Kansainvälinen GOLD-tason LEED-ympäristösertifikaatti kauppakeskus Ristikolle

wsw4c5u6rdcbsl6cf8or

LEED GOLD –tason sertifikaatti on myönnetty Ristikon kauppakeskukselle Helsingin Konalassa. LEED-järjestelmä vahvistaa, että Ristikko on ympäristö- ja energiatehokas. Se on suunniteltu ja rakennettu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Ristikon omistavat puoliksi työeläkeyhtiö Etera ja rakennusosakeyhtiö Hartela.

Kauppakeskus Ristikolla on mielenkiintoinen historia. Se on vuonna 2009 rakennettu Hartwallin vanhan pullovaraston tiloihin Konalaan. Kauppakeskusta on viime vuoden aikana peruskorjattu ja laajennettu. Uuden ilmeen saanut keskus vietti avajaisiaan vuoden 2015 lokakuussa. Ristikossa on noin 30 liikettä neljässä kerroksessa, 13 500 neliössä. Kaikki tilat saadaan kokonaisuudessaan käyttöön alkuvuonna 2016.

“Eteralle kestävän kehityksen tukeminen on tärkeä osa kiinteistösijoittamista. Olemme jo vuosia käyttäneet uusissa toimisto- ja liiketilojen rakennushankkeissa LEED-ympäristösertifiointia”, toteaa kiinteistöjohtaja Timo SotavaltaEterasta. ”Järkevät rakentamisen ratkaisut vähentävät kiinteistöjen ympäristökuormituksen lisäksi ylläpidosta syntyviä kustannuksia. Myös liiketilojen vuokralaisille tilojen ekologisten valintojen tuomat säästöt ja viihtyisyys ovat merkittäviä tekijöitä.”

”LEED–sertifikaattia varten tietoa kerätään hyvin laajalti. Läpi käydään niin rakennusprosessit kuin veden- ja energiankulutuskin. Ristikossa energiankulutusta tehostavat mm. valaistus sekä ilmanvaihdon tehokas lämmön talteenotto. Sähkön, lämmön ja veden kulutusta seurataan tarkasti. Ympäristöluokitus auttaa hallitsemaan rakennuksen ekologista jalanjälkeä ja ylläpitokustannuksia sen elinkaaren aikana”, kuvaa kiinteistöliiketoiminnan johtaja Tapio Rantanen Hartelasta.

LEED-sertifioinnilla saadaan eri puolilla maailmaa sijaitsevat rakennukset vertailukelpoisiksi keskenään. Sertifiointeja myöntää ja niiden käyttöä valvoo riippumaton Green Building Certification Institute. LEED-järjestelmä tasomäärityksineen on tärkeä mittari kansainvälisille sijoittajille.

Monipuolista lähipalvelua

”Ristikon palvelutarjonta on monipuolinen vauvasta vaariin. Ristikko on aktiivisen elämän keskus, jossa myös arkiaskareet hoituvat helposti ja nopeasti. Ristikon palveluvalikoima on kohdennettu energisen, harrastavan asiakaskunnan ja lähialueen asukkaiden tarpeisiin. Reippailuhalli Huimalan, Reiman, Gulliverin ja Luhdan outlettien ja lukuisten uusien myymälöiden ja ravintoloiden myötä keskuksesta on tullut ainutlaatuinen – perheet saapuvat sinne ostoksille ja viihtymään myös kauempaa”, kertoo kauppakeskuspäällikkö Tanja Teeriaho.

Ristikko sijaitsee keskeisellä paikalla Vihdintien ja Kehä I:n varrella noin 10 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Se tarjoaa palveluja niin läheisille asuin- ja työpaikka-alueille kuin ohikulkeville suurille liikennevirroillekin. Kätevää – ja LEED-mittarienkin arvostamaa – on myös kauppakeskuksen hyvä saavutettavuus julkisin liikennevälinein.

Kiinteistömaailman asuntovideoita katsottu miljoona kertaa

”Nopeasti huippusuosituiksi tulleet asuntovideot ovat viime vuosien merkittävin uusi apu asunnonostajille ja siten mitä oivallisin esimerkki arjen digitalisaatiosta”, sanoo Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Erkki Heikkinen.

