Asuntosäätiöstä Suomen suurin asumisoikeusyhteisö – Asuntosäätiö ja Asokodit haluavat kehittää hyviä koteja ja asuinalueita

Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n ja Asokotien yhdistyminen saadaan päätökseen huhtikuun 2015 loppuun mennessä.Taustalla oleva kauppa tehtiin keväällä 2014. Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy osti Satolta ja VVO:lta Suomen Asumisoikeus Oy:n, joka tunnetaan myös markkinointinimellä Asokodit.

Yhdistymisen jälkeen Asuntosäätiö on Suomen neljänneksi suurin asuinkiinteistöjen omistaja ja Suomen suurin asumisoikeusyhteisö. Asuntosäätiö omistaa noin 15 500 asumisoikeusasuntoa ja noin 1 000 vuokra-asuntoa 31 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Asunnoissa asuu noin 40 000 asukasta. Kauppa ei vaikuta asukkaiden asemaan.

Asuntosäätiö on monipuolinen asuntojen rakennuttaja, jonka valikoimiin kuuluvat niin omistus-, asumisoikeus- kuin vuokra-asunnotkin. Asuntosäätiön tuotannosta pääosa on valtion tukemaa, yleishyödyllistä asumisoikeus- ja vuokra-asuntotuotantoa. Kaupan jälkeen asumisoikeusasuntojen rakentamisen rooli Asuntosäätiössä on kasvanut ja tavoitteena on koko asumisoikeusjärjestelmän kehittäminen. Tavoitteena on kehittää asumisoikeusasumisesta aidosti kolmas asumismuoto vuokra- ja omistusasumisen rinnalle.

– Kahden asumisoikeusyhtiön yhdistyminen mahdollistaa hyvien kotien ja asuinympäristöjen kehittämisen entistä paremmin. Asuntosäätiö on aktiivinen ja vastuullinen rakennuttaja ja alueiden kehittäjä. Asokodit on asumisoikeusasumisen vahva asiantuntija, joka on erikoistunut asumisoikeusasumisen kehittämiseen turvalliseksi vaihtoehdoksi ja hyvien asumispalveluiden tuottamiseen, sanoo Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen .

Asuntosäätiön toimitusjohtajana jatkaa Esa Kankainen. Suomen Asumisoikeus Oy:n entinen toimitusjohtaja Marko Pyykkönen siirtyy johtamaan Asuntosäätiön asumisoikeusasuntojen toimintaa, joista myös jatkossa käytetään markkinointinimeä Asokodit.

Asuntosäätiö on viiden kansalaisjärjestön perustama yleishyödyllinen yhteisö

Asuntosäätiön taustalla toimii viisi kansalaisjärjestöä, jotka perustivat säätiön vuonna 1951: Invalidiliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK), Vuokralaiset VKL (ent. Vuokralaisten keskusliitto) ja Väestöliitto. Perustajajärjestöt ovat edelleen aktiivisesti mukana Asuntosäätiön toiminnassa.

– Invalidiliitto on ollut mukana Asuntosäätiön toiminnassa jo yli 60 vuotta, sen perustamisesta lähtien. Asuntosäätiön toiminta on yhteiskunnallisesti tärkeää. Toiminnassa huomioidaan eri erityisryhmien sekä lasten ja nuorten tarpeet, sanoo Asuntosäätiön hallituksen puheenjohtajana toimiva Invalidiliiton talousjohtaja Juha Kotikangas .

Kansalaisjärjestöjen vuonna 1951 perustama Asuntosäätiö on vastuullinen yhteisö, joka omistaa noin 15 500 asumisoikeusasuntoa ja noin 1 000 vuokra-asuntoa 31 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Asunnoissa asuu noin 40 000 asukasta. Säätiön toiminnan tuotto käytetään toiminnan kehittämiseen Asuntosäätiön sääntöjen mukaisesti.

Asumisterveysasetus selkeyttää asumisolosuhteiden arviointia

Sosiaali- ja terveysministeriön uudella asumisterveysasetuksella säädetään asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä säädetään terveydensuojeluviranomaisten ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista.

Asetuksella STM korvaa asumisterveysohjeen. Asumisterveysasetus perustuu sisällöllisesti suurelta osin nykyiseen asumisterveysohjeeseen sekä vallitseviin käytäntöihin rakennusten terveyshaittojen selvittämisessä. Uuteen asetukseen asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisiä ohje- ja viitearvoja on tarkennettu niiltä osin, kuin valvonnassa on havaittu muutostarpeita.

Asumisterveysasetuksen myötä voimaan tuleva tärkein uudistus on terveydensuojeluviranomaisten apuna käytettävien ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset. Tarkoituksena on, että asiantuntijoita voidaan kouluttaa ja heidän ammattitaitoaan ja pätevyyttään voidaan arvioida yhdenmukaisesti koko maassa.

