Omistusasuminen on tällä hetkellä Suomessa ennätyksellisen kannattavaa

scale-model-house

Omistusasumisesta kertyvä asuntotulo on tällä hetkellä historiallisen korkealla Suomessa. Oman kodin hankinta on kannattavampaa kuin koskaan. Se näkyy asuntomarkkinoilla omaa ensiasuntoaan tosi tarkoituksella etsivien määrän kasvuna ja toteutuneina asuntokauppoina. Myös kuluttajien asunnonostoaikeet ovat helmikuisen kuluttajabarometrin mukaan nousseet merkittävästi.

– Asuntotulo on kasvanut Suomessa pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Omistusasuja tienaa asuntotuloa tällä hetkellä enemmän kuin koskaan, erityisesti muuttovoittoalueilla. Tämä johtuu siitä, että asuntojen hinnat ovat kehittyneet ansiotuloja hitaammin ja asuntojen vuokrat taas nousseet selvästi palkkoja enemmän, kertoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

– Myös kuluttajien asunnonostoaikeet ovat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan nousseet alkuvuoden aikana korkeammalle kuin vuosiin. Edellisen kerran asunnonostoaikeita kuvaava indeksipisteluku on ollut lähes yhtä korkealla kuin nyt vuosina 2011–2012, Rantanen jatkaa.

– Kuluttajabarometri ja asunnonostoaikeet kuvaavat ihmisen tunnetilaa. Yleensä kestää aikansa ennen kuin aikomuksesta aktivoidutaan toimimaan eli esimerkiksi ostamaan tai vaihtamaan kotia.

– Talouden tämänhetkisistä useista epävarmuustekijöistä johtuen en usko, että asuntokaupassa tapahtuu kuluvan vuoden aikana sen suurempia muutoksia suuntaan tai toiseen. Tällä hetkellä jännitämme Brexitin kohtaloa ja kevään eduskuntavaalien tuloksia. Ne voivat ravistella asuntomarkkinoitamme hetken aikaa rajumminkin.

Ensiasunnon ostajia on nyt aiempaa enemmän liikkeellä asuntonäytöillä

– Nuoriimme on juurrutettu omistusasumiseen liittyvä turvallisuuden tunne vahvasti jo äidinmaidossa, Rantanen toteaa. – Olen iloinen siitä, että sijoittajien kiinnostuksen laskemisen myötä ensiasunnon ostajat ovat jälleen saamassa jalansijaa asuntomarkkinoilla.

– Ensiasunnon ostajien keski-ikä alkaa lähennellä 30 vuotta. Nuoret perustavat myös perheitä aiempaa myöhemmin. Nämä asiat kulkevat käsi kädessä. Oman kodin osto kuuluu elämän isoimpiin päätöksiin, johon ymmärrettävästi monet nuoret haluavat sitoutua vasta kun oma työtilanne ja lainanmaksukyky ovat vakiintuneet, pohtii Jukka Rantanen.

– Tosin onhan niitäkin nuoria koko ajan yhä enemmän, jotka asuvat itse vuokralla mutta ostavat sijoitusasunnon tai -asuntoja. He kerryttävät omaa pääomaansa sijoitusasunnoilla, joista saavat hyvää vuokratuottoa, myös omien vuokrakulujensa maksamiseen. Oman kodin osto on ajankohtaista vasta, kun sinkkuelämä ja maailmalla reissaaminen vaihtuvat vakiintuneeksi parisuhdearjeksi tai on perheen perustamisen aika.

– Viime aikoina on puhuttu paljon uusien asuntojen taloyhtiölainojen korkeista kustannuksista lyhennysvapaavuosien jälkeen. Ensiasunnon ostajalle voi olla hyvä ja järkevä vaihtoehto ostaa asunto uudesta kohteesta. Uuteen kotiin voi päästä kiinni varsin pienellä omalla henkilökohtaisella lainalla. Uudessa kodissa ei todennäköisesti myöskään ole tulossa oman asumisen ja omistamisen aikana lisäkustannuksia aiheuttavia korjaus- ja remonttiurakoita. Ensiasunnossa asutaan yleensä vain muutamia vuosia, se ei ole loppuelämän asunto, kertoo Rantanen.

– Toisin kuin vielä silloin kuin olin itse nuori, tänä päivänä vuokralla asuminen on varteenotettava vaihtoehto kaikille, myös koulutetulle ja vakituisessa palkkatyössä käyvälle nuorelle. Vuokralla asuminen ei myöskään tule enää välttämättä halvemmaksi, vaan päin vastoin. Se on monesti paljon kalliimpaa kuin omistusasuminen, kaikkialla Suomessa, sanoo Rantanen.

