Kiinteistöverotus nielee yli viisi prosenttia enemmän taloyhtiöiden varoja kuin vuonna 2014. Myös veden hinnannousu ylitti kolme prosenttia. Sen sijaan kaukolämmössä keskimääräinen hinta on noussut tänä vuonna vain hitusen yli 30000 asukkaan kaupungeissa. Sähkö on jopa hieman vuodentakaista halvempaa. Kaiken kaikkiaan kuntakohtaiset verot ja maksut ovat nousseet keskimäärin 1,7 prosenttia vuonna 2015. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton 10.9. julkistamasta Indeksitalo 2015 -selvityksestä.

– Rakennuksen ja tontin kiinteistövero puree yhä enemmän taloyhtiöiden kuntakohtaisten maksujen potissa. Taustalla olivat sekä kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajojen nostot että kuntien kiinteistöveroprosenttien nostot rajojen sisällä, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Yli 30000 asukkaan kaupungeissa tontin kiinteistövero nousi Kiinteistöliiton Indeksitalo-mallissa neljä prosenttia ja rakennuksen kiinteistövero runsaat seitsemän prosenttia.

Suurin kiinteistöveron yhteenlaskettu kiristys osui Hyvinkäälle, jossa nousu oli kolmanneksen luokkaa. Espoossa korotus oli noin neljänneksen verran.

Vesikustannusten nousu jatkui ripeänä, joskin edellisvuodesta hidastuneena. Vertailussa oli kuitenkin kaupunkeja, joissa veden hinta nousi miltei 10 prosenttia. Tyypillinen korotus vaihteli kahdesta viiteen prosenttiin. 50 tutkituista kaupungista ja kunnasta noin viidesosa piti tänä vuonna veden hinnan edellisvuoden tasolla.

Kaukolämmön hinnan pitkään jatkunut voimakas nousu on hidastunut kuluvana vuonna. Keskimääräinen kaukolämpökustannus kohosi vain 0,3 prosenttia vuodesta 2014.

– Runsaassa puolessa 50 paikkakunnasta kaukolämmön hinta on joko laskenut tai pysynyt ennallaan. Tutkittuun joukkoon mahtui kuitenkin myös kuntia, joissa kaukolämmön hintaa on kuluvana vuonna nostettu selvästi yli viisikin prosenttia edellisvuodesta, Kero arvioi.

Yli 30 000 asukkaan kaupungeissa kiinteistöverot ja maksut ovat keskimäärin 2,57 euroa neliöltä kuukaudessa. Paikkakuntakohtaiset erot ovat huomattavat, sillä 60 neliön asunnolle jyvitetty vuosikulu on Kokkolassa 1 490 euroa ja Lappeenrannassa 2 109 euroa. Indeksitalon 2 400 neliön huonealalla talokohtainen kustannus vuodessa on Kokkolassa 59 616 ja Lappeenrannassa 84 384 euroa. Kaiken kaikkiaan kuntakohtaisesti päätettävät Indeksitalokustannukset muodostavat noin 55 % kaikista kerrostalon hoitokuluista.

Kiinteistöveron osuus Indeksitalon kustannuksista nousussa

Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja nostettiin vuodelle 2015. Indeksitalon kohdalla keskimääräinen kiinteistöveron nousu edellisvuoteen verrattuna oli tontin kiinteistöveron osalta keskimäärin 4,5 prosenttia ja rakennuksen kiinteistöveron osalta keskimäärin 7,2 prosenttia.

30 suurimman kaupungin joukossa suurimmat nousut nähtiin Hyvinkäällä: yleinen kiinteistövero nousi 0,35 prosenttiyksikköä, vakituisen asuinrakennuksen vero 0,10 prosenttiyksikköä, Espoossa 0,20/0,5 prosenttiyksikköä ja Imatralla 0,20/0,5 prosenttiyksikköä. Kiinteistöveron osuus Indeksitalon kustannuksista nousi 14 prosenttiin vuonna 2015. Helsingissä osuus nousi 27 prosenttiin.

