Iso Omena sai huippupisteet Breeam In use – ympäristösertifioinnissa

a04bd004ea12b1b3_800x800ar

Kauppakeskus Isolle Omenalle on myönnetty uusi Breeam In Use -ympäristösertifikaatti. Iso Omena on sertifioitu ensimmäisen kerran Breeam In-use:in mukaan tammikuussa 2016. Sertifiointiprosessissa arvioidaan vastuullisuuden näkökulmasta erikseen kahta kokonaisuutta: itse kiinteistöä (Asset) ja sen ylläpitoa sekä tähän liittyviä käytäntöjä (Building Management).

Sertifikaatti ottaa kantaa muun muassa kierrätykseen, veden- ja energiankulutukseen, rakennusmateriaaleihin, kohteen liikenneyhteyksiin, maankäyttöön sekä näiden johtamiseen liittyviin käytänteisiin ja prosesseihin.

Iso Omena arvioitiin molemmilla osa-alueilla erinomaiseksi (excellent). Kiinteistön ylläpidon ja hoidon osalta Iso Omena saavutti korkeimmat pisteet, jotka suomalaiselle kiinteistölle on Breeam In Use -sertifioinnissa koskaan myönnetty. Myös itse kiinteistön osalta Iso Omena arvioitiin yhdeksi Suomen parhaista Breeam In Use -sertifioiduksi kohteeksi.

”Ympäristösertifikaatti on meille itsellemme tärkeä sisäinen työkalu, jonka suositusten avulla pystymme kehittämään kohteitamme ja omia kiinteistöjen ylläpidon prosessejamme. Sen avulla voimme verrata itseämme parhaisiin kohteisiin maailmalla”, Cityconin liiketoiminnan kehittämisestä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Sanna Yliniemi kertoo.

Erityisen hyvällä mallilla Isossa Omenassa ovat jätteiden kierrätykseen, rakennusmateriaalien ympäristöystävällisyyteen ja maankäyttöön sekä ekologisuuteen liittyvät asiat. Yksi konkreettinen osoitus ekologisuudesta ovat kauppakeskuksen katolle sijoitetut mehiläispesät, joiden asukkaat tuovat lähiympäristöön pölyttäjiä, mikä on tärkeää kaupunkiluonnon monimuotoisuuden näkökulmasta.

Cityconin koko kiinteistökannasta on arvolla mitattuna Breeam In-Use -serfifioituja kohteita nyt 83 prosenttia. Yksi Cityconin vastuullisuusstrategian tavoite on sertifioida kaikki kohteet vuoden 2020 loppuun mennessä.

”Breeam In Use -serfitikaattien avulla voimme kertoa ulkoisille sidosryhmillemme kiinteistöjemme ympäristöystävällisyyden tasosta. Kiinteistöjen vastuullisuus on yhä tärkeämpää vuokralaisille, rahoittajille, sijoittajille ja myös kuluttajille. Sertifiointi on puolueeton arviointi, joka tuo läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta vastuullisuuteen liittyvälle työllemme”, Sanna Yliniemi toteaa.

Kyselytutkimus: kestävä kehitys tärkeää nuorille asuinpaikan valinnassa

future-cities-tutkimusraportti-page-001

Globaalit megatrendit kuten kaupungistuminen, digitalisaatio ja ilmastonmuutos vaikuttavat siihen, millaista elämä on tulevaisuudessa. AFRY selvitti syyskuussa kyselytutkimuksella, miltä tämän päivän nuoret toivovat tulevaisuuden kaupunkien näyttävän. Tutkimuksen mukaan noin 60 % nuorista pitää kestävää kehitystä tärkeänä asuinpaikkapäätöstä tehtäessä.

Jotta kaupungeista voidaan rakentaa sellaisia, missä tämän päivän nuoret haluavat asua, on ensin tiedettävä, mitä he haluavat. Siksi AFRY teetti kyselytutkimuksen, jolla selvitettiin 18 – 35 -vuotiaiden nuorten ajatuksia tulevaisuuden kaupungeista kuudessa Euroopan maassa: Ruotsissa, Norjassa, Suomessa, Tanskassa, Itävallassa ja Sveitsissä.

