{"id":62,"date":"2014-09-11T11:02:57","date_gmt":"2014-09-11T11:02:57","guid":{"rendered":"http:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/?p=62"},"modified":"2014-09-11T11:02:57","modified_gmt":"2014-09-11T11:02:57","slug":"kiinteistoliitto-kiinteistoverot-ja-vesikustannukset-ripeassa-nousussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/?p=62","title":{"rendered":"Kiinteist\u00f6liitto: Kiinteist\u00f6verot ja vesikustannukset ripe\u00e4ss\u00e4 nousussa"},"content":{"rendered":"<div style=\"margin-top: 0px; margin-bottom: 0px;\" class=\"sharethis-inline-share-buttons\" ><\/div><div class=\"lead-text\" style=\"color: #4e4e4e;\">Kokkolassa edullisimmat, Lappeenrannassa korkeimmat kuntakohtaiset verot ja maksut taloyhti\u00f6ille. Taloyhti\u00f6iden kustannustaakka on jatkanut nopeassa 3,4 prosentin vuotuisessa kasvussa. Vuodesta 2009 ns. indeksitalon kustannukset ovat nousseet per\u00e4ti 33 prosenttia.<\/div>\n<div class=\"body-text\" style=\"color: #4e4e4e;\">\n<p>Asuinkerrostalojen hoitokuluista keskim\u00e4\u00e4rin runsaat puolet menee kiinteist\u00f6veroon, kaukol\u00e4mp\u00f6-, vesi- ja j\u00e4tevesi- sek\u00e4 s\u00e4hk\u00f6- ja j\u00e4tehuoltomaksuihin. Erot kaupunkien v\u00e4lill\u00e4 ovat suuret. Vihdiss\u00e4 60 neli\u00f6n kaksiossa maksuihin hupenee noin 790 euroa ja Lappeenrannassa noin 570 euroa enemm\u00e4n vuodessa kuin kaksiossa Kokkolassa.<\/p>\n<p>Yli 30 000 asukkaan kaupungeissa kiinteist\u00f6verot ja maksut viev\u00e4t keskim\u00e4\u00e4rin 2,52 euroa neli\u00f6lt\u00e4 kuukaudessa. T\u00e4m\u00e4 on yhdeks\u00e4n sentti\u00e4 vuoden takaista enemm\u00e4n. Kiinteist\u00f6verot ovat nousseet eniten viime vuoteen verrattuna. Vakituisen asuinrakennuksen vero on noussut keskim\u00e4\u00e4rin 14 ja tontin vero viisi prosenttia. My\u00f6s vesihuolto on noussut viisi prosenttia, mutta kaukol\u00e4mm\u00f6n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen hinnannousu on hidastunut kahteen prosenttiin.<\/p>\n<p>&#8211; Monissa kaupungeissa kaukol\u00e4mp\u00f6 on jopa halventunut, mutta hintojen nostaneiden kaukol\u00e4mp\u00f6yhti\u00f6iden korotukset ovat olleet verrattain korkeita. J\u00e4tehuoltokustannukset ovat nousseet keskim\u00e4\u00e4rin prosentin. Kiinteist\u00f6s\u00e4hk\u00f6n kustannukset ovat pysyneet edellisvuoden tasolla, Kiinteist\u00f6liiton p\u00e4\u00e4ekonomisti Jukka Kero luettelee.<\/p>\n<p><strong>Lappeenranta nousi verojen ja maksujen k\u00e4rkeen \u2013 Kokkola edelleen edullisin<\/strong><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong>Yli 30 000 asukkaan kaupunkien vertailussa kuntakohtaiset vero ja maksut taloyhti\u00f6ille ovat korkeimmat Lappeenrannassa, jossa t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa indeksitalossa 2,86 euroa huoneistoneli\u00f6t\u00e4 kohden kuukaudessa. Se on runsaat 82 000 euroa vuodessa, indeksitalon 2400 neli\u00f6n huoneistoalalla. Lappeenrannassa verot ja maksut nousivat yhteens\u00e4 13 prosenttia edellisvuodesta. Eniten nousi vakituisen asuinrakennuksen kiinteist\u00f6vero, miltei 70 prosenttia. Tontin kiinteist\u00f6verokin nousi kahdeksan prosenttia, ja kaukol\u00e4mp\u00f6 ja vesi noin 10 prosenttia.<\/p>\n<p>Seuraavaksi eniten veroja ja maksuja maksetaan H\u00e4meenlinnassa, J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4ss\u00e4, Nokialla, Rovaniemell\u00e4 ja Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4, joissa indeksitalo-yhti\u00f6iden vuotuiset maksut ovat keskim\u00e4\u00e4rin 2000 \u2013 3000 euroa Lappeenrantaa pienemm\u00e4t. Edullisinta keskusta-asuminen on Kokkolassa, miss\u00e4 indeksitalon kiinteist\u00f6verot ja maksut ovat noin 60 000 euroa vuodessa; toisin sanoen 79 sentti\u00e4 neli\u00f6lt\u00e4 kuukaudessa v\u00e4hemm\u00e4n kuin k\u00e4rkikaupunki Lappeenrannassa. Seuraavaksi edullisimmat suuret kaupungit ovat Oulu ja Rauma. Vertailuun t\u00e4n\u00e4 vuonna tullut Raahe on koko joukon toiseksi edullisin.