HYY Yhtymä muuttuu Ylvaksi ja kehittää Helsinkiä kunnianhimoisesti

aec4940cca0bbfb1_800x800ar

Valokuvaaja: Jussi Hellsten

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan liiketoimintaa ja varallisuutta operoiva HYY Yhtymä tunnetaan jatkossa nimellä Ylva. Kiinteistö-, majoitus-, ravintola- ja sijoitusliiketoimintoihin ja kaupungin kehittämiseen erikoistunut yritys säilyy jatkossakin ylioppilaiden omistamana, mutta toimii jatkossa omalla erottuvalla brändillään.

Toimitusjohtaja Antti Kerppolan mukaan uudella nimellä ja ilmeellä sinetöidään liiketoiminnan puolella jo tapahtunut muutos.

”Uudella nimellä, kuten koko uudistuvalla brändillä, haluamme selkeyttää roolitusta ylioppilaskunnan ja sen liiketoiminnan välillä. Ylva on ylpeä juuristaan ja omistajakunnastaan. Uusi nimi ja uusi brändi mahdollistavat sen, että niin HYYllä kuin sen liiketoiminnalla on jatkossa selkeä oma ääni ja parempi mahdollisuus toteuttaa tehtäväänsä.”

Ylva kehittää Helsinkiä aktiivisesti tänään, huomenna ja ylihuomenna. Esimerkiksi Hakaniemeen rakennettava tieteen ja talouden kortteli Lyyra on osoitus kunnianhimoisesta kaupunkisuunnittelusta, joka luo kalliolaisille keskeisen kohtaamispaikan ja paljon uusia palveluita.

Yksi Ylvan tavoitteista on kirittää koko toimialaa ilmastoviisaisiin ratkaisuihin.

”Olisi kestämätöntä, jos ylioppilaskunnan liiketoimintaa tehtäisiin ilmaston kustannuksella. Ylvan sijoitustoiminnassa ja kehityshankkeissa on aina menty vastuullisuus edellä. Yksi strategian pääteemoista on ilmastonmuutoksen hillitseminen”, Kerppola kertoo.

Vahva talous antaa pohjan toiminnan kehittämiselle

Ylvan liiketoiminta on vahvalla pohjalla, mikä antaa hyvän perustan uusille hankkeille. Yhtiön liikevaihto kasvoi viime vuonna 33,5 miljoonaan euroon ja liiketulos 7,6 miljoonaan euroon.

Ylvan omistamien kiinteistöjen ja sijoitusten markkina-arvo kohosi myös selvästi entisestä ja ylitti 320 miljoonan euron rajan. Omistusten arvoa kasvatti etenkin hotelli Seurahuoneen kiinteistön ostaminen. Grand Hansa -hotellihanke yhdistää historiallisen Seurahuoneen ja osia Uudesta ylioppilastalosta kansainvälisen tason hotellikokonaisuudeksi.

Ylvan toimintaa ohjaa visio kukoistavasta Helsingistä, joka on tieteen ja sivistyksen suurkaupunki.

”Uskomme, että Helsingin menestys perustuu tulevaisuudessa entistä vahvemmin tieteen, tutkimuksen ja yritysten yhteistyöhön. Yhteistyöstä syntyy oivalluksia ja kasvua. Helsinkiä on rakennettava niin, että ideat ja pääoma voivat kohdata vakaassa ja vastuullisessa kaupungissa”, Antti Kerppola linjaa.

Hartela myy Erikoissijoitusrahasto UB Suomi Kiinteistöille kohteita Turusta ja Tampereelta

8f91c0f6-9fc4-4afd-95cd-e802dfe53d2d-w_576_h_2000

United Bankersin Erikoissijoitusrahasto UB Suomi Kiinteistöt on tehnyt ensimmäiset sijoitukset kiinteistökohteisiin Turussa ja Tampereella. Molemmat kohteet ovat Hartela Länsi-Suomi Oy:n kehittämiä ja rakentamia.

Toinen sijoituskohteista sijaitsee Turussa, kauppakeskus Skanssin välittömässä läheisyydessä. Kohde on liike-, toimisto- ja palvelutiloja käsittävä monikäyttäjäkiinteistö, jonka päävuokralaisena toimii Hartela Länsi-Suomi Oy. Kohteen vuokrattava pinta-ala on noin 1900 neliömetriä ja kiinteistön vuokrasopimusten keskimaturiteetti on noin yhdeksän vuotta. Lisäksi rahasto on tehnyt sijoituksen Tampereella sijaitseviin asuntoihin, joissa kaikissa on pitkät vuokrasopimukset.