Kiinteistömaailma-ketjulla myynnissä olevien asuntojen esittelyvideoita on katsottu nyt yhteensä 1 000 000 kertaa. Videot tulivat säännönmukaisesti osaksi myynnissä olevien asuntojen esittelyjä Kiinteistömaailmassa viime vuonna, joten ne ovat löytäneet paikkansa uutta kotia etsivien keskuudessa vauhdikkaasti. Suosio kasvaa edelleen nopeasti kuukausittaisten katsojamäärien lähestyessä jo 200 000 kertaa.

”Viitisentoista vuotta sitten Kiinteistömaailma toi ensimmäisenä valokuvat asuntojen myynti-ilmoituksiin verkkosivuille. Ne olivat aikanaan iso juttu. Nyt videoiden avulla otetaan merkittävä uusi digiloikka asiakkaiden palvelussa: ne auttavat hahmottamaan erityisesti asunnon tilaratkaisuja valokuvaa paremmin”, Erkki Heikkinen sanoo.

Heikkinen toteaa, että asuntovideot ovat erinomainen esimerkki arjen digitalisaatiosta eli toimintatapojen uudistamisesta ja palveluiden sähköistämisestä. Nopea suosio kertoo, että palvelu vastaa aitoon tarpeeseen.

”Kotisohvalta käsin voi tehdä entistä perustellumpia päätöksiä, mitä asuntoja haluaa lähteä paikan päällekin katsomaan. Myös myyjälle videot ovat etu: asunnon esittely on koko ajan käynnissä”, Heikkinen sanoo.

Yhteensä asuntojen esittelyvideo on tehty jo lähes 7000 Kiinteistömaailmalla myynnissä olevasta kohteesta. Alkaneen vuoden aikana videoita tehdään yhä isommasta osasta Kiinteistömaailman kohteita.

http://www.kiinteistomaailma.fi/asuntojen-videoesittelyt

PTT: Asuntojen hintakehitys vaisua, vuokramarkkinoilla kysyntäpaineita

Asuntojen hinnat laskivat ennakkotietojen mukaan edelleen vuonna 2015. Vuonna 2016 vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousevat koko maassa PTT:n ennusteen mukaan 0,2 prosenttia. Alueelliset erot hintakehityksessä ovat kuitenkin merkittäviä. Koko maan hintojen nousun takana on 0,7 prosentin nousu Helsingissä ja 0,5 prosentin nousu Espoossa. Muualla Suomessa asuntojen hintakehitys jää lähelle nollaa.

Vuonna 2016 uusien ja vanhojen vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousevat 3 pro- senttia ja ARA-asuntojen vuokrat 2,5 prosenttia. Kaupunkien väliset erot vuokrakehi- tyksessä ovat melko pieniä. Heikosta taloustilanteesta johtuva epävarmuus sekä osto- voiman heikkeneminen ovat luoneet kysyntäpaineita vuokramarkkinoille. Kasvava vuokrakysyntä, nousevat vuokratuotot, asuntojen hintojen maltillinen kehitys ja alhaalla pysyvät korot houkuttavat asuntosijoittajia.

PTT:n katsauksessa tarkastellaan myös ajankohtaista turvapaikanhakijatilannetta asuntomarkkinoiden näkökulmasta. Vuoden 2015 aikana Suomi vastaanotti yli 30 000 turvapaikanhakijaa, mikä aiheuttaa PTT:n arvion mukaan oleskelulupapäätösten ja perheenyhdistämisten jälkeen yhteensä 15 000 henkilön väestönlisäyksen. Merkittävä osa muutosta on suuntautunut pääkaupunkiseudulle eikä tälle trendille odoteta muutos- ta, joten pääkaupunkiseudulle sijoittuu tulijoista yli 5 000. Jos vuosittainen turvapaikan- hakijoiden määrä laskee jatkossa 10 000 henkilöön, väestönlisäys on laskelman mu- kaan noin 4 500 henkilöä vuodessa.

