Kiinteistöliitto: Taloyhtiö – näin varaudut ennustettuun lumikaaokseen

snowy-day-the-light-nc

Mediassa otsikoidaan, että heti vuodenvaihteen jälkeen kylmä ilma on saapumassa Suomeen ja ennakoidaan, että etelärannikolle saattaa paikoitellen kertyä jopa 15 senttiä lunta. Taloyhtiöiden kannattaa huomioida, että vaikka talvikunnossapito olisi ulkoistettu huoltoyhtiölle, on taloyhtiössä oltava poikkeustilanteissa valmius tarttua toimeen.

Taloyhtiöllä aina viime käden vastuu

Talvikunnossapito on useimmiten ulkoistettu huoltoyhtiölle. Yön aikana yllättäen satanut lumi voi kuitenkin edellyttää myös taloyhtiöltä kiireistä reagointia, sillä äkillinen myräkkä saattaa sekoittaa huoltoyhtiön aikatauluja. Mikäli huoltoyhtiö ei pääse paikalle heti riskitilanteen havaitsemisen jälkeen, on taloyhtiön taattava turvallinen liikkuminen kiinteistön alueella.

– Tällöin taloyhtiön pitää huolehtia siitä, että katolle kertyvä lumi tai pihan liukkaus eivät aiheuta vaaratilanteita. Riskialue on eristettävä puomein tai lippusiimoin niin, että alue on mahdollista kiertää turvallisesti, ohjeistaa Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Silloinkin kun turvallisuusvelvoite, tarkoittaen, että myös lumitilanteen tarkkaileminen, on selkeästi siirretty huoltoyhtiölle, tulee yhtiön valvoa, että sopijapuoli toimii sopimuksen mukaisesti. Valvonta on tärkeää, koska sopimuksesta huolimatta ensisijainen vastuu kiinteistön turvallisuudesta on kiinteistönomistajalla eli taloyhtiöllä.

Kiinteistöliitto lisäksi korostaa, että taloyhtiössä on tärkeää varmistaa, ettei pelastusteiden tai porttikäytävien edessä ole lumikasoja. Hälytysajoneuvojen on kaikissa olosuhteissa päästävä kiinteistöille.

Tarkkaavaisuutta toivotaan myös asukkailta

Vaikka taloyhtiö on ensisijaisesti vastuussa turvallisuudesta, kannattaa myös asukkaiden tarkkailla piha-alueen kuntoa ja ilmoittaa havaitsemistaan vaaratilanteista hallituksen jäsenille, huoltoyhtiöön tai isännöitsijälle välittömästi.

– Toisin kuin asukkaat, isännöitsijä tai huoltoyhtiö eivät välttämättä ole kiinteistöllä pidempiä aikoja kerrallaan, muistuttaa Pynnönen.

Myös kadulla liikkuvien tulee olla valppaina – asetettuja puomeja ei saa missään tapauksessa siirtää.

Vastuu onnettomuuden sattuessa

Mahdollisessa vahinkotapauksessa ensisijainen korvausvastuu säilyy – sopimuksesta huolimatta – taloyhtiöllä. Jos siis kiinteistön vastuulla olevalla alueella liikkuva henkilö loukkaa itsensä, joutuu taloyhtiö kiinteistönomistajana korvaamaan syntyneen vahingon, kuten lääkäri- tai sairaanhoitokustannukset ja mahdollisesti aineelliset vahingot.

Taloyhtiö puolestaan voi vaatia sopimuskumppaniltaan korvausta jälkikäteen, jos esimerkiksi huoltoyhtiö ei ole noudattanut sopimusta lumitilanteen valvonnasta ja vaaratilanteiden hoitamisesta.

Lisätietoa taloyhtiön talvikunnossapidosta löytyy Kiinteistöliiton Taloyhtio.net-sivustolta osoitteesta

www.taloyhtio.net/ajassa/talvikunnossapito

Osakeasuntojen hinnat lähes ennallaan marraskuussa

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat koko maassa nousivat 0,1 prosenttia lokakuusta marraskuuhun. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 0,9 prosenttia, kun taas muualla Suomessa hinnat nousivat 1,1 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa 1,1 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 1,7 prosenttia edellisvuodesta ja muualla Suomessa 0,5 prosenttia.