Tutkimuksen mukaan kestävä kehitys sekä sosiaalisesta, taloudellisesta että ekologisesta näkökulmasta on nuorille tärkeää, ja noin 60 prosenttia kaikista vastaajista kertoo, että sillä on merkitystä, kun he valitsevat asuinkaupunkiaan.

“Nuoret selvästi välittävät kestävästä kehityksestä sen kaikissa muodoissa, mikä meidän on ratkaisevan tärkeää ottaa huomioon, kun suunnittelemme tulevaisuuden kaupunkeja”, sanoo maankäytön suunnittelusta vastaava johtaja Arto Ruotsalainen AFRYltä.

Kun nuoret valitsevat asuinkaupunkiaan, työmahdollisuudet ja sosiaaliset suhteet ovat tärkeimpiä valintakriteereitä. Seuraavaksi tärkeimpänä nuoret pitävät luontoyhteyksiä. Noin joka neljäs vastaaja kuitenkin sanoo, että heidän kotikaupungissaan ei ole tarpeeksi viheralueita. Suomalaisista vastaajista näin kokee noin viidennes.

“Kaupunkiluonnon merkitys korostuu kaupunkien kasvaessa ja tiivistyessä. Viheralueet eivät ole tärkeitä vain virkistysmahdollisuuksien vuoksi, vaan niillä on muitakin tarkoituksia, kuten luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen”, Arto Ruotsalainen sanoo.

Kestävyys on kohtuuhintaista asumista, uusiutuvaa energiaa ja viheralueita

Nuorilta kysyttiin myös, mitä asioita he yhdistävät kestävää kehitystä vaalivaan kaupunkiin. Suomalaisille vastaajille kaupunkien kestävä kehitys liittyy ennen kaikkea asumiseen, energialähteisiin ja viheralueisiin. Vastausten kärkeen nousivat kohtuuhintainen ja saatavilla oleva asuminen, uusiutuvalla energialla toimivat lämmitys- ja ilmastointijärjestelmät, tehokas kierrätys, viheralueet ja julkinen liikenne.

“Nämä ovat kaikki asukkaan sujuvaan arkeen vaikuttavia tekijöitä ja peruselementtejä kestävässä kaupunkisuunnittelussa”, Arto Ruotsalainen sanoo.

Poikkitieteellistä kaupunkisuunnittelua segregaation ehkäisemiseksi

Tutkimuksen mukaan nuoret näkevät sosiaalisen segregaation ja kaupunginosien eriytymisen tulevaisuuden kaupunkien haasteena. Segregaation ehkäisy onkin noussut keskusteluun myös Suomen suurimmissa kaupungeissa viime vuosina.

“Segregaation ehkäisyyn pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota, ja kaupunkisuunnittelun on oltava entistä poikkitieteellisempää, jotta sosiaaliset kysymykset saadaan siihen vahvemmin mukaan. Keskittymällä ihmisiin ja pitämällä heidän tarpeitaan ja hyvinvointiaan yhtenä kestävien kaupunkien kehittämisen lähtökohtana tuotamme houkuttelevia, kestäviä ja älykkäitä kaupunkiympäristöjä tuleville sukupolville. Monipuolinen osaamisemme muun muassa energia- ja vesihuollossa, ympäristökysymyksissä ja digitaalisissa ratkaisuissa auttaa luomaan kaupunkisuunnitteluun eri aloja yhdistäviä ratkaisuja, jotka muodostavat tulevaisuuden kaupunkikehityksen avaimet”, Arto Ruotsalainen sanoo.

Tutkimuksen toteutti tutkimusyritys YouGov 10.-29. syyskuuta 2019. Yhteensä vastaajia oli 5 624, noin 1 000 jokaisesta maasta.

AFRYn uunituore julkaisu “Predicting the Unpredictable – A Nordic Approach to Shaping Future Cities” nostaa keskusteluun pohjoismaisia näkökulmia tulevaisuuden älykkäiden, kestävien ja vetovoimaisten kaupunkien suunnittelusta.

Pariisi kiinteistösijoittajien suosikki Euroopassa, kiinnostus Helsinkiä kohtaan laski

pexels-photo-587845

Kiinteistöalan asiantuntijoiden suosikkikohteita vuodelle 2020 Euroopassa ovat Pariisi, Berliini ja Frankfurt. Helsinki putosi edellisvuoden sijalta 8 sijalle 21. 

