{"id":556,"date":"2015-09-23T14:58:25","date_gmt":"2015-09-23T14:58:25","guid":{"rendered":"http:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/?p=556"},"modified":"2015-09-23T14:58:25","modified_gmt":"2015-09-23T14:58:25","slug":"saastopankkiryhma-asuntojen-hinnat-nousevatko-vai-laskevatko","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/?p=556","title":{"rendered":"S\u00c4\u00c4ST\u00d6PANKKIRYHM\u00c4: Asuntojen hinnat: nousevatko vai laskevatko?"},"content":{"rendered":"
<\/div>

\"qbr7uwy1tommavzeyzqq\"<\/a><\/p>\n

Asuntojen hintakehitys on jatkuva pohdinnan aihe. Mutta miksi hintojen laskua, jopa romahdusta, ennustetaan vuodesta toiseen, kyselee Sp-Kodin toimitusjohtaja Antti Toivanen.<\/em><\/p>\n

Aivan aluksi asuntokaupan ammattilainen Antti Toivanen vastaa itse esitt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 kysymykseen siit\u00e4, miksi asuntojen hinnat kiinnostavat jatkuvasti:<\/p>\n

– Asuntokauppa kiinnostaa nyt ja aina \u2013 siit\u00e4 yksinkertaisesta syyst\u00e4, ett\u00e4 noin 70 % suomalaisista asuu omistusasunnossa ja valtaosalla meist\u00e4 suurin henkil\u00f6kohtainen omaisuus l\u00f6ytyy meit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ivist\u00e4 seinist\u00e4, omasta kodista.<\/p>\n

Osa suomalaisista talouden ammattilaisista ja ekonomisteista kuitenkin vuodesta toiseen ennakoi hintojen laskua. Miksi?<\/p>\n

– T\u00e4m\u00e4 onkin sitten hyv\u00e4 kysymys. Hieman leikkimielisesti ottaisin ensin vertauskuvan kasinolta: jos aina pelaa mustalle, osuu voittokin joskus kohdalle. Ja sitten voi tietysti sanoa, ett\u00e4 mit\u00e4 min\u00e4 sanoin. Toinen syy on se, ett\u00e4 hinnanmuutokset n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ja niit\u00e4 tarkastellaan lyhyell\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4, esimerkiksi kuukausi- tai kvartaalitasolla. Mielest\u00e4ni on todella t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuitenkin muistaa, ett\u00e4 samalla ihmisten todelliset tarpeet el\u00e4v\u00e4t paljon, paljon pidemm\u00e4ss\u00e4 sykliss\u00e4.<\/p>\n

Toivanen painottaa, ett\u00e4 juuri t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 lyhyen t\u00e4ht\u00e4imen hintojen tarkastelu antaa vain osittaisen kuvan asuntokaupasta.<\/p>\n

– Tarpeiden muutosten pidempiaikaiset vaikutukset ovat mielest\u00e4ni paljon mielenkiintoisempi ilmi\u00f6. Kun katsotaan viiden vuoden perspektiiviss\u00e4, ei l\u00f6ydy historiassamme aikaa, jolloin asuntohintojen kehitys olisi Suomessa keskim\u00e4\u00e4rin ollut negatiivinen sijoitus. Eli toki alueellisesti tai esimerkiksi asunnon kuntoon liittyvist\u00e4 syist\u00e4 johtuen voi yksitt\u00e4isi\u00e4 esimerkkej\u00e4 l\u00f6yty\u00e4, mutta ne mielest\u00e4ni enemm\u00e4nkin ovat poikkeuksia, jotka vahvistavat t\u00e4m\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6n.<\/p>\n

Taustapeilin n\u00e4kym\u00e4 vahvistaa Toivasen pohdinnat
\n<\/strong>Toivanen kurkistaa hieman taustapeiliin ja katsoo asuntokauppaa ajassa taaksep\u00e4in.<\/p>\n

– Asuntojen hintakehitys on perinteisesti ollut Suomessa eritt\u00e4in vakaata lukuun ottamatta 1980-luvun lopun voimakasta hintarallia yl\u00f6sp\u00e4in sek\u00e4 1990-luvun lamavuosia, jolloin hinnoissa tapahtui historiamme suurin pudotus. Elimme tosin tuohon aikaan t\u00e4ysin erityyppisess\u00e4 taloudellisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4: Suomen markan ja itsen\u00e4isen talouspolitiikan ajassa, jonka korkotasot ja sen muutokset olivat nykymittapuissa suorastaan hurjia.<\/p>\n

H\u00e4n huomauttaa, ett\u00e4 taloudellisen koneistomme paineensietokyky oli lis\u00e4ksi silloin t\u00e4ysin eri tasolla nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n verrattuna.<\/p>\n

– Huomionarvoista noissa lamavuosissa kuitenkin on, ett\u00e4 tuostakin kuopasta k\u00f6mmittiin muutaman vuoden aikana yl\u00f6s ja l\u00e4hdettiin uudelle kasvuk\u00e4yr\u00e4lle.<\/p>\n