Maahanmuutto kasvattaa erityisesti ARA-vuokra-asuntojen kysyntää. Tilanne valtion tukemilla vuokra-asuntomarkkinoille tiukkenee edelleen, koska arvion mukaan oleske- luluvan saaneista asunnon tarpeessa on yli 10 000 koko maassa ja lähes 4 000 pää- kaupunkiseudulla. Tyhjien vuokra-asuntojen käyttöönotto ohjaisi muuttoliikettä pois pääkaupunkiseudulta, mutta oleskeluluvan saaneiden asuinpaikkakunnilla on tarpeen olla riittävät työ- ja opiskelumahdollisuudet.

Suomen asuntomarkkinoiden suuri kuva ei muutu. Suuret kaupungit vetävät ihmisiä, joten uusia asuntoja tarvitaan kasvukeskuksiin. Asuntojen tarjonnan ongelmien taustal- la on maankäyttöpolitiikka. Asuntomarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi suurilta kaupungeilta tarvitaan edelleen toimia ja hallitukselta aktiivista kaupunkipolitiikkaa. Ky- syntäpaineet näkyvät kasvavina asumiskustannuksina. Pahimmillaan asuntomarkkinoi- den ongelmat aiheuttavat häiriöitä työmarkkinoilla ja työvoiman liikkuvuudessa.

Asuntomarkkinaennuste on saatavissa PTT:n verkkosivuilta:
http://ptt.fi/ennusteet/kansantalous/asuntomarkkinat-2016/

REDIn ensimmäisen tornin asunnot viedään käsistä

redi_asunnot_header-576x324

Helsingin Kalasatamaan toteutettavan Suomen suurimman kaupunkirakentamiskohteen REDIn ensimmäisen asuintornin Majakan ennakkomarkkinointi käynnistyi eilen tiistaina 12.1. yli odotusten. Reilussa vuorokaudessa Majakan kaikkiaan 283 asunnosta yli 150 on jo varattu, ja uusia varauksia tulee koko ajan lisää. Osaan asunnoista on jopa useampi varaus.

“REDIn asuntojen ennakkorekisteriin oli kerätty viime vuosina yli 7 000 nimeä, joka osaltaan todisti ihmisten olevan kiinnostuneita hankkeesta. Mutta emme itsekään olisi uskoneet, että suosio on näin suurta. Ensimmäisen tornin asunnot viedään suoraan sanottuna käsistä. Majakasta kiinnostuneiden kannattaa nyt pitää todellakin kiiretä”, SRV:n Suomen asuntoliiketoiminnasta vastaava Antero Nuutinen toteaa tyytyväisenä.

REDIn kokonaisuus on Suomen suurin käynnissä oleva kaupunkirakentamisen hanke. Tällä hetkellä käynnissä ovat kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen rakennustyöt.

“Ensimmäisen asuintornin Majakan rakentaminen alkaa tämän vuoden aikana, heti kun kauppakeskuksen rakennusvaihe teknisesti mahdollistaa sen. Kaikkiaan REDIin kohoaa kahdeksan tornia, joista kuusi on asuintorneja. Näiden kaikkien tornien jalustat rakennetaan valmiiksi jo kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen rakentamisen yhteydessä. Kaikkiaan REDIn torneihin valmistuu tulevina vuosina yli 1 200 asuntoa, joten mukaan mahtuu vielä senkin jälkeen kun Majakka on täynnä”, REDIn asuntojen myyntipäällikkö Merja Rainio toteaa.

132 metrin korkeuteen nouseva Majakka on valmistuessaan vuoden 2018 lopussa Suomen korkein asuinrakennus. Sen asunnot sijaitsevat kauppakeskuksen päällä kerroksissa 6-35, mikä takaa huikeat näkymät yli Kalasataman kaikista kerroksista. Majakassa on tarjolla asuntoja erilaisiin elämäntilanteisiin ja tarpeisiin: asuntojen koot vaihtelevat 33 neliömetrin kaksiosta 142,5 neliömetrin edustusasuntoon tornin ylimmässä kerroksessa. Asunnoissa on kolme eri varustelutasoa kerroksen mukaan, minkä lisäksi asukkaat voivat valita asuntoonsa mieleisensä värimaailman kolmesta eri vaihtoehdosta.

