Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,6 prosenttia

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 1,6 prosenttia vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä vuoden 2013 vastaavasta ajanjaksosta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2010=100.

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin 2010=100 vuosimuutokset neljännesvuosittain, %

kyki_2014_03_2014-11-20_tie_001_fi_001

Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat erilliskustannukset ja käyttö- ja jätevesikustannukset. Erilliskustannukset nousivat 4,5 prosenttia ja käyttö- ja jätevesikustannukset 4,4 prosenttia. Kaukolämpökustannukset kasvoivat 3,5 prosenttia, kunnossapitopalvelun kustannukset 2,5 prosenttia, työkustannukset 2,4 prosenttia, hoitopalvelukustannukset 1,1 prosenttia, tarveaineiden kustannukset 0,9 prosenttia ja lämpökustannukset 0,5 prosenttia vuodentakaisesta. Kiinteistön käyttösähkön kustannukset laskivat 1,1 prosenttia ja kevyen polttoöljyn kustannukset 6,8 prosenttia.

Lähde: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2010=100, Tilastokeskus

Hyvä syksy piristää tasaista asuntokauppavuotta

Alkanut syksy on ollut piristys asuntokaupalle. Syys-lokakuussa asuntokauppa on käynyt erityisesti pienissä kerrostaloasunnoissa. SKV Kiinteistönvälityksen mukaan myös perheasuntojen patoutunut kysyntä on hiljalleen alkanut purkautua. 

Vanhojen asuntojen kauppa on piristynyt viimeisen kahden kuukauden aikana. Syys- ja lokakuussa tehtiin molempina kuukausina vajaa 5 500 asuntokauppaa kiinteistövälittäjien kautta, kun aiemmin tänä vuonna kerros-, rivitalo- ja omakotitalokauppaa on käyty kuukausitasolla noin 4 500–5 000.

– Asuntokauppa on syys- ja lokakuussa ollut tasaista ja sitä on leimannut erityisesti pienten kerrostaloasuntojen kysyntä, arvioi SKV Kiinteistönvälityksen kenttäjohtaja Marko Vierto.

Asuntokauppavuosi on ollut kaiken kaikkiaan selvästi tasaisempi kuin viime vuonna. Viime vuonna kauppojen määrä heittelehti voimakkaasti varsinkin alkuvuodesta, mutta tänä vuonna vastaavaa ei nähty. 

Kaiken kaikkiaan asuntokauppa on vielä hieman viime vuoden vastaavaa ajankohtaa jäljessä. 

– Vanhojen asuntojen kokonaiskauppamäärä koko Suomessa on ensimmäisen kymmenen kuukauden aikana tippunut noin seitsemän prosenttia. Se on kuitenkin pieni torjuntavoitto alkuvuoden näkymiin verrattuna, kommentoi SKV Kiinteistönvälityksen toimitusjohtaja Timo Kaisla.

Vuonna 2013 vanhojen asuntojen kauppaa tehtiin yhteensä noin 62 000 kauppaa. Timo Kaisla arvioi, että tänä vuonna koko vuoden luku on noin 57 000 kauppaa. 

Perheasuntojen kysyntä kasvussa

Lokakuussa kauppa kävi pienien kerrostaloasuntojen lisäksi hyvin kohtuuhintaisissa omakotitaloissa sekä lapsiperheille sopivissa rivitalokodeissa. 

– Perheasunnoissa on huomattu, että patoutunut kysyntä alkaa pikku hiljaa purkautua, kenttäjohtaja Marko Vierto sanoo. 

Tämä on näkynyt erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. 

– Esimerkiksi Jyväskylässä rivitalohuoneistoja myytiin noin 60 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden lokakuussa ja omakotitaloja lähes tuplamäärä. Jyväskylän omakotitalokaupoissa suurin kysyntä kohdistui hintaluokkaan 200 000 – 250 000 euroa, Vierto sanoo. 

Myös Turussa lokakuu oli pirteä kauppakuukausi. SKV Kiinteistönvälityksen aluejohtaja Pirkko Paatelon mukaan kauppaa tehtiin lähes 12 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Turussa kasvoi erityisesti vanhojen kerrostaloasuntojen kauppa, jota tehtiin lähes 
20 prosenttia enemmän kuin viime lokakuussa. 

