br3sxy2hxlwvo56ctozp

Tilastokeskus kertoi pari päivää sitten ilosanomaa, että vuoden toisella vuosineljänneksellä vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat koko maassa 0,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Suomen Pankki julkaisi taas kesäkuun alussa lainatilastonsa, jonka mukaan asuntoluottoja nostettiin huhtikuussa enemmän kuin kertaakaan yksittäisenä kuukautena sitten syksyn 2012.

Olisiko niin että asuntomarkkinoita vaivannut aneemisuus olisi ohi ja hinnatkin alkaisivat hiipiä vähitellen oikealle yläviistoon? Väitän että ei, vaan kyse on pienestä purskeesta, joka patoutui viime syksynä kansakunnan synkistellessä kilvan.

Asuntojen hinnoissa on ensinnäkin kausivaihtelua, kuten Pasi Sorjonen muistuttaa. Hinnat ovat korkeampia toisella ja kolmannella neljänneksellä kuin ensimmäisellä ja neljännellä neljänneksellä. Vuodesta 2005 lähtien asuntojen hinnat ovat kohonneet joka vuosi toisella neljänneksellä verrattuna ensimmäiseen.

Toiseksi, asuntojen keskineliöhinnat ovat joustaneet varsin vähän, vaikka talousviisaat ovat käyttäneet synkkiä sävyjä esitellessään ennusteita maan talouden tilasta.Asuntomarkkinat ovat siitä metka kapistus, että ennätysmatalien korkojen olosuhteissa ne eivät käyttäydykään niin kuin kansantalouden luennolla opetettiin. Hinnat eivät juuri jousta vaikka kysyntä hyytyy, vaan tarjonta sopeutuu liki samaan tahtiin kysynnän kanssa.

Korkotaso sallii työnsä menettäneenkin järjestellä elämänsä rauhassa, ilman pakkomyynnin uhkaa. Toisaalta rakentajat ovat edellisen markkinadipin jäljiltä erityisen tarkkoina uusien aloitusten kanssa, eikä myymättömistä kodeista ole päässyt röykkiöitä muodostumaan.

Hallitusohjelman päälinjoissa asuntomarkkinoiden osalta positiivisinta viestiä on saatu uusien vuokra-asuntojen rakentamiseen liittyen. Rakennuttajille tarjotaan ARA-rahoitusta entistä edullisimmin ehdoin, ja velvoite pitää asunnot vuokralla on lyhenemässä 40:stä kymmeneen vuoteen. Rakentamisen sääntelyyn luvataan myös tuoda lisää järkeä, mutta ydinkysymys, erityisesti pääkaupunkiseudulla eli kaavoitus, jäi ilman konkreettisia ratkaisuehdotuksia. Tärkeää olisi, että nostokurkia nähtäisiin pesimässä runsaslukuisina, sillä rakennusteollisuus on merkittävä työllistäjä.

Ennen vaaleja keskustelua herättänyt asuntolainojen korkovähennyksen höylääminen on toteutumassa rivakasti, ja mikäli paljon puhuttu yhteiskuntasopimus jäisi syntymättä, sillä pyyhittäisiin kokonaan pöytää. On selvää että vähennysoikeuden reipasotteinen nitistäminen ei ole omistusasuntomarkkinoille positiivinen seikka, ja välillisesti se lisää painetta myös vuokra-asuntomarkkinoille. Esitetyllä tavalla toteutuessaan muutos ei nykykoroilla ole merkittävä, mutta vain nykykoroilla.

Mikäli Suomi elpyy eri tahdissa muun euroalueen kanssa ja työttömyytemme on edelleen korkealla korkotason hakeutuessa kohti normaaleja tasoja, voimme joutua todistamaan asuntomarkkinoiden merkittävää häiriötilaa. Suosittelen lämpimästi jokaiselle matalista asuntolainakoroista nyt nauttivalle varautumista eri olosuhteisiin eli korkokaton harkintaa myös olemassa olevaan lainaan. Pitkien lyhennysvapaidenkaan aika ei ole nyt, ainakaan jos lainaa on tuhdisti ja ajatus oli rallatella lyhennyksiin varatut eurot leppeään elämään.

Kirjoittaja Tommi Rytkönen on Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja