Suomen opiskelija-asunnot SOA ry: Opiskelija-asuntoihin tarvitaan investointitukea

Opiskelijat ovat heikossa taloudellisessa asemassa oleva erityisryhmä, jonka asumisen tukeminen on perusteltua. Vuokra on opiskelijoiden suurin yksittäinen kuluerä. Opiskelija-asuntoyhteisöt tarjoavat heille selvästi markkinahintaista asumista edullisempaa vaihtoehtoa, minkä vuoksi tuotantotuen myöntämistä opiskelijoiden asumiseen pitää jatkaa. Mikäli investointiavustus poistetaan opiskelija-asunnoilta, tulee tällä olemaan merkittävä vaikutus lähtövuokratasoon.

SOA ry vaatii, että erityisryhmien investointiavustus säilytetään kymmenessä prosentissa. Sen pitää koskea sekä uudistuotantoa että perusparantamista. Hallitusneuvottelijoiden esittämä investointiavustuksen poistaminen niin sanottujen tavallisten erityisryhmien asuntojen rakentamisesta on paha virhe, joka vaikeuttaisi merkittävästi sekä uusien opiskelija-asuntojen rakentamista että olemassa olevien peruskorjausta.

Opiskelija-asunnoille myönnetty investointiavustus ei ole alun perin pohjautunut erityisryhmäperusteeseen, vaan siihen, ettei opiskelija-asuntoyhteisöille kerry riittävästi omia pääomia investointeihin omakustannusperusteisen vuokran vuoksi. Avustus on tarpeen myös sen vuoksi, että opiskelija-asunnoissa kysyntä painottuu pieniin asuntoihin, mikä lisää rakentamiskustannuksia.

Niin sanotun pitkän korkotukimallin omavastuukorko pitää myös säilyttää toistaiseksi yhdessä prosentissa, jotta edellytyksiä asuntotuotannolle on. Myös korkotuen ulottaminen koko laina-ajalle on toteutettava ja lainanlyhennysten takapainotteisuudesta aiheutuvia ongelmia vähennettävä.

Opiskelijat tarvitsevat kohtuuhintaisia koteja

Opiskelijat tarvitsevat kohtuuhintaisia asuntoja ja näitä opiskelija-asuntoyhteisöt haluavat heille tarjota. On tärkeää ylläpitää tälle edellytyksiä, koska muutoin joidenkin kaupunkien vetovoima saattaa opiskelijoiden keskuudessa heikentyä huonon asuntotilanteen myötä. Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat yleishyödyllisiä vuokrataloyhteisöjä, eikä niiden tavoitteena ole tuottaa voittoa. Tuki kohdistuu siis opiskelijoille.

SOA korostaa, ettei opiskelijoiden asumiskustannuksia pidä edellä mainituilla toimilla nostaa samanaikaisesti, kun hallitusohjelmassa esitetään heikennyksiä opintotukeen ja lukukausimaksuja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.

Ei ole opiskelijoiden, elinkeinoelämän tarvitseman työvoiman eikä vuokrakehityksen kannalta suotavaa, että opiskelijat kilpailisivat vuokra-asunnoista yleisillä asuntomarkkinoilla.

Huoneistokeskuksen vastaavalle lakimiehelle ja vastaavalle hoitajalle Martti Leskiselle kiinteistöneuvoksen arvonimi

Tasavallan presidentti on myöntänyt perjantaina 8.5. Huoneistokeskuksen vastaavalle lakimiehelle ja hoitajalle Martti Leskiselle kiinteistöneuvoksen arvonimen. Arvonimeä haettiin tunnustukseksi Leskisen pitkän uran ja kiinteistönvälitysalalle arvokkaan työn perusteella.

Huoneistokeskus tunnetaan kiinteistönvälitysalan ehdottoman korkealuokkaisesta ammattitaidosta ja yrityksenä, joka noudattaa ehdoitta alan hyvää välitystapaa. Huoneistokeskuksen välittäjistä jo yli 70 % on suorittanut alalle vuoden 2016 alusta vaadittavan LKV-tutkinnon. Martti Leskinen on ollut tämän ammattitaidon ja koulutuksen uranuurtaja ja omalla työpanoksellaan luomassa Huoneistokeskuksen ammattitaidon perustaa. ”Olemme erittäin ylpeitä Martin saamasta tunnustuksesta. Kiinteistöneuvoksen arvonimi on seurausta Martin viidellä vuosikymmenellä tekemästä määrätietoisesta työstä koko toimialan ammattitaidon kehittämiseksi. Tämä on hyvin linjassa myös Huoneistokeskuksen strategian kanssa, jonka kulmakivet ovat ammattitaito, aktiivisuus ja asiakastyytyväisyys.” kertoo toimitusjohtaja Antti Asteljoki.