”Majakan asunnot on suunniteltu niin, että tornitalon kaikki arvokkaat neliöt ovat tehokkaassa käytössä. Asunnoissa on esimerkiksi parvekkeen sijasta lämmin, siirrettävin lasiseinin varustettu viherhuone, jota voi käyttää terassina, ruokailutilana tai vaikkapa olohuoneen jatkona. Osa makuuhuoneista on toteutettu alkovityyppisesti, minkä ansiosta olohuoneisiin ja ruokailutiloihin on voitu käyttää enemmän neliöitä. Korkealla asuminen näkyy asunnoissa erityisesti valoisuutena, jota tuovat paitsi viherhuoneiden koko seinän korkuiset ikkunat, myös asuntojen normaalia korkeampi huonekorkeus”, Nuutinen jatkaa.

REDIn asuntojen suunnittelun lähtökohtana on ollut helpompi ja sujuvampi arki. Majakan asukkaat pääsevätkin nauttimaan aivan uudenlaisesta asumisen palvelukokonaisuudesta. Majakassa koti laajenee oman asunnon seinien ulkopuolelle monipuolisten ja tasokkaiden yhteistilojen ansiosta. Esimerkiksi tornin 33. kerroksessa sijaitsee kaikkien asukkaiden käytössä ja asunto-osakeyhtiön omistuksessa oleva klubikerros juhla- ja saunatiloineen sekä terasseineen. Majakan sisäänkäynti sijaitsee katutasossa, ja siellä asukkaita palvelee concierge-tyyppinen aulapalvelu. Asukkaiden käytössä on myös oma portaali, jonka kautta he voivat käyttää ja tilata erilaisia palveluita.

REDI kokonaisuudessaan muodostuu kantakaupungin suurimmasta kauppa- ja elämyskeskuksesta, kuudesta asuintornista sekä hotelli- ja toimistotorneista. REDIn kauppakeskus avaa ovensa vuonna 2018. REDIn asukkaiden elämää helpottavat myös erinomaiset liikenneyhteydet kaikkiin suuntiin. Kalasataman metroasema sijaitsee kauppakeskuksen kolmannessa kerroksessa, minkä lisäksi REDIn viereen tulee bussipysäkkejä. Myös suunnitteilla oleva pyöräilijöiden itäbaana kulkisi REDIn läpi. Keskuksen alla on 2 000 auton pysäköintilaitos, joka on niin tornien asukkaiden kuin kauppakeskuksen asiakkaidenkin käytössä.

REDIn Majakka numeroina

132 metriä. REDIn ensimmäinen asuintorni, Majakka, on valmistuessaan Suomen korkein asuinrakennus. Sen ja koko REDIn pääsuunnittelijana toimii Helin&Co -arkkitehtitoimisto.

35 kerrosta. Majakan asunnot sijaitsevat kerroksissa 6–35. Asukkaiden yhteisessä käytössä oleva klubikerros juhlatiloineen, saunoineen ja 200 neliömetrin kokoisine terasseineen sijaitsee kerroksessa 33. Tornin piha-alue ja lisää yhteistiloja kuten pesulat ja saunoja sijaitsee kerroksessa 5. Samaan tasoon kauppakeskuksen katolle levittäytyy myös Esplanadin kokoinen julkinen puisto.

283 asuntoa. Majakan asuntovalikoima ulottuu kokonaispinta-alalaltaan 36 neliömetrin kaksiosta (33 m2 + viherhuone 3 m2) 142,5 neliömetrin edustusasuntoon (128,5 m2 + viherhuone 14,0 m2) tornin ylimmässä kerroksessa. Asuntojen keskikoko on 63 neliömetriä sisältäen viherhuoneet. Asuntojen varustelutaso vaihtelee asuinkerroksen mukaan. Kahdessa ylimmässä kerroksessa sijaitsevat Sky-asunnot on suunniteltu täyttämään vaativimmatkin toiveet.

224 016 – 1 934 496 euroa (vh). Halvimmillaan Majakasta saa 40,5 m2-kokoisen kaksion 224 016 eurolla (vh). Kallein on 35:n kerroksen 142,5 neliön Sky-asunto, jonka hinta on 1 934 496 euroa (vh).