Oikein hinnoiteltu myy

Hinnat ovat pysyneet kohtuullisen tasaisena tämän vuoden ajan. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä 0,7 prosenttia verrattuna edelliseen vuosineljännekseen. 

SKV Kiinteistönvälityksen kenttäjohtaja Marko Vierto ei usko hintojen merkittävään laskuun. Hän muistuttaa, että asuntokauppa kyllä käy, kun asunnot ovat oikein hinnoiteltuja. 

– Nyt on hyvä vaihtaa asuntoa tai ostaa ensiasunto, tällä hetkellä on selvästi ostajan markkinat. Odotammekin ihmisiltä rohkeutta tehdä ostopäätöksiä, sillä korkotaso on todella alhainen, mikä osaltaan vauhdittaa asuntokauppaa, Vierto sanoo. 

Pääkaupunkiseudun vuokrat kohosivat lähes neljä prosenttia

Asuntojen vuokrat olivat pääkaupunkiseudulla syyskuussa 3,7 prosenttia korkeammat kuin viime vuonna samaan aikaan. Inflaatio eli yleinen kuluttajahintojen vuosimuutos oli noin 1,3 prosenttia.

Helsingissä keskivuokra neliötä kohden oli noin 15,10 euroa, Espoossa ja Kauniaisissa 13,38 euroa ja Vantaalla 13,48 euroa. Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa keskivuokra oli 12,02 euroa ja muun Suomen vuokra-asuminen maksoi keskimäärin 10,83 euroa neliöltä kuukaudessa.

Vuodesta 2010 pääkaupunkiseudun nimellisvuokrat ovat kasvaneet noin 15 prosenttia.

Lisää aiheesta
Tilasto: Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä–syyskuussa 2014 (pdf)

SUOMEN KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄLIITTO PALKITSI ANSIOITUNEITA KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN AMMATTILAISIA

Kunniamerkit

Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry on myöntänyt Turussa 14.11.2014 pitämässään liittokokouksessa kunniamerkin seuraaville ansioituneille kiinteistönvälitysalan ammattilaisille:

Raija Järvi Raija Järvi Oy LKV Helsinki
Ilkka Vuoksenturja Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Helsinki
Eija Lempinen Kouvolan Kotikeskus Oy Kouvola
Maarit Lähteenmäki Kiinteistömeklarit Vaasa Oy LKV Vaasa
Ingemar Tåg Förmedlingsbyrå – Välitystoimisto Ingemar Tåg Ab/Oy Vaasa
Ilkka Luukkala Turun Kiinteistöpointti Turku

Kunniamerkin myöntämisen kriteerinä on ansiokas ja vähintään 15 vuotta jatkunut toiminta alalla. Edellytyksenä on myös se, että henkilö on arvostettu kiinteistönvälitysalalla ja hän on hoitanut liiketoimintaansa ja välitystehtäviä kunniakkaasti sekä ansioitunut oman alueen lisäksi myös valtakunnallisesti. Lisäksi ansiomerkin myöntämisen kriteerinä on Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry:n jäsenyys.

Ansiomerkit

Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry on myöntänyt Turussa 14.11.2014 pitämässään liittokokouksessa ansiomerkin seuraaville ansioituneille kiinteistönvälitysalan ammattilaisille:

Tero Ahtinen Kiinteistö & Notariaatti Ahtinen Ky Masku
Päivi Ampuja Kiinteistövälitys Kotikolme Oy LKV Kotka
Liisa Einovaara-Kuparinen Kiinteistönvälitysliike Asuntotuomarit Oy Helsinki
Arto Koski Turun Huoneistomarkkinat Oy Turku
Ari Leinonen Asuntokauppa Ari Leinonen Raisio
Timo Nybom Turun Asuntomyynti Turku
Jouni Paasio Kiinteistönvälitys Näytönpaikka Turku
Marko Palhomaa Aitoasunnot Mikkeli
Juha-Pekka Penttilä Turun Asuntomyynti Turku
Sanna-Mari Poutiainen Tanskasen Kiinteistönvälitys Oy Kuopio
Pauli Puisto Härkätien Kiinteistökeskus (Liedon Laskenta Oy) Lieto
Marjo Stenfors Huittisten Koti-ikkuna Huittinen
Päivi Toivonen Kiinteistömeklarit Vaasa Oy LKV Vaasa
Oskari Tuominen LKV Tuomiset Oy Naantali

