Suomen asuntokaupan kokonaisarvo ylsi vuonna 2014 lähes 16,5 miljardiin euroon.  Kokonaisarvo kuitenkin putosi edellisvuodesta reilun miljardin ja vuoden 2012 tasosta noin 3,5 miljardia euroa.

Vanhojen ja uusien asuntojen yhteenlaskettu asuntokaupan kokonaismäärä on pudonnut vuonna 2014 noin 7 prosenttia vuodentakaisesta. Osapuilleen saman verran putosi  erikseen tarkasteluna myös vanhojen osakeasuntojen kauppamäärä sekä vanhojen omakotitalojen kauppamäärä. Uusissa omistusasunnoissa kokonaismäärän pudotus jäi hieman pienemmäksi kuin vanhojen asuntojen kauppamäärien lasku. Uusissa asunnoissa suurin pudotus koettiin valmistuneiden omakotitalojen määrissä,  kun puolestaan uusien kerros- ja rivitalojen valmistuneiden määrissä päästiin vuodelle 2014 kirjaamaan arviolta noin 5 prosenttia nousua.

Tässä katsauksessa esitetyt luvut ovat erittäin hyvin suuntaa antavia arvioita ja ne tulevat tarkentumaan laskennan edetessä.

Kerrotuissa kokonaisarvioissa ovat mukana niin ammattilaisten välityksellä kuin ilman välittäjää myydyt kohteet. Tällä tavalla kaikki kaupat yhteen laskien esimerkiksi vanhoja osakeasuntoja myytiin Suomessa vuonna 2014 yhteensä noin 62500 kappaletta, kun edellisvuonna päästiin vielä 67300 ja vuonna 2012 76250 kappaleeseen.

”2000-luvulla kaikkien vanhojen osakeasuntojen kauppamäärien keskiarvo on ollut noin 73.000 kappaletta per  vuosi. Vuoden 2014 osalta tämä tarkoittaa sitä, että vuosikymmenen normaalitasoon verrattuna noin 10.000 kauppaa on jäänyt vuonna 2014 tekemättä. Asuntokauppa on asia, jolla on suuret välilliset seurausvaikutukset myös muuhun yhteiskuntaan. Kotimarkkinoilla toimivat remonttiyritykset, sisustusliikkeet, suunnitteluyritykset, kuntotarkastajat ja monet muut ovat olleet välitysalan lisäksi merkittäviä kärsijöitä, kun tehtävää työtä on ollut vähemmän kuin aiemmin”, kuvaa tilannetta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Kaupallisesti vilkkaimmat vuodet ovat olleet vuodet 2005, 2006 ja 2007, jolloin kauppaa on markkinoiden tärkeimmässä ”artikkelissa”, vanhoissa osakeasunnoissa tehty kunakin vuonna yli   80.000 kappaletta per vuosi.

Tarkasteluhistorian kehnoin vanhojen osakeasuntojen kauppavuosi oli vuosi 1990, jolloin vanhoja osakeasuntoja myytiin vain hieman yli 40.000 ja eikä vuonna 1991:kaan päästy kuin noin 45800 kappaleeseen.

Asumisen tilastot vuodelta 2014 kertovat edelleen, että uusia omakotitaloja on vuonna 2014 valmistunut noin 15 prosenttia edellisvuotta vähemmän.  Uusia kerros- ja rivitaloasuntoja sen sijaan valmistui noin 5 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Vanhat ja uudet asunnot (=mukana valmistuneet, ei välttämättä myydyt uudet asunnot) yhteen laskien päästiin kauppojen ja tuotannon yhteismäärässä vuonna 2014 vajaaseen 96000 kappaleeseen. Vain kerran tätä ennen eli vuonna  2002 on vanhojen ja uusien asuntojen vertailukelpoinen kappalemäärä Suomessa pudonnut 2000-luvulla alle 100.000 kappaleen rajan.

KVKL HALUAA LISÄÄ KAUPPOJA  JA JUOHEVAMPAA KAUPANKÄYNTIÄ

Kauppojen kokonaisarvossa ennätykselliselle 20 miljardin euron tasolle Suomessa noustiin vuonna 2012.  Vuodesta 2012 kaupan vuotuinen arvo on tullut alaspäin 3,5 miljardia euroa.  KVKL:n lääke arvon lisäämiseen on lisätä asuntokauppoja.

