{"id":522,"date":"2015-08-19T09:44:38","date_gmt":"2015-08-19T09:44:38","guid":{"rendered":"http:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/?p=522"},"modified":"2015-08-19T09:47:53","modified_gmt":"2015-08-19T09:47:53","slug":"asumismenot-kasvavat-voimakkaammin-kuin-nettotulot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/?p=522","title":{"rendered":"Asumismenot kasvavat voimakkaammin kuin nettotulot"},"content":{"rendered":"
<\/div>

\"2015-08-19<\/a><\/p>\n

Kotitalouksien asumismenot nousevat keskim\u00e4\u00e4rin 3,5 prosenttia vuodessa vuoteen 2019 menness\u00e4. Asumismenojen kasvun ennakoidaan jatkuvat voimakkaampana kuin nettotulojen kasvun vuosina 2015\u20132019. Vuokra-asujien asumismenot kasvavat noin 3 prosenttia vuodessa, omistusasujien keskim\u00e4\u00e4rin 3,8 prosenttia ja lapsiperheiden noin 3,4 prosenttia. Velattomien el\u00e4kel\u00e4istalouksien asumismenot kasvavat per\u00e4ti 4,0 prosenttia vuodessa.<\/b><\/p>\n

\n

Palkansaajien nettotulot kasvavat keskim\u00e4\u00e4rin noin 2 prosenttia vuodessa ja el\u00e4kel\u00e4isten 1,6 prosenttia. Asumismenojen nousupaine johtuu p\u00e4\u00e4osin kiinteist\u00f6- ja energiaverotuksen korotuksista. Ennustettu korkojen nousu kasvattaa omistusasujien asumismenoja. Vuokrien kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana. El\u00e4kel\u00e4isten asumismenojen kehityst\u00e4 hallitsee kiinteist\u00f6veron nousu. Hoitokulut kasvavat keskim\u00e4\u00e4rin 4,5 prosenttia vuodessa.<\/p>\n

Lapsiperheen kuukausikohtaisissa asumismenoissa yli 1000 euron ero eri kaupunkien v\u00e4lill\u00e4<\/strong><\/p>\n

P\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla asumismenot ovat selv\u00e4sti suuremmat kuin muualla Suomessa. Helsingiss\u00e4 lapsiperhe maksaa omasta kerrostaloasunnosta 2100 euroa kuukaudessa, kun Raumalla vastaavan asunnon kustannukset ovat 1040 euroa kuukaudessa. Suurimman eron asumismenoihin tekee lainanlyhennyksen m\u00e4\u00e4r\u00e4n voimakas vaihtelu kaupungeittain. Asumismenot ilman lainanlyhennyst\u00e4 vaihtelevat 400:st\u00e4 600:een euroon kaupungista toiseen.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla s\u00e4hk\u00f6l\u00e4mmitteisess\u00e4 omakotitalossa asuvan lapsiperheen asumismenot ovat keskim\u00e4\u00e4rin yli 1900 euroa kuukaudessa. Kouvolassa vastaavan perheen asumismenot ovat miltei 900 euroa edullisemmat (830 euroa\/kk). S\u00e4hk\u00f6l\u00e4mmitteisess\u00e4 omakotitalossa asuvan velattoman el\u00e4kel\u00e4ispariskunnan kuukausittaiset asumismenot vaihtelevat vuonna 2015 Helsingin 480 euron ja Oulun 370 euron v\u00e4lill\u00e4. Luvut eiv\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4 mm. piha-, puutarha- ja lumit\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

\"2015-08-19<\/a><\/p>\n

Hallitusohjelmassa esitetyill\u00e4 toimenpiteill\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia asumismenoihin<\/strong><\/p>\n

Hallitusohjelmassa mainittujen toimien ennustetaan nostavan sek\u00e4 kerrostaloasunnon (60 m2<\/sup>) ett\u00e4 \u00f6ljyl\u00e4mmitteisen omakotitalon asumismenoja noin 1,5 prosenttia. S\u00e4hk\u00f6l\u00e4mmitteisen omakotitalon asumismenojen ennustetaan nousevan noin 3 prosenttia. Jos yhteiskuntasopimusta ei saada tehty\u00e4, asumismenojen korotus voi olla jopa 8,5 prosenttia.<\/p>\n