Arvonimeä haettiin Leskiselle seuraavin perustein:

“Varatuomari Martti Leskinen on toiminut viidellä vuosikymmenellä eri työtehtävissä kiinteistöalan johtavassa yrityksessä Huoneistokeskus Oy:ssä, ja hänellä on ollut keskeinen rooli suomalaisen kiinteistönvälitysalan kehittämisessä, mm. Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry:n ja sen edeltäjien laki- ja lausuntovaliokunnan jäsenenä useaan eri otteeseen vuosina 1997 – 2010. Leskinen oli keskeinen vaikuttaja ensimmäisen Hyvän Välitystavan ohjeistuksen laatimiseksi vuonna 2008, ja lisäksi hän on toiminut Oikeusministeriön asettaman työryhmän asiantuntijajäsenenä laatimassa Lakia kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä. Tälläkin hetkellä suuri osa suomalaisista kiinteistönvälittäjistä ympäri Suomea toimii ammatissaan Leskiseltä saatujen käytännönläheisten oppien mukaisesti, ja Leskinen onkin alan toimijoiden keskuudessa erittäin arvostettu ja pidetty persoona.”

Martti Leskiselle arvonimen myöntäminen oli arvokas tunnustus tehdystä työstä: “Haluan kiittää työnantajaani Huoneistokeskusta sekä eritoten henkilöstöjohtaja Heikki Tuomelaa, joka väsymättä ja ponnekkaasti ajoi tätä asiaa. Haluan myös kiittää kaikkia näitä yli tuhatta nykyistä ja entistä edustajaa, jotka ovat käyneet läpi LKV-koulutukseni. Oli todella hieno tunne tällaiselle köyhän evakkotyöläisperheen pahnanpohjimmaiselle, johon kohdistui näin upea valtiovallan huomionosoitus pitkästä työrupeamasta” kiittää Leskinen.

 

eQ LIIKEKIINTEISTÖT -RAHASTO OSTAA 48 MILJOONALLA EUROLLA KIINTEISTÖJÄ HÄMEENLINNASTA

Erikoissijoitusrahasto eQ Liikekiinteistöt on ostanut Hämeenlinnan K-citymarketin ja K-raudan kiinteistöt Nordic Real Estate Partnersin hallinnoimalta rahastolta. Kauppahinta on noin 48 miljoonaa euroa. Kiinteistöt sijaitsevat Hämeenlinnan Tiiriön kauppa-alueella. Kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 30 000 m2.

”eQ:n panostus kiinteistövarainhoitoon on edennyt tavoitteiden mukaisesti. eQ Liikekiinteistöt -rahaston uusin hankinta sopii strategiaamme erinomaisesti. Lähtökohtamme on hankkia moderneja kiinteistöjä parhailta sijainneilta, vahvoilla vuokralaisilla sekä pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla. Hämeenlinnan kiinteistöt ovat hyviä esimerkkejä tällaisista kohteista. eQ Liikekiinteistöt on saavuttanut merkittävän aseman markkinoilla ja tulee jatkamaan tätä vahvaa etenemistä suunnitelman mukaisesti.” toteaa eQ Varainhoidon kiinteistösijoitusten johtaja, Tero Estovirta.

Erikoissijoitusrahasto eQ Liikekiinteistöt sijoittaa varansa suomalaisiin toimitilakiinteistöihin. Rahasto on avoinna merkinnöille neljä kertaa vuodessa ja lunastuksille kaksi kertaa vuodessa. Rahaston tavoitteena on jakaa 6 %:n vuotuinen tuotto ja kokonaistuottotavoite on 8-10 % vuodessa.

Osakeasuntojen hinnat nousivat hieman huhtikuussa

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat koko maassa nousivat 0,2 prosenttia maaliskuusta huhtikuuhun. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 1,3 prosenttia, kun taas muualla Suomessa hinnat nousivat 1,5 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat laskivat koko maassa 1,0 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 0,3 prosenttia ja muualla Suomessa 1,6 prosenttia edellisvuodesta.