Ansiomerkin myöntämisen kriteerinä on ansiokas ja vähintään 10 vuotta jatkunut toiminta alalla. Edellytyksenä on myös se, että henkilö on arvostettu kiinteistönvälitysalalla ja hän on hoitanut liiketoimintaansa ja välitystehtäviä kunniakkaasti. Lisäksi ansiomerkin myöntämisen kriteerinä on Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry:n jäsenyys.

ASO-asuntojen markkinatilanteessa suuria eroja

ARAn Asuntomarkkinakatsaus 2/2014 käsittelee asumisoikeusasuntojen markkinatilannetta ja käyttövastikkeita vuosina 2013-2014.

Markkinatilanteen arvioimiseksi kunnille on laskettu ASO-indeksi, joka perustuu yhtiölle lunastettujen asuntojen osuuteen sekä asuntojen vaihtuvuuteen. Käyttövastikkeita on verrattu suurimpien kaupunkien osalta sekä vapaarahoitteisiin että ARA-vuokriin.

Vuoden 2013 lopussa yhtiölle lunastettuja ASO-asuntoja oli koko maassa 5,9 %. Niistä oli vuokrattuna 1.786 asuntoa ja vähintään 2 kuukautta tyhjänä 440 asuntoa.

ASO-asunnoille on eniten kysyntää pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi mm. Tampereella, Kuopiossa ja Joensuussa. Ylitarjontaa oli mm. Oulussa ja Salossa.

ASO-asuntojen käyttövastikkeet olivat vapaarahoitteisia vuokria edullisempia koko maassa.

Asuntomarkkinakatsaus 2/2014: ASO-asunnot

Kohtuuhintaisen vuokra‐asumisen edistäjät (KOVA) ry: KOVA haluaa asuntopolitiikkaan kunnon remonttia

Kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille lisää tontteja, peruskorjauksiin lisää tukea ja rahoitukseen ennustettavuutta

Vuokra-asuntojen tuotannon ehdot on saatava pysyvästi kuntoon, vaatii Kohtuuhintaisen vuokra‐asumisen edistäjät ry (KOVA). Suurimpien suomalaisten kaupunkien vuokrataloyhtiöiden

perustama yhdistys julkisti tiistaina kolme teesiä, joiden kautta kaupunkien asuntopulaa pitäisi ratkoa ja jotka tukevat Suomen talouskasvua.

”KOVA haluaa herättää keskustelua ja nostaa vuokra-asumisen kunniaan. Kohtuuhintaisia asuntoja tarvitsevat tavalliset, työssäkäyvät ihmiset, joiden ulottumattomiin asumisen hinta on monin paikoin jo karannut. Asuntopolitiikka on koko Suomen asia, sillä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute hidastaa työvoiman liikkuvuutta ja sitä kautta talouskasvua”, KOVAn hallituksen puheenjohtaja ja Helsingin kaupungin asunnot Oy:n toimitusjohtaja Jaana Närö sanoi KOVAn tilaisuudessa Kuntatalolla aiemmin tänään.

Tilaisuuden avanneen asuntoministeri Pia Viitasen mukaan valtiovallalla ja KOVAlla on yhteinen tavoite: tehdä asumisesta entistä kohtuuhintaisempaa.

”Kohtuuhintainen vuokra-asuminen ja sen eteen tehtävät toimet ovat keskiössä ratkaistaessa ihmisten asunto-ongelmaa kasvukeskuksissa ja etenkin Helsingin seudulla. Valtiovallalla ja KOVAlla on yhteinen agenda, kun yritämme tehdä asumisesta entistä kohtuuhintaisempaa”, ministeri totesi.