Vanhojen osakeasuntojen hintojen kehitys kuukausittain, indeksi 2010=100

ashi_2015_11_2015-12-29_tie_001_fi_001

Vuoden 2015 marraskuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 2 210 euroa, pääkaupunkiseudulla 3 435 euroa ja muualla Suomessa 1 661 euroa.

Osakeasuntojen hintojen kuukausitilaston ilmestyessä siinä on mukana tuoreimman tilastokuukauden osalta noin 40 prosenttia kaikista kaupoista. Kuukausitiedot tarkentuvat seuraavien kuukausien aikana siten, että vuoden lopulliset tiedot julkaistaan seuraavan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen julkaisun yhteydessä. Lisätietoja tietojen tarkentumisesta on löydettävissä erillisistä taulukoista.

Lähde: Osakeasuntojen hinnat, Tilastokeskus

NCC myi toimistotalon Espoosta

ae2144bc8c69b10e_800x800ar

NCC on myynyt Alberga Business Parkin neljännen toimistotalon OP-Vuokratuotto-erikoissijoitusrahastolle. Kauppa toteutettiin kiinteistöosakeyhtiökauppana.

– Alberga Business Parkin neljäs talo jatkaa NCC:n korkeatasoisten ja ympäristöystävällisten toimistorakennusten sarjaa Leppävaarassa. Kohteen vuokralaiset arvostavat hyvää liikenteellistä sijaintia Kehä I:n ja Leppävaaran juna-aseman vieressä sekä kauppakeskus Sellon palvelujen välittömässä läheisyydessä. On hienoa saada OP-Vuokratuotto omistajaksi toimitilakohteeseen, joka on Espoon ja pääkaupunkiseudun vetovoimaisimpia työpaikka-alueita, kertoo NCC Property Developmentin toimitusjohtajaMika Soini .

Alberga Business Parkin D-talo sisältää noin 5.300 m2 vuokrattavaa toimitilaa sekä lähes sata pysäköintipaikkaa. Rakennus valmistui 30.11.2015.

– Nyt toteutettu kauppa täydentää erinomaisesti OP-Vuokratuoton strategian mukaista kiinteistöallokaatiota. Kohteen sijainti ja korkea laatutaso luovat hyvät edellytykset pitkäaikaiselle omistajuudellle, kertoo OP-Vuokratuotto-erikoissijoitusrahaston salkunhoitaja Antero Tenhunen .

889daab3b1cf1de5_800x800ar

Alberga Business Parkista muodostuu viiden toimistotalon kokonaisuus, jonka viimeinen vaihe on tavoitteena käynnistää keväällä 2016. Albergan kokonaislaajuus tulee olemaan 34.000 kerrosneliötä ja se tarjoaa työpisteen lähes 2.000 henkilölle ja autopaikan yli 600 autolle. Alberga Business Parkin kaikki neljä toimistotaloa täyttävät BREEAM-ympäristöjärjestelmän Very Good -tason vaatimukset.

OP-Vuokratuotto on erikoissijoitusrahasto, joka sijoittaa varansa pääasiassa asuntoihin, toimitiloihin ja asuntojen rakentamiseen Suomessa. Rahasto kuuluu OP Ryhmään, joka on Suomen suurin finanssiryhmä tarjoten asiakkailleen ainutlaatuisen kokonaisuuden pankki-, sijoitus- ja vakuutuspalveluja.

Myyjän neuvonantajana toimi Leimdörfer.

Senaatti-kiinteistöt on myynyt Uudenmaankadulla sijaitsevan arvorakennuksen

uudenmaankatu1-5

Senaatti-kiinteistöt on myynyt Helsingissä Uudenmaankatu 1-5 sijaitsevan arvokiinteistön Lapis Rakennus Oy:lle 26,5 miljoonalla eurolla.  Kiinteistö toimi aiemmin Tullihallituksen toimitalona. Tullihallitus on keskittänyt toimintansa Pasilaan ja tällä hetkellä Erottajalla sijaitsevaa rakennusta käyttää sisäministeriö arviolta vuoteen 2017 asti. Tämän jälkeen valtion käyttö kiinteistössä päättyy, joten valtion kiinteistöstrategian mukaisesti se päätettiin myydä.