Vanhojen osakeasuntojen hintojen kehitys kuukausittain, indeksi 2010=100

ashi_2015_04_2015-05-27_tie_001_fi_001

Vuoden 2015 huhtikuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 2 243 euroa, pääkaupunkiseudulla 3 524 euroa ja muualla Suomessa 1 669 euroa.

Osakeasuntojen hintojen kuukausitilaston ilmestyessä siinä on mukana tuoreimman tilastokuukauden osalta noin 40 prosenttia kaikista kaupoista. Kuukausitiedot tarkentuvat seuraavien kuukausien aikana siten, että vuoden lopulliset tiedot julkaistaan seuraavan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen julkaisun yhteydessä. Lisätietoja tietojen tarkentumisesta on löydettävissä erillisistä taulukoista.

Lähde: Osakeasuntojen hinnat, Tilastokeskus

Ahtaasti asuminen yleistyi edelleen pääkaupunkiseudulla vuonna 2014

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2014 lopussa 2,6 miljoonaa asuntokuntaa, joista yksinasuvia oli 1,1 miljoonaa eli 42 prosenttia kaikista asuntokunnista. Ahtaasti asuminen jatkoi yleistymistä pääkaupunkiseudulla. Ahtaasti asuminen yleistyi etenkin vieraskielisissä asuntokunnissa. Koko maassa oli 227 000 ahtaasti asuvaa asuntokuntaa, joihin kuului 937 000 henkilöä.

Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista, %

asas_2014_2015-05-26_tie_001_fi_001

Vuonna 1989 kahdesta miljoonasta asuntokunnasta asui ahtaasti 19 prosenttia (384 000 asuntokuntaa) ja vuonna 2014 vastaava osuus oli enää noin 9 prosenttia (227 000 asuntokuntaa).

Pääkaupunkiseudulla ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista laski aina vuoteen 2005 saakka, minkä jälkeen osuus on kasvanut vuosittain. Pääkaupunkiseudulla ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä oli matalimmillaan vuonna 2006, jolloin ahtaasti asui 46 700 asuntokuntaa. Vuonna 2014 pääkaupunkiseudun 534 000 asuntokunnasta asui ahtaasti 10,5 prosenttia eli 56 000 asuntokuntaa.

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa huoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Ahtaasti asuvalla asuntokunnalla tarkoitetaan asuntokuntaa, johon kuuluu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun.

Ahtaasti asuminen yleistyi vieraskielisissä asuntokunnissa

Ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä on kasvanut etenkin asuntokunnissa, joihin kuuluu vähintään yksi vieraskielinen henkilö. Vieraskielisten ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä on kaksinkertaistunut vuosien 2005–2014 välillä. Vuonna 2014 kaikista ahtaasti asuvista asuntokunnista oli vieraskielisiä 18 prosenttia. Vieraskielisiin ahtaasti asuviin asuntokuntiin kuului 165 000 henkilöä.

Ahtaasti asuminen väheni edelleen asuntokunnissa, joissa puhutaan pelkästään kotimaisia kieliä. Väheneminen oli hitaampaa kuin aikaisempina vuosina. Vuosina 2005–2006 kotimaisia kieliä puhuvien asuntokuntien määrä väheni 8 300 asuntokunnalla ja vuosina 2013–2014 enää 1 600 asuntokunnalla. Vuonna 2014 ahtaasti asuviin kotimaisia kieliä puhuviin asuntokuntiin kuului 772 000 henkilöä.

Kaikista ahtaasti asuvista asuntokunnista 74 prosenttia oli lapsiasuntokuntia. Lapsiasuntokunnalla tarkoitetaan asuntokuntaa, johon kuuluu vähintään yksi alaikäinen lapsen asemassa olevan henkilö.

