Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa

Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 3,3 prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 2,8 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 2,7 prosenttia ja muualla Suomessa 2,9 prosenttia. ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 3,8 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 0,9 prosenttia ja ARA-asuntojen vuokrat 1,5 prosenttia.

Vuokrien ja kuluttajahintojen kehitys 2010=100:

asvu_2015_01_2015-05-08_tie_001_fi_001

Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asuntojen vuokrien neljännesvuositilastosta, joka perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon ja Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin.

Lähde: Asuntojen vuokrat, Tilastokeskus

Erkki Heikkinen nimitetty Kiinteistömaailman toimitusjohtajaksi

Ketjun nykyinen varatoimitusjohtaja rakennusinsinööri Erkki Heikkinen aloittaa Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtajana tästä päivästä lukien. 

Kiinteistömaailma Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kenneth Kaarnimon mukaan ketjun tavoite on hyödyntää jatkossa entistäkin määrätietoisemmin sen kahta selkeää vahvuutta: maan tunnetuimpiin ja maineikkaimpiin kuuluvaa kiinteistönvälitysbrändiä sekä osaavaa yrittäjävetoista myymäläverkostoa.

”Vuodesta 2009 Kiinteistömaailmassa työskennelleellä Erkki Heikkisellä on ollut jo vuosia keskeinen rooli ketjun kehittäjänä. Hänen laaja kokemuksensa niin asuntokaupasta kuin yrittäjyyteen pohjautuvasta toimintamallista ja yhteistyöstä Danske Bankin kanssa edesauttaa Kiinteistömaailmaa vahvistamaan asemaansa kiinteistönvälittäjien joukossa”, Kaarnimo toteaa.

Kiinteistömaailman nykyinen toimitusjohtaja Seppo Hämäläinen siirtyy pois ketjun palveluksesta.

ILMARINEN MYY LIDLILLE TOIMISTOKIINTEISTÖN PÄÄKONTTORIKSI

Ilmarinen on myynyt Espoon Niittykummussa sijaitsevan toimistokiinteistön Lidl Suomi Ky:lle. Lidl muuttaa Suomen pääkonttorinsa toimistotaloon vuoden 2016 aikana.

Tilojen pinta-ala on noin 10 000 neliömetriä.

– Olemme tyytyväisiä, että kiinteistö sai Lidlistä uuden omistajan. Tässä markkinatilanteessa myynti oli Ilmarisen kiinteistösijoitussalkun kannalta ehdottomasti paras vaihtoehto, sanoo Ilmarisen kiinteistöjohtaja Tomi Aimonen.

Myös Lidlissä kauppaan ollaan tyytyväisiä.

– Toimintamme kasvaessa olemme jo pidemmän aikaa hakeneet toimitiloja pääkonttorillemme. Ostettu toimistokiinteistö sopii erinomaisesti Lidlin tarpeisiin mm. hyvien julkisten liikenneyhteyksien ja joustavien tilaratkaisujen osalta. Kiinteistö täyttää myös kasvavan organisaatiomme tulevaisuuden tilatarpeet. Odotamme innolla pääsyä uusiin toimitiloihin, kommentoi Lidlin kiinteistöjohtaja Nicholas Pennanen.

Lidlin neuvonantajana kaupassa toimi Newsec.

Selvitys: Eniten asuntovelkataakkaa on suurten kaupunkien kehyskuntien asukkailla

print_6QOAPmYf43print_wrftBZO8K4

Asuntojen hintakehitystä seuraavat silmä kovana sekä asunnonostajat että asuntolainaa myöntävät pankit. Tuoreen selvityksen mukaan Pirkanmaalla asuvilla on suurin asuntolainataakka suhteessa alueen asuntokannan arvoon. Kiivaasta hintakeskustelusta huolimatta Helsingissä ei näyttäisikään muhivan välitöntä asuntokuplaa. Salossa ennustetta puolestaan synkentää viime vuosien asuntojen hintaromahdus.

Ulkomaiset sijoittajat ovat tuoneet kansainvälisesti taloudellisena riskimittarina pitkään käytetyn lainoitusasteen suomalaiseen asuntokauppakeskusteluun. Markkina- ja luottotietoyhtiö Bisnode vertaili, missä kunnissa asukkailla on eniten lainaa suhteessa alueen asuntojen arvoon. Kuntakohtainen lainoitusaste saadaan jakamalla kunnan asukkaiden yhteenlaskettu asuntolaina kunnan asuntokannan arvolla.

– Koti korkean lainoitusasteen kunnassa ei ole asunnonostajan kannalta paras mahdollinen vaihtoehto, sillä asuntokaupan taantuessa näillä alueilla piilee asuntojen hintakuplan mahdollisuus. Korkeimpien lainoitusasteiden kuntia yhdistää se, että niissä asuu tyypillisesti paljon nuoria lapsiperheitä, joilla on suuri asunto ja paljon asuntovelkaa, Bisnoden kehitysjohtaja Matti Rahikka selventää.