”Kohteesta on käyty useampi tarjouskilpailu ja viimeisin tarjouskilpailu tuotti valtion kannalta halutun lopputuloksen”, toteaa Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Esa Pentikäinen. Lopullinen kauppa edellyttää vielä luovutuslain mukaisen eduskunnan päätöksen.

Tontilla sijaitsee kaksi eri aikaan rakennettua rakennusta, jotka on myöhemmin yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi. Ensimmäinen rakennus valmistui Erottajan varrelle vuonna 1891, ja sen suunnitteli arkkitehti Theodor Höijer.  Toinen rakennus valmistui Yrjönkadun puolelle vuonna 1905, arkkitehtina oli toimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna.

Molemmat talot rakennutti aikoinaan henkivakuutusyhtiö Kaleva liike- ja asuintaloiksi. Valtio osti kiinteistön vuonna 1913. Yhdistettyihin taloihin muutti valtion virastoja, mutta merkittävä määrä huoneistoja oli asuinkäytössä vielä 1930-luvulla, joitakin asuntoja oli pihasiivissä vielä 1970-luvulla.

Talot ovat arkkitehtonisesti ja historiallisesti arvokkaita, ja ne on suojeltu vuonna 1980 asetuksen nojalla. Tontilla on voimassa asemakaava vuodelta 1957. Asemakaavassa tontin käyttötarkoitus on yleisen rakennuksen tontti.

Lapis Rakennus Oy on suunnitellut kiinteistön palauttamista alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, liike- ja asuintaloksi. ”Nyt ostettu arvokiinteistö jatkaa erinomaisesti Lapis Rakennuksen strategiaa toimia hyvällä sijainnilla olevien arvokohteiden parissa”, toteaa Lapis Rakennuksen toimitusjohtaja Pasi Kivimäki.

Myyjän kaupallisena neuvonantajana toimi Tuloskiinteistöt Oy.

Suomen kiinteistönvälitysliikkeiden lukumäärä nousussa

Kiinnostus kiinteistönvälittämistä kohtaan on jatkuvasti vahva. Tämä näkyy myös Suomen kiinteistönvälitysliikkeiden lukumäärässä. 

”Kiinteistönvälitysliikkeiden lukumäärä  on lievässä nousussa. Välitysliikkeiden lukumäärä oli joulukuussa 2015 yhteensä 1602 kappaletta, kun vielä vuonna 2013 liikkeiden määrä jäi 1564:ään. Myös liikkeiden toimipaikkojen määrä on ollut hienoisessa kasvussa ja päätyi Aluehallintovirastojen laskennan mukaan joulukuussa 2015 reiluun  2275 kappaleeseen”, kuvaa tilannetta Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) toimitusjohtaja Jukka Malila.

”Kiinnostusta kiinteistönvälittämistä kohtaan tukee alan vahva medianäkyvyys. Kiinteistönvälitysyritysten liiketoiminnalliset mahdollisuudet ovat luonnollisesti parhaat niillä alueilla, joilla kauppa käy. Näitä ovat tyypillisesti maamme kasvukeskukset.  Suomen kiinteistönvälitysliikkeistä yli puolet sijaitsevat Etelä-Suomen alueella.

Lähteet:

AVI tilastot/KVKL ry

Erikoissijoitusrahasto Fennica Toimitilat I osti liikekiinteistön Seinäjoelta

Erikoissijoitusrahasto Fennica Toimitilat I on ostanut Aberdeenin Kauppakeskuskiinteistöt FEA -rahastoon kuuluneen liiketilakiinteistön Seinäjoelta.