Ahtaasti asuvat asuntokunnat kielen ja alueen mukaan 2005–2014

Koko maa Pääkaupunkiseutu
Yhteensä Kotimaisia kieliä puhuvat asuntokunnat Vieraskieliset Yhteensä Kotimaisia kieliä puhuvat asuntokunnat Vieraskieliset
2005 242 761 222 747 20 014 46 983 37 717 9 266
2006 235 998 214 455 21 543 46 740 36 569 10 171
2007 230 770 207 363 23 407 47 147 35 879 11 268
2008 228 457 202 888 25 569 48 649 36 229 12 420
2009 227 764 200 221 27 543 49 728 36 254 13 474
2010 227 512 197 650 29 862 50 793 36 268 14 525
2011 226 337 193 576 32 761 52 367 36 213 16 154
2012 224 939 189 682 35 257 53 042 35 729 17 313
2013 226 145 188 087 38 058 54 363 35 634 18 729
2014 227 173 186 527 40 646 55 975 35 885 20 090

Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Säästöpankkiryhmä: Vuokra-asumisen kallistuessa asuntoon sijoittaminen houkuttelee

l0ritulh4jejutwirvkt

Asunto soveltuu paitsi omaan asumiseen, myös pitkäaikaiseksi sijoituskohteeksi.

Asunto on suosittu sijoituskohde, koska se tuntuu konkreettiselta, helposti ymmärrettävältä ja vakaalta sijoituskohteelta, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Antti Toivanen.

– Turvallisuus – me kaikki haluamme sitä ympärillemme. Ihmiset pitävät siitä, että suurin varallisuuserä on turvallisesti sijoitettuna, tuoden vakaata tuottoa ja rahat takaisin. Korkojen kera.

Perusidea on Toivasen mukaan helppo: ostaa asunnon ja vuokraa sen. Ja jos ostaa lainalla, korkoja voi vähentää verotuksessa. Vuokratulot voivat riittää lainalla ostetun asunnon lyhennyksiin, jolloin vuokralainen käytännössä maksaa lainan. Mahdollinen arvonnousu voi tuoda kakun päälle koristeen, eli tuntuvan lisätuoton.

– Asuntosijoittaminen on arkisempaa, koko kansan huvia kuin aiemmin. Kiinnostukseen vaikuttaa paikoin ylikuumentunut vuokra-asuntomarkkina: mitä korkeammat vuokrat, sitä kiinnostavampi tilanne sijoittajalle.

Toivainen muistuttaa, että vuokrat ovat nousseet selvästi kuluttajahintoja voimakkaammin. Samalla ensiasunnon ostaminen on toisaalta tullut houkuttelevammaksi.

– Vuokra-asuntomarkkina on paikoin epäterveellä pohjalla. Osittain syynä on yleinen taloustilanne. Toisaalta tiukentunut talous- ja rahatilanne on ajanut ensiasunnon ostoa pohtivia vuokramarkkinoille.

Mikä suosion takana on?

Asuntosijoittamisen suosion takana on monta syytä. Yksi tulee Frankfurtista: Euroopan keskuspankki on taannut ennätyshalpoja lainakorkoja. Asuntolainaa ottaneet ovat hykerrelleet, mutta tallettajalle tilanne on ollut nihkeä. Perinteisesti suomalaiset ovat halunneet pitää suurta pahan päivän rahastoa, ihan historiallisistakin syistä, mutta nollakorot ovat muuttaneet kuviota. Jonkinlaista tuottoa etsivät ovat etsiytyneet joko osake- ja rahastomarkkinoille – tai asuntomarkkinoille.

– Näkemyksemme mukaan Suomen asuntomarkkinoilla tehdään viime vuoden tavoin yli 60 000 asunto- ja kiinteistökauppaa tänä vuonna. Asunnonostosaikeet ovat pysyneet kohtalaisella tasolla yleisen taloustilanteen huomioiden. Odotamme hintojen laskevan tänä vuonna 0,5–2 prosenttia rakennemuutosalueilla, mutta suurimmilla markkina-alueilla hinnat ovat jo kääntyneet lievään nousuun.

Asuntomarkkinoilla ei ole 1990-luvun jälkeen järissyt, Toivanen muistuttaa.

– En keksi mahdollista kriisiä, joka pudottaisi keskihintoja vaikkapa 20 prosenttia. Sen sijaan pienemmät 2–7 prosentin vaihtelut kuuluvat markkinatalouteen.

Mikä ajaa markkinaa?

Asuntomarkkinoilla on viime vuodet puhaltanut rakennemuutos: pienemmillä asunnoilla on kova kysyntä ja suurien ja kalliimpien asuntojen kysyntä on rajallisempaa. Pääkaupunkiseudulla sijoittajat ovat olleet kiinnostuneita viime aikoina nimenomaan vanhoista ja hyväkuntoisista asunnoista.
Toivasen mukaan asuntosijoittaja huomioi muutaman keskeisen ajurin.