<\/p>\n<p>Toinen uusi vertailukunta, 29 000 asukkaan Vihti, nousi kaikkien vertailukuntien kalleimmaksi. Indeksitalo-kustannusten summa on siell\u00e4 3,18 euroa neli\u00f6lt\u00e4 kuukaudessa. T\u00e4m\u00e4 on nelj\u00e4nneksen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n<p><strong>Kiinteist\u00f6vero puree yh\u00e4 tiukemmin<\/strong><\/p>\n<p>Kiinteist\u00f6verojen maksettu m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousee kaikkialla vuonna 2014. Valtion uusien arvostusperusteiden lis\u00e4ksi 90 kuntaa nosti yleist\u00e4 kiinteist\u00f6veroprosenttia ja 87 kuntaa nosti vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia. Kokonaisuutena ottaen kiinteist\u00f6verotus kiristyi indeksitalossa keskim\u00e4\u00e4rin 10 prosenttia.<\/p>\n<p>Suurimmat indeksitalon kiinteist\u00f6verojen korotukset tapahtuivat t\u00e4lle vuodelle Lappeenrannassa, jossa korotus oli yhteens\u00e4 36 prosenttia (rakennuksen kohdalla per\u00e4ti 70 %). My\u00f6s Salossa, J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja Valkeakoskella korotukset olivat runsaan nelj\u00e4nneksen luokkaa. Keveimmill\u00e4\u00e4nkin korotukset olivat kaupunkikohtaisesti runsaat viisi prosenttia.<\/p>\n<p>Tontista peritt\u00e4v\u00e4 kiinteist\u00f6vero vaihtelee kuuden tarkastellun muuttujan osalta eniten. Kun Helsingin T\u00f6\u00f6l\u00f6n indeksitalossa menee vastikkeesta 51 sentti\u00e4 neli\u00f6lt\u00e4 kuukaudessa tontin kiinteist\u00f6veroon, monessa pienemm\u00e4ss\u00e4 kaupungissa riitt\u00e4\u00e4 keskustatontista alle 10 sentti\u00e4 neli\u00f6t\u00e4 kohden. Erot johtuvat enemm\u00e4n tontin verotusarvojen eroista kuin itse tontin veroprosenteista.<\/p>\n<p>Rakennuksen kiinteist\u00f6vero vaihtelee v\u00e4hemm\u00e4n, sill\u00e4 verotusarvo on samanlaisilla kiinteist\u00f6ill\u00e4 kaikkialla sama. Maksattavaksi tulevan veron ero aiheutuukin puhtaasti asuinrakennuksen kiinteist\u00f6veroprosenttien eroista. Ankarin asuinrakennusten verottaja on t\u00e4ss\u00e4 vertailuryhm\u00e4ss\u00e4 Kokkola (29 snt\/m2\/kk). My\u00f6s monet Kaakkois- ja It\u00e4-Suomen kaupungit sek\u00e4 Salo verottavat indeksitaloa miltei yht\u00e4 paljon (27 snt\/m2\/kk).<\/p>\n<p>Valtio m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 kiinteist\u00f6veron minimiprosentit ja kunnanvaltuustot p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t vuosittain veroprosentista lain sallimien vaihteluv\u00e4lien puitteissa. Indeksitalon kaupungeista yhdeks\u00e4ll\u00e4 on vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti haarukan alarajalla 0,32 prosentissa, joka tarkoittaa indeksitalossa 16 sentin neli\u00f6kohtaista kustannusrasitetta kuukausitasolla. N\u00e4it\u00e4 kaupunkeja ovat muiden muassa Helsinki, Espoo ja Vantaa. Kaikki muutkin sijaitsevat etel\u00e4isess\u00e4 Suomessa.<\/p>\n<p><strong>Kaukol\u00e4mm\u00f6n hinta noussut aiempaa harvemmassa kaupungissa \u2013 my\u00f6s hintojen laskua toteutunut 2014<\/strong><\/p>\n<p>Kaukol\u00e4mm\u00f6n perus- ja energiamaksuihin menee yli 30 000 asukkaan kaupunkien indeksitalossa keskim\u00e4\u00e4rin 1,21 euroa neli\u00f6lt\u00e4 kuukaudessa, toisin sanoen miltei puolet kuntakohtaisista indeksitalo-kustannuksista. Kalleinta l\u00e4mmitt\u00e4minen on vertailukaupungeista Nokialla (1,58 euroa), Imatralla (1,49) ja H\u00e4meenlinnassa (1,42). Edullisinta kaukol\u00e4mp\u00f6 on edelleen Kokkolassa (0,81 euroa), Oulussa (0,93 euroa) ja Vaasassa (0,94 euroa). Kaikkein korkein kaukol\u00e4mm\u00f6n vertailuhinta on Vihdiss\u00e4 (1,82).<\/p>\n<p>Kaupunkikohtaiset kehityserot ovat kuluvana vuonna olleet isoja: 28 kunnassa kaukol\u00e4mm\u00f6n kokonaishinta pysyi ennallaan tai hieman laski. Yhdeks\u00e4ss\u00e4toista kunnassa hinnat nousivat.