{"id":785,"date":"2017-01-23T11:45:24","date_gmt":"2017-01-23T11:45:24","guid":{"rendered":"http:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/?p=785"},"modified":"2017-01-23T11:45:24","modified_gmt":"2017-01-23T11:45:24","slug":"rapolan-kartano-suojeltiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/?p=785","title":{"rendered":"Rapolan kartano suojeltiin"},"content":{"rendered":"
<\/div>

\"Rapola_museovirasto_sampsa_karvinen\"<\/a><\/p>\n

Rapolan kartanon p\u00e4\u00e4rakennus. Kuva: Museovirasto \/ Sampsa Karvinen.<\/em><\/p>\n

Pirkanmaan ELY-keskus on tehnyt p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen Valkeakoskella sijaitsevan Rapolan kartanon alueen ja sen rakennusten suojelemiseksi rakennusperint\u00f6lailla. Kartanoa voidaan pit\u00e4\u00e4 valtakunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 rakennuksena ja rakennettuna ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4. Se kuuluu my\u00f6s valtakunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n S\u00e4\u00e4ksm\u00e4en-Tarttilan maisema-alueeseen.<\/strong><\/p>\n

Valkeakosken S\u00e4\u00e4ksm\u00e4ell\u00e4 sijaitseva kartanokokonaisuus on edustava esimerkki h\u00e4m\u00e4l\u00e4isest\u00e4 suurmaataloudesta, jonka alkuper\u00e4isyys ilmenee sek\u00e4 mittakaavassa, hyvin s\u00e4ilyneess\u00e4 rakennuskannassa ett\u00e4 alueen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 asumiseen ja maanviljelyyn. Rapolan kartanon pihapiiriss\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t eri aikakausien maatalousrakennukset, jotka ilment\u00e4v\u00e4t kartanon hoidon ja k\u00e4yt\u00f6n historiaa.<\/p>\n

Rapolan kartano kuuluu valtakunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n rakennettuun kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, ja alueella on muinaismuistolain rauhoittamaa muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6saluetta. Kartanolla on my\u00f6s historiallista merkityst\u00e4 tasavallan presidentti Svinhufvudin syntym\u00e4kotina ja Suomen kultakauden taiteilijoiden (muun muassa Akseli Gallen-Kallelan) kes\u00e4nviettopaikkana ja taiteen syntysijana.<\/p>\n

Nykyinen tilan p\u00e4\u00e4rakennus on vuodelta 1813. Kokonaisuudessaan pihapiiri ja sen 17 rakennusta ovat varsin hyvin s\u00e4ilyneet ja uudemmat rakennukset sopivat hyvin vanhaan kartanomilj\u00f6\u00f6seen harjun juurella. Aiemmin valtion omistuksessa ollut kartano siirtyi yksityisomistukseen hein\u00e4kuussa 2016. Pirkanmaan ELY-keskukselle esityksen kartanon suojelusta teki Museovirasto.<\/p>\n

Rapolan kyl\u00e4st\u00e4 mainintoja jo 1300-luvulla<\/strong><\/p>\n

Rapolan kyl\u00e4n nimi on mainittu l\u00e4hdetiedoissa ensimm\u00e4isen kerran 1300-luvulla. 1560-luvulla kolmesta tilasta muodostettiin oma talo, Timil\u00e4 ja 1500-luvun lopulla tila ryhtyi ratsutilaksi. 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun vaiheiden j\u00e4lkeen Rapolaa alettiin kutsua kartanoksi.<\/p>\n

Rapolaa is\u00e4nn\u00f6i 1800-luvulla kamreeri Pehr Gustav Svinhufvud, jonka vuonna 1861 syntyneest\u00e4 pojanpojasta Pehr Evind Svinhufvudista tuli my\u00f6hemmin tasavallan presidentti. Sittemmin omistajaksi tuli Kustaa Pitola, joka otti sukunimekseen Rapola. Heid\u00e4n kes\u00e4vieraitaan olivat muun muassa Mary ja Axel Gallen, jonka aikana Rapolassa syntyiv\u00e4t Axel Gallenin merkitt\u00e4vimm\u00e4t symbolistiset maalaukset.<\/p>\n

S\u00e4\u00e4ksm\u00e4en Rapola ymp\u00e4rist\u00f6ineen on yksi H\u00e4meen ja koko Suomen tunnetuimpia rautakautisia muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6salueita. Rapolanharjulla on ollut maamme laajin, ymp\u00e4rysvallein ja muurein varustettu muinaislinna ja harjun l\u00e4nsirinteell\u00e4 on kymmenist\u00e4 r\u00f6ykki\u00f6ist\u00e4 koostuva laaja kalmistoalue sek\u00e4 rautakautinen muinaispelto ja nelj\u00e4 kuppikive\u00e4.<\/p>\n

Suojelum\u00e4\u00e4r\u00e4ykset eiv\u00e4t est\u00e4 kiinteist\u00f6n remontointia<\/strong><\/p>\n

Suojeltuja rakennuksia ja alueita on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 ja hoidettava siten, ett\u00e4 niiden kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot s\u00e4ilyv\u00e4t. Ennen toimenpiteit\u00e4 on kuultava Museovirastoa. Suojelu ei siis est\u00e4 rakennuksen korjaus- ja yll\u00e4pitot\u00f6it\u00e4, joihin voi hakea my\u00f6s erilaisia avustuksia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rapolan kartanon p\u00e4\u00e4rakennus. Kuva: Museovirasto \/ Sampsa Karvinen. Pirkanmaan ELY-keskus on tehnyt p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen Valkeakoskella sijaitsevan Rapolan kartanon alueen ja sen rakennusten suojelemiseksi rakennusperint\u00f6lailla. Kartanoa voidaan pit\u00e4\u00e4 valtakunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 rakennuksena ja rakennettuna ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4. Se kuuluu my\u00f6s valtakunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n S\u00e4\u00e4ksm\u00e4en-Tarttilan maisema-alueeseen. Valkeakosken S\u00e4\u00e4ksm\u00e4ell\u00e4 sijaitseva kartanokokonaisuus on edustava esimerkki h\u00e4m\u00e4l\u00e4isest\u00e4 suurmaataloudesta, jonka alkuper\u00e4isyys ilmenee sek\u00e4 mittakaavassa, hyvin s\u00e4ilyneess\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[29],"tags":[],"class_list":["post-785","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset-uutiset"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p53pOk-cF","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/785","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=785"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/785\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":787,"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/785\/revisions\/787"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=785"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=785"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=785"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}