Aberdeen Asset Managementin hallinnoima kiinteistörahasto Aberdeen Real Estate Fund Finland (AREFF) on myynyt Lahden keskustassa Aleksanterinkatu 24:ssä sijaitsevan toimistokiinteistön Erikoissijoitusrahasto Fennica Toimitilat I -rahastolle.

AREFF:n kehittämässä miltei 7.300 m2 toimistokiinteistössä ovat vuokralaisina mm. Lahden kaupunki,

Päijät-Hämeen oikeusaputoimisto ja Bestseller -ketju. Kahden kiinteistön kokonaisuus muodostuu vuonna 2009 rakennetusta modernista toimisto-osasta ja 2011 saneeratusta toimistokiinteistöstä. Kiinteistöjen kivijalassa on myös liiketilaa.

Omistuksemme aikana kehitimme tilat vastaamaan paremmin alueen kysyntää rakennuttamalla uudisosan

sekä peruskorjaamalla vanhan osan, joka sai ensimmäisenä korjausrakennuskohteena Suomessa BREEAM-ympäristösertifikaatin. Myynti oli strategian mukainen ja täytti rahaston sille asettamat tavoitteet”, kertoo maajohtaja Ville Raitio.

Fennica Toimitilat I -rahasto jatkaa strategiansa mukaista kiinteistösijoittamista suuriin kaupunkeihin. Lahden keskustassa on kysyntää hyvälaatuisille toimistoille ja pääsemme jatkossa vastaamaan tähän kysyntään”, toteaa rahastonhoitaja Elina Puhakainen, Fennia Varainhoito Oy:stä.

Aberdeen Real Estate Fund Finland LP on kolmelle institutionaaliselle sijoittajalle – Ilmarinen, APG (Alankomaat) ja ATP (Tanska) – räätälöity value added -tyyppinen suljettu kiinteistörahasto. Rahaston kiinteistökanta on noin 330 miljoonaa euroa.

Osakeasuntojen hinnat nousivat hieman toukokuussa

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat koko maassa nousivat 0,4 prosenttia huhtikuusta toukokuuhun. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 0,3 prosenttia, kun taas muualla Suomessa hinnat nousivat 1,1 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat laskivat koko maassa 0,6 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 0,6 prosenttia ja muualla Suomessa 0,5 prosenttia edellisvuodesta.

Vanhojen osakeasuntojen hintojen kehitys kuukausittain, indeksi 2010=100:

ashi_2015_05_2015-06-30_tie_001_fi_001

Vuoden 2015 toukokuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 2 243 euroa, pääkaupunkiseudulla 3 479 euroa ja muualla Suomessa 1 689 euroa.

Osakeasuntojen hintojen kuukausitilaston ilmestyessä siinä on mukana tuoreimman tilastokuukauden osalta noin 40 prosenttia kaikista kaupoista. Kuukausitiedot tarkentuvat seuraavien kuukausien aikana siten, että vuoden lopulliset tiedot julkaistaan seuraavan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen julkaisun yhteydessä. Lisätietoja tietojen tarkentumisesta on löydettävissä erillisistä taulukoista.