Pätevyysvaatimuksilla varmistetaan, että asiantuntijoilla on riittävä pätevyys arvioida rakennusten kosteus- ja homevaurioista sekä muista sisäilmaongelmista johtuvia tekijöitä.

“Tarkoituksena on, että jatkossa rakennusten terveyshaittoja selvittävät vain riittävän pätevät asiantuntijat riittävän luotettavilla tutkimusmenetelmillä. Asiantuntijoiden tiedot löytyvät julkisesta rekisteristä. Pätevän asiantuntijan avulla sisäilmaan liittyvät ongelmat saadaan nopeammin japaremmin selvitettyä”, sanoo neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola.

Pätevyysvaatimusten lisäksi asumisterveysasetuksella säädetään toimenpiderajoja muun muassa siihen, millainen sisämelu katsotaan terveydensuojelun näkökulmasta haitalliseksi, milloin tupakoinnin naapureille aiheuttamiin haittoihin on mahdollista puuttua ja mitkä ovat esimerkiksi asuntojen lämpötilavaatimukset.

Asetuksessa säädetään toimenpiderajat myös mikrobivaurioille, terveydensuojelun näkökulmasta riittävälle ilmanvaihdolle sekä kemiallisten tekijöiden pitoisuuksille.

Toimenpiderajojen soveltaminen edellyttää viranomaisilta ja asiantuntijoilta paitsi mittausosaamista, myös haitan kokonaisarviointia sekä riskinarviointiin liittyvää osaamista.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista tulee voimaan 15.5.2015.

Liitteet http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=13010752&name=DLFE-34602.pdf

http://www.stm.fi/hyvinvointi/ymparistoterveys/terveydensuojelu
http://www.stm.fi/hyvinvointi/ymparistoterveys/terveydensuojelu/kosteus_ja_homevauriot

Kiinteistöjen verotusarvojen laskentaperusteita tarkistetaan

olfwz9unjbc5iedk2hxv

Maanmittauslaitos on mukana tutkimushankkeessa, jonka tarkoituksena on etsiä uusi kustannustehokas ja mahdollisimman helposti ylläpidettävä menetelmä maapohjan verotusarviointiin.

Nykyinen maapohjan verotusarviointi perustuu kymmenisen vuotta vanhaan, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tekemään tonttihinta-arviointiin. Markkina-arvot ovat kaikkialla nousseet, mutta niiden kehitys on ollut viime vuosikymmeninä epätasaista. Siksi kiinteistöverotuksessa sovelletut aluehinnat eivät enää kovinkaan hyvin vastaa vallitsevia hintoja.

Avoimuutta ja tasapuolisuutta

Valtioneuvoston rahoittaman tutkimushankkeen johtajana toimivan Risto Peltolan mukaan tarkoituksena on luoda kauppahintoihin pohjautuva hintavyöhykejärjestelmä, joka on selkeä, ajantasainen ja verotukseen soveltuva.

”Maapohjien verotusarvot tulisi päivittää vastaamaan vallitsevaa hintatasoa ja suhteellisia hintaeroja. Hintavyöhykkeet tulisi määritellä uudelleen ja hintavyöhyketietojen ja muodostamisperiaatteiden tulisi olla avoimesti kaikkien nähtävillä”, Peltola sanoo.

Tutkimuksessa kartoitetaan toteutuneiden kiinteistö- ja asuntokauppojen hintatietojen avulla maapohjien hintavyöhykejakoa, jota voidaan soveltaa alueittain verotusarvojen määrittelyyn kiinteistöverotuksessa.Tarkoituksena on tehdä ehdotus uudeksi arvostamismenetelmäksi, jota voidaan päivittää vuosittain indeksien avulla sekä määrävuosin tehtävänä hintavyöhykkeiden uudelleenmäärityksenä.

Taloyhtiöissä kaivataan selkokielistä tietoa putkiremontista

2015-04-20 13_57_54-0403c74a-b466-4c34-8b2d-1bd683f8d8d4.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Kun omaan taloyhtiöön on tulossa putkiremontti, osakkaan päässä alkaa surista kysymyksiä: Mitä remontti tulee maksamaan? Joudunko muuttamaan pois? Mitä jos kaikki menee pieleen? Taloyhtiön hallituksen, isännöitsijän ja urakoitsijan tehtävänä on vastata osakkaiden kysymyksiin. Uutuuskirja Sata ja yksi kysymystä putkiremontista (Kiinteistöalan Kustannus Oy) auttaa antamaan vastaukset niin, että jokainen osakas ymmärtää ne.

Putkiremontti herättää kysymyksiä

Putkiremontti on yksi suurimmista, vaikeimmista ja kalleimmista taloyhtiön remonteista. Monissa taloyhtiöissä osakkaiden kiinnostus yhtiön asioihin herää viimeistään putkiremontin yhteydessä, sillä remontti vaikuttaa merkittävästi asumiskustannuksiin. Usein asukkaat joutuvat myös muuttamaan pois kodeistaan remontin ajaksi.