KOVAn teesit:

1. Vuokra-asuntotuotannon ehdot pysyvästi kuntoon

Oikeudenmukaisuus edellyttää, että pysyvästi kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen osoitetaan pysyvästi kohtuulliset tukiehdot. KOVA haluaa käynnistysavustuksiin ja korkotukeen ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä.

2. Asuntokanta ajan tasalle korjausrakentamisella

Korjausrakentamisen rahoitus- ja tukiehdot pitää tuoda samalla viivalle uudistuotannon kanssa. Suomessa on paljon rakennuskantaa, joka alkaa kipeästi kaivata peruskorjauksia. Asuinalueita ei saa päästää rapistumaan.

3. Lisää tontteja kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille

Suomi tarvitsee kunnianhimoisempaa asuntopolitiikkaa. KOVA haluaa työskennellä yhdessä kuntien kanssa kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämiseksi ja tonttien tarjonnan lisäämiseksi. Nykyiset tavoitteet kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiselle eivät riitä.

Tuore tilasto: Asumisoikeusasuminen on edullista pääkaupunkiseudulla

2014-11-10 13_06_42-Selvitys_4_ASO-selvitys_2013-2014.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn tuoreen tilaston mukaan asumisoikeusasuminen on edullista pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingissä. Asumisoikeudesta maksettava käyttövastike on Helsingissä 43 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 38 prosenttia edullisempi markkinavuokriin verrattuna. Koko maan osalta asumisoikeusasunnosta maksettava käyttövastike on lähes 17 prosenttia markkinavuokria edullisempi.

ARAn mukaan pääkaupunkiseudulla asumisoikeusasuntojen kysyntää ylläpitävät kireät ja kalliit vapaarahoitteiset asuntomarkkinat. Erityisesti Helsingissä asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ovat edullisia vapaarahoitteisiin vuokriin verrattuna. Asumisoikeusasunnon saaminen tosin voi olla työlästä pitkän jonon vuoksi.

– Jonoista pitäisi päästä eroon. Nykyinen kunkin kunnan vastuulla oleva asumisoikeusasuntojen jonotusjärjestelmä on kallis ylläpitää ja aiheuttaa turhaa työtä. Jonoista luopuminen nopeuttaisi myös asunnon saantia, sanoo Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Marko Pyykkönen .

Asumisoikeusasunnoissa vaihtuvuus on pientä

Asumisoikeusasuntojen vaihtuvuus on hyvin pientä. Pienintä vaihtuvuus on Helsingissä, jossa asumisoikeusasuntojen vaihtuvuus on jopa alhaisempi kuin Helsingin kaupungin vuokra-asunnoissa. Asumisoikeusasuntojen vaihtuvuus on pientä myös muissa pääkaupunkiseudun kunnissa.

Tampereella ja Kuopiossa asumisoikeusasuntojen vaihtuvuus on lähes pääkaupunkiseudun tasolla.

Turussa ja Jyväskylässä vaihtuvuutta on jonkin verran enemmän. Muista suurista kaupungeista poiketen Oulussa on eniten tarjontaa niin asumisoikeusasunnoissa kuin vuokra-asunnoissa.

Asumisoikeusasuntojen määrä selvässä kasvussa

Asumisoikeusasuntojen rakentaminen on ollut sidoksissa vuokra-asuntojen rakentamiseen. Kytkös poistettiin alkusyksystä 2014, mikä on mahdollistanut noin 1 500 asumisoikeusasunnon aloittamisen vuoden 2014 aikana. Viime vuosina on rakennettu keskimäärin 1300 asumisoikeusasuntoa vuodessa, joten asumisoikeusasuntojen määrä kasvaa selvästi vuoden 2014 aikana edellisiin vuosiin verrattuna.

Aran tilasto löytyy linkistä: http://www.ara.fi/fi-FI/ARAtietopankki/ARAn_selvitykset/Asumisoikeusasuntojen_markkinatilanne_ja%2831798%29

Suomessa oli vuoden 2014 alussa 40 500 asumisoikeusasuntoa, joista puolet sijaitsee pääkaupunkiseudulla tai sen kehyskunnissa. Seuraavaksi eniten asumisoikeusasuntoja on Tampereen (12 prosenttia) ja Turun seuduilla (yhdeksän prosenttia).