Todellisesta stressitestist\u00e4kin selvittiin
\n<\/strong>Kun taloudessa tulee k\u00e4\u00e4nne alasp\u00e4in, monet asiantuntijat ennustavat asuntojen hintojen dramaattisesti laskevan. Toivanen taas pohtii, ett\u00e4 samankaltaiset hintaromahdukset eiv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ole mahdollisia kuin viime lamassa tai ett\u00e4 ainakin ne ovat eritt\u00e4in, eritt\u00e4in ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isi\u00e4.<\/p>\n

– Asuntomarkkinat kokivat todellisen stressitestin vuonna 2008 maailmanlaajuisen finanssikriisin muodossa. Finanssikriisill\u00e4 oli kaikki tarvittavat elementit asuntohintojen romauttajaksi my\u00f6s Suomessa, mutta kuinkas sitten k\u00e4vik\u00e4\u00e4n? Romahdusta ei tullut ja kansallisvarantomme piti pintansa. Pienest\u00e4 laskusta toivuttiin nopeasti ja hinnat nousivat nopeasti takaisin kriisi\u00e4 edelt\u00e4neelle tasolle.<\/p>\n

Mit\u00e4 sitten pit\u00e4isi tapahtua, jotta hinnat romahtaisivat?<\/p>\n

– En keksi kovinkaan j\u00e4rkevi\u00e4 perusteluita, joiden toteutumiseen voisin rehellisesti uskoa. On siis parempi keskitty\u00e4 niihin tosiasioihin, jotka est\u00e4v\u00e4t dramaattisen romahduksen syntymisen. Omasta mielest\u00e4ni hintavakauden s\u00e4ilymiselle t\u00e4rkeimpi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 l\u00f6ytyy nelj\u00e4 kappaletta: eritt\u00e4in alhainen korkotaso, ylikuumentuneet vuokrahinnat, v\u00e4h\u00e4inen uudisrakentaminen sek\u00e4 kaupungistumisen jatkuminen. Viidenten\u00e4 \u2013 sokerina pohjalla \u2013 viel\u00e4 nostaisin esiin faktan, ett\u00e4 90 prosenttia suomalaisista haluaa asua omassa asunnossa.<\/p>\n

Palataan siis alkuper\u00e4iseen kysymykseen: nousevatko vai laskevatko asuntojen hinnat?<\/p>\n

– Vastaus on yksinkertainen: hinnat tulevat pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 nousemaan. Kysymys on vain, kuinka pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 asiaa halutaan tarkastella. Tilastokeskus l\u00f6yt\u00e4\u00e4 varmasti kuukauden, kvartaalin ja jopa vuoden pituisia mittareita ja seurantajaksoja, joista hintojen lasku on maan laajuisestikin todennettavissa. Jos vertailu teht\u00e4isiin kolmen, viiden tai kymmenen vuoden pituisilta ajanjaksoilta, olisi lopputulos kuitenkin kovin toisenlainen.<\/p>\n

Pitk\u00e4n linjan asuntokaupan ammattilaisena toiminut Toivanen huomauttaa, ett\u00e4 asuntosijoittajia lukuun ottamatta ei viel\u00e4 ole l\u00f6yt\u00e4nyt asunnonostajaa, joka ostaisi asunnon kuukaudeksi tai kvartaaliksi.<\/p>\n

– Tapaan paljon ihmisi\u00e4, jotka ostavat asunnon omaksi kodikseen tai perheens\u00e4 tukikohdaksi loppuel\u00e4m\u00e4kseen ja uskallan sanoa, ett\u00e4 silloin investointi on my\u00f6s taloudellisesti kannattava. Jos katsomme yleisi\u00e4 kauppahintoja Suomessa ja unohdamme mahdolliset tiettyyn alueeseen tai tiettyyn asuntoon liittyv\u00e4t poikkeukselliset olosuhteet ja tilanteet, joita voi aina olla, voimme tiivist\u00e4en sanoa, ett\u00e4 asunnon ostaminen on aina ollut positiivinen sijoitus. Siksi haluan antaa lopuksi painokkaan viestin asuntokaupasta: kansallisvarantomme, suomalaisten asunnot ovat siis turvassa, kunhan pid\u00e4mme niiden arvosta huolta. Ja huolta kannattaa siis pit\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Asuntojen hintakehitys on jatkuva pohdinnan aihe. Mutta miksi hintojen laskua, jopa romahdusta, ennustetaan vuodesta toiseen, kyselee Sp-Kodin toimitusjohtaja Antti Toivanen. Aivan aluksi asuntokaupan ammattilainen Antti Toivanen vastaa itse esitt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 kysymykseen siit\u00e4, miksi asuntojen hinnat kiinnostavat jatkuvasti: – Asuntokauppa kiinnostaa nyt ja aina \u2013 siit\u00e4 yksinkertaisesta syyst\u00e4, ett\u00e4 noin 70 % suomalaisista asuu omistusasunnossa ja valtaosalla […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[28],"tags":[],"class_list":["post-556","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-asuntojen-hinnat"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p53pOk-8Y","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/556","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=556"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/556\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":558,"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/556\/revisions\/558"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=556"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=556"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=556"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}