Helsingissä hinnat hirvittävät – lainoitusaste vaatimaton

Kunnan tai kaupungin lainoitusasteen ja omistusasunnossa asuvien osuuden välillä on selvä yhteys. Suurimpien kaupunkien kohdalla vähiten asuntovelkaa ja matalin lainoitusaste eli 11 prosenttia on Helsingissä. Suurin velkataakka ja 27 prosentin lainoitusaste puolestaan löytyy entisenä elektroniikkakaupunkina tunnetusta Salosta.

– Helsingissä tilanteeseen vaikuttaa osaltaan se, että vuokra-asuminen on pääkaupungissa erittäin yleistä. Toisaalta selvityksen mukaan voidaan myös todeta, että julkisesta keskustelusta huolimatta Helsingissä ei väijykään ainakaan välitöntä asuntojen hintakuplaa, Rahikka Bisnodesta sanoo.

Salossa asuntojen hinnat ovat tippuneet reilun kahden vuoden aikana miltei 12 prosenttia, mikä selittää suurta lainoitusastetta muihin isompiin kaupunkeihin verrattuna.

Markkina- ja luottotietoyhtiö Bisnode kerää ja jalostaa tietoja ihmisistä, yrityksistä, ajoneuvoista, kiinteistöistä ja rakennuksista. Tietoja käytetään mm. asiakasrekisterien päivityksiin, markkinoinnin kohdentamiseen ja riskienhallintaan.

Hometalkoot.fi kasvoi kerrostalon mitalla

1f0e1071963d108e5100074364090775

Uusi verkkopalvelu kosteus- ja homevaurioiden tunnistamiseen kerrostaloissa.

Lukuisissa maamme kerrostaloissa on kosteus- ja homevaurioihin liittyvää korjaustarvetta. Kosteusvaurio jää osakkaalta usein tunnistamatta ja tulee taloyhtiön tietoon vasta, kun vaurio on jo pitkällä. Kosteus- ja hometalkoiden uusi verkkopalvelu tarjoaa käytännönläheistä tietoa kosteusvaurioiden sekä muiden sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn ja tunnistamiseen nyt myös kerrostaloissa. Uusi palvelu on tutussa osoitteessa www.hometalkoot.fi.

Suomessa on reilut 58 000 asuinkerrostaloa, joissa asuu yhteensä lähes 1,7 miljoonaa ihmistä (Tilastokeskus 2014). Asuinkerrostaloistamme noin puolet on rakennettu 1960 – 1980-luvulla ja ne ovat nyt peruskorjausiässä.

”Keskeinen syy kosteus- ja homevaurioihin ovat kiinteistönhoidon ja kunnossapidon puutteet sekä huonokuntoisten rakennusten viivästyneet korjaukset – niin myös kerrostaloissa. Valitettavasti myös uusissa rakennuksissa ilmenee kosteus- ja homeongelmia, joiden syyt löytyvät pitkälti rakentamisen laadun puutteista ja liian tiukoista urakka-aikatauluista”, talkoiden ohjelmapäällikkö Katja Outinen taustoittaa.

Talkoiden tuottama uusi, kerrostalojen kosteus- ja homevaurioiden tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn keskittyvä verkkopalvelu tarjoaa käytännönläheistä tietoa osakkaille, asukkaille, taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille.

“Taloyhtiöiden osakkaat ja hallituksen jäsenet eivät yleensä ole rakentamisen tai rakennusten ylläpidon ammattilaisia. Asukkaat havaitsevat kyllä huoneistossaan ja rakennuksessa kulumisen ja vauriot, mutta niiden syitä ei osata tunnistaa ja ikävä yllätys voi muhia rauhassa pitkäänkin. Osakkaille ongelmat konkretisoituvat sekä laajuuden että kustannusten osalta usein vasta yhtiökokouksessa. Uusi palvelu toimiikin erinomaisena perehtymismateriaalina yhtiökokouksissa tai koulutustilaisuuksissamme”, kehityspäällikkö Jari Virta Suomen Kiinteistöliitosta sanoo.

Eri aikakausien tyypilliset kerrostalot esitellään palvelussa havainnollisina leikkauskuvina. Käyttäjä voi perehtyä rakenteisiin pintaa syvemmältä, tehdä muistiinpanoja omassa talossa havaitsemistaan korjaustarpeista tai ongelmista sekä välittää niistä tietoa muille talon osakkaille tai avainhenkilöille.

“Sivusto auttaa rakennuksen kokonaistilanteen ja siihen vaikuttavien asioiden havainnoinnissa, ymmärtämisessä ja arvioinnissa. Tavoitteena on edistää taloyhtiöissä aiempaa parempiin tietoihin perustuvaa ja vastuullista päätöksentekoa”, sivuston tuottamisesta vastaava talonrakennustekniikan DIPetri Jyrkkä TaloPeli – Visual computing Oy:stä sanoo.