– Kaupungistuminen on Suomessa vielä pientä muuhun Eurooppaan verrattuna – siksi Suomessa muuttoliike kaupunkien suuntaan tulee jatkumaan. Tässä terveet palveluita tarjoavat maakunnalliset veturit ja tietyt maakunta- ja kaupunkikeskukset voittavat sijoittajien mielenkiinnon.

Toivanen muistuttaa, että Suomessa rakennetaan vuosittain alle 25 000 uutta asuntoa, vaikka tarve olisi oikeasti 40 000. Väestö kasvaa muun muassa maahanmuuton myötä. Samalla väestö ikääntyy ja yksin asuvien määrä kasvaa.

– Toivon Suomeen terveempää työllisyystilannetta ja sopivaa seudullista ja oikeankokoisten asuntojen rakennuttamista. Esimerkiksi Helsingin seudulla on uhka: asuntomarkkinoiden kääntyessä nousuun hintakehitys uhkaa karata käsistä, koska uudistuotanto ei ole pysynyt väestönkasvun perässä.

Isännöinnin laatu 2015 -tutkimus: Hallituksen puheenjohtajat tyytyväisiä, osakkaat kriittisempiä

fdd847ad-d78c-4931-8c68-82d68bdc53af-main_image

Kiinteistöliiton teettämä Isännöinnin laatu 2015 -tutkimus mittasi taloyhtiöiden hallitusten ja osakkaiden sekä toiminnan- ja tilintarkastajien tyytyväisyyttä isännöintiin. Ostetun isännöintipalvelun laatuun oltiin keskimäärin tyytyväisiä, mutta isännöinnistä annettu laatuarvio vaihteli vastaajaryhmittäin. Taloyhtiön hallituksen näkökulmasta isännöitsijöiltä sujuvat parhaiten yhteistyö hallituksen kanssa, kokousten läpivienti sekä kirjanpitoon ja budjetointiin liittyvät tehtävät. Kehittämiskohteita ovat kiinteistön tekniikkaan ja korjaustarpeiden ennakointiin liittyvät asiat sekä isännöitsijän aloitteellisuus.

Tutkimus selvitti taloyhtiöiden tyytyväisyyttä yksittäisen isännöitsijän ja isännöintiyrityksen palvelun laatuun, eri palvelujen tärkeyttä sekä isännöinnin kehittämiskohteita. Vastaajina olivat taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat, hallitusten jäsenet ja varajäsenet, osakkaat sekä tilintarkastajat ja toiminnantarkastajat.

Ammattitaito ja luotettavuus ylitse muiden

Sekä isännöintiyritykset että isännöitsijät saivat toiminnan laadusta kouluarvosanan 7,8. Keskeisinä isännöintiyrityksen laatutekijänä pidettiin luotettavuutta (8,1) ja henkilöstön asiantuntemusta (8,1). Ammattitaito ja asiantuntemus sekä luotettavuus nähtiin keskeisiksi tekijöiksi myös yksittäisen isännöitsijän toiminnassa.

Heikoimmat arvosanat isännöitsijät saivat viestintä- ja vuorovaikutustaidoissaan, tiedottamisessa ja aloitteellisuudessa. Vähiten tärkeänä yksittäisen isännöitsijän toiminnassa vastaajat näkivät toiminnan yhtiökokouksessa, jota toisaalta pidettiin isännöitsijöiden vahvimpana osaamisalueena.

029357de-b758-471c-ada6-7697c5cdf412

Puheenjohtajien ja osakkaiden näkemyksissä eroja

Tyytyväisimpiä isännöintiyritysten toimintaan ovat taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat (8,0) ja tilintarkastajat (8,2). Osakkaiden arvio isännöinnin laadusta jäi välttäväksi (6,7).

– Hallituksen puheenjohtaja ja isännöitsijä ovat kiinteistönpidon arjen työssä usein kohtaava työpari. Sen sijaan osakkaille isännöintiyrityksen palvelut ja isännöitsijän työnkuva jäävät usein etäiseksi. Puutteet viestinnän avoimuudessa sekä viestintä- ja vuorovaikutustaidoissa heijastuvat osakkaiden arvioidessa isännöinnin laatua, arvioi yhteysjohtaja Timo Tossavainen Kiinteistöliitosta.

