika tehdä dramaattisia suunnanmuutoksia omistusasumisen tukijärjestelmien merkittäväksi heikentämiseksi.
”Asuntolainan korkovähennyksen alentamisesta kannattaisi nykyisessä talouden tilanteessa ainakin tulevalla vaalikaudella pidättäytyä. Kuluttajien ostovoiman vahvistamista kannattaa nyt tukea. Esimerkiksi lapsiperheet ovat asumisuransa alussa muutoinkin tiukoilla. Korkovähennyksen muutoksia tehtäessä täytyy ottaa huomioon yhteiskunnan talouden kokonaistila. Nyt on vaarana, että korkovähennyksen leikkaaminen olisi jälleen yksi piiru asuntomarkkinoiden ja samalla Suomen talouden heikentämisen suuntaan”, KVKL:n Malila arvioi.
Toimivat asuntomarkkinat Suomen kasvun veturi – asuntokaupat saatava kasvuun
KVKL:ssa uskotaan vahvasti siihen, että toimivat asuntomarkkinat ovat Suomen kasvun veturi. Kun asuntomarkkinoilla menee hyvin, myös Suomella menee hyvin.
On tärkeää, että suomalaisille turvataan vapaa liikkuvuus, jota asunnonvaihto ei turhaan vaikeuta. ”Asumisen huonosti kohdennetuilla tukijärjestelmillä, muuttamisen keinotekoisilla esteillä tai epätarkoituksenmukaisella verotuksella ei tule vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia halutessaan vaihtaa asuntoa tai muuttaa työpaikan tai elämäntilanteen vaihtumisen vuoksi. Tällä hetkellä asuntojen myynti erityisesti rakennemuutospaikkakunnilla on välillä todella tuskaista. Minimoimalla muuttamisen esteitä ja karsimalla asunnonvaihtoa tyrehdyttäviä tekijöitä tuetaan myös asuntokauppojen määrien kasvua.”
”Nyt kun vientiyritysten toiminta yskii niin idässä kuin lännessä asuntomarkkinoiden rooli yhteiskunnan ytimessä korostuu edelleen. Asuntokaupalla on suuret välilliset seurausvaikutukset koko yhteiskuntaan. Esimerkiksi kotimarkkinoilla toimivat remonttiyritykset, sisustusliikkeet, suunnitteluyritykset ja kuntotarkastajat ovat merkittäviä kärsijöitä, kun toteutuneita kauppoja on ollut vähemmän kuin aiemmin.”
Varainsiirtovero voisi mennä
KVKL:n mielestä asumisen ratkaisuissa tulisi huomioida entistä paremmin yhteiskunnassa tapahtuva jatkuva muutos. Kysyntää vastaavia oikeankokoisia ja oikeantyyppisiä asuntoja tulee rakentaa etenkin kasvukeskuksiin. Myös nykyisen kiinteistökannan muuntamismahdollisuuksia uuden asiakaskunnan tarpeisiin tulee helpottaa.
Niinikään verotuksen haitat kannattaa minimoida. Varainsiirtoveron olemassaoloon asuntokaupassa järjestö suhteutuu skeptisesti. ”Se heikentää ihmisten mahdollisuuksia muuttaa ja tehdä kauppoja, se vähentää liikkuvuutta ja heikentää edellytyksiä erilaisiin elämäntilanteisiin sopeutumiseen. Tämä johtaa siihen, että ihmiset asuvat heille huonosti sopivissa asunnoissa.”
KVKL:n mielestä maan uudelta hallitukselta olisi ryhdikäs päätös, jos varainsiirtoverosta luovuttaisiin kokonaan. Varainsiirtoverokannan yhdenmukaistaminen ja alentaminen on askel oikeaan suuntaan.
Kuluttajien ostovoimaa ja tulevaisuudenuskoa vaalittava ensi vaalikaudella
KVKL pitää tärkeänä, että ensiasunnon ostajan mahdollisuuksia kehitetään valtiontakauksen osalta. Ensiasunnon ostajan veroetu tulee säilyttää. Asuntosäästöpalkkiojärjestelmä tulee tehdä entistä kannustavammaksi nuorille säästäjille. ASP-säästäminen tulisi voida aloittaa jo vaikka 15 vuoden iässä.
Asuntomarkkinoiden sujuvuutta ja kuluttajien asunnonvaihtomahdollisuuksia tukisi osaltaan myös se, että asuntokaupan välityspalkkio sisällytettäisiin kotitalousvähennyksen piiriin.
Hitas-järjestelmän tyyppiset tukimuodot tulisi arvioida uudelleen ja kohdentaa säästyvät panokset tuloksekkaammin. Myös yleishyödyllisessä rakentamisessa ja asumishallinnossa on uudelleen tarkastelun paikkaa. ”Virheellisesti kanavoidut tuet synnyttävät nyky-Suomessa liian usein sattumanvaraista etua muulle kuin tarkoitetulle kohderyhmälle, asumiseen tarkoitettu tuki valuu ammattimaisille toimijoille eikä järjestelmän tavoitteiden mukaisesti asukkaille.”
KVKL haluaa sähköisen asunto-osakerekisterin
KVKL esittää myös, että Suomeen toteutetaan sähköinen asunto-osakerekisteri, jossa hyödynnetään mahdollisimman paljon olemassa olevia tietoja, rajapintoja ja infrastruktuuria.
Muutoksella on merkittäviä etuja. Erityisesti järjestö painotta sitä, että sähköinen asunto-osakerekisteri mahdollistaisi asuntokaupan sähköisen toteuttamisen ja jouhevoittaisi monella tapaa eri osapuolten ja koko yhteiskunnan toimintaa.