TH Real Estate ostaa puolet Kampin Kauppakeskuksesta Barings Real Estate Advisersilta

f5194e6e-3fac-41c4-b9d2-27e5405169b2-w_960

TH Real Estate ostaa 50 prosentin osuuden Helsingissä sijaitsevasta Kampin Kauppakeskuksesta Barings Real Estate Advisersilta (BREA), joka toimii Nordic Retail Fundin puolesta. Kaupassa syntyy yhteisyritys, josta TH Real Estate ja Allianz omistavat molemmat puolet. 50 prosentin osuus yli 500 miljoonan euron arvoisesta kauppakeskuksesta ostetaan TH Real Estaten yleiseurooppalaisen European Cities -sijoitusrahaston puolesta. Rahaston toiminta käynnistyi vuonna 2016.

Helsingin keskustassa sijaitseva keskus on parhaalla liikepaikalla. Kampin metro- ja linja-autoaseman yläpuolelle rakennetun keskuksen liikenneyhteydet ovat erinomaiset. Kampin Kauppakeskuksesta pääsee myös suoraan yli 1500-paikkaiseen pysäköintihalliin.

Kampin Kauppakeskuksessa on kaikkiaan 36 600 neliömetriä tilaa kaupoille ja vapaa-ajan toiminnoille. Siellä on useita merkkiliikkeitä, kuten Levi’s, Calvin Klein, Mango, Stadium ja Clas Ohlson. BREA on äskettäin saanut päätökseen keskuksen 5. ja 6. kerrosten muutostyöt, jotka ovat lisänneet näiden kerrosten liikevaihtoa noin 50 prosenttia. Kerroksissa toimii nyt useita laadukkaita itsenäisiä ravintoloita ja baareja. Kampilla on enemmän kävijöitä kuin millään pohjoismaisella kauppakeskuksella, noin 42 miljoonaa käyntiä vuonna 2016.

European Cities -rahasto hakee tuloa tuottavia kiinteistöjä ‘tulevaisuudenkestävistä kaupungeista’ eri puolilla Eurooppaa. Kattavan tutkimustyön pohjalta rahasto etsii sijoituskohteita, joilla on hyvät mahdollisuudet hyötyä pitkän aikavälin kasvusta. Kampin Kauppakeskus sopii strategisesti rahaston kokoamaan salkkuun.

TH Real Estaten European Cities -rahastonhoitaja Andrew Rich sanoo: “Kampin Kauppakeskus sopii erinomaisesti European Cities -rahaston strategiaan keskuksen ensiluokkaisten ja monipuolisten vuokralaisten, keskeisen sijainnin ja loistavien liikenneyhteyksien vuoksi. Kohteella on vahva tuottohistoria, ja kauppakeskusta on mahdollista kehittää edelleen. Odotamme yhteistyötä Allianzin kanssa keskuksen kasvattamiseksi ja vahvistamiseksi”.

“Tutkimuksemme mukaan Helsingillä on hyvät mahdollisuudet hyötyä väestön kehitystrendeistä vahvan väestönkasvunsa ja kulutukseen käytettävissä olevien varojen ansiosta”.

Barings Real Estate Advisersin rahastonhoidon johtaja Nick Pink lisää: “Mielestämme nyt oli hyvä aika myydä osuutemme Kampin Kauppakeskuksesta, sillä saimme äskettäin päätökseen keskuksen kahden ylimmän kerroksen suuret muutostyöt. Lisäksi olemme kasvattaneet kauppakeskuksen liikevoittoa yli 20 % sijoituksemme tekemisen jälkeen. Meillä on Pohjoismaissa vahva tiimi, ja jatkamme uusien sijoituskohteiden etsimistä alueella. Etsimme erityisesti sellaisia kohteita, joihin voimme tuoda omalla osaamisellamme asiakkaillemme lisäarvoa.”

Barings Real Estate Advisorsin neuvonantajana toimi CBRE.

Espoon Asuntojen vuosi 2016 sujui suunnitellusti

2017-02-17 14_37_45-espoon_asunnot_tunnusluvut_2016.pdf - Nitro Reader 3

Vuosi 2016 oli Espoon Asunnoille tuloksellisesti hyvä. Liikevaihto oli 129,3 (123,6) miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edellisvuoteen 4,6 prosenttia. Liikevaihdon kasvun taustalla olivat asuntojen ja autopaikkojen vuokrankorotukset sekä uusien kohteiden vuokratulot.

– Taloudellinen asemamme on vakaa. Se mahdollistaa, että voimme toteuttaa täysipainoisesti perustehtäväämme kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakennuttajana ja vuokraajana, sanoo Espoon Asuntojen toimitusjohtaja Seppo Kallio.

Kolmas lämmin vuosi vähälumisine talvijaksoineen toi merkittäviä säästöjä sekä lämmityksessä että ulkoalueiden hoidossa. Myös rahoituskulut jatkoivat laskuaan matalalla olevien markkinakorkojen tahdittamana.

Asuntojen vuokrausaste oli 98,4 prosenttia, mikä oli hieman edellisvuotta korkeampi. Samaan aikaan vuokralaisten vaihtuvuus vähentyi edellisvuoteen verrattuna ja oli 13,2 (14,8) prosenttia.

– Kohtuuhintaisia asuntoja on pääkaupunkiseudulla varsin vähän tarjolla ja taloudellinen kehitys on edelleen vaatimatonta. Se saa asukkaat arvostamaan yleishyödyllisen vuokra-asumisen edullisuutta ja riskittömyyttä, Seppo Kallio toteaa.