”On hienoa, että Hartelan kiinteistökohteet ovat ensimmäiset sijoitukset uudessa UB Suomi Kiinteistöt -rahastossa. Olemme kehittäneet jo pitkään Skanssin aluetta monipuolisena kaupunginosana, ja nyt myytävä toimitilakiinteistö täydentää alueen palveluita. Samassa yhteydessä käynnistimme yhteistyömme rahaston kanssa myös asuntokohteiden osalta”, kertoo Hartela Länsi-Suomi Oy:n toimitusjohtaja Hanna Kolehmainen.

”UB Suomi Kiinteistön vahvan varainkeruun jälkeen olemme tehneet ensimmäiset kiinteistösijoitukset, jotka sopivat erinomaisesti rahastomme sijoitusfilosofiaan ja täyttävät niille asetetut tuottotavoitteet. Tavoitteenamme on jatkaa vastaavien kiinteistökohteiden hankintaa lähitulevaisuudessa”, kertoo Erikoissijoitusrahaston UB Suomi Kiinteistöt salkunhoitaja Perttu Hokkanen.

Erikoissijoitusrahaston UB Suomi Kiinteistöt strategiana on sijoittaa vakaan tuoton kiinteistökohteisiin Suomessa. Rahasto on Suomen ensimmäinen kiinteistörahasto, joka sijoittaa laajasti eri kiinteistökohteisiin, joihin lukeutuvat muun muassa palvelu- ja hoivakiinteistöt, toimistot, asunnot ja tontit. Rahaston toiminta käynnistyi marraskuussa 2018.

Hypon Asuntomarkkinakatsaus: Joka toisen asunnon arvo laski viime vuonna

3d2aac48-d4e1-4eb4-baf1-5a93b89c57bb-w_576_h_2000

Turussa kysyntä kasvaa, koska aluetalous tukee asuntomarkkinoiden menoa. Pk-seudulla hinnat värisevät, sillä Vantaalle ja Espooseen valmistuu runsaasti asuntoja, mutta Helsinki ei tahdo pysyä perässä. Tampereella Hypo-indeksin luku laskee, mutta kyse lienee tilastoviiveestä. Tampereen luku korjaantuu, mutta suunta tuskin muuttuu, vaikka kaupungin näkymät ovatkin valoisat.

Asuntomarkkinoilla saatiin viime vuonna esimakua hintojen alamäestä, sillä joka toisen asunnon arvo laski eli puolitoista miljoonaa asuntoa menetti arvoaan.

Asuntojen hinnat laskivat peräti 15 maakunnassa, ja vain Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa pääsivät plussalle kasvukolmikon Helsinki–Tampere–Turku ansiosta.

”Vuoden 2018 aikana väki väheni 247 kunnassa ja selvää kasvua nähtiin vain 27 kaupungissa. Suomessa on kaikkiaan 311 kuntaa”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kertoo.

Hypon arvion mukaan koko maan tasolla asuntojen hintojen nousu pysähtyy tänä vuonna ja kääntyy 0,5 prosentin laskuun vuonna 2020. Pääkaupunkiseutu jatkaa omassa sarjassaan, sillä Helsingin seudulla hinnat nousevat edelleen: hintaennuste tälle vuodelle 2,0 prosenttia ja 1,5 prosenttia ensi vuodelle.

Suurten kaupunkien aikakausi alkaa

Hypon aloitteesta tehty tuore alueellinen väestöennuste osoittaa, että Suomi siirtyy yhä selvemmin suurten kaupunkien aikakauteen. Kaupungistumisen seuraava aalto alkaa, ja maahan jää vain kolme aidosti kasvavaa kaupunkiseutua Helsinki, Tampere ja Turku. Tuttujenkin kasvukeskuksina tunnettujen kaupunkialueiden väestö kääntyy laskuun 2030-luvulla.

”Kahden megatrendin yhteisvoima on tulevan vuosikymmenen tärkein ajuri asuntomarkkinoille: väkiluvun kasvun pysähtyminen ja kaupungistumisen eteneminen vavisuttavat aiempia uskomuksia”, Brotherus toteaa.

Alueellinen väestöennuste kertoo karua kieltä eri alueiden haasteista. Aluekeskuksissa nähdään vahvaa keskittymistä, sillä samaan aikaan, kun kaupunkiseutujen väestö vähenee, kaupungit kasvavat sisään päin eli keskustat vahvistuvat ja laita-alueet supistuvat.

Konkreettisista toimista tärkeintä on varmistaa asuntojen riittävyys kasvukeskuksissa niitä haluaville.

”Rakennettavaa riittää, sillä uusien asuntojen tarve jatkuu, ARA-asuntoihin kaivataan kiertoa, muuttoavustuksia tarvitaan tulevaisuudessa ja kasvukolmion liikenneyhteydet täytyy varmistaa työvoiman liikkuvuudenkin vuoksi”, Brotherus suosittelee seuraavalle hallitukselle.