”Kun putkiremontti alkaa lähestyä, osakkaat ryhtyvät pohtimaan sen vaikutuksia. Osakkaita askarruttaa muun muassa se, miten putkiremontti toteutetaan, mitä se maksaa ja kuinka kauan se kestää”, kertoo Ville Perttilahti, joka työskentelee putkiremontti- ja täydennysrakentamisprojekteista vastaavana projektinjohtajana SKH-Isännöinti Oy:ssä.

Perttilahdelta ja Vahanen Oy:ssä projektipäällikkönä työskentelevältä Unni Holmilta on juuri ilmestynyt kirja, Sata ja yksi kysymystä putkiremontista (Kiinteistöalan Kustannus Oy).

Osakkaat kaipaavat selkeitä vastauksia

Putkiremontin aloittamisesta päätetään taloyhtiön yhtiökokouksessa. Perttilahden mukaan osakkaat suhtautuvat yleensä myönteisesti putkiremonttiin. ”Suurin osa ymmärtää, että putkiremonttia ei tehdä huvikseen, vaan tietyt oireet ja selvitykset ovat johtaneet siihen, että remonttia aletaan miettiä ja suunnitella.”

Vaikka remontin tarve tiedostettaisiin ja hyväksyttäisiin, osakkaiden mielessä alkaa pyöriä monia putkiremonttiin liittyviä kysymyksiä. Perttilahden mukaan osakkaat kaipaavat tietoa aivan yksinkertaisista asioista. ”Yksi pohtii sitä, saako hän hyvitystä aiemmin korjaamastaan kylpyhuoneesta, toinen sitä, voiko hän vaikuttaa laatta- ja kalustevalintoihin ja kolmas sitä, voiko hän jättää tavaransa asuntoon remontin ajaksi.”

Aina urakoitsijat eivät huomaa vastata osakkaiden kysymyksiin riittävän selkeästi. Esimerkiksi rakennusalan sanasto hämmentää osakasta. Koko korjaushanke vaiheineen voi tuntua vieraalta, eikä osakkailla yleensä ole aiempaa kokemusta putkiremonteista. Osakkailla voi olla suoranaisia väärinkäsityksiä esimerkiksi putkiremontin toteutustavasta ja kustannuksista.

Sata ja yksi kysymystä putkiremontista -oppaassa annetaan vastaukset yleisimpiin osakkaiden esittämiin kysymyksiin. ”Keräsimme kysymykset työssämme vuosien varrella ja valikoimme kirjaan niistä kaikkein tärkeimmät”, Perttilahti kertoo.

Viestintä avainasemassa putkiremontissa

Putkiremonteissa, kuten kaikissa taloyhtiön remonteissa, ammattitaitoinen viestintä on tärkeää. Osakkaat kaipaavat aktiivista, johdonmukaista ja selkeää viestintää. Jos viestinnässä hutiloidaan, tieto remontista ei kulje kaikille osakkaille. Huono viestintä herättää epäluuloja, jolloin remontista voi lähteä leviämään virheellistä tietoa.

Viestintä hoituu yleensä urakoitsijan, isännöinnin ja taloyhtiön hallituksen yhteisvoimin. Putkiremontista voidaan viestiä esimerkiksi jakamalla paperisia tiedotteita asuntoihin ja taloyhtiön ilmoitustauluille tai tiedottamalla asioista sähköpostilla tai taloyhtiön Facebook-sivuilla.

Perttilahden mukaan erityisen tärkeitä ovat osakkaiden infotilaisuudet sekä heille tehtävät kyselyt. ”Kun infotilaisuuksia järjestetään riittävästi, osakkaat ehtivät tottua ajatukseen tulevasta putkiremontista ja saada vastaukset kysymyksiinsä. Kyselyiden kautta osakkaat voivat taas ilmaista mielipiteensä remontista ja vaikuttaa sen lopputulokseen.”

Mukava ja helppo tapa jakaa tietoa ja tehdä remontista helpommin lähestyttävä on hankkia osakkaille Sata ja yksi kysymystä putkiremontista -opas. ”Oppaasta osakkaat saavat tarvitsemansa tiedot, eikä heidän tarvitse kysellä asioita esimerkiksi hallitukselta tai isännöitsijältä. Näin hallituksen ja isännöitsijän aikaa säästyy muihin remonttiin liittyviin tehtäviin”, Perttilahti kertoo. Oppaassa esitetyt kysymykset kysytään joka tapauksessa, joten mitä nopeammin osakkaat saavat niihin vastaukset, sitä parempi.