500 metrovuoroa. Kalasataman metroasema sijaitsee kauppakeskuksen kolmannessa kerroksessa, jossa metro pysähtyy 500 kertaa päivässä. REDIin pääsee sujuvasti myös muilla julkisilla liikennevälineillä, pyörällä, jalan sekä autolla, jonka voi parkkeerata 2 000-paikkaiseen pysäköintihalliin.

Voit tutustua Majakan asuntoihin REDIn verkkopalvelussa osoitteessa redi.fi/asunnot. Sivulta löytyvät kaikkien asuntojen 3D-mallit, hinnat ja ohjeet varauksen tekemiseen.

KVKL:n arvio vuodesta 2015: Asuntokaupan kokonaisarvo nousi yli 17,3 miljardin euron ja kauppojen lukumäärä noin 100.000 kappaleeseen

Suomen asuntokaupan kokonaisarvo nousi vuonna 2015 yli 17.3 miljardin euron.  Vanhojen ja uusien asuntojen kauppojen lukumäärässä yllettiin noin 100.000 kappaleeseen, mikä merkitsee, että  kokonaismäärä kasvoi  noin 3,7 prosentilla edellisvuodesta, arvioi Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL.

Vuoden 2015 asuntokaupan määrästä ja arvosta tekemässään tuoreessa arviossa KVKL hyödyntää oman hintaseurantapalvelunsa tietojen lisäksi Tilastokeskuksen ja sitä kautta myös verottajan aineistoja.  Tarkastelussa ovat näin ollen mukana kiinteistönvälittäjien välittämien kauppojen lisäksi myös muiden kuin välitysammattilaisten tekemät kaupat.

Vanhojen osakeasuntojen kauppamäärä nousi edellisvuoteen verrattuna alle 6 prosenttia ja vanhojen omakotitalojen kauppamäärä noin 6,8 prosenttia. Uusien asuntojen kauppamäärissä otettiin edellisvuoteen nähden takapakkia. Eniten laskivat uudet omakotitalokaupat, noin 5 prosenttia.  Uusissa  kerros- ja rivitaloasunnoissa laskua edellisvuoteen oli reilu 3 prosenttia.  Uudet ja vanhat kohteet yhteen laskien kaikkien asuntokauppojen määrä oli vuonna 2015 arviolta noin 3,7 prosenttia edellisvuotta suurempi.

“Määrät ovat vielä jonkin verran epätarkkoja, mutta erittäin hyvin suuntaa-antavia. Ne tulevat tarkentumaan laskennan edetessä. Oman tilastopalvelumme kautta olemme havainneet, että esimerkiksi käytettyjen asuntojen kauppa eteni vuonna 2015 karkeasti noin 5 prosentin kasvussa. Myös joulukuussa vanhojen asuntojen kauppa oli vielä yli 4,5 prosenttia vuodentakaista vilkkaampaa”, kertoo KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Nyt julkistetuissa KVKL:n kokonaisarvioissa ovat mukana niin ammattilaisten välityksellä kuin ilman välittäjää myydyt kohteet. Tällä tavalla kaikki kaupat yhteen laskien esimerkiksi vanhoja osakeasuntoja myytiin Suomessa vuonna 2015 yhteensä noin 66.000 kappaletta, kun edellisvuonna päästiin vain 62300 ja vuonna 2013 noin 67300 kappaleeseen.

”2000-luvulla kaikkien vanhojen osakeasuntojen kauppamäärien keskiarvo on ollut vajaat 73.000 kappaletta per vuosi. Vuoden 2015 osalta tämä tarkoittaa sitä, että vuosikymmenen keskiarvovuoteen verrattuna reilu 6500 kauppaa on jäänyt vuonna 2015 tekemättä”, laskeskelee Malila.

Asuntokauppa on asia, jolla on suuret välilliset seurausvaikutukset myös muuhun yhteiskuntaan. Kotimarkkinoilla toimivat remonttiyritykset, sisustusliikkeet, suunnitteluyritykset, kuntotarkastajat ja monet muut ovat olleet välitysalan lisäksi viime vuosina merkittäviä kärsijöitä, kun tehtävää työtä on ollut vähemmän kuin aiemmin”, hän kuvaa.