Tekninen osaaminen ja oma-aloitteisuus kehittämiskohteita

Taloyhtiöiden hallitusten arvioinneissa yhteistyö taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän kesken, kokousten läpivienti ja talousosaaminen katsottiin isännöitsijöiden vahvuusalueiksi. Kehittämistarvetta nähtiin eniten teknisessä osaamisessa, kuten kiinteistön teknisen kunnon arvioinnissa ja korjaustarpeen ennakoinnissa. Isännöitsijöiltä toivottiin myös itsenäisempää työskentelyä ja oma-aloitteisuutta.

– Aloitteellisuuden puute saattaa liittyä isännöitsijän työkuormaan ja asiakastalojen määrään. Asunto-osakeyhtiöitä hoitavien Isännöitsijöiden koulutustausta on usein kaupallinen. Taloyhtiöt ovatkin varsin tyytyväisiä siihen, miten palvelutarjoajat hoitavat vuosittaiset hallinto- ja talousrutiinit. Vanhenevassa ja tekniikaltaan kehittyvässä kiinteistökannassa liittyy suuria haasteita myös teknisiin kysymyksiin, kuten korjaustarpeiden ennakointiin ja uusien korjausmenetelmien tuntemiseen. Tällä alueella taloyhtiöt näkivät kehittämistarpeita, Tossavainen toteaa.

Hallitusten puheenjohtajat ovat osakkaita valmiimpia suosittelemaan käyttämäänsä isännöintiyritystä. Suositteluindeksi on aktiivisten suosittelijoiden ja kriittisten erotus, joka puheenjohtajien osalta oli 27. Hallitusten jäsenet olivat neutraaleja (-3) ja osakkaat kriittisiä (-36) isännöintiyrityksen suosittelemisen suhteen.

Isännöinnin laatu 2015 -tutkimuksen toteutti KTI Kiinteistötieto Oy Suomen Kiinteistöliiton toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 5424 henkilöä.

Tutustu tutkimuksen tuloksiin

Raksystems tuo markkinoille uuden asuntokaupan piilovirhevakuutuksen

9952ea21d1ca666d_800x800ar

 

Raksystems Insinööritoimisto Oy:n toimitusjohtaja Marko Malmivaara

”Kun kaikki menee mönkään”, on valitettavan tuttu tunne monelle asuntokaupassa. Niin myös vuonna 2008 rakennetun erillistalon ostaneelle Virtasen perheelle (nimi muutettu), jonka unelma alkoi murenemaan heti ensimmäisen asuinvuoden aikana, kun uudessa kodissa ilmeni ongelmia ja lapsi sairasteli.

Virtasten ostaessa uutta kotiaan he teetättivät taloon kuntotarkastuksen, joka heidän epäonnekseen ei vastannut alalla yleisesti käytössä olevia ohjeita. Tästä johtuen perhe muutti uuteen kotiinsa onnellisen epätietoisina tulevien vuosien ongelmista niin kotinsa kuntoon, lapsen terveyteen kuin rakennusvirheistä aiheutuneisiin riitoihin liittyen.

Törkeät rakennusvirheet paljastuivat perheen havaintojen ja oireiden syiksi ja useiden kuukausien korjausten jälkeen sovittelun kokonaissummaksi nousi vajaat 80 000 euroa. Summa koostuu korjauskustannuksista, jotka laadukkaalla ja oikeaoppisella rakentamisella ja valvonnalla olisi voitu välttää.

Kaikkia maksamiaan kustannuksia perhe ei koskaan saanut takaisin. Erotus jäi rakennusliikkeen, myyjän sekä Virtasen perheen itsensä maksettavaksi. Menetettyjä vuosia ei korvaa kukaan, mutta optimistisen perheen mukaan: ”Paljon on opittu ja eteenpäin mennään”.

Yllätyksenä monille tulee se, että varsin uudessa talossa korjauskustannukset saattavat nousta lähelle 100 000 euroa.

Virtasten tapaus ei ole suinkaan ainoa, jota käsitellään asianajajien välityksellä joko sovitellen tai oikeusteitse. Talokauppoja koskeviin riitoihin kuluu Suomessa luvattoman paljon aikaa ja rahaa, eikä riidoissa usein ole voittajana sen enempää myyjä kuin ostajakaan.

Virtasten tapaus osoittaa myös sen, etteivät kuluttajat useinkaan tiedä kuinka suojattomia he ovat asuntokaupassa. Vaikka kuntotarkastus laadittiin, ei asiantuntijan laatuun ollut luottaminen. Virtaset kaipaisivat tarkempaa valvontaa alan ammattilaisten työhön, jotta kuluttajat voisivat luottaa ammattilaisten työn jälkeen.