 

Sata ja yksi kysymystä putkiremontista ilmestyi 13.4.2015. Opas antaa selkeät ja ytimekkäät vastaukset mm. siihen, miksi putkiremontti tehdään, mitä putkiremontti maksaa, miten putkiremontti vaikuttaa asumiseen ja mitä lisätöitä taloyhtiön osakas voi putkiremontin yhteydessä teettää. Opas selkeyttää osakkaiden vaikeaksi kokemia asioita sekä poistaa putkiremonttiin liittyviä väärinkäsityksiä ja pelkoja. Oppaan ovat kirjoittaneet Ville Perttilahti ja Unni Holm, ja sen on kustantanut Kiinteistöalan Kustannus Oy.

VVO:n sähköiset palvelut laajenevat – Asukkaiden autopaikat varattavissa netissä

449f759a-bc7d-4831-b30c-91170b604a29-main_image

Autopaikkakartta näyttää parkkipaikkojen sijainnin ja varaustilanteen

Toukokuun alusta alkaen Lumo- ja VVO-kotien asukkaat voivat varata ja vuokrata autopaikat uudessa verkkopalvelussa.

Palvelua on pilotoitu muutamalla paikkakunnalla noin vuoden verran ja 1.5.2015 se laajenee kattamaan koko Suomen. Asukkaat voivat vuokrata, irtisanoa ja jonottaa autopaikkoja verkkopalvelussa. Autopaikkakartta näyttää kätevästi parkkipaikkojen sijainnin ja listaus vapaista paikoista on ajantasainen. Vuokraaminen vaatii tunnistautumisen verkkopalvelutunnuksilla.

Autopaikkavaraus löytyy asukkaan palveluiden etusivulta osoitteesta www.vvo.fi/asukkaalle.

VVO-konserni kehittää voimakkaasti sähköisen asioinnin valikoimaansa. Muita suosituimpia sähköisiä palveluja ovat asunnonhaku, hakemuksen muokkaus ja vuokrasopimuksen allekirjoittaminen.