Seinäjoella Rengastien tunnetulla kauppa-alueella sijaitseva 7500m2 liikekiinteistö on monikäyttäjäkohde, jonka vuokralaisena toimivat mm. Motonet Oy, Puustelli Group Oy, Pohjanmaan Kaluste Oy sekä Huonekaluliike Kaluste-Kaverit Oy. Kiinteistön ostohetken käyttöaste on 100 %.

“Olemme tyytyväisiä saadessamme rahaston salkkuun uuden liiketilakiinteistön hyvältä kauppapaikalta. Pohjanmaan yleisesti vahva taloudellinen tilanne tukee liiketilakiinteistöön sijoittamista”, toteaa rahastonhoitaja Elina Puhakainen.

“Haasteellisessa ja vaihtelevassa sijoitusmarkkinassa sijoittaminen kiinteistöihin on kasvattanut tasaisesti suosiotaan. Varsinkin toimitilojen tuoma vakaa ja verrattain hyvä kassavirta sekä perinteisesti maltillinen arvonmuutos ovat tekijöitä, joita sijoittajat koostaan riippumatta nyt arvostavat”, kertoo kiinteistösijoitusjohtaja Timo Rantala .

Tähän mennessä rahasto on kuluvan vuoden aikana ostanut kiinteistöjä yhteensä noin 55 miljoonalla eurolla. Rahaston kiinteistöomaisuuden arvo kasvoi uuden kaupan myötä noin 178 miljoonaan euroon.

Ilmarisen kaikkien uusien kiinteistöjen hiilijalanjälki lasketaan

9e71db28-6d7a-4885-aaeb-1119aff036bd-main_image

Ilmarinen alkaa teettää laskelmat kaikkien uusien rakennuskohteidensa hiilijalanjäljestä. Käytäntö alkaa vuoden 2016 alusta. Hiilijalanjäljen määrittelyllä Ilmarinen pyrkii pienentämään oman toimintansa ilmastovaikutusta sekä ohjaamaan koko rakennusalaa kohti puhtaampia ratkaisuja.

Ilmarisen rakennushankkeissa on jo vuosia kiinnitetty huomiota energiatehokkuuteen ja valittu mahdollisuuksien mukaan ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja.

‒ Meidän on kuitenkin entistä paremmin pystyttävä tiedostamaan rakennushankkeidemme hiilijalanjälki ja alettava pohtia, miten pienennämme kiinteistösijoitustoimintamme ilmastovaikutuksia. Hiilijalanjäljen laskeminen tekee asian konkreettiseksi ja toimii työkaluna, kun mietimme vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa entistä ilmastoystävällisempiä rakennushankkeita, sanoo Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Rajakoski.

Hiilijalanjäljen laskenta sisällytetään kaikkiin Ilmarisen uudisrakentamisen urakkasopimuksiin, oli sitten kyse toimitiloista, asunnoista tai vaikkapa kauppakeskuksista.

‒ Arvio tehdään heti projektien alkuvaiheessa. Näin pystymme tarvittaessa etsimään vaihtoehtoisia toteutustapoja esimerkiksi runko- ja julkisivuratkaisuille, jotka muodostavat merkittävän osan rakennusten hiilijalanjäljestä. Lisäksi pystymme osoittamaan suunnittelijoille heidän ratkaisujensa vaikutuksia.

Rajakosken mukaan on myös tärkeää huomioida rakentamiseen liittyvien kuljetusmatkojen minimointi heti projektien alkuvaiheessa.

“Koko rakennusala mukaan”

Niina Rajakoski korostaa, että Pariisin ilmastosopimuksen solmimisen jälkeen koko rakennusalan olisi tärkeää lähteä mahdollisimman nopeasti yhdessä miettimään, miten rakentamisen hiilijalanjälkeä voidaan Suomessa pienentää.

‒ On aina parempi, että toimiala itse miettii ratkaisuja, kuin että odotamme viranomaismääräyksiä ja -normeja ohjaamaan toimintaamme. Olemme pääsemässä hyvään vauhtiin, mutta paljon työtä on vielä toki edessä.

‒ Koko rakennusala tarvitsee yhteisen vertailujärjestelmän, johon hankkeiden, valittujen materiaalien sekä rakennusteknisten ratkaisujen hiilijalanjäljen kokoa voi suhteuttaa, Rajakoski linjaa.