Lähde: Osakeasuntojen hinnat, Tilastokeskus

Danske Bankille uudet toimitilat Pasilan Visioon kesällä 2017

Danske Bank on solminut pitkäaikaisen vuokrasopimuksen Helsingin Pasilassa sijaitsevan Pasilan Visio –toimitalon tiloista, johon valtaosa pankin Suomen liiketoimintajohdosta sekä tuki- ja pääkonttoritoiminnoista muuttavat kesällä 2017. Yhteinen toimitila tukee Danske Bankin tavoitetta tiivistää pankin yksiköiden välistä yhteistyötä asiakastyytyväisyyden edistämiseksi.
Danske Bankin tuleva toimitalo sijaitsee Pasilassa osoitteessa Televisiokatu 1.
– Pasilan Visio on kooltaan, tiloiltaan, toiminnallisuudeltaan ja sijainniltaan erinomainen toimitalo Danske Bankille. Yhteiset tilat yhä suuremmalle osalle pankkilaisia luovat meille uusia mahdollisuuksia etenkin henkilöasiakasliiketoiminnan ja yritysasiakasliiketoiminnan väliseen yhteistyöhön ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen. Pasila on sijainniltaan keskeinen ja helposti saavutettava niin pankissa vierailevien kuin siellä työskentelevienkin näkökulmasta, sanoo Danske Bank Oyj:n toimitusjohtaja Risto Tornivaara.
Uuteen toimitaloon muuttavat kaikki pankin Haagan kiinteistössä Kaupintiellä sijaitsevat yksiköt sekä osa nykyisin Salmisaaressa sijaitsevista toiminnoista.
Pasilan Visio -kiinteistön omistaa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia, jonka käytössä kiinteistö tällä hetkellä on. Tilat vapautuvat Fennialta vuoden 2017 alkupuolella, minkä jälkeen Pasilan Visio uudistetaan vastaamaan pankin ja pankkilaisten tarpeita. Mittavia muutostöitä ei kuitenkaan tarvita, sillä vuonna 2008 valmistunut toimitalo on moderniin yrityskäyttöön suunniteltu kiinteistö.

Erikoissijoitusrahasto Fennica Toimitilat I -rahastolle uusi kiinteistö Lahdesta

Erikoissijoitusrahasto Fennica Toimitilat I on ostanut toimistokiinteistön Lahden keskustasta osoitteesta Aleksanterinkatu 24.

Aberdeen Real Estate Fund Finland -kiinteistörahaston kehittämässä miltei 7.300 m2 toimistokiinteistössä ovat vuokralaisina mm. Lahden kaupunki, Päijät-Hämeen oikeusaputoimisto ja Bestseller -ketju. Kahden kiinteistön kokonaisuus muodostuu vuonna 2009 rakennetusta modernista toimisto-osasta ja 2011 saneeratusta toimistokiinteistöstä. Kiinteistöjen kivijalassa on myös liiketilaa.

-Rahasto jatkaa strategiansa mukaista kiinteistösijoittamista suuriin kaupunkeihin. Lahden keskustassa on kysyntää hyvälaatuisille toimistoille ja pääsemme jatkossa vastaamaan tähän kysyntään, toteaa rahastonhoitaja Elina Puhakainen.

-Kiinnostus likvidiin ja hajautettuun kiinteistösijoittamiseen on pysynyt korkeana ja rahastoomme tulee jatkuvasti lisää merkintöjä. Toimitilat tuottavat moneen muuhun sijoitusinstrumenttiin nähden hyvää ja jatkuvaa kassavirtaa sekä suhteellisen turvallisen arvonkehityksen, kertoo kiinteistösijoitusjohtaja Timo Rantala.

-Omistuksemme aikana kehitimme tilat vastaamaan paremmin alueen kysyntää rakennuttamalla uudisosan sekä peruskorjaamalla vanhan osan, joka sai ensimmäisenä korjausrakennuskohteena Suomessa BREEAM-ympäristösertifikaatin. Myynti oli strategian mukainen ja täytti rahaston sille asettamat tavoitteet, kertoo maajohtaja Ville Raitio, Aberdeen Asset Management Finland Oy:stä.

Hypon asuntomarkkinoiden tilanneanalyysi Q2/2015: Asuntomarkkinoiden käänne on vasta herätetty

pohjakuva

Asuntomarkkinat etenevät edelleen pääkaupunkiseutu- ja ydinaluevetoisesti. Lukuun ottamatta pääkaupunkiseutua ja Tampereen ydinaluetta monien kasvukeskustenkin vetovoima on häilynyt kevään aikana, ja alueiden eriytyminen näyttää jatkuvan. Koko maata kuvaavat keskimääräiset hinta- ja kauppatiedot kertovat kokonaisuudesta hyvin vaillinaisesti.

Asuntokauppoja on tehty jopa jonkin verran odotuksia enemmän johtuen hiljaisesta viime vuodesta, mutta tilanne on edelleen äärimmäisen herkkä. Vaalien jälkeen kuluttajien luottamus on pienestä kiinni, vaikkakin vahvistunut – ehkä sen vuoksi, että muutosta odotetaan nyt niin palavasti.