Tiedon puute vaikeuttaa asunnon ostamista

Taloyhtiöt ja remontit asunnon ostajille vieraita
Yli  80 % asunnon ostoa seuraavien 12 kk aikana harkitsevista suomalaisista on sitä mieltä, että tiedon puute vaikeuttaa ostopäätöksen tekemistä, 41 %:n mukaan jopa merkittävässä määrin. Erityisesti tietoa kaivataan taloyhtiöistä sekä remonteista ja niiden kustannuksista. Danske Bank, Kiinteistömaailma ja Fennia tarjoavat nyt uudenlaisen, ostopäätöstä entistä paremmin tukevan lainaneuvottelumallin, jossa asiakas saa rahoituksen ohella neuvoja myös taloyhtiön talouden tilan ja remontin kulujen arviointiin.
Vaikka suomalaisten kuluttajien luottamus talouteen on alhaisella tasolla jo neljättä vuotta peräkkäin, eivät asunnonostoaikeet näytä kadonneen minnekään. Danske Bankin TNS Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan peräti 13 % suomalaisista harkitsee asunnon ostamista seuraavan vuoden aikana. Asuntokaupoille asti on viimeisen vuoden aikana päässyt 5 % suomalaisista. Ahkerimmin asuntoja on ostettu kotitalouksissa, joissa vuositulot ovat 35 000 – 50 000 euroa ja joissa koetaan tultavan ”melko mukavasti” toimeen.
Valtaosa sekä asunnon jo ostaneista (77%) että ostamista vasta harkitsevista (84%) kokee, että tiedon puute vaikeuttaa asunnon ostamista. Erityisen iso ongelma tiedon puute näyttää olevan ostamista harkitseville, sillä heistä peräti 41 % kertoi sen vaikeuttavan ostamista merkittävässä määrin.
– Se, että vastaajista noin suuri osa harkitsee asunnon ostamista seuraavan vuoden aikana, kielii patoutuneesta kysynnästä. Kodinvaihto kiinnostaa, mutta jostain syystä ostopäätösten tekeminen lykkääntyy. Haastavan taloustilanteen lisäksi tiedon puute näyttää olevan yksi merkittävä syy tähän, sanoo henkilöasiakkaista vastaava johtaja Kenneth Kaarnimo Danske Bankista.
Tutkimuksen ensimmäisessä, väestöä edustavassa osassa oli mukana 1 081 suomalaista. Toisessa osassa 990 asunnon hiljattain ostaneelta tai ostamista lähiaikoina harkitsevalta suomalaiselta kysyttiin, miten hyvin he kokevat saavansa asunnonvälityssivustojen myynti-ilmoituksista tietoa asunnoista ja taloyhtiöistä sekä millaisia lisätiedon tarpeita heillä on.
Taloyhtiön tulevat suunnitelmat ja talouden tila askarruttavat
Tutkimuksen mukaan erityisesti taloyhtiötiedolle on tilausta. Lisätietoa kaivattiin eritoten taloyhtiöissä suunnitteilla olevista remonteista sekä taloyhtiöiden talouden tilasta. Asuntojen osalta lisätietotoiveet koskivat asunnon remonttitarpeita sekä remonttien hintoja.
Tulokset saavat tukea Kiinteistömaailman tuoreesta kiinteistönvälittäjäbarometrista:
– Välittäjiemme mukaan asiakkaat pohtivat usein ääneen remonttien hintaa ja arvioivat remonttien hinnan monesti yläkanttiin. Samoin välittäjät arvioivat, ettei taloyhtiöistä välttämättä osata kysyä olennaisimpia kysymyksiä, sanoo Kiinteistömaailman toimitusjohtajaSeppo Hämäläinen.
Lähes puolet tekee ostopäätöksen vajavaisin tiedoin
Jos kohde kiinnostaa, myynti-ilmoituksesta avoimiksi jääneitä kysymyksiä pyritään aktiivisesti selvittämään. Lisätietoa etsitään ensisijaisesti kiinteistönvälittäjältä (69%), isännöitsijältä (63%) tai asunnon nykyiseltä omistajalta (40%).
Tiedon hakeminen koetaan kuitenkin usein hankalaksi ja aikaa vieväksi (25%)  ja lähes puolet (46%) löysi vain osan kaipaamistaan tiedoista.
 – Näyttää siltä, että elämän suurin hankinta joudutaan usein tekemään vajavaisin tiedoin. Kun tähän tietovajeeseen lisätään vielä Suomen haastava taloustilanne ja korkea työttömyys, ei todellakaan ole ihme, ettei asunnon ostopäätöksiä uskalleta tehdä, sanoo Danske Bankin Kenneth Kaarnimo.
Lainaneuvottelu uudistuu: Mukana nyt myös taloyhtiön arviointi ja suosituksia remontoijista
Keinoja tiedon lisäämiseen ja ostopäätösten tukemiseen etsitään nyt uudella, Danske Bankin, Kiinteistömaailman ja Fennian yhteistyössä tuottamalla palvelukokonaisuudella, johon kuuluvat taloyhtiön talouden tilan arviointi, kodin pintaremontin rahoitustarpeen arviointi sekälista suositeltavista remontoijista.
Taloyhtiön talouden tilan arviointimalli löytyy 20.4. alkaen verkosta osoitteestawww.danskebank.fi/helpompikodinvaihto.
– TNS Gallupin mukaan asunnon ostajat kokevat taloyhtiöt itselleen vieraiksi. Arviointimalli auttaa kiinnittämään huomiota oikeisiin asioihin ja sen avulla voi ohjatusti saada paremman käsityksen mistä tahansa taloyhtiöstä. Lisäksi lainaneuvottelun yhteydessä laina-asiantuntijamme auttaa tarkemmin kiinnostuksen kohteena olevan taloyhtiön talouden tilan arvioinnissa, sanoo Kenneth Kaarnimo.
Myös kodin pintaremonttiasioissa palvelukokonaisuus auttaa asunnon ostajaa alkuun.
– Olemme kehittäneet Fennian korvaus- ja remontointitilastoihin perustuvan laskurin, jonka avulla asiakas voi yhdessä pankin laina-asiantuntijan kanssa arvioida pintaremontin hinnan. Samoin tarjoamme tietoa ja voimme suositella luotettavia tekijöitä remonteille, sanoo Fennian varatoimitusjohtaja Kimmo Kilpinen.
Asiakkaille palvelusta kerrotaan Kiinteistömaailman verkkopalvelussa Danske Bankin laina-asiantuntijoiden chatissä.
Palvelu avautuu 20.4. Lainaneuvottelun yhteydessä annettava asiantuntijaneuvonta aloitetaan Helsingin Munkkivuoressa ja Haagassa Kiinteistömaailman myynnissä olevista asunnoista. Myöhemmin palvelu laajenee muualle Suomeen.

SATO avaa uusia ovia edulliseen vuokra-asumiseen

2015-04-09 13_56_16-SATO_StudioKoti_2.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial).png222222

SATO StudioKoti tuo uudenlaisen asumismuodon pääkaupunkiseudulle

Pääkaupunkiseutua vaivaa pitkittynyt pula edullisista vuokra-asunnoista. Vastauksena kasvavaan tarpeeseen asuntosijoitusyhtiö SATO on kehittänyt uuden sukupolven asumismuodon, SATO StudioKodin. Uuden konseptin tavoitteena on edullisen asumiskustannuksen lisäksi erinomainen asiakaskokemus ja viihtyvyys.

SATO StudioKoti tuo yksiöitä tarjolle sellaiseen hintaluokkaan, johon ei tällä hetkellä ole markkinoilla tarjontaa. Vantaalle suunnitellussa pilottikohteessa tämä tarkoittaa 500 € vuokraa.

Uudisrakennuksiin tulevat StudioKodit ovat avaria yksiöitä, joissa korostuvat laadukkuus ja design muun muassa räätälöidyillä kaluste- ja sisustusratkaisuilla. StudioKoti on lähes neljä metriä korkea ja lattiapinta-alaltaan kompakti, noin 16 neliömetriä. Asunnon toiminnallisuuteen ja suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota, siinä on lisätilaa tuova kuuden neliömetrin parviratkaisu ja ranskalainen parveke. Yhteisöllisyyttä luovat asukkaiden yhteiset tilat, kuten ylimmän kerroksen suuri terassi ja sauna. Alakerrokseen tulee pesula ja iso oleskelutila, joka voi toimia vaikka kahvilana.

2015-04-09 13_55_46-SATO_StudioKoti_1.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial).png1111111

– Pääkaupunkiseudun asumisen haasteisiin tarvitaan erilaisia ratkaisuja, joista asiakkaat voivat valita itselleen kulloinkin sopivimman. SATO StudioKoti tarjoaa mielestämme vahvan vaihtoehdon edulliseen ja joustavaan vuokra-asumiseen esimerkiksi työn perässä muuttaville, sanoo SATOn toimitusjohtajaErkka Valkila.

– Uskomme yhteisöllisen asumisen muodostuvan trendiksi kasvukeskuksissa.  SATO StudioKoti laadukkaine yhteistiloineen vastaa pitkälti samanlaista asumismallia, jonka lukioikäiset nuoret suunnittelivat itselleen Safari-leirin työpajassamme viime vuonna, Valkila toteaa

SATO esittelee StudioKotia pääkaupunkiseudulla ensi kesänä. Malliasunnon avulla asiakkaat, viranomaiset, päättäjät ja muut alan toimijat voivat tutustua asunnon toiminnallisuuteen ja laadukkuuteen.

SATO StudioKoti -konsepti soveltuu erinomaisesti pääkaupunkiseudulle hyvien kulkuyhteyksien päähän. SATO suunnittelee konseptin pilottikohdetta Raikukujalle Vantaan Martinlaaksoon. Vireillä on kaavamuutoshakemus, jota edeltäneissä keskusteluissa Vantaan viranomaiset ovat osoittaneet innovatiivisuutta ja myönteistä suhtautumista asumismuotojen kehittämiseen.

Tuloero kasvoi omistus- ja vuokra-asunnoissa asuvien välillä vuonna 2013

Omistusasunnoissa asuvien kotitalouksien tulotaso pysytteli samana (kasvua 0,3 %). Vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien tulotaso laski edellisvuodesta reaalisesti 3,7 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta.

Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti vuosina 1990–2013, mediaani, vuoden 2013 hinnoin.

tjt_2013_02_2015-04-09_tie_001_fi_001

Kotitalouden kulutusyksikköä kohti laskettujen, ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli 25 200 euroa omistusasunnoissa ja 16 560 euroa vuokra-asunnoissa asuvilla kotitalouksilla vuonna 2013. Kaikkien kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot olivat keskimäärin 22 230 euroa (mediaani) kulutusyksikköä kohti, reaalisesti 0,9 prosenttia pienemmät kuin edellisvuonna.

Vuokralla asuvat kotitaloudet ovat aiempaa pienituloisempia omistusasuntokotitalouksiin verrattuna. Asunnon hallintasuhteiden mukainen tulokehitys on eriytynyt myös pitkällä aikavälillä 1990-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Esimerkiksi vuodesta 1997 vuoteen 2011 tulotaso nousi vuokra-asunnoissa asuvilla kotitalouksilla reaalisesti keskimäärin noin 21 prosenttia ja omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla noin 39 prosenttia. Vuoden 2011 jälkeen kotitalouksien tulotaso on yleisesti hieman heikentynyt. Vuosina 2011–2013 vuokralla asuvien kotitalouksien ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaani pieneni reaalisesti 2,3 prosenttia, omistusasunnoissa asuvien kotitalouksien tuloissa oli lievää kasvua 0,6 prosenttia. Toteutuneen tulokehityksen seurauksena vuokralla asuvien kotitalouksien tulotaso oli vuonna 2013 yli 34 prosenttia matalampi kuin omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla. Vuosina 1995–1997 vuokralla asuvien kotitalouksien tulotaso oli ollut noin 22 prosenttia matalampi ja tulotason taittuessa, vuonna 2011 yli 32 prosenttia matalampi omistusasuntokotitalouksiin verrattuna.

Vuokralla ja omistusasunnoissa asuvien kotitalouksien väliset tuloerot ovat pienemmät ammatissa toimivuuden perusteella rajatuissa ryhmissä kuin kaikissa kotitalouksissa. Ammatissa toimivista kotitalouksista, vuokralla asuvien tulotaso oli vuonna 2013 noin 23 prosenttia matalampi kuin omistusasunnoissa asuvien tulotaso. Ammatissa toimimattomissa tasoerot ovat suuremmat, sillä vuokralla asuvien joukossa on paljon pienituloisia eläkeläisiä, työttömiä ja opiskelijoita. Ammatissa toimimattomista kotitalouksista vuokralla asuvien tulotaso oli lähes 29 prosenttia matalampi kuin omistusasunnossa asuvien kotitalouksien. Verrattaessa erityisesti ammatissa toimivien tulokehitystä, nousi vuokralla asuvien kotitalouksien tulotaso vuosina 1997–2011 lähes 32 prosenttia ja omistusasunnoissa asuvien kotitalouksien noin 40 prosenttia. Vuosina 2011–2013 ammatissa toimivista kotitalouksista vuokralla asuvien tulotaso laski 0,6 prosenttia ja omistusasuntokotitalouksien tulotaso 0,4 prosenttia.