Uusiutuvat energianlähteet käytössä

Jo nyt Ilmarinen suosii hankkeissaan uusiutuviin energianlähteisiin pohjautuvia lämmitys- ja jäähdytysmuotoja. Lisäksi tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää jatkossa myös aurinkoenergiaa rakennusten energiantuotantoon.

‒ Esimerkiksi maalämmössä ja maakylmässä takaisinmaksuajat ovat lyhentyneet, joten ne ovat jo aidosti varteenotettavia vaihtoehtoja. Lisäksi aurinkopaneeleissa kehitys on ollut viime aikoina huikeaa, Rajakoski sanoo.

Ilmarinen on Suomen kolmanneksi suurin kiinteistösijoittaja 3,1 miljardin euron kiinteistöomistuksellaan. Lähes 90 prosenttia kiinteistökohteista sijaitsee Suomessa.

Älypuhelinsovellus auttaa asunnon etsijää

kimunckorxndbhfy6xq1

Aiheuttaako sopivan asunnon etsiminen päänvaivaa? If Asunnon kuntokartoitus -sovellus helpottaa asunnon ostajaa tai vuokraajaa, kun pää on pyörällä eri kohteiden plussista ja miinuksista näytöissä kiertämisen jälkeen.

– Tarkoituksena on auttaa sovelluksen käyttäjiä omatoimisen, pintapuolisen arvioinnin tekemisessä, jotta mahdolliset vahinkoriskit huomattaisiin tarpeeksi ajoissa jo ennen asunnon ostamista tai vuokraamista. Haluamme ihmisten kiinnittävän huomiota siihen, mitkä ovat riskejä tai hälyttäviä merkkejä asunnoissa ja taloissa, kertoo Ifin omaisuusvakuutusten johtaja Mika Viipuri.

Sovellus ei kuitenkaan korvaa ammattilaisen tekemää perusteellista kuntokartoitusta, vaan sen tarkoitus on opastaa ja auttaa kiinnittämään huomiota asunnossa mahdollisesti piileviin riskeihin.

Miten sovellus toimii?

Ifin älypuhelinsovelluksessa asunnosta luodaan oma kohde, jonka alle voi kirjata muun muassa omia muistiinpanoja, lisätä kuvia ja videoita sekä peukuttaa sovelluksen antamia väitteitä asunnon kunnosta.

Nyt iOS-sovellus on päivitetty kattamaan kerrostaloasuntojen lisäksi myös omakotitalot. Android-älypuhelimille omakotitalo-ominaisuus lanseerataan myöhemmin joulukuussa.

– Omalla kotisohvalla on kiva köllötellä illalla näytöissä kiertämisen jälkeen, vertailla asuntoja ja muistella kuvien perusteella miltä ne oikein näyttivätkään. Myös remontoinnin kannalta sovellus helpottaa elämää: sen avulla saa tehtyä korjaus- tai remonttisuunnitelman muuton jälkeen, koska kaikki data löytyy omasta älypuhelimesta. Sieltä on helppo tarkistaa mitä pitikään korjata, rempata, maalata tai vaihtaa, Viipuri vinkkaa.

Yleisimmät suurvahingot kodeissa liittyvät kosteuteen

Vanhat putkistot, remontoimaton kylpyhuone ja vesikatto ovat usein vahinkokohteelle ominaisia piirteitä. Ifin vahinkotilastojen mukaan yleisimpiä vahinkoja ovat putkiston ja eri laitteiden, kuten astianpesukoneen, rikkoutumisesta aiheutuneet vesivahingot.

– Mitä suurempi korjausremontti tarvitaan, sitä suurempi vaiva sekä ajallisesti että taloudellisesti. Jos vahinko piilee esimerkiksi talon rakenteissa, kosteus voi pahimmillaan aiheuttaa terveyshaittoja, Viipuri toteaa.

Kotivakuutus korvaa vahinkoja sen mukaan, kuinka laaja turva kotivakuutuksessa on.