”Vilkas asunnonvaihto on toimivan yhteiskunnan merkki. Asunnonvaihto lisää ihmisten onnellisuutta”, Malila painottaa.

Hyvässä yhteiskunnassa ihmisille turvataan vapaa liikkuvuus, jota asunnonvaihto ei turhaan vaikeuta. Välitysalan mielestä asumisen tukijärjestelmillä, keinotekoisilla esteillä tai verotuksella ei tule vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia halutessaan vaihtaa asuntoa tai muuttaa työpaikan tai elämäntilanteen vaihtumisen vuoksi. Suomalaisille tulee tarjota nykyistä paremmin erilaisia asuntoja erilaisiin elämäntilanteisiin ja tarpeisiin.

Minimoimalla muuttamisen esteitä ja karsimalla asunnonvaihtoa tyrehdyttäviä tekijöitä tuetaan myös asuntokauppojen määrien kasvua.

HUOMIOON MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA ASUMISTARPEET

KVKL:n mielestä yhteiskunnan järjestelmät on liiaksi muovattu staattisen yhteiskuntamallin pohjalle. ”Jatkossa asumisen ratkaisuissa tulisi huomioida entistä paremmin yhteiskunnassa tapahtuva jatkuva muutos. Kysyntää vastaavia oikeankokoisia ja oikeantyyppisiä asuntoja tulee rakentaa etenkin kasvukeskuksiin. Myös nykyisen kiinteistökannan muuntamismahdollisuuksia uuden asiakaskunnan tarpeisiin tulee helpottaa.”

Myös verotuksen haitat kannattaa minimoida. Varainsiirtoveron olemassaoloon asuntokaupassa järjestö suhteutuu skeptisesti.  ”Se heikentää ihmisten mahdollisuuksia muuttaa ja tehdä kauppoja, vähentää liikkuvuutta ja heikentää edellytyksiä erilaisiin elämäntilanteisiin sopeutumiseen. Tämä johtaa siihen, että ihmiset asuvat heille huonosti sopivissa asunnoissa.”

KONKREETTISIA LÄÄKKEITÄ PAREMPAAN ASUNTOPOLITIIKKAAN

KVKL pitää tärkeänä, että ensiasunnon ostajan mahdollisuuksia kehitetään valtiontakauksen osalta.  Ensiasunnon ostajan veroetu tulee säilyttää.  Asuntosäästöpalkkiojärjestelmä tulee tehdä entistä kannustavammaksi nuorille säästäjille. ASP-säästäminen  tulisi voida aloittaa jo vaikka 15 vuoden iässä.

Asuntomarkkinoiden sujuvuutta ja kuluttajien asunnonvaihtomahdollisuuksia tukisi osaltaan myös se, että asuntokaupan välityspalkkio sisällytettäisiin kotitalousvähennyksen piiriin.

KVKL:ssa on myös arvioitu, että Hitas-järjestelmän tyyppiset tukimuodot tulisi arvioida uudelleen ja kohdentaa säästyvät panokset tuloksekkaammin. Virheellisesti kanavoidut tuet synnyttävät liian usein sattumanvaraista etua muulle kuin tarkoitetulle kohderyhmälle ja asumiseen tarkoitettu tuki valuu ammattimaisille toimijoille eikä järjestelmän tavoitteiden mukaisille asukkaille.

KVKL alleviivaa niinikään, että asuntolainan korkovähennyksen alasajosta kannattaisi tässä suhdannetilanteessa pidättäytyä: kuluttajien ostovoiman vahvistamista kannattaa pikemminkin tukea kuin rapauttaa.

SÄHKÖINEN ASUNTO-OSAKEREKISTERI LIIKKEELLE

KVKL esittää myös, että  Suomeen toteutetaan sähköinen asunto-osakerekisteri, jossa hyödynnetään mahdollisimman paljon olemassa olevia tietoja, rajapintoja ja infrastruktuuria.

Muutoksella on merkittäviä etuja. Erityisesti järjestö painotta sitä, että sähköinen asunto-osakerekisteri mahdollistaisi asuntokaupan sähköisen toteuttamisen ja jouhevoittaisi monella tapaa eri osapuolten ja koko yhteiskunnan toimintaa.

Katsauksessa esitetyt luvut ovat perustuvat Tilastokeskuksen ja KVKL:n oman hintaseurantapalvelun (KVKL HSP)  tarjoamiin  tietoihin.