Uutta tarjontaa Vantaalle ja Espooseen, Helsinki ei pysy perässä

Pääkaupunkiseudulle laskettava Hypon Asuntoindeksi nousi viime vuoden lopulla 122 pisteeseen, kun sekä hinnat että kauppamäärät kohentuivat. Uutta tarjontaa tulee rutkasti Vantaalle ja Espooseen, mutta Helsinki ei pysy perässä. Samalla kovin kysyntä kohdistuu kantakaupunkiin kolmen kilometrin säteelle Rautatientorista.

Turussa indeksi on noussut raketinlailla ja nyt ohitettiin jo pk-seutu 124 pisteen ylittyessä. Turussa asuntokauppa käy ja hinnat nousevat talouden vanavedessä. Tampereella Hypo-indeksin pisteluku nousi 118 pisteeseen etenkin hintojen piristyessä. Kauppamäärät polkivat paikallaan, mutta ennakkotiedot ovat todennäköisesti jälleen vajaat Tampereen osalta.

UUSI HOTELLIKETJU AVAA SUOMEEN – RUBY HOTELS JULKISTAA ENSIMMÄISEN PROJEKTINSA HELSINGISSÄ YHTEISTYÖSSÄ ICON KIINTEISTÖRAHASTOJEN KANSSA

ext

Havainnekuva Mariankadulle avattavasta hotellista. (KUVA: RUBY HOTELS & ICON KIINTEISTÖRAHASTOT)

Müncheniläinen hotelliryhmä Ruby Hotels avaa ensimmäisen pohjoismaisen hotellinsa Helsingin keskustaan. Projekti toteutetaan yhteistyössä suomalaisen kiinteistökehittäjä ICON Kiinteistörahastojen kanssa. Suomen projektin allekirjoittaminen merkitsee Rubylle myös Pohjoismaiden markkinoille tuloa, joka tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia Rubyn kaltaiselle nykyaikaiselle ja innovatiiviselle konseptille. Helsingin hotelli noudattaa ryhmän muiden hotellien tavoin Lean Luxyry -filosofiaa ja se on suunniteltu avattavaksi alkuvuodesta 2021. Hotelliryhmä on perustettu 2013 ja se operoi tällä hetkellä 6:tta eri hotellia.

Vahva sisääntulo Pohjoismaiden markkinoille

Rubyn kiinteistökumppanina toimii ICON Kiinteistörahastot, jolla on vaikuttava ansioluettelo Helsingin keskustasta.  Projekti on ainutlaatuinen, sillä se on Ruby-brändin ensimmäinen projekti Pohjoismaissa.

Vuonna 1885 rakennetusta Evert Lagerspetzin suunnittelemasta  pää- ja sivurakennuksesta koostuva historiallinen rakennuskompleksi (Mariankatu 23 ja Maneesikatu 7) majoittaa Suomen Ruby-hotellin, johon tulee yhteensä 142 vierashuonetta, 24/7 baari, aamiaistila, sisäpihan paviljonki ja ulkoterassi.

“Se on myös ensimmäinen hotellimme, josta löytyy sauna. Annoimme suomalaisen perinteen vakuuttaa meidät”, toteaa Rubyn perustaja ja toimitusjohtaja Michael Struck.

Korttelilla on pitkä ja rikas historia, sekä läheinen yhteys Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergiin. Itse rakennusten rikkaan historian lisäksi Kruununhaan kaupunginosa on yksi Helsingin vanhimpia. Kaupunginosasta löytyy monia historiallisesti tärkeitä rakennuksia, kuten Mariankadun toisessa päässä ja kauppatorin vieressä sijaitseva presidentinlinna.

Ruby Helsinki -rakennusprojekti on osa puolen korttelin (10 000 m²) kokoista kiinteistöprojektia, joka elävöittää lisäksi naapurustoa 50–60:lla rakenteilla olevalla korkealuokkaisella asunnolla yksiöistä aina suurempiin kattohuoneistoihin asti.

Ruby Hotels:

Toimitusjohtaja Michael Struckin perustama ja johtama müncheniläinen Ruby Group avaa uusia uria Lean Luxury -filosofiallaan. Karsitun organisaatiorakenteensa avulla ja perusasioihin keskittymällä Ruby kykenee luomaan nykyaikaisen ja huokeahintaisen version ylellisyydestä, joka sopii moderneille hinta- ja tyylitietoisille asiakkaille. Vuonna 2013 perustettu ryhmä operoi kuutta Ruby-hotellia, ja yhdeksän lisähotellia on joko rakenteilla tai rakentaminen on suunnitteluvaiheessa. Ruby laajentuu vuonna 2018 perustetun Ruby Asia -yhteishankkeen myötä myös Aasiaan. Hotelliketju on tämän lisäksi ryhtynyt Münchenissä ja Hampurissa vastikään tarjoamaan Ruby Works -tiloja: täysin varustettuja työ- ja luovia tiloja, jotka tarjoavat inspiroivia toimistoyhteisöjä.