Asumisoikeusasuminen on vaihtoehto vuokra- ja omistusasumiselle. Asunnon saa sijoittamalla 15 prosenttia asunnon hinnasta, jonka jälkeen maksetaan kuukausittaista käyttövastiketta.

Suomen Vuokranantajat ry: Kiinteistöveron nosto kurittaa vuokralaisia

empty new room
Päättäjien mielestä liian kallis vuokra-asuminen on talousjarru Suomen talouden kehittymiselle. Vuokramarkkinoilla toimivien kansalaisten edunvalvontajärjestöt vastaavat, että valtio toimenpiteillään pakottaa kunnat tekemään päätöksiä, joilla nostetaan asumiskustannuksia. Myös kunnallisella tasolla päätettävien kiinteistöveron ja hoitokulujen veloitusperusteiden korotukset johtavat väistämättä asumiskulujen ja vuokrien nousuun. Tästä huolimatta korkeasta vuokratasosta syytetään yleisesti vuokranantajia tai rakennuttajia, ja vuokratulojen ajatellaan virheellisesti valuvan lyhentämättömänä suoraan omistajan ja rakennuttajan taskuun.

Vuokra koostuu useasta eri osasta; pääomakuluista eli koroista ja lyhennyksistä sekä lukuisista hoitokuluista, joiden kehittymiseen ei vuokranantaja eikä rakennuttaja voi vaikuttaa. Puhtaanapito-, lämmitys-, sähkö- ja vesimaksu ovat eriä, joiden veloitusperuste päätetään kunnallisella tasolla. Kunnallisten päätösten osuus näkyy myös kiinteistöverossa, joka muodostaa merkittävän erän hoitokuluista.

Kiinteistöveron korotukset käyvät eniten asuinrakennusten omistajien kukkaroille ja sitä pidetään siksi helppona keinona paikata ongelmissa olevaa kuntataloutta. Hallitus on tehnyt päätöksen korottaa kiinteistöveronkannan veroprosentteja siten, että yleisen kiinteistöveron veroprosenttien vaihteluväli nousisi 0,60—1,35 prosentista 0,80—1,55 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,32—0,75 prosentista 0,37—0,80 prosenttiin. Kiinteistöveron korotuksilla on kuitenkin kauaskantoiset vaikutukset asumiskustannusten nousuun. Korotus siirtyy väistämättä suoraan asukkaiden asumiskuluihin, nostaen vuokraa ja muita asumiskustannuksia.

Vuokramarkkinoilla toimivien kansalaisten edunvalvontajärjestöt vaativat, että kiinteistövero eriytetään toimitilojen ja asuntojen osalta, eikä korotuksia suunnata asuinrakennuksiin. Rakentamattoman tonttimaan osalta korotustarve on asuntopoliittisesti järkevää. Järjestöjen paikalliset edustajat pitävät tärkeänä, että asumiskustannuksien nousua pyritään hillitsemään pääkaupunkiseudun lisäksi myös muissa Suomen kasvukeskuksissa.

– Asuminen Suomessa on erittäin kallista verrattuna yleiseen eurooppalaiseen tasoon ilman veronkiristymistäkin, kommentoivat Lahden paikallisedustajat. Lahden kaupunki kaavailee noin 20 prosentin korotusta kiinteistöveroon. Näemme kestämättömänä sen, että muut kaupungit ottaisivat tästä mallia.

Vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa

Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 3,5 prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 3,0 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 3,2 prosenttia ja muualla Suomessa 2,9 prosenttia. ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 4,1 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 0,5 prosenttia ja ARA-asuntojen vuokrat 0,6 prosenttia.

Vuokrien ja kuluttajahintojen kehitys 2010=100:

asvu_2014_03_2014-11-07_tie_001_fi_001

Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asuntojen vuokrien neljännesvuositilastosta, joka perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon ja Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin.