Hypon analyysi vallitsevasta markkinatilanteesta kohenee edelleen hieman +5,0 pisteeseen (+0,50 %). Talkoot talouden kääntämiseksi on aloitettu. Työllisyys- ja kasvusopimukselle saatiin jatkoa, erilaisia palkanalennus- ja työajanpidennyspuheita on pidetty.

Asuntorahoittajapankeille yhteiskuntatalkoot tarkoittavat haastetta oman toiminnan kehittämiseksi. Pankkisääntelyn ja kannattavan lainauksen rajoissa alan on syytä kehittää erilaisia ratkaisuja asiakkaidensa päätösten tueksi. Mikään ei pysy ennallaan, mutta velaksi elvyttämisen on loputtava. Lyhennysvapaat eivät ole innovaatio vaan pikemminkin hätähuuto.

Strategisen hallitusohjelman kirjausten lisäksi poliitikoilta on lupa odottaa selkeää ja vahvaa kantaa kaupungistumiskehityksen tukemiseen, sillä näkemyksellinen kaupunkipolitiikka huutaa poissaolollaan hallitusohjelmassa. Luontainen kaupungistumiskehitys ei katoa sillä, että sille käännetään selkä ja ollaan hipihiljaa. Pitää katsoa kiihkotta, millaista asumista me Suomeen tarvitsemme ja haluamme pitkällä aikavälillä. Katse on suunnattava vuodesta 2015 vuoteen 2030 ja vielä pidemmälle.

Lue koko asuntomarkkina-analyysi tästä linkistä.

 

Asuntovelat kasvoivat vain Ahvenanmaalla ja pääkaupunkiseudulla

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 94 400 euroa vuonna 2014, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Edellisvuoteen verrattuna asuntokuntien keskimääräinen asuntovelka pieneni reaalisesti 230 euroa. Keskimääräinen asuntovelka oli suurin pääkaupunkiseudulla, 126 500 euroa ja pienin Pohjois- ja Itä-Suomessa, 79 200 euroa. Pääkaupunkiseudulla asuntovelat kasvoivat vajaan prosentin ja Ahvenanmaalla 1,6 prosenttia, mutta muualla maassa keskimääräiset asuntovelat pienenivät hieman edellisvuodesta.

Asuntovelallisten asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat 2002–2014, vuoden 2014 rahassa:

velk_2014_2015-06-26_tie_001_fi_001

Vuonna 2014 Suomessa oli 1 380 400 asuntokuntaa, joilla oli velkaa. Velallisia asuntokuntia oli siten hieman yli puolet, 53 prosenttia kaikista asuntokunnista. Velallisten asuntokuntien lukumäärä kasvoi hieman yli prosentin edellisvuodesta. Kaikkiaan asuntokunnilla oli velkaa 112 miljardia euroa eli 81 200 euroa velallista asuntokuntaa kohti. Edellisvuodesta asuntokuntien velat yhteensä kasvoivat reaalisesti vajaan prosentin.

Kolmanneksella asuntokunnista eli 873 800 asuntokunnalla oli asuntovelkaa. Asuntovelallisia asuntokuntia oli jokseenkin yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Opintovelkaa oli 299 900 asuntokunnalla eli neljällä prosentilla enemmän kuin edellisvuonna. Kulutukseen ja hankintoihin otettua muuta velkaa oli 765 400 ja elinkeinotoimintaa ja tulonhankkimista varten otettua velkaa 79 150 asuntokunnalla.

Vuonna 2014 oli 129 100 asuntokuntaa, joilla oli velkaa yli 200 000 euroa. Niin paljon velkaa oli 4,9 prosentilla kaikista ja 9,4 prosentilla velallisista asuntokunnista. Vuonna 2002 yhtä paljon velkaa oli vain 22 300 asuntokunnalla eli alle prosentilla kaikista ja 1,7 prosenttia velallisista asuntokunnista, kun vuoden 2002 velat mitataan vuoden 2014 rahassa. Vuosina 2010–2014 yhtä velkaisten asuntokuntien lukumäärä kasvoi enää vajaalla neljällä tuhannella.