Uusi ratkaisu piilovirheisiin

Raksystems Insinööritoimisto Oy:n toimitusjohtaja Marko Malmivaara kertoo, että vuonna 2013 käräjäoikeuteen asti eteni vajaa 230 kpl kiinteistön kauppaa koskevaa riita-asiaa.

–   Kun tilastoja tutkii tarkemmin, huomio kiinnittyy siihen, että vain alle 10 % kiinteistökaupan reklamaatioista koskaan etenee oikeuskäsittelyyn asti. Reklamaatioita on siis kymmenkertainen määrä, 2200, Malmivaara sanoo.

–   Myös käräjäoikeudessa käsiteltävien kiinteistön kauppaan liittyvien riitojen määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa suhteessa kiinteistökauppojen määrään. Lisäksi kuluttajariitalautakunnassa on vuosittain yli 400 asuntokaupan riitaa käsittelyssä. Verrattuna palovahinkoihin, riski asuntokauppariitaan on 20-kertainen ja vuotovahinkoihin verrattuna nelinkertainen, kertoo Malmivaara.

Raksystems tuo markkinoille ratkaisun, joka parantaa kuluttajan asemaa kiinteistökaupassa merkittävästi. Nyt myyjä pystyy todellisuudessa vakuuttamaan piilovirheistä mahdollisesti aiheutuvat taloudelliset vastuut. Myös ostaja saa tarvittavat korjaukset tehtyä ilman pitkäksi venyvää oikeusprosessia.

Uusi Raksystems Kauppaturva on vakuutus, joka kattaa asuntojen piilovirheisiin liittyviä myyjien vastuita. Se sopii kaikenlaisten asuntojen piilovirheiden vakuuttamiseen – omakotitaloista erillistaloihin sekä kerrostalo-, rivitalo- ja paritalohuoneistoihin.

Raksystems Kauppaturvassa käyttöikään liittyvät ikävähennykset unohdetaan ja myyjän piilovirhevastuu vakuutetaan joko kahdeksi tai viideksi vuodeksi asuntotyypistä riippuen. Uudessa vakuutuksessa vakuutukseen kuuluvat myös LVIS-järjestelmät eikä omavastuu nouse kerrostalokodeissa kuin 2 000 euroon ja muissa asuntotyypeissä 3 000 euroon asti.

Vakuutuksen saamisen edellytyksenä on Raksystemsin suorittama kuntotarkastus.

Raksystems Kauppaturvan vakuutusmäärä kerrostaloasuntojen kohdalla on 45 000 euroa ja rivi-, pari-, erillis- ja omakotitalojen kohdalla 75 000 euroa. Vakuutusmäärät sisältävät mahdolliset oikeudenkäyntikulut.

Virtasten tapauksessa alalla hyväksytyn KH 90-00394 Suoritusohjeen mukaisesti tehty kuntotarkastus olisi pelastanut heidät ongelmilta; talosta ei olisi tullut heille kotia. Oikein laaditusta kuntotarkastuksesta huolimatta kaikkia piilovirheitä ei asunnon myyntivaiheessa ole mahdollista aina havaita. Näitä tilanteita varten tarvitaan vakuutus, joka kattaa myyjän vastuuseen kuuluvat piilovirheet.

________________________________________________________________________________________

Raksystems Kauppaturva

Riskinkantajana toimii Lloyd’sin ( www.lloyds.com ) syndikaatti Canopius. Vakuuttamistoiminnasta vastaa Lloyd’sin Cover Holder Söderberg & Partners Underwriting Agency AB. Osoite: Gustav III Bulevard 46, SE-169 03 Solna. Ruotsin kaupparekisteritunnus: 556686-1984.

Tyytyväisyys isännöintiin kasvaa

2015-05-12 18_29_21-25ee0f27-c3b9-4e02-a22d-64e316ab7771.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Asiakkaiden tyytyväisyys isännöintiin on kasvanut. Yhdeksän kymmenestä isännöintiyrityksestä saa taloyhtiöiden hallituksilta hyvän arvosanan, kertoo tuore Isännöinnin Asiakaskuuntelu -tutkimus.

Isännöinnin Asiakaskuuntelulla mitataan taloyhtiön hallitusten jäsenten kokemuksia isännöintipalvelusta eri puolilla Suomea. Yli 13 600 vastaajaa tekee tutkimuksesta alan kattavimman.