– Kotivakuutukseen antamaa turvaa on hyvä pohtia jo silloin, kun suunnittelee asunnon ostoa tai vuokrausta. Mahdolliset riskit on hyvä kartoittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja valita koti ja kotivakuutus kohteen ominaisuuksien mukaan, Viipuri neuvoo.

Lataa ilmainen If Asunnon kuntokartoitus -älypuhelinsovellus App Storesta tai Google Play -sovelluskaupasta.

Ifin vinkkejä omakotitalon kuntokartoituksen tekemiseen.

Ifin vinkkejä kerrostaloasunnon kuntokartoituksen tekemiseen.

 

Lappeenrannan kaupunki ja IKEA ovat päässeet sopimukseen yhteistoimintasopimuksen jatkamisesta

Lappeenrannan kaupunki ja Ikea Real Estate Oy sekä IKEA Centres Finland Oy ovat päässeet sopimukseen siitä, että yhteistoimintasopimusta jatketaan 1 vuodella vuoden 2016 loppuun.  Kaupunginhallitus käsittelee asiaa 14.12.2015 kokouksessaan.

Ikea Real Estate Oy sekä IKEA Centres Finland Oy suorittavat vastikkeena sopimusajan jatkamisesta yhteisvastuullisesti kaupungille 262 200 euroa. Maksettava vastike muodostuu kaupungin menettämästä yhden vuoden kauppahinnan korkotappiosta ja kiinteistöverosta. Vastike jää kaupungille siitä riippumatta, allekirjoitetaanko lopulliset kauppakirjat vai ei.

Yhteistoimintasopimuksen ja esirakentamisen kustannuksia koskevan sopimuksen sisältö ja ehdot jäävät muilta osin muuttumattomina voimaan.

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva on tyytyväinen saavutettuun neuvottelutulokseen: ”Haluamme varmistaa Ikean tulon Lappeenrantaan ja nyt saavutettu neuvottelutulos on kaupungin kokonaisedun mukainen. Uskomme vahvasti siihen, että Ikea tulee tekemään lopullisen investointipäätöksensä vuoden 2016 aikana.”

Ikea- ja Ikano- kauppakeskuksen Lappeenrantaan sijoittumista varten allekirjoitettiin 28.12.2012 yhteistoimintasopimus, johon sisältyi kiinteistönkaupan esisopimus. Esirakentamisen kustannuksia koskeva sopimus allekirjoitettiin 28.8.2013. Siinä sovittiin esirakentamistoimenpiteiden kustannusvastuusta sen tilanteen varalta, että Ikean ja Ikanon hanke ei jostakin syystä toteudu.

Yhteistoimintasopimuksessa sovittiin, että mikäli kaikki sopimuksessa tarkemmin mainitut lopullisten kiinteistönkauppojen tekemisen edellytykset eivät ole täyttyneet 31.12.2015 mennessä, eivätkä osapuolet ole yhteisesti sopineet voimassaoloaikaa jatkettavaksi, katsotaan sopimus rauenneeksi.

Ikea Real Estate Oy sekä IKEA Centres Finland Oy esittivät 3.9.2015 kaupungille yhteistoimintasopimuksen voimassaolon jatkamista yhdellä vuodella. Nyt saavutettu neuvottelutulos on ratkaisu heidän esitykseensä.

Ilmarinen myi Espoon Siikajärven kiinteistön Barona Groupille

Ilmarinen on myynyt Espoon Siikajärvellä sijaitsevan kiinteistön Barona Group Oy:n omistamalle Kiinteistöyhtiö Fisso Real Estate Ky:lle.

Kiinteistössä on toiminut lokakuun alusta lähtien turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, jonka toiminnasta Barona Groupiin kuuluva Luona Oy on vastannut kokonaisuudessaan.

Kaupan yhteydessä Fisso Real Estate Ky:lle siirtyy entinen K-ryhmän käytössä ollut koulutuskeskus, joka on ollut tyhjillään muutaman vuoden. Kohde koostuu useammasta rakennuksesta ja niitä ympäröivistä maa-alueista.