Urban Land Instituten (ULI) ja PwC:n tuoreen Emerging Trends in Real Estate Europe 2020 -raportin mukaan kiinteistöalan ammattilaiset uskovat edelleen kiinteistöalaan houkuttelevana ja kysyttynä sijoituskohteena poliittisista ja taloudellisista vastatuulista huolimatta. Korkojen pysyessä alhaisina pidempään kiinteistöala on pysynyt laajalti houkuttelevana sijoittajille erityisesti muihin omaisuuslajeihin verrattuna.

Emerging Trends in Real Estate Europe 2020 -raportti perustuu yli 900 eurooppalaisen kiinteistöalan sijoittajan, kehittäjän, rahoittajan ja neuvonantajan näkemyksiin. Muiden kysymysten ohella sijoittajia pyydettiin listaamaan vuoden 2020 kiinnostavimmat kaupungit Euroopassa.

Kaupunkien listasijoitukset kuvastavat sekä varovaisuutta että markkinoita ajavia mahdollisuuksia; keskiössä ovat kaupungit, joiden uskotaan tarjoavan maksukykyä ja vakautta. Pariisi on listan kärjessä sijoittajien odottaessa brexitin heijastusvaikutuksia, vuoden 2024 olympialaisia ja erityisesti Grand Paris -projektia.

Kaikki tutkimuksessa mukana olleet saksalaiskaupungit – Berliini, Frankfurt, München ja Hampuri – sijoittuvat kymmenen kärkeen. Näitä markkinoita pidetään keskeisiltä osiltaan ”hyvin terveinä” Saksan talouteen liittyvistä huolenaiheista huolimatta. Vastaavalla tavalla hyvä kysynnän ja tarjonnan välinen dynamiikka hyödyttää muita kymmenen kärkilistalla olevia kaupunkeja, kuten Amsterdamia ja Madridia.

Helsinki sijoittui kiinteistösijoituksen ammattilaisten listalla sijalle 21 (viime vuonna 8.). Tukholman sijoitus on 18 (19.), Kööpenhaminan 19 (13.). ja Oslon 29 (15.).

“Mielestäni tulos heijastelee myös pidentynyttä ja edelleen jatkuvaa syklin vaihetta, jossa monet sijoittajat etsivät vaihtoehtoisia sijoituksia ja pääomia on edelleen valtavasti ilman sijoituskohdetta. Tämä on saanut varmasti monet sijoittajat kääntämään katseensa Euroopan laita-alueilta jälleen isompiin metropoleihin, vaikkakin tuottotasot ovat hyvin matalat”, kommentoi PwC:n partneri Antti Palkén.

Helsingin sijoituksen roima lasku perustuu osin siihen, että tämänvuotiseen Emerging Trends in Real Estate Europe -raporttiin sisältyvää kaupunkilistausta on muokattu kuvastamaan kaupungin markkinoiden mittakaavaa ja maksukykyä. Näitä edustaa niiden kyselyyn vastanneiden lukumäärä, jotka voisivat potentiaalisesti toimia ko. kaupungissa. Laskun koki myös viime vuonna ykkösenä ollut Lissabon, joka nyt rankattiin sijalle 10.

“Helsinki nähdään sijoituksen laskemisesta huolimatta yhä potentiaalisena kohteena, jossa vuokrien ja pääoma-arvon odotetaan nousevan. Monien Euroopan pääkaupunkien joukossa Helsinki ei ole kalleimmasta päästä”, Palkén jatkaa.

Yli kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista – suurempi osuus kuin viime vuonna – sanoi kasvavien rakennuskustannusten vaikuttavan eniten heidän liiketoimintaansa vuonna 2020. Edullisen asumisen puute on sekä uhka että mahdollisuus; 61 prosenttia vastaajista sanoi uskovansa, että ongelma pahenee seuraavan viiden vuoden aikana.

“Kansainvälisten sijoittajien kiinnostuksen Suomen asuinkiinteistöjä kohtaan nähdään lisääntyneen. Esimerkiksi palveluasuminen on nousussa. Vuokrakohteisiin sijoittavat seuraavat riskimielessä tällä hetkellä hallitustamme, jonka poliittisella agendalla asumisen kustannusten suitsiminen on korkealla”, Palkén toteaa.