Omistusasunnoissa asuvien kotitalouksien asumiskustannukset olivat keskimäärin 11,0 prosenttia (pieneni 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuodesta) ja vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien asumiskustannukset 26,6 prosenttia (kasvoi 0,8 prosenttiyksikköä edellisvuodesta) käytettävissä olevista rahatuloista vuonna 2013. Asumiskustannusten tulo-osuudet olivat lähes yhtä suuret (noin 11 % ) velattomissa ja velkaisissa omistusasunnoissa asuvilla. Kaikkien kotitalouksien asumiskustannukset olivat keskimäärin 14,7 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloista, joka on jokseenkin saman verran (pieneni 0,3 prosenttiyksikköä) kuin edellisvuonna. Tiedot ovat kotitalouskohtaisten asumiskustannustulo-osuuksien perusteella laskettuja mediaanilukuja. Tietoihin on luettu varsinaisen asunnon käyttömenot, kiinteistövero ja asuntolainan korot. Ne eivät sisällä tulonsiirtoina saatuja asumistukia eivätkä asuntolainan korkojen verovähennysetuutta. Asumiskustannusten maksamisen jälkeinen ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla kaikkiaan 21 895 euroa, velattomilla 19 158 euroa ja velkaisilla 24 359 euroa. Vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien tulotaso oli puolet (50,3 %) matalampi kuin omistusasuntokotitalouksilla, 10 887 euroa. Kaikilla kotitalouksilla asumiskustannusten maksamisen jälkeinen tulotaso oli vuonna 2013 noin 18 485 euroa. Edellisvuodesta asuntovelkaisten kotitalouksien asumiskustannusten jälkeiset tulot kehittyivät suotuisammin kuin muilla. Siihen vaikutti osaltaan asuntolainan korkomenojen pieneneminen.

Asumiskustannukset olivat huomattavan suuret (yli 40 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloista) 190 700 kotitaloudella, joka oli noin 7,3 prosenttia kaikista kotitalouksista vuonna 2013. Lukumäärä kasvoi edellisvuodesta noin 11 prosenttia. Suuren asumiskustannusrasitteen kotitalouksiin kuului 264 900 henkilöä, 4,9 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Väestöryhmiä, joilla asumiskustannukset ovat useammin suuret (yli 40 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloista) kuin keskivertokotitaloudella, ovat muun muassa pienituloiset (kaksi pienintä tulokymmenysryhmää), vuokralla asuvat, Helsinki-Uudenmaan suuralueella asuvat, yhden henkilön kotitaloudet, yrittäjien, työttömien, opiskelijoiden ja muiden ammatissa toimimattomien kotitaloudet.

Lähde: Tulonjakotilasto 2013, Tilastokeskus

Bio Rexin asuntopoliittinen keskustelutilaisuus: Edullisten asuntojen puute hidastaa talouskasvua pääkaupunkiseudulla

_mg_2971

 

kuva: Jukka Mykkänen

Asunnontuotanto jää edelleen pahasti jälkeen pääkaupunkiseudun väestönkasvusta, vaikka uusia asuntoja valmistuu ennätystahtiin. Muuttoliike Helsinkiin oli viimeksi näin voimakasta 1960-luvun puolivälissä. Tukholmassa, Lontoossa ja New Yorkissa asuntojen hinnat ovat karanneet jo tavallisten työntekijöiden ulottumattomiin. Suomessa pääkaupunkiseudun asumisongelmat olisivat vielä ratkaistavissa.

Bio Rexin aulassa järjestettyyn asuntopoliittiseen keskustelutilaisuuteen näitä ratkaisuja kokoontuivat keskiviikkona 8. huhtikuuta pohtimaan HOK-Elannon henkilöstöjohtaja Antero Levänen, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki, Espoon kaupungin asuntopäällikkö Anne Savolainen sekä kansanedustaja Paula Lehtomäki (kesk), puoluepuheenjohtaja Paavo Arhinmäki (vas), johtaja Kai Mykkänen (kok), Helsingin SDP:n puheenjohtaja Pilvi Torsti (sdp), kansanedustaja Mika Niikko (ps) ja kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantanen (vihr), RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Björn Månsson (rkp) sekä tilaisuuden järjestäneen SATOn toimitusjohtaja Erkka Valkila.