Taloudellisesti vahvat kumppanit tukevat Rubyn laajentumista ja sen omistavat yhdessä Itävaltalainen Soravia Group, yksityinen sijoitusrahasto, sijoittaja Michael Hehn, saksalainen perheomisteinen toimisto ja toimitusjohtaja Michael Struck

KTI Kiinteistöindeksi: Suomalaisten kiinteistösijoitusten kokonaistuotto 6,6 % vuonna 2018

architecture-house-window-roof-building-wall-108851-pxhere.com

Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoiden kokonaistuotto oli 6,6 prosenttia vuonna 2018. Kiinteistösijoitusten nettotuottotaso oli 5,3 prosenttia, ja markkina-arvot nousivat keskimäärin 1,3 prosenttia. Eri kiinteistötyypeistä asuntojen kokonaistuotto oli korkein ja liikekiinteistöjen matalin.

Asuntosijoitusten tuotot jälleen vahvimmat

Suurista kiinteistösektoreista asunnot tuottivat parhaan kokonaistuoton yhdeksänä vuonna peräkkäin 2008−2016. Vuoden tauon jälkeen suurten sijoittajien asuntosijoitukset tarjosivat vuonna 2018 jälleen parhaan kokonaistuoton, 8,8 prosenttia. Hotelli- ja tuotannolliset kiinteistöt nousivat myös kärkikolmikkoon 8,4 ja 7,0 prosentin kokonaistuotoillaan. Toimistokiinteistöjen kokonaistuotto oli lähellä markkinan keskiarvoa, 6,7 prosenttia, kun taas liikekiinteistöjen tuotot jäivät 2,1 prosenttiin.

Asuntokiinteistösijoitusten nettotuotot nousivat

Asuntokiinteistösijoitusten nettotuotot nousivat hieman vuonna 2018 vuokrien nousun ja korkeiden käyttöasteiden tukemana. Koko maan asuntokiinteistöjen keskimääräinen käyttöaste oli 97 prosenttia. Asuntokiinteistöjen tuotot olivat pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa (Tampere, Turku, Jyväskylä, Oulu, Kuopio ja Lahti) hieman muuta maata korkeampia vahvemman arvonkehityksen tukemana. Asuntokiinteistöt ovat houkutelleet kiinteistösijoittajia viime vuosina, ja asunnot ovat nykyisin ammattimaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden suurin sektori.

Toimistokiinteistöjen ennätysalhainen nettotuotto

Toimistokiinteistösijoitusten kokonaistuotto laski tasan prosenttiyksiköllä edellisen vuoden tasostaan, 6,7 prosenttiin. Nettotuottovaatimusten lasku ja vuokra-arvojen nousu tukivat markkina-arvojen kehitystä, mutta toisaalta nousevat ylläpitokustannukset ja vuokralaisten houkuttelun edellyttämät investoinnit painoivat kokonaistuottoja. Toimistokiinteistöjen keskimääräinen käyttöaste nousi hieman, ja oli 84 prosenttia vuonna 2018. Toimistojen nettotuottoaste laski ensimmäisen kerran indeksin historiassa alle viiden prosentin. Nettotuottojen lasku johtuu toisaalta sijoittajien kasvavasta kiinnostuksesta korkean markkina-arvon vähäriskisiä kohteita kohtaan, toisaalta toimistojen matalista käyttöasteista ja nousevista kustannuksista.

Muu pääkaupunkiseutu tuotti ydinkeskustaa paremmin

Toimistomarkkinoilla Helsingin ydinkeskustan tuotot laskivat vuoden 2017 ennätystasoltaan, ja kokonaistuotto jäi neljään prosenttiin marginaalisen arvonnousun ja ennätysmatalan nettotuoton seurauksena. Vastaavasti muun pääkaupunkiseudun toimistokiinteistöjen kokonaistuotto nousi lähes 9 prosenttiin vahvan arvonkehityksen tukemana. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimistojen markkina-arvot laskivat edelleen.

Liikekiinteistöjen arvot jatkoivat laskuaan

Liikekiinteistöjen kokonaistuotto laski 2,1 prosenttiin edellisen vuoden 3,7 prosentista. Kauppakeskuskiinteistöjen tuotot putosivat muita liikekiinteistöjä matalammaksi, kun myös pääkaupunkiseudun kauppakeskuskiinteistöjen arvonmuutos kääntyi negatiiviseksi. Muissa liikekiinteistöissä markkina-arvot nousivat pääkaupunkiseudulla, mutta jatkoivat laskuaan muualla Suomessa.