Kova kysyntä näkyi hakemusten määrässä, joita saapui vuoden aikana 22 248 (19 066). Vuokra-asunnon sai 1 680 (1 936) hakijaa, ja heistä lähes 60 prosenttia muutti yksiöön tai kaksioon.

Vuoden 2016 aikana valmistui kaksi uutta kohdetta, molemmat Kauklahteen. 82 valmistuneen asunnon lisäksi viime vuonna aloitettiin 275 uuden asunnon rakennuttaminen.

Vuokra-asuntojen tuotantotarpeen voi odottaa säilyvän korkeana, sillä perhekoon pieneminen, kaupungistuminen, maahanmuutto ja omistusasuntojen korkea hintataso ylläpitävät kysyntää jatkossakin.

– Espoon kaupunki onkin asettanut tavoitteeksi, että aloitamme vuosittain 400 uuden kohtuuhintaisen asunnon rakennuttamisen. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta saavutettavissa.

Rakentamiskelpoisten tonttien saamiseksi tiivis yhteistyö kaupungin kanssa on keskeistä.

– Siltä osin suunta on ollut myönteinen, ja samalla positiivisuudella suhtaudun myös tulevaisuuteen, toteaa Seppo Kallio.

Kiinteistöjen nousevista ylläpitokustannuksista huolimatta vuokrankehitys on kyetty säilyttämään maltillisena ja ennakoitavana.

– Toimimme omakustannusperiaatteella eikä Espoon kaupunki edellytä meiltä voitonjakoa tai pääomien palautusta. Asukkaillemme se tarkoittaa, että viime vuonna he maksoivat asumisestaan keskimäärin 17 prosenttia oman asuinalueensa yleistä vuokratasoa alhaisempaa vuokraa.

Asunnottomuus väheni viidettä vuotta peräkkäin

asunnottomuus_eri_kohderyhmissa_kuvio

Suomessa oli vuoden 2016 lopussa 6 700 yksinelävää asunnotonta, joista pitkäaikaisia 2 050. Asunnottomien määrä väheni noin 100 henkilöllä edellisvuodesta ja pitkäaikaisasunnottomien 200 henkilöllä. Asunnottomia perheitä oli 325, vuotta aikaisemmin määrä oli 420. Yksinelävien ja perheellisten asunnottomien määrä väheni yhteensä 450 henkilöllä vuodessa. Tiedot ilmenevät ARAn tänään julkaisemassa asuntomarkkinakyselyssä.

”Vuosien määrätietoinen työ ja asunnottomuuden vähentämisohjelmat ovat selvästi auttaneet. Suomi on ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus laskee edelleen”, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Asunnottomuutta esiintyi 114 Manner-Suomen kunnassa. Väkilukuun suhteutettuna asunnottomia on eniten Uudellamaalla. Helsingissä 1 000 asukasta kohti oli 6,3 asunnotonta. Kaksi kolmasosaa Suomen asunnottomista on pääkaupunkiseudulla ja yli puolet Helsingissä.

Nuorten asunnottomuus väheni, naisten hieman lisääntyi

Nuoria, alle 25-vuotiaita asunnottomia oli 1 400, vähennystä edellisvuodesta oli 250 henkilöä. Asunnottomien naisten määrä sen sijaan lisääntyi 60 henkilöllä ja heitä oli 1 560. Myös naisten pitkäaikaisasunnottomuus lisääntyi, nuorten väheni.

Asunnottomista suurin osa, 82 % majailee tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Asuntoloissa, majoituslaitoksissa ja erilaisissa laitoksissa asuvien määrä väheni alle 800 henkilön, kun vielä 2000-luvun alussa em. paikoissa asusti lähes 3 000 asunnotonta. Ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa asustelevia oli 430. Määrä lisääntyi kolmatta vuotta peräkkäin.

”Asunnottomuuden vähentämisen painopiste on nyt ennaltaehkäisyssä. Tavoitteena on, että asunnottomuuteen johtavat ongelmat tunnistetaan mahdollisimman varhain, esimerkiksi kun ihminen kohtaa asunto-, sosiaali-, terveys- ja työvoimapalvelut”, Tiilikainen toteaa.

Maahanmuuttajien asunnottomuus ei lisääntynyt

Vuonna 2016 joka neljäs Suomen asunnottomista oli maahanmuuttajataustainen. Heistä kolme neljäsosaa on helsinkiläisiä. Helsingissä maahanmuuttajataustaisten asunnottomien määrä pieneni 100 henkilöllä vuoteen 2015 verrattuna. Koko maassa vähennystä oli 60 henkilöä.

Suomesta sai turvapaikan vuonna 2016 noin 6 000 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu jäi oletettua pienemmäksi, mutta sen arveltiin lisäävän ARA-asuntojen kysyntää ja asunnottomuutta suurissa kaupungeissa. ARAn kyselyn mukaan suurin osa oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista on hankkinut asuntonsa vapailta markkinoilta, eikä maahanmuuton lisääntymisellä ole ollut negatiivisia vaikutuksia pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoihin tai asunnottomuuteen.

Lue koko raportti:
http://www.ara.fi/fi-FI/ARAtietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus

Vuokrat nousivat 2,6 prosenttia vuodessa

Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä 2,6 prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 2,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 2,5 prosenttia, muualla Suomessa 2,3 prosenttia. ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 2,9 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 0,5 prosenttia ja ARA-asuntojen vuokrat 0,4 prosenttia.

Vuokrien ja kuluttajahintojen kehitys 2010=100:

asvu_2016_04_2017-02-07_tie_001_fi_001

Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asuntojen vuokrien neljännesvuositilastosta, joka perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon ja Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin.

Lähde: Asuntojen vuokrat, Tilastokeskus