Hieman pidemmällä tarkastelujaksolla asunto- ja kiinteistökaupan 2010-luvun aallonpohja näyttää osuneen vuoteen 2014. Vuonna 2015 markkinoiden suunta oli edellisvuoteen verrattuna selvästi ylöspäin.

Kaupallisesti vilkkaimmat vuodet ovat olleet vuodet 2005, 2006 ja 2007, jolloin kauppaa on markkinoiden tärkeimmässä ”artikkelissa”, vanhoissa osakeasunnoissa tehty kunakin vuonna yli 80.000 kappaletta vuotta kohden.

Tarkasteluhistorian kehnoin vanhojen osakeasuntojen kauppavuosi oli vuosi 1990, jolloin vanhoja osakeasuntoja myytiin vain hieman yli 40.000 kappaletta eikä vuonna 1991: kaan päästy kuin noin 45800 kappaleeseen.

Vanhat ja uudet asunnot (=mukana valmistuneet, ei välttämättä myydyt uudet asunnot) yhteen laskien päästiin kauppojen ja tuotannon yhteismäärässä vuonna 2015 noin 100.000 kappaleeseen. “Vain kaksi kertaa eli vuonna 2002 ja 2014 on vanhojen ja uusien asuntojen vertailukelpoinen kappalemäärä Suomessa pudonnut 2000-luvulla alle maagisen 100.000 kappaleen rajan.”

VVO-konserni toteutti 8 631 ARA-vuokra-asunnon myynnin Y-Asunnoille

VVO-konserni on tänään toteuttanut 8 631 vuokranmääritykseltään omakustannusperusteisen, eri puolella Suomea sijaitsevan asunnon myynnin. Ostaja on Y-Säätiön konserniin kuuluva Kiinteistö Oy Y-Asunnot. Kauppahinta on Asumisen kehittämis- ja rahoituskeskus ARA:n vahvistama luovutuskorvaus, joka on noin 75 miljoonaa euroa. VVO-konserni tiedotti kaupan esisopimuksen allekirjoittamisesta 30.11.2015.

Kauppa ei vaikuta asukkaiden asemaan, ja kaikki vuokrasopimukset säilyvät entisellään. Kaupassa siirtyvät Y-Asunnoille vuoden 2015 ylijäämät ja asuntojen korjauksiin osoitettuja varoja yhteensä noin 3 miljoonaa euroa. Kaupassa siirtyy lisäksi kaikki kaupantekohetkellä kaupan kohteisiin kohdistuvat asuintalovaraukset, arviolta noin 2 miljoonaa euroa. Asuintalovaraus on kirjanpidossa tehty vapaaehtoinen varaus.

VVO-konserni keskittyy tulevaisuudessa tarjoamaan vuokra-asuntoja Suomessa noin 30 paikkakunnalle aiemman 41 paikkakunnan sijaan. VVO-konserni on Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja tarjoten omistusasumisen kanssa tasa-arvoista asumista ja uusia asumisen palveluja. Konsernin vuokra-asuntoja on kaupan jälkeen yhteensä yli 32 500.

Seuraavan kolmen vuoden aikana VVO-konsernin tavoite on investoida voimakkaasti Lumo-asuntotarjonnan kasvuun rakennuttamalla uutta tai ostamalla jo olemassa olevaa kiinteistökantaa.

HUS-Kiinteistöt Oy:n historiikki ”25 vuotta häiriötöntä sairaalatoimintaa ” julkaistu sähköisenä

2016-01-08 15_44_07-publication.pdf - Nitro Reader 3

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan eli Hyksin liittohallitus päätti vuonna 1990 perustaa kuntainliiton kokonaan omistaman kiinteistöosakeyhtiön. Kiinteistö-HYKS Oy -nimellä toiminut yhtiö laajensi vähitellen toimintaansa rakennuttamiseen, kiinteistöjen ylläpitoon ja myös turvapalveluihin.