Hotellikiinteistöt tuotot edelleen vahvoja

Hotellikiinteistöjen suosio on vahvistunut kiinteistösijoitusmarkkinoilla viime vuosina. Hotellikiinteistöt olivat Kiinteistöindeksissä parhaiten tuottava kiinteistösektori sekä 2016 että 2017. Vuonna 2018 hotellien kokonaistuotto nousi hieman edellisen vuoden tasostaan, kun nettotuotto säilyi vakaana ja markkina-arvot jatkoivat nousuaan. Myös hotellikiinteistöt tuottivat pääkaupunkiseudulla muuta maata paremmin.

Kiinteistömaailman vuosi 2018: Suomalaiskotien välitystä 2,5 miljardin euron arvosta – käynnistymässä ketjun historian mittavin valmentautumisoperaatio

erkki-heikkinen-3

Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Erkki Heikkinen.

Kiinteistömaailma-ketju teki vuonna 2018 yli 14 200 asuntokauppaa ja -vuokrausta. Välitettyjen asuntojen arvo on noin 2,5 miljardia euroa. Ketjun asuntokauppamäärä kehittyi samansuuntaisesti Suomen hienoisesti supistuvan kokonaisasuntomarkkinan kanssa; vuokrausliiketoiminta kasvoi selvästi edellisvuoteen verrattuna. Kokonaisuudessaan palkkiotuotoilla mitattuna vuosi oli Kiinteistömaailmalle toiseksi paras viimeiseen viiteen vuoteen. Alkaneena vuonna Kiinteistömaailma käynnistää historiansa mittavimman koulutus- ja valmentautumisoperaation, jolla tavoitellaan merkittävää lisävauhditusta myyntiin ja asiakaspalveluun.

Jatkuvasti 6000 – 7000 myynnissä olevan asunto- ja kiinteistökohteen valikoimallaan Kiinteistömaailma on Suomen suurin kiinteistönvälitysketju ja lisäksi merkittävä vuokravälittäjä isoimmissa kaupungeissa.

Kiinteistömaailman yli 100 asuntomyymälää vastaavat vajaasta viidenneksestä maan kaikista välittäjäkaupoista. Monilla paikkakunnilla – esimerkiksi Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä – Kiinteistömaailman markkinaosuus on valtakunnan keskiarvoa selkeästi suurempi. Helsingissä Kiinteistömaailman välittämänä tehtiin vuonna 2018 yli neljännes kaikista asuntokaupoista, joissa välittäjä oli mukana. Päättyneenä vuonna ketju vahvisti myymäläverkostoaan uutena paikkakuntana Sipoossa, ja useisiin pääkaupunkiseudun kaupunginosiin avattiin uusia asuntomyymälöitä.

Vuosi 2019 käynnistää ketjun historian mittavimman valmentautumisoperaation

Alkaneena vuonna Kiinteistömaailma käynnistää historiansa isoimman valmentautumisoperaation, johon osallistuvat lähes kaikki ketjun asuntomyymälät. Valmentautuminen koostuu lähipäivistä, verkko-opiskelusta ja henkilökohtaisesta valmennustuesta, jota asuntomyymälöiden asiantuntijoille tarjoaa uusi valmentajaverkosto.

”Kiinteistönvälitys on toimialana muutoksessa alkaen sähköistyvästä asuntokaupasta ja eriytyvästä asuntomarkkinasta maan sisällä. Lähes 30-vuotisen historiamme mittavimmalla valmentautumisoperaatiolla tavoittelemme selvää tehokkuuden parantamista ja tekemisemme kohdistamista sellaiseen palveluun, josta asiakkaat hyötyvät tässä ajassa eniten. Otamme hyödyn sähköisistä palvelukanavista mutta haluamme myös varmistaa, että kasvokkaiset kohtaamiset välittäjän kanssa ovat asiakkaille mahdollisimman hyödyllisiä”, sanoo Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Erkki Heikkinen.

”Vuonna 2018 olimme tiiviisti mukana digitaalisen asunto-osakekaupan valmistelussa, jotta olemme parhaissa asemissa, kun asunto-osakkeiden kauppatapahtumat alkavat tästä vuodesta alkaen siirtyä vaihteittain sähköiseen ympäristöön”, Heikkinen lisää.

:NIMITYS: Anu-Elina Hintsa Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtajaksi

4c59e71a-de5f-49d8-9423-c6f15d8f83d9

Anu-Elina Hintsa Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtajaksi

Anu-Elina Hintsa on nimitetty Huoneistokeskus Oy:n liiketoimintajohtajaksi 8.1.2019 alkaen. Hintsa jatkaa myös aiemmassa tehtävässään SKV Kiinteistönvälitys Oy:n liiketoimintajohtajana. Huoneistokeskus ja SKV Kiinteistönvälitys kuuluvat molemmat Realia Group -konserniin, ja ne jatkavat jatkossakin erillisinä yhtiöinä. Huoneistokeskuksen nykyinen toimitusjohtaja Ari-Matti Purhonen siirtyy uusiin tehtäviin Realia Group -konsernin ulkopuolelle.