Parhaimmiksi isännöintiyrityksiksi arvioidaan sellaiset, joiden viestintäasiat ovat kunnossa. Kun asiakkaat ovat tyytyväisiä isännöinnin viestintään, yritys voi nousta parhaiden ryhmään, vaikka se ei saisi esimerkiksi korjaustoiminnastaan parhaita arvioita.

Tulokset kertovat, että hallituksen jäsenet pitävät isännöintiyrityksiä osaavina. Erityisesti luotetaan isännöintiyritysten kykyyn hoitaa talous ja hallinto sekä huolehtia päivittäisistä juoksevista asioista. 75 prosenttia tutkimuksen vastaajista kokee, että asiat etenevät taloyhtiössä hallituksen päätösten mukaisesti, hallituksen jäsenenä on helppo olla ja taloyhtiön asiat ovat osaavissa käsissä.

Taloyhtiöt ja isännöinti muuttuvat

Joskus isännöinti näkyy julkisuudessa, kun yksittäisen isännöitsijän kanssa on ongelmia. 75 prosenttia taloyhtiön hallitusten jäsenistä on tutkimuksen mukaan kuitenkin tyytyväisiä isännöintiin.

Isännöintiin liittyvät yleiset kielteiset mielikuvat voivatkin johtua siitä, että niin sanottu asiakaskokemus jää etäiseksi; isännöinti toimii hyvin, kun se toimii taustalla.

Tulevaisuudessa asiakkaiden kokemukset isännöinnistä saattavat olla tärkeämpiä.

– Asuminen on jo kymmenenkin vuoden kuluttua aika lailla toisenlaista kun nyt. Muutos on nopeaa: asukkaat vanhenevat, perhemuodot eriytyvät ja taloyhtiöissä tarvitaan uudenlaisia palveluja. Isännöintiyritysten kannattaa panostaa vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa, jotta uusia palveluja on helpompi kehittää, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä sanoo.

 

YIT myy Lauttasaaren kauppakeskuksen Helsingissä

YIT myy Helsingissä sijaitsevan Lauttasaaren kauppakeskuksen, Lauttiksen, Aberdeen Asset Managementin hallinnoimalle yleiseurooppalaiselle kiinteistörahastolle, Aberdeen European Balanced Property Fundille. Sopimuksen kokonaisarvo on yli 40 miljoonaa euroa, josta liikevaihtoa kirjataan rakentamisen edetessä valmius- ja vuokrausasteiden mukaisesti.

Lauttiksen rakentaminen alkoi vuonna 2014, ja kauppakeskus valmistuu loppuvuonna 2016. Kauppakeskuksen tiloista on vuokrattu noin 75 %, ja ankkurivuokralaisia ovat Kesko, HOK-Elanto ja Alko.

Lauttista ja sen yhteyteen rakennettavia asuinrakennuksia on kehitetty YIT:n Kaupunki kylässä -konseptin mukaisesti. Konseptin tavoitteena on elävä keskus, jossa on hyvä asua ja yrittää. Se tiivistää kaupunkirakennetta ja hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria eli toteuttaa mixed use -periaatetta yhdistämällä asumista, palveluita ja työpaikkoja sekä tukeutumalla moderniin joukkoliikenteeseen.

”YIT:n vastuullisen yritystoiminnan johtoajatuksena on kestävien kaupunkiympäristöjen toteuttaminen. Lauttasaaren kauppakeskus Lauttis on juuri tätä: vieressä sijaitseva metroliikenne vähentää päästöjä, palvelujen läheisyys lisää arjen sujuvuutta sekä erinomainen sijainti ja korkea tekninen laatu luovat asuntojen ja liiketilojen omistajille taloudellista turvaa”, YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas sanoo.

Kauppakeskuksen rakentaminen on edennyt aikataulun mukaisesti. Louhintatyöt on saatu päätökseen ja runkotyöt ovat käynnissä. Myös Lauttiksen päälle sijoittuvien asuntojen rakentaminen alkaa kesällä. Asuntojen kysyntä on ollut vilkasta, ja niiden ennakkomarkkinointi alkaa kesäkuussa. Asuntojen arvioidaan valmistuvan vuoden 2017 aikana.

YIT:n neuvonantajana kaupassa toimi Leimdörfer.