Lähde: Asuntojen vuokrat, Tilastokeskus

KTI Kiinteistötieto Oy: Kiinteistökauppa vilkasta, toimitilojen vuokraaminen vaikeaa

Kiinteistöjen kysyntä on kasvanut sijoitusmarkkinoilla, ja kiinteistökauppavolyymi on korkeimmillaan sitten vuoden 2008. Matalat korot ja rahoituksen parantunut saatavuus vahvistavat kiinteistöjen asemaa sijoitusmarkkinoilla. Heikko taloustilanne puolestaan heijastuu toimitilojen vuokramarkkinoille. Tyhjän toimistotilan määrä ei osoita vähenemisen merkkejä, ja vähittäiskaupan haasteet ovat nyt kääntäneet myös liiketilojen vuokraamisen näkymät entistä heikommiksi.

Kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen kiinteistökauppojen kokonaisvolyymi nousi lähes kolmeen miljardiin euroon, mikä oli reilusti yli kaksinkertainen määrä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kiinteistökauppoja siivittää sekä ulkomaisten sijoittajien kasvava kiinnostus että kotimaisten sijoittajien kiinteistösalkkujen uudelleenjärjestelyt. Kiinteistökauppavolyymiä nostaa etenkin syyskuussa perustettu uusi logistiikka- ja teollisuuskiinteistöyhtiö Certeum Oy, joka osti 917 miljoonan euron arvosta kiinteistöjä Spondalta, Varmalta sekä kolmelta Spondan rahastolta. RAKLI-KTI Toimitilabarometriin vastanneet kiinteistöalan ammattilaiset uskovat vahvasti kiinteistökauppojen määrän kasvuun myös lähitulevaisuudessa. Erityisesti ulkomaisen sijoittajakysynnän uskotaan säilyvän vahvana. Kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen kaupoissa ulkomaisten sijoittajien osuus on noin 38 prosenttia.

Matalat korot ja rahoituksen saatavuus tukevat kiinteistösijoittamista

Pankkirahoituksen saatavuus kiinteistösijoituksiin on parantunut huomattavasti viimeisen vuoden aikana. Matalana pysyttelevä korkotaso vahvistaa myös kiinteistöjen asemaa sijoitusmarkkinoilla esimerkiksi korkosijoituksiin verrattuna. Siksi myös kotitalouksien sijoitusvaroja virtaa nyt aikaisempaa enemmän kiinteistömarkkinoille kiinteistösijoitusrahastojen kautta. Myös instituutiosijoittajille on perustettu edelleen uusia rahastoja. Kiinteistörahastot ovat tämän vuoden aikana ostaneet kiinteistöjä reilun puolen miljardin euron arvosta.

Helsingin keskustan ero muihin kaupunkeihin kasvaa

Vahva sijoittajakysyntä painaa parhaiden kohteiden tuottovaatimuksia alaspäin. RAKLI-KTI Toimitilabarometrin mukaan Helsingin keskustan toimistokiinteistöjen keskimääräinen nettotuottovaatimus laski 5,3 prosenttiin, ja parhaiden kohteiden tuottovaateet liikkuvat jopa alle viidessä prosentissa. Muissa kaupungeissa tuottovaatimukset ovat sen sijaan nousseet viimeisen puolen vuoden aikana, ja esimerkiksi Espoossa, Vantaalla ja Tampereella liikutaan nyt 7,0–7,3 prosentin tuottovaatimuslukemissa. Oulussa ja Jyväskylässä sijoittajat vaativat toimistokiinteistösijoituksilleen yli kahdeksan prosentin nettotuottoa.

Helsingin keskustan toimistovuokrat jatkaneet vielä nousuaan

KTI:n Helsingin keskustan uusia toimistovuokria kuvaava indeksi on noussut 2,6 prosenttia viimeisen vuoden aikana. Parhaiden toimistojen neliövuokrataso on vakiintunut reilusti yli 30 euroon, ja keskiarvovuokrakin on uusissa vuokrasopimuksissa noussut 27 euroon. RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa aiemmin positiivisena pysytellyt Helsingin keskustan toimistovuokraennusteiden saldoluku on nyt kuitenkin painunut negatiiviseksi, eli seuraavan puolen vuoden aikana useampi vastaaja ennustaa vuokrien laskua kuin nousua. Kaikissa muissa kaupungeissa näkymät ovat vielä tätäkin laskusuuntaisempia.

Tyhjän toimistotilan määrä edelleen kasvussa