KTM, VTM, LKV Anu-Elina Hintsa on nimitetty Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtajaksi 8.1.2019 alkaen. Nimityksen yhteydessä Huoneistokeskus siirtyy ylimmän johdon tittelin osalta Realia Group -konsernin muiden yhtiöiden kanssa yhtenäiseen käytäntöön, jossa yhtiötä johtaa liiketoimintajohtaja.

”Olen erittäin tyytyväinen, että Huoneistokeskukselle löytyi liiketoimintajohtaja Realia Group -konsernin sisältä. Anu-Elina tuntee laajasti kiinteistönvälitysliiketoiminnan ja lisäksi hänellä on vahva kokemus kuluttajaliiketoiminnasta. Uskon, että Huoneistokeskus ja SKV Kiinteistönvälitys hyötyvät yhtenäisestä johtamismallista, jossa voimme hyödyntää molempien yhtiöiden parhaita käytäntöjä, vaikka brändit ja toimistot eri puolilla maata säilyvät itsenäisinä”, Huoneistokeskus Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Realia Group -konsernin toimitusjohtaja Matti Bergendahl sanoo.

”Olen erittäin iloinen mahdollisuudesta päästä luotsaamaan Huoneistokeskuksen tunnettua ja arvokasta brändiä ja tekemään töitä yhdessä Huoneistokeskuksen ammattitaitoisten välittäjien kanssa. Kiinteistönvälitysala on murroksessa ja asuntokauppaa tehdään yhä uusilla tavoilla. Huoneistokeskus on suomalaisen kiinteistönvälityksen uranuurtaja ja on hienoa päästä mukaan kehittämään yhtiötä”, Anu-Elina Hintsa sanoo.

Anu-Elina Hintsa on toiminut SKV Kiinteistönvälityksen liiketoimintajohtajana vuoden 2018 helmikuusta alkaen. Tätä ennen Hintsa on toiminut Realia Group -konsernin strategia- ja integraatiojohtajana sekä aiemmin myös konsernin markkinoinnista ja ICT:stä vastaavana johtajana. Hintsa on Realia Group -konsernin johtoryhmän jäsen.

Hintsa vastaa Huoneistokeskus Oy:n liiketoiminnoista valtakunnallisesti, ja hän raportoi tehtävässään Realia Group -konsernin toimitusjohtajalle.

Huoneistokeskuksen nykyinen toimitusjohtaja Ari-Matti Purhonen siirtyy uusiin tehtäviin Realia Group -konsernin ulkopuolelle.

”Haluan kiittää Ari-Mattia sitoutumisesta ja vahvasta muutosjohtamisesta Huoneistokeskuksessa ja samalla myös Realia Group -konsernissa. Ari-Matti on lyhyessä ajassa vienyt läpi mittavan muutoksen Huoneistokeskuksen toiminnassa, mikä luo hyvän pohjan yhtiön kehittämiselle tästä eteenpäin. Toivotan hänelle onnea ja menestystä uusiin tehtäviin”, Realia Group -konsernin toimitusjohtaja Matti Bergendahl sanoo.

Citycon myi kauppakeskus Sampokeskuksen Rovaniemellä

bc8359adf47609a9_800x800ar

Citycon on myynyt Rovaniemellä sijaitsevan kauppakeskus Sampokeskuksen Trevian AIFM:n hallinnoimalle rahastolle. Cityconin saama kokonaiskauppahinta on noin 16 miljoonaa euroa. Kauppahinta on lähellä kohteen viimeisintä IFRS:n mukaista käypää arvoa. Kauppa saatettiin päätökseen 30.11.2018.

”Sampokeskuksen myynti on luontainen askel kiinteistöportfoliomme kehittämisessä ja keskittymisessä suurempiin, urbaaneilla alueilla sijaitseviin päivittäistavaravetoisiin kauppakeskuksiin. Käytämme divestoinnista saadut tuotot taseen vahvistamiseen ja kehitys- sekä laajennushankkeisiimme”, Cityconin kiinteistökehitysjohtaja Tom Lisiecki kertoo.

SP-Koti: Epävarmat ajat jatkuvat asuntokaupassa vuonna 2019

glass-wall-1332509580w9y

Vuoden takaiset ennusteet asuntomarkkinoiden vilkastumisesta ja käytettyjen asuntojen kauppamäärien kasvusta eivät ole toteutuneet. Kasvun kiihtymisen sijaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppamäärät ovat laskeneet tänä vuonna 3,7 prosenttia. Myös myynnissä on vähemmän käytettyjä asuntoja kuin aikaisemmin. Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen ei usko kauppamäärien kasvavan vuoden 2019 aikana. Asuntomarkkinoihin vaikuttavia epävarmuustekijöitä on ilmassa useita.