HOK-Elannolla on yli kuusituhatta työntekijää. Heitä johtavan Leväsen mukaan pääkaupunkiseudun suurin asuntopula koskee hyvien liikenneyhteyksien varrella olevia, noin 500 euron kuukausivuokran pienasuntoja. Sinnemäki korosti raideliikenteen merkitystä yhä tiiviimmässä kaupunkirakentamisessa. Savolainen toivoi pitkäjänteisyyttä asuntopolitiikkaan.

Rantanen nosti esiin tarpeen huomioida erilaiset asujat lapsiperheistä vanhuksiin sekä toivoi innovaatioita uusista asumismuodoista, kuten yhteisöasumisesta.
– Tilaa on, tontteja puuttuu, Rantanen summasi.

Ratkaisut asuntotarjonnan lisäämiseksi vaihtelivat, vaikka yhteistäkin löytyi. Månsson haluaisi edistää toimistojen muuttamista asunnoiksi. Arhinmäki ehdotti, että julkinen valta ottaisi isomman roolin asuntojen rakennuttamisessa. Niikkoa lukuun ottamatta panelistit olivat valmiita jatkamaan omistusasumisen tukemisen asteittaista vähentämistä. Mykkänen oli valmis jopa nopeuttamaan asuntolainojen korkotuesta luopumista.

Torsti uskoo, että pääkaupunkiseudun kasvu jatkuu edelleen voimakkaana. Hän peräänkuulutti kaupunkipoliittista näkemystä, jossa huomioidaan asuminen ja liikenne. Lehtomäen mukaan pääkaupunkiseudun kasvun tulisi olla maltillista.

SATOn Erkka Valkila toivoi päättäjiltä porkkanaa vuokra-asuntojen toteuttajille:
– Nykyisellä keppimallilla yksityinen, edullinen vuokrarakentaminen on hyytynyt kokonaan. Asuntotilannetta helpottaisi esimerkiksi kaavamääräysten löyhentäminen.

Valkila korosti yhteistyön ja vuorovaikutuksen tarvetta:
– Vain ennakkoluulottomalla keskustelulla ja uudenlaisilla ratkaisuilla voimme avata asuntopolitiikan solmuja.

Hypon asuntomarkkina-analyysi Nro. 52 – Q1/2015: Asuntomarkkinat pidättävät henkeä vaalien alla

2015-04-08 12_33_53-Hypo_Q1-2015_analyysi_lopullinen_07042015.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Asuntomarkkinat etenevät pääkaupunkiseutu- ja ydinaluevetoisesti. Tilanne on erikoinen, sillä jopa Tampereella on vaikeaa, kun mennään aivan ydinkeskustan ulkopuolelle. Pääkaupunkiseutua ja Tampereen ydinaluetta lukuun ottamatta kasvukeskustenkin vetovoima häilyy, ja alueiden eriytyminen näyttää jatkuvan.

Uusia asuntolainoja kysytään vilkkaasti Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Pääkaupunkiseudun markkinat ovat alkaneet hengittää, ja odotettua käännettä voi aistia ainakin alueellisesti, mutta hyvin kohdesidonnaisesti. Asuntokauppoja tehdään jopa jonkin verran odotuksia enemmän, johtuen hiljaisesta viime vuodesta, mutta tilanne on äärimmäisen herkkä. Luottamus on avainsana, ja vaaleja edeltävästä poliittisesta epävarmuudesta huolimatta kuluttajien luottamus on kääntynyt hieman parempaan suuntaan.

Hypon analyysi vallitsevasta markkinatilanteesta asuntomarkkinoilla kasvukeskuksissa kohenee ylöspäin, mutta jää kuitenkin vielä hivenen miinukselle -5,0 pisteeseen (-0,50 %), koska suomalaista kansantaloutta ja julkista taloutta koskevat suuret päätökset antavat edelleen odottaa itseään. Luottamus kasvukeskusten, erityisesti pk-seudun ja Tampereen asuntomarkkinoiden rakenteellisten ongelmien ratkaisun osalta on herätetty päätettyjen liikennehankkeiden avulla. Pahinta myrkkyä asuntomarkkinoille olisi, jos näistä päätöksistä vetäydytään vaalien jälkeen.

Vaalien jälkeisen uuden hallituksen on päätettävä näkemyksellisestä kaupunkipolitiikasta Suomelle. Laajapohjaisen asuntopolitiikan ytimeksi on otettava kaupunkikehityksen tuomat mahdollisuudet. On rehellisesti mietittävä, miten erilaisia asumisen muotoja kohdellaan alueellisesti ja asuntotyyppikohtaisesti. Lisäksi pitää kiihkotta katsoa, millaista asumista me tänne Suomeen tarvitsemme ja haluamme pitkällä aikavälillä. Katse on suunnattava vuodesta 2015 vuoteen 2030 niille alueille, joilla ihmiset asuvat.

Lue Hypon asuntomarkkina-analyysi Q1/2015 kokonaisuudessaan tästä linkistä.