Asuntolainan korkov\u00e4hennysoikeuden leikkaustahdin nopeuttaminen nostaa vuosittaisia efektiivisi\u00e4 korkokustannuksia noin 20\u201330 euroa nykyisell\u00e4 korkotasolla. Jos korkov\u00e4hennysoikeus poistetaan kokonaan, vuosittaiset efektiiviset korkokustannukset nousevat 250\u2013350 euroa.<\/p>\n

Kiinteist\u00f6veron ala- ja yl\u00e4rajojen korotus nostaa sek\u00e4 kerros- ett\u00e4 omakotitaloasukkaiden kiinteist\u00f6veromenoja hieman yli 3 prosenttia vuodessa, mik\u00e4 tekee 60 m2<\/sup> kerrostaloasunnossa noin 10 euroa vuodessa ja omakotitalossa noin 23 euroa vuodessa.<\/p>\n

Energiaverotuksen kiristyksen vaikutukset voivat olla kerrostaloasunnossa (60 m2<\/sup>) 50\u201380 euroa vuodessa. S\u00e4hk\u00f6l\u00e4mmitteisen omakotitalon vuosikustannusten lis\u00e4ys on 130 euroa ja \u00f6ljyl\u00e4mmitteisen 75 euroa.<\/p>\n

Asumismenot\u2013tutkimuksen toteutti Kiinteist\u00f6liiton ja Omakotiliiton tilauksesta Pellervon taloustutkimus PTT. Tutkimuksessa asumismenoja tarkasteltiin edustavien esimerkkikotitalouksien n\u00e4k\u00f6kulmasta 21 suurimmassa kaupungissa sek\u00e4 vuokra- ett\u00e4 omistusasumisen osalta. Kokonaiskustannukset laskettiin huomioimalla sek\u00e4 p\u00e4\u00e4oma- ett\u00e4 hoitokustannusten alaer\u00e4t. Laskelmat osoittavat konkreettisesti sen, kuinka paljon eri kotitaloustyypeilt\u00e4 kuluu keskim\u00e4\u00e4rin rahaa asumiseen.<\/em><\/p>\n

Laskelmien lis\u00e4ksi tutkimuksessa nostetaan esille ajankohtaisia asioita, jotka vaikuttavat asumiseen keskipitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/em><\/p>\n

Tutkimusaineistosta on tarvittaessa mahdollisuus tuottaa tiedotusv\u00e4lineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n laskelmia asumismenoista huoneistokoon, perhetyypin ja tuloluokan mukaan sek\u00e4 alueittain.<\/em><\/p>\n

Asumismenot PTT_esitys.pdf<\/a><\/div>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kotitalouksien asumismenot nousevat keskim\u00e4\u00e4rin 3,5 prosenttia vuodessa vuoteen 2019 menness\u00e4. Asumismenojen kasvun ennakoidaan jatkuvat voimakkaampana kuin nettotulojen kasvun vuosina 2015\u20132019. Vuokra-asujien asumismenot kasvavat noin 3 prosenttia vuodessa, omistusasujien keskim\u00e4\u00e4rin 3,8 prosenttia ja lapsiperheiden noin 3,4 prosenttia. Velattomien el\u00e4kel\u00e4istalouksien asumismenot kasvavat per\u00e4ti 4,0 prosenttia vuodessa. Palkansaajien nettotulot kasvavat keskim\u00e4\u00e4rin noin 2 prosenttia vuodessa ja el\u00e4kel\u00e4isten 1,6 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[26],"tags":[],"class_list":["post-522","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kiinteistoliitto"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p53pOk-8q","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/522","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=522"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/522\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":526,"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/522\/revisions\/526"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=522"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=522"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kiinteistouutiset.uutisparkki.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=522"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}