Useimmin suuria velkoja oli kahden aikuisen asuntokunnilla. Kahden huoltajan lapsiperheistä 76 700 asuntokunnalla eli 17 prosentilla oli velkaa vähintään 200 000 euroa. Lapsettomista kahden aikuisen asuntokunnista niin paljon velkaa oli neljällä prosentilla eli 30 100 asuntokunnalla. Yhden hengen talouksista yhtä velkaisia oli vain 0,8 prosenttia ja yksinhuoltajista 2,3 prosenttia asuntokunnista.

Korkomenojen määrä on vaihdellut huomattavasti lainakannan muutoksia enemmän. Suurimmillaan korkomenot olivat vuosina 2007 ja 2008. Vuonna 2008 asuntokunnat maksoivat korkoja kaikkiaan 5,2 miljardia euroa eli 3 600 euroa velallista asuntokuntaa kohti vuoden 2014 rahassa. Vuonna 2014 asuntokuntien korkomenot olivat yhteensä 2,0 miljardia euroa, mikä oli reaalisesti 2,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Asuntolainan korkoja niistä oli 1,2 miljardia euroa. Asuntolainakorkojen määrä ei edellisvuodesta kasvanut, vaan asuntokuntien korkomenojen lievä kasvu johtui muiden lainojen korkomenojen kasvusta. Vuonna 2014 asuntokuntien keskimääräiset korkomenot olivat 1 430 euroa velallista asuntokuntaa kohti. Vuoteen 2002 verrattuna asuntokunnat maksoivat korkoja reaalisesti lähes kolmanneksen vähemmän, vaikka niiden velat ovat tänä aikana kaksinkertaistuneet.

Lähde: Velkaantumistilasto 2014. Tilastokeskus

INVESTORS HOUSE OSTAA ASUINKOHTEEN HÄMEENLINNASTA

Investors House Oyj on 24.6.2015 tehdyllä kaupalla ostanut As Oy Hämeenlinnan Aroniitunkuja 7:n koko osakekannan. Kohteessa on 61 huoneistoa, vuokrattavien neliöiden määrä on 3.366 asm2 ja keskipinta-ala 55 m2. Kohde on rakennettu vuonna 1991 ja sen vuokrausaste on noin 93 %.  Kohteen kauppahinta on 3,2 M€, joka maksetaan kaupanteossa käteissuorituksena.

Toimitusjohtaja Petri Roininen: ”Investointi toteuttaa yhtiön maaliskuussa 2015 uudelleen suunnattua strategiaa uusien investointien painottumisesta asumisen sektorille.’’

Saku Sipola nimitetty SATO Oyj:n toimitusjohtajaksi

Saku_Sipola

SATO Oyj:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty DI Saku Sipola, 47. Hän aloittaa tehtävässä loppuvuonna myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Nykyinen toimitusjohtaja Erkka Valkila siirtyy eläkkeelle vuoden lopulla. Valkilan työsuhdetta jatkettiin vuonna 2013 työsopimuksen mukaisen eläkeiän jälkeen kahdella vuodella.

Sipola siirtyy SATOon Pohjolan Design-Talo Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä, jossa hän on toiminut noin neljä vuotta. Sitä ennen hän on toiminut johtajana Rautaruukki Oyj:ssä ja erilaisissa johtotehtävissä YIT Oyj:ssä.

SATOn hallituksen puheenjohtaja Esa Lager:

– SATO on kasvanut Valkilan johdolla merkittäväksi asuntosijoitusyhtiöksi ja yhtiön kannattavuus on ollut erinomainen. Tavoitteena on edelleen kannattava kasvu ja asiakaskokemuksen parantaminen.

– Saku Sipolalla on pitkäaikainen johtamiskokemus sekä näyttöä uudistamiskyvystä ja tuloksellisesta toiminnasta. Uskon, että hänen johdollaan yhteistyössä yhtiön ammattitaitoisen henkilöstön kanssa SATO edelleen vahvistaa asemaansa johtavana asuntosijoitusyhtiönä.

Saku Sipola:

– SATO on erinomainen yritys, jonka palveluiden kysyntää voimakas kaupungistuminen tukee. Tämä luo edellytykset vahvaan tuloksentekoon jatkossakin. On innostavaa päästä yhdessä satolaisten kanssa kehittämään yhtiötä nopeasti muuttuvassa ympäristössä.

Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry: Asuntomarkkinoilla positiivinen tunnelma

46498f1b-bd47-442e-b341-7081ad00e0bf

Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry:n (SKVL) jäsenyritykset ympäri Suomea viestivät asuntomarkkinoiden tunnelmien parantumisesta. Myös hintavammat kohteet vaihtavat omistajaa, mutta kehityksessä on vielä suuria alueellisia eroja. Esimerkiksi Lahden seudulla on sulateltu syntyneitä myyntivarastoja ja kaupanteko on ollut verkkaista, kun taas Tampereen seudulla asuntokauppoja on tehty vilkkaammin.

”SKVL:n jäsenten vuosi on ollut kiireinen ja töitä on saanut tehdä aivan kuin ennen vanhaan”, iloitsee SKVL:n toimitusjohtaja Jaana Anttila-Kangas kertoessaan, miten SKVL:n jäsenyrittäjät ovat kuvailleet markkinoiden tunnelmia. ”Kysyntä on patoutunut pari vuoden ajan, mutta nyt pato osoittaa murtumisen merkkejä”, Anttila-Kangas jatkaa. Välittäjät ovat viestineet, että ihmisten usko on palautunut osin oman työtilanteen varmistumisen, pankkien lainoituspolitiikan muuttumisen ja Suomen uuden hallituksen syntymisen myötä. Kehitys ei kuitenkaan ole kaikkialla samanaikaista, sillä paikallisilla markkinoilla on aina omat vaikuttavat tekijänsä. Turun asuntomarkkinat esimerkiksi piristyivät laivatilausten myötä.

Vaikka lainan saaminen on helpottunut, asuntolainojen jatkuvasti pidentyneet käsittelyajat hidastavat asuntojen myyntiä. ”Välittäjämme tuskailevat paikkakunnilta pakenevia konttoreita, maksullisten palvelunumeroiden taakse häviäviä lähipankin puhelinnumeroita ja palvelun katoamista”, kuvailee Anttila-Kangas ja jatkaa: ”Välittäjät ovat viestineet, että pankkien pitkään jatkunut työntekijöiden vähentäminen näkyy palvelujen huonontumisena ja hidastumisena. Lisäksi antolainausta hidastaa lisääntynyt pankin oheistuotteiden, esimerkiksi erilaisten vakuutusten, myynti.” Ennen viikossa hoidetut lainaneuvottelut saattavat nykyään viedä jopa neljä viikkoa.

Markkinoiden herättyä uudenlaisia ongelmia

Kun talvella oli ongelmana, etteivät ostajaehdokkaat olleet liikkeellä, kaupankäynnin vilkastuttua alkukesän myötä on tullut luonteeltaan toisenlaisia ongelmia. Puheenaiheeksi on noussut lisääntyneiden stailausohjelmien mukanaan tuoma epärealistinen käsitys, mitä pienellä budjetilla voidaan toteuttaa. Myyjät kokevat, että ohjelmat antavat vääristävän kuvan. ”Maalaamalla tai tapetoimalla voidaan toteuttaa kustannustehokasta ehostusta, mutta tätä ei kuitenkaan pidä sekoittaa laajamittaisempiin keittiö- tai kylpyhuoneremontteihin. Eräskin myyjä oli tuohtunut, kun hän oli teettänyt kymmenien tuhansien kokonaisvaltaisen remontin ja ostajaehdokas epäili, että hän on tehnyt parilla tonnilla pientä stailausta”, kuvaa Anttila-Kangas. Lisäksi Anttila-Kangas painottaa, että tällaisessa tilanteessa välittäjän ammattitaito nousee esiin: ”Välittäjän tulee antaa ostajalle kaikki tiedot myytävästä kohteesta, myös kohteessa tehdyistä remonteista.”

Sekä markkinat että välittäjien viestit osoittavat, että ihmisten usko on selvästi alkanut palautua. Pitkään jatkuneen epävarmuuden aikana ostajat ovat siirtäneet asunnon hankintaa, mutta nyt tilanne on normalisoitumassa. ”Lapsia syntyy ja työpaikkoja vaihdetaan. Jonkun aikaa ihmiset sinnittelevät pieneksi käyvässä asunnossa tai pidemmän työmatkan päässä, mutta ihmisten muuttotarpeet eivät muutu. Nämä asuntojen kysyntää ylläpitävä voimat eivät ole kadonneet minnekään”, muistuttaa Anttila-Kangas.