1980-luvun lopulla klinikoiden vastuulla aiemmin olleita tukitoimintoja ryhdyttiin laajamittaisesti eriyttämään itsenäisiksi, keskitetyiksi toimijoiksi, jotta sairaaloiden henkilökunta kykenisi keskittymään ydintoimintaan ja jotta resursseja pystyttäisiin kohdentamaan paremmin.

Keskiössä olivat erityisesti henkilöstöasunnot, jotka Hyksin liittohallituksen mukaan olivat nopeasti nousseet henkilöstö- ja työvoimapolitiikan avainkysymykseksi – tuolloin uskottiin vielä työvoimapulaan ja henkilöstöasunnoista oli niukkuutta. Hyksin liittohallitus päättikin vuonna 1990 perustaa kuntainliiton kokonaan omistaman kiinteistöosakeyhtiön.

Kiinteistö-HYKS Oy -nimellä toiminut yhtiö laajensi vähitellen toimintaansa rakennuttamiseen, kiinteistöjen ylläpitoon ja myös turvapalveluihin. Toiminta painottui aluksi Meilahden sairaala-alueelle. Keskittämisen kautta yhtiön vastuut vähitellen kasvoivat ja erityisesti HUS:n perustamisen, vuoden 2000 jälkeinen aika on merkinnyt yhtiölle voimakkaan kasvun aikakautta.

Vaikka yhtiön rakennuttamistoiminta on ollut laajaa, haasteista on selvitty erinomaisesti Suomen Rakennuslehti valitsi Meilahden kolmiosairaalan vuoden 2009 talonrakennusprojektiksi. Rakennusinsinöörien liitto palkitsi Meilahden potilastornin peruskorjaushankkeen 2015.

Kiinteistöjen ylläpidon ja korjaustoiminnan laatua ja hintaa vertaillaan jatkuvasti niin yksityisen sektorin kuin muiden yliopistosairaaloiden vastaaviin toimintoihin. Turvapalveluita on kehitetty muuttuneen ympäristön vaatimusten mukaisesti. HUS on vastuuttanut yhtiön toteuttamaan 200 uutta työsuhdeasuntoa huslaisille.

Tällä hetkellä HUS-Kiinteistöt Oy on alansa johtavin ja tunnustetuin osaamiskeskus maassamme. 25 vuoden aikana yhtiön toiminnan laajuus on muuttunut huomattavasti, johtuen monelta osin emoyhtiön – ensin Hyksin ja sittemmin HUS:n – kasvusta ja tukitoimintojen uudelleenjärjestelyistä.

Yhtiön toiminta on myös omistajan, HUS:n ja sen jäsenkuntien kannalta ollut menestyksekästä. Yhtiö on vuosittain palauttanut omistajalle toiminnan tehostamisesta syntyneet säästöt, esimerkiksi viime vuonna noin miljoona euroa.

Linkit

Linkki sähköiseen historiikkiin

Caverion ja Orion sopimukseen kiinteistöjen teknisestä huollosta ja kunnossapidosta sekä palveluiden johtamisesta

Caverion ja Orion ovat allekirjoittaneet sopimuksen Orionin Espoon, Turun, Salon ja Kuopion kiinteistöjen teknisestä huollosta ja kunnossapidosta sekä palveluiden johtamisesta.Nelivuotiseen sopimukseen kuuluvien kiinteistöjen pinta-ala on noin 195 000 kerrosneliömetriä. Sopimuksen arvoa ei julkisteta.

Caverion vastaa pääosin lääketehtaina toimivien Orionin kiinteistöjen kaikkien taloteknisten järjestelmien teknisestä huollosta ja kunnossapidosta ja näihin liittyvien palveluiden johtamisesta. Talotekniset järjestelmät kattavat lämmitys-, vesi- ja viemäri-, ilmanvaihto- ja ilmastointi-, jäähdytys-, sähköistys-, informaatio- ja viestintäteknologia-, turvallisuus- sekä automaatiojärjestelmät. Sopimus on jatkoa nykyiselle yhteistyölle.