Vastuullisuus sijoittajien agendalla

Yli kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista ilmaisi huolensa ympäristökysymysten vaikutuksista liiketoimintaansa. Sijoitusjohtajat vastasivat institutionaalisten sijoittajien paineisiin lisätä ESG-aloitteita (Environmental, Social and Governance), kun taas toisilla olivat haasteina lisääntyvän sääntelyn aiheuttamat päästövähennystavoitteet. Päästövähennystavoitteiden päämääränä on kehityksen ja sijoitusten turvaaminen tulevaisuudessa niiden täyttäessä Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteet.

Myös tietoisuus erityisesti ilmastoriskeistä oli kasvanut. Lähes puolet vastaajista sanoi, että ilmastonmuutoksen riski on kasvanut heidän portfoliossaan, ja 73 prosenttia arveli riskin kasvavan seuraavien viiden vuoden aikana.

Sekä viranomaisilla että kiinteistösijoittajilla on tavoitteena luoda kaupungeista vastuullisia ja houkuttelevia. Kiinteistösijoittajille tämä tarkoittaa sekä sosiaalisten että ympäristöllisten vaikutusten huomioimista portfolioissaan.

“Konkreettisena esimerkkinä voidaan mainita kiinteistöjen sijainti: julkisten kulkuyhteyksien on oltava toimivat. Ympäristöystävällisesti rakennettu ja toimiva kiinteistö ei houkuttele, jos sinne pääsee ainoastaan autolla”, Palkén sanoo.

Kiinteistösijoittajien top 10 Euroopassa vuonna 2020

1. Pariisi
2. Berliini
3. Frankfurt
4. Lontoo
5. Madrid
6. Amsterdam
7. München
8. Hampuri
9. Barcelona
10. Lissabon
……………
21. Helsinki

SATO rakentaa valotaideteoksia pääkaupunkiseudun naapurustoihin

image001

SATOn ja Lux Helsingin valohaaste kannustaa tänä vuonna kaupunkilaisia kohtaamaan naapurit myös vuoden pimeimpään aikaan. SATO piristää talojensa asukkaita näyttävillä valotaideteoksilla ja yhteisillä glögihetkillä eri puolilla pääkaupunkiseutua.

SATO tarttuu #valohaasteeseen jo kolmatta kertaa ja rakentaa marras-joulukuussa kuuteen taloonsa valotaideteokset piristämään maisemaa ja kutsuu samalla asukkaat glögeille. Lisäksi joulukuussa valot ilahduttavat asukkaita yhteensä parinkymmenen SATOn talon pihakuusessa muun muassa Keravalla, Jyväskylässä, Turussa ja Tampereella.

– Järjestimme kesällä taloissamme pihakestejä, joihin osallistui useita satoja asukkaitamme. Haluamme madaltaa kynnystä viettää naapureiden kanssa aikaa myös pimeimpään ja kylmimpään vuodenaikaan, joten kutsumme nyt naapurit tapamaan toisiaan ja iloitsemaan yhdessä pihapiiriin sytytettävistä valoista, SATOn yhteisömanageri Piia Matilainen kertoo.

Valotaideteokset ovat nähtävillä SATOn taloissa vuodenvaihteen yli aina Lux Helsinki -valofestivaaliin asti. Valotaideteokset SATOn taloissa:

  • Kutomotie 14 A, Tali, Helsinki, 15.11. alkaen
  • Matruusinkatu 2, Katajanokka, Helsinki, ma 25.11. alkaen
  • Virtakuja 2, Myyrmäki, Vantaa, muraalin valaisu ti 26.11. alkaen
  • Raikukuja 4B (StudioKoti), Martinlaakso, Vantaa, ti 3.12. alkaen
  • Tilkankatu 6, Pikku Huopalahti, Helsinki, ke 4.12. alkaen
  • Kauniinilmankuja 3, Aurinkolahti, Helsinki, ke 4.12. alkaen

– Haluamme laajentaa valon juhlaa kaupunkien keskustoista useammalle asuinalueelle, sillä ei ole samantekevää, millaisissa asuinympäristössä elämme. Samalla kannustamme kaikkia luomaan pieniä valoteoksia myös oman kodin ikkunoihin yhdessä perheen tai naapureiden kanssa, Matilainen sanoo.