<\/p>\n<p><strong>Vesi jatkanut ripe\u00e4\u00e4 kallistumistaan \u2013 kiinteist\u00f6s\u00e4hk\u00f6n hinta ennallaan<\/strong><\/p>\n<p>Veteen ja j\u00e4teveteen menee keskim\u00e4\u00e4rin suurimmissa kaupungeissa 61 sentti\u00e4 neli\u00f6lt\u00e4 kuukaudessa. T\u00e4m\u00e4 on viitisen prosenttia vuoden takaista enemm\u00e4n. Edullisimmat vesimaksut ovat Helsingiss\u00e4, Espoossa ja Vantaalla, jossa lukema on 49 sentti\u00e4 neli\u00f6lt\u00e4 kuukaudessa. My\u00f6s Tampere ja Porvoo ovat edelleen alle 50 sentiss\u00e4. Koko tarkastelujoukon halvin vesi on Raahessa, 44 sentti\u00e4 neli\u00f6lt\u00e4 kuukaudessa.<\/p>\n<p>Kalleinta vesi on Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 79 sentti\u00e4, jossa raaka- ja j\u00e4teveden hinta oli 27 prosenttia kaikkien vertailussa mukana olevien kuntien keskiarvoa korkeampi. My\u00f6s Rovaniemen, Uudenkaupungin ja Yl\u00f6j\u00e4rven vesikustannus on selv\u00e4sti yli 70 sentti\u00e4 neli\u00f6lt\u00e4 kuukaudessa.<\/p>\n<p>Kiinteist\u00f6s\u00e4hk\u00f6n keskihinta pysyi edellisvuoden tasolla. Indeksitalon s\u00e4hk\u00f6laskuun menee keskim\u00e4\u00e4rin 18 sentti\u00e4 neli\u00f6lt\u00e4 kuukaudessa. Vaihteluv\u00e4li on kuntakohtaisesti 15 \u2013 21 sentti\u00e4.<\/p>\n<p><strong>J\u00e4tehuolto liev\u00e4sti aiempaa kalliimpaa<\/strong><\/p>\n<p>J\u00e4tehuollon kustannustaso on indeksitalo-m\u00e4\u00e4rityksin t\u00e4n\u00e4 vuonna keskim\u00e4\u00e4rin noin prosentin edellisvuotta kalliimpaa. J\u00e4tehuollossa kaupunkien v\u00e4liset kustannuserot ovat varsin suuria. Lahdessa ja Pirkanmaan kaupungeissa j\u00e4tehuoltoon menee 11 \u2013 13 sentti\u00e4 asuinneli\u00f6lt\u00e4 kuukaudessa, mutta kalleimmat kaupungit ovat yli 25 sentin lukemissa. Kokonaiskustannuksiin vaikuttaa laskennassa mukana olevat ns. ekomaksut tai hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6maksut, joita on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 noin 20 vertailussa mukana olevassa kaupungissa.<\/p>\n<p><a style=\"color: #468db0;\" href=\"http:\/\/www.kiinteistoliitto.fi\/\">www.kiinteistoliitto.fi<\/a><\/p>\n<p>*) Indeksitalo-vertailu:<\/p>\n<p>Kiinteist\u00f6liitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen ns. indeksitalon veroja ja kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa k\u00e4ytt\u00e4en voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Indeksitalo on 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4, samoin j\u00e4teastioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja tyhjennysv\u00e4lit. Nyt julkaistava Indeksitalo 2014 -tietoaineiston on ker\u00e4nnyt nyt ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa KTI Kiinteist\u00f6tieto Oy Kiinteist\u00f6liiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 50 kaupunkia ja kuntaa. Yli 30000 asukkaan vertailukaupunkeja on 37 kappaletta. Tiedot ovat syyskuun 2014 mukaisia.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kokkolassa edullisimmat, Lappeenrannassa korkeimmat kuntakohtaiset verot ja maksut taloyhti\u00f6ille. Taloyhti\u00f6iden kustannustaakka on jatkanut nopeassa 3,4 prosentin vuotuisessa kasvussa. Vuodesta 2009 ns. indeksitalon kustannukset ovat nousseet per\u00e4ti 33 prosenttia. Asuinkerrostalojen hoitokuluista keskim\u00e4\u00e4rin runsaat puolet menee kiinteist\u00f6veroon, kaukol\u00e4mp\u00f6-, vesi- ja j\u00e4tevesi- sek\u00e4 s\u00e4hk\u00f6- ja j\u00e4tehuoltomaksuihin. Erot kaupunkien v\u00e4lill\u00e4 ovat suuret. Vihdiss\u00e4 60 neli\u00f6n kaksiossa maksuihin hupenee noin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[26],"tags":[],"class_list":["post-62","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kiinteistoliitto"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p53pOk-10","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/62","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=62"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/62\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":63,"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/62\/revisions\/63"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=62"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=62"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=62"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}