Kaukolämmön hinnat nousivat vain hitusen

Kaukolämmön kustannus nousi Indeksitalossa vain keskimäärin 0,3 prosenttia verrattuna vuoteen 2014. Kaukolämmön osuus Indeksitalon kustannuksista on 47 prosenttia. Indeksitalon vuotuiset lämpökustannukset ovat 1,23 euroa neliöltä kohden kuukaudessa, mikä merkitsee yli 35 000 euron vuosikustannusta. Muutosten vaihtelu oli poikkeuksellisen suurta: ääripäissä olivat Salo, jossa Indeksitalon kaukolämpökustannus laski edellisvuodesta 19 prosenttia, ja Joensuu, jossa oli nousua kahdeksan prosenttia.

Yli 30 000 asunnon kaupungeista kalleinta kaukolämpö on Nokialla, 1,59 euroa neliötä kohden kuukaudessa, Imatralla 1,51 ja Hämeenlinnassa 1,42. Alta euron neliöltä kuukaudessa selvitään lämmössä Seinäjoella 0,99, Oulussa 0,93 ja Kokkolassa 0,81 euroa. Selvitetyistä kunnista kaikkein kallein kaukolämpö löytyy Vihdistä, 1,83 euroa/m2 kuukaudessa.

Erot kaukolämmön hinnassa ovat merkittävin indeksitalon kuntakohtaisia kustannuseroja selittävä tekijä. Indeksitalon vuotuinen kaukolämpökustannus edullisimman kaukolämmön kunnassa Kokkolassa on 23 328 euroa, mikä on noin puolet vähemmän kuin yli 30000 asukkaan kaupunkien kalleimmaksi osoittautuneella Nokialla.

Veden ja jäteveden hinnat ripeästi ylöspäin

Veden ja jäteveden maksut nousivat edellisvuoteen verrattuna 3,2 prosenttia eli 0,02 euroa neliötä kohden edellisvuodesta. Vesimaksujen osuus Indeksitalon kustannuksista oli liki neljännes.

Vesikustannukset olivat Indeksitalossa keskimäärin 0,63 euroa neliöltä kuukaudessa. Yli 30 000 asunnon kaupungeista suurimmat vesikustannukset ovat Jyväskylän 0,82, Rovaniemen 0,78 ja Ylöjärven 0,77 euroa/m2/kk.

Edullisimmat vesimaksut löytyvät pääkaupunkiseudun kunnista. Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta Indeksitalon vesikustannus on 50 senttiä neliöltä kuukaudessa.

Kiinteistösähkö ainoa laskeva kuluelementti

Kiinteistösähkö oli ainoa Indeksitalon vero- ja maksuelementti, jonka kustannuskehitys oli aleneva vuoteen 2014 verrattuna. Sähkön osuus Indeksitalon kustannuksista on vajaa seitsemän prosenttia.

30 000 asukkaan kaupungeissa sähkön hinnan vaihteluväli on Imatran 22 sentistä Joensuun, Espoon ja Kirkkonummen 15 senttiin/m2/kk.

Jätehuolto hivenen kalliimpaa – jätehuollon rakenteissa kaupunkikohtaisia eroja

Jätehuollon osuus Indeksitalon kustannuksista oli keskimäärin noin kuusi prosenttia. Maksut koostuvat sekajäte-, biojäte- ja paperinkeräysjakeista sekä mahdollisista eko- ym. vastaavista maksuista. Jätehuollon kustannukset nousivat edellisvuoteen verrattuna keskimäärin 0,7 prosenttia.

Jätehuoltokulut ovat selvästi korkeimmat Mikkelissä, jossa jätehuoltomaksut ovat yli kolme kertaa kalliimmat (0,32 euroa/m2/kk) kuin edullisimmassa Lahdessa (0,10 euroa/m2/kk). Vertailuperusteet ovat mahdollisuuksien mukaan vakioituja. Kaupunkikohtaiset olosuhteet poikkeavat toisistaan esim. ekomaksujen, kuljetusjärjestelmän sekä jäteastioiden tyhjennys- ja käsittelymaksujen kohdalla. Myös kuntakohtaisissa lajittelukäytännöissä ja erilliskeräysvelvoitteissa on eroja.

*) Indeksitalo-vertailu:
Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen ns. Indeksitalon veroja ja kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Indeksitalo on 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Nyt julkaistava Indeksitalo 2015 -tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 50 kaupunkia ja kuntaa. Yli 30000 asukkaan vertailukaupunkeja on 37 kappaletta. Tiedot ovat syyskuun 2015 mukaisia.

Kiinteistöliitto Indeksitalo 2015 – Taulukot ja graafit.pdf