SATO palkitsee tammikuun puolivälissä kolme sosiaalisessa mediassa #valohaaste-tunnuksella jaettua kuvaa lahjakorteilla. Palkitsemiskriteerinä ei ole välttämättä suurin tai erikoisin teos vaan mieleenpainuvin ja kiinnostavin kuva.

www.luxhelsinki.fi/valohaaste

DNA toimittaa laajakaistapalvelut Hoasin asuntoihin

b17927dc-ab84-4d76-9018-37737d815bff-w_576_h_2000

DNA ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas ovat sopineet DNA:n laajakaistapalvelujen toimittamisesta Hoasin asuntoihin pääkaupunkiseudulla. Asukkaiden käyttöön tulee DNA:n toimittama maksuton Hoasnet-laajakaista 200 Mbit/s nopeudella. DNA vastaa sopimuksen myötä myös kaikkiin huoneistoihin toimitettavista kaapelitelevisiopalveluista.

Sopimus kattaa Hoasin huoneistot pääkaupunkiseudulla, ja palvelun piiriin liitetään kaikkiaan noin 18 000 laajakaistakäyttöpistettä. Nykyisten kiinteistöjen lisäksi DNA toimittaa laajakaistan jatkossa myös Hoasin uusiin kohteisiin. Hoasnet on Hoasin asunnoissa käytettävä maksuton lisäpalvelu.

DNA:n toimittama Hoasnet tulee tarjolle ensimmäisenä Arabianrannassa sijaitseviin kolmeen kiinteistöön jo tämän vuoden marraskuun aikana. Loput kiinteistöt kytketään porrastetusti vuoden 2020 marraskuun loppuun mennessä.

“Nopeat laajakaistapalvelut ja monipuolinen viihdetarjonta ovat oleellinen osa myös opiskelijan asumisen viihtyvyyttä. Olemme todella tyytyväisiä päästessämme kehittämään tulevaisuuden asumisympäristöä yhdessä modernin kiinteistöalan toimijan Hoasin kanssa. Tehokas kuituyhteyksiin perustuva verkkomme varmistaa laajakaistapalvelujen laadun ja kapasiteetin pitkälle tulevaisuuteen”, kertoo myyntijohtaja Tiitus Ranta DNA:lta.

“Olemme iloisia päästessämme tukemaan opiskelijan hyvää arkea yhdessä DNA:n kanssa. Haluamme tarjota asukkaillemme mukavinta ja helpointa opiskeluajan asumista, ja korkeatasoiset laajakaistapalvelut ovat tärkeä osa tätä tavoitetta”, kertoo Hoasin kiinteistöjohtaja Kim Lindholm.

Huoneistoihin toimitettava Hoasnet on perusnopeudeltaan 200-megabittinen DNA Netti, johon asukkaat voivat halutessaan tilata valitsemiaan lisänopeuksia aina 1 000 Mbit/s eli gigaan saakka.

“Opiskelijakodeissa on käytössä yhä useampia samanaikaisesti nettiä hyödyntäviä laitteita. Niiden ja ylipäänsä verkkopalvelujen käyttökokemus on suoraan sidoksissa nettiyhteyden laatuun ja nopeuteen. Tiedämme myös omien tutkimustemme perusteella, että tv-palveluita seurataan muun liikkuvan kuvan tapaan erityisesti tässä ikäryhmässä muita huomattavasti useammin laajakaistan ylitse, joten netin nopeus on oleellinen tekijä asukkaan arjessa”, Tiitus Ranta toteaa.

Asukkaille ovat tarjolla kaikki DNA:n uuden ajan tv-palvelut, joita voi käyttää sekä kotona että mobiilisti. Huoneistoihin toimitetaan DNA:n kaapeliverkon vapaasti vastaanotettavat peruskanavat maksutta. Lisäksi asukkaat voivat tilata haluamiaan ohjelmasisältöjä ja hankkia käyttöönsä DNA TV Hubin, joka yhdistää netin, television, suoratoistopalvelut ja muut sovellukset yhdeksi helpoksi kokonaisuudeksi.

Huoneistoihin toimitetaan tarkempaa tietoa palvelujen käyttöönotosta suunnittelun ja kytkentöjen edetessä.