”Halusimme kehittää yhteistyön uudelle tasolle ja koska Caverion otti haasteen vastaan, saimme sovittua tehokkaammat ja selkeämmät prosessit ja niille tavoitteet. On tärkeää, että jalkautamme nämä muutokset lähikuukausina”, sanoo Orionin EHS ja kiinteistöjohtaja Juha Paasi.

”Lääketeollisuudessa toimiminen on  haastavaa toimialan tiukkojen olosuhteiden ja määräysten vuoksi. Meillä on monipuolista osaamista teollisuuden toimintaympäristössä, ja palvelumme auttavat asiakkaitamme keskittymään omaan ydinliiketoimintaansa”, sanoo Caverionin Suomen divisioonajohtaja Jarno Hacklin.

Orion on suomalainen lääkkeiden ja diagnostisten testien kehittäjä, joka toimii maailmanlaajuisesti. Orion kuuluu Caverionin teollisuuden asiakassegmenttiin.

Valtion tukemien asuntojen asumiskulut entistä kohtuullisemmiksi

f

Valtioneuvosto on tänään antanut asetuksen, joka edistää asumiskustannusten kohtuullisuutta valtion tukemassa asuntokannassa. Tasavallan presidentti vahvisti asetuksen taustalla olevat lakimuutokset joulukuun lopussa. Laki- ja asetusmuutoksilla toteutetaan useita pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman kirjauksia.

Tuleviin korjauksiin vain kohtuullinen varautuminen

Valtion arava- tai korkotukilainalla rahoitettujen vuokra- ja asumisoikeusasuntojen vuokrat ja käyttövastikkeet on määriteltävä omakustannusperiaatteen mukaisesti. Tällöin vuokrilla ja käyttövastikkeilla voidaan kattaa etupäässä vain talon rakentamisesta aiheutuneet pääomakulut sekä hyvän kiinteistönpidon edellyttämät asuntojen hoito- ja korjauskulut.

Omakustannusperiaatetta koskevat säännökset ovat jättäneet vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajille huomattavan paljon liikkumavaraa säännösten soveltamisessa. Tasavallan presidentin vahvistamat lakimuutokset täsmentävät kyseisiä säännöksiä. Tällä tavoin yhtenäistetään vuokrien ja käyttövastikkeiden määräytymisperusteita ja poistetaan eroja eri vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen omistamien asuntojen vuokra- ja käyttövastiketasoissa.

Tehtyjen lakimuutosten mukaan tuleviin korjauksiin varautuminen saa omakustannusperusteisissa vuokrissa ja käyttövastikkeissa olla enintään kohtuullista. Tänään annetulla valtioneuvoston asetuksella asetetaan konkreettiset enimmäisrajat sille, mitä on laissa tarkoitettu kohtuullinen varautuminen. Jos kyseessä on alle 20 vuotta vanha vuokra- tai asumisoikeustalo, vuokrissa tai käyttövastikkeissa perittävä varautuminen saa olla enintään yksi euro asuinneliötä kohti kuukaudessa. Vanhemmissa taloissa enimmäismäärä on kaksi euroa. Lisäksi omakustannusvuokrissa perittävän, omistajan omarahoitusosuudelle laskettavan koron määrä alennetaan asetusmuutoksella nykyisestä kahdeksasta prosentista neljään.

Muutoksilla hillitään vuokrien ja käyttövastikkeiden nousua ja estetään kohtuuttoman suuri tuleviin korjauksiin varautuminen. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2017 alussa, jotta vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajilla on riittävän pitkä aika muuttaa käytäntöjään uusia säännöksiä vastaaviksi.

Korkotukilainojen lyhentäminen nopeutuu laina-ajan alussa

Valtioneuvoston antamalla asetusmuutoksella muutetaan myös uusien korkotukilainojen lainanlyhennyksiä nykyistä etupainotteisemmiksi. Lainan lyhentäminen nopeammin laina-ajan alussa pienentää sekä omistajan että valtion riskejä. Muutoksella ei juuri ole vaikutuksia asukkaiden asemaan, sillä etupainotteisempi lyhennysohjelma nostaa asunnoista alkuvuosina perittäviä vuokria vain vähän. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA voi hyväksyä uuden lyhennysohjelman mukaisia korkotukilainoja 15.1.2016 alkaen.