Linkit

SKVL opas asunnon ostajalle ja myyjälle pdf-tiedostona

SKVL opas asunnon ostajalle ja myyjälle sähköisenä linkkinä

http://www.skvl.fi

Citycon myy SAMK:in uuden Porin kampuksen Hemsölle

Citycon on tehnyt ruotsalaisen kiinteistösijoitusyhtiö Hemsön kanssa sopimuksen, joka koskee Porin Asema-aukiolle rakenteilla olevan Satakunnan ammattikorkeakoulun SAMKin uuden kampuskiinteistön tulevaa myyntiä.

Citycon vastaa kokonaisuudessaan hankkeen rakennuttamisesta. Kiinteistön omistus siirtyy vasta sen jälkeen, kun rakennustyöt ovat valmistuneet ja tilat on luovutettu SAMKin käyttöön, arviolta toukokuussa 2017. Kiinteistön kauppahinta on noin 57 miljoonaa euroa, mikä ylittää kohteen IFRS:n mukaisen käyvän arvon yli kymmenellä prosentilla (sisältäen rakennuskustannukset kokonaisuudessaan).

Uusi ammattikorkeakoulukampus sijaitsee Porin keskustassa, rautatieaseman vieressä. Tontilta on purettu vanha toimisto- ja liikerakennus. Sen paikalle rakennetaan uudisrakennukset, joihin sijoittuu SAMKin opetustiloja. Citycon voitti Porin kaupungin järjestämän kampushankkeen kilpailutuksen alkuvuodesta 2014, ja hankkeen rakentaminen käynnistyi alkuvuodesta 2015.  

Citycon rakennuttaa kehityshankkeessa kokonaan uutta vuokrattavaa tilaa noin 14 000 neliömetriä. Peruskorjattavan alueen laajuus on noin 9 000 neliömetriä. Yhteensä noin 23 000 neliömetriä kattavasta kiinteistöstä, 19 200 neliömetriä tulee 20 vuoden vuokrasopimuksella SAMKin käyttöön. SAMKin lisäksi kiinteistössä on vuokralaisena K-supermarket. Kiinteistön tilat on täyteen vuokrattu. Hankkeelle aiotaan myös hakea Breeam ympäristösertifikaatti.

Hemsö on Ruotsin johtava julkishallinnon toimijoiden tiloihin erikoistunut yksityinen omistaja. Sen liiketoiminta perustuu vanhusten asuntojen, oppilaitosten, hoiva- ja virastorakennusten omistamiseen, johtamiseen ja kehittämiseen. Hemsöllä on kiinteistöjä Ruotsissa, Saksassa ja Suomessa.

”Perusteellisessa kehityshankkeessa Porin Asema-aukio muuttuu vajaakäyttöisestä, pääosin vähittäiskaupan kiinteistöstä täyteen vuokratuksi oppilaitokseksi. Niinpä sen pitkäaikainen omistaminen ei kuulu Cityconin strategiassaan määrittelemään ydinliiketoimintaan. Hemsö on sen sijaan erikoistunut juuri vastaavanlaisten kiinteistöjen omistamiseen ja kehittämiseen. Olemme kasvattaneet kohteen arvoa osakkeenomistajillemme, ja nyt olemme iloisia myydessämme sen pitkäaikaiselle omistajalle, joka on hyödyllinen kumppani SAMKille ”, Cityconin sijoitusjohtaja Nils Styf sanoo.

Tämä divestointi noudattaa Cityconin strategiaa, jonka mukaisesti Citycon keskittyy urbaaneihin päivittäistavarakauppavetoisiin kauppakeskuksiin Pohjoismaissa ja Baltiassa sekä myy ydinliiketoimintaansa kuulumattomia pienempiä kauppapaikkoja ja kauppakeskuksia. Citycon jatkaa tämän strategian toteuttamista.

Styf korostaa, että Citycon rakennuttaa kampuksen valmiiksi saakka, joten vuokralaisen eli SAMKin suuntaan hanke etenee aivan samalla tavalla kuin tähän asti.