– Ennustin vuodenvaihteessa vanhojen asuntojen kauppamäärien kasvavan jopa viisi prosenttia tänä vuonna. Hyvä taloustilanne, talouden positiiviset kasvunäkymät ja kuluttajien vahva luottamus eivät kuitenkaan heijastuneet asuntomarkkinoihimme totutulla ja odotetulla tavalla, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen. – Markkina on laskenut tammi–lokakuun aikana 3,7 prosenttia verrattuna vastaavaan aikaan viime vuonna. Syksyn aikana laskua on ollut kuukaudesta riippuen jopa 5–10 prosenttia.

– Uskon kasvun pysähtymisen johtuvan monista tekijöistä. Asuntokauppa reagoi herkästi talouden muutoksiin, ja tällä hetkellä ilmassa on poikkeuksellisen paljon talouskehitykseen liittyviä kysymysmerkkejä sekä epävarmuutta, joka vaikuttaa ihmisten asunnonvaihto- ja ostohalukkuuteen, Rantanen jatkaa.

– Ensi kevään eduskuntavaaleissa Suomen hallituspohja saattaa muuttua, eikä uuden hallituksen asuntopoliittisista tavoitteista voi vielä kukaan tietää. Kuluttajien varovaisuutta lisäävät myös ensi syksylle ennustetut EKP:n ensimmäiset koronnostot. Ihmisiä huolettavat monet globaalit poliittiset haasteet, Trumpin ja Kiinan keskinäiset kalistelut, kauppasotien ja tuontitullien mahdolliset vaikutukset niin Euroopan kuin Suomenkin talouteen, Brexitiä ja Italian budjettikurittomuutta unohtamatta.

Miten käy asuntokaupan vauhdittajien: työllisyyden, korkotason ja kuluttajien luottamuksen?

– Työllisyys, korkotaso ja kuluttajien luottamus ovat asuntomarkkinan tärkeimpiä vauhdittajia tai hidastuttajia, ja nyt niidenkin osalta ilmassa on epävarmuutta, toteaa Jukka Rantanen. – Kuluttajien luottamusindeksi, joka oli vielä kesällä poikkeuksellisen korkealla, on alkanut heilahdella syksyn aikana. Uskon riitojen ja lakkoilujen muun muassa työttömyysturvan heikentämisestä laskeneen luottamusta.

– Työllisyyskehityksenkin osalta ilmassa on uusia epävarmuustekijöitä. Suhdanneherkillä vientiteollisuuden aloilla saattaa työllisyys ensi vuoden loppupuolella alkaa hiipua, jos uhka kauppasodasta ja tuontitulleista toteutuu. Tätä pohtivat varmasti ainakin ne ihmiset, jotka haaveilevat asunnonvaihdosta ja työskentelevät vientiteollisuuden parissa.

– Asuntokaupan kehityksen ennustaminen on entistä haasteellisempaa. Oma käsitykseni on, että käytettyjen asuntojen kauppamäärät tulevat ensi vuonna pysymään maksimissaan tämän vuoden tasolla. Kehitys voi parhaimmillaan olla plusmiinusnolla, myös käytettyjen asuntojen neliöhinnoissa, ennustaa Jukka Rantanen. – Vain Helsingissä neliöhinnat jatkavat vielä maltillista nousuaan. Muualla Suomessa paikkakuntakohtaiset erot tulevat todennäköisesti voimistumaan entisestään.

– Omaisuuden uudelleenjako on ollut todella merkittävää viime vuosien aikana Suomessa. Se on hillinnyt ihmisten muuttokykyä työn perässä paikkakunnalta toiselle. Valitettavasti pahoin pelkään, että niillä paikkakunnilla, joissa asunnot eivät tahdo käydä lainkaan kaupaksi, tulee tuskatila pahenemaan entisestään. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ennemmin tai myöhemmin jokaiselle kohteelle löytyy ostaja, kunhan hinta on oikea. Vain harva suomalainen tekee tällä hetkellä asuntokaupalla voittoa.

– Jos hyvin käy eli uusi hallitus tekee linjaukset, joihin suomalaiset luottavat alusta lähtien ja globaalissa maailmassa tilanteet rauhoittuvat, ensi vuosi voi olla asuntokaupalle arvioimaani suosiollisempi. Paljon riippuu poliittisista päätöksistä Suomessa ja maailmalla sekä kuluttajien luottamuksesta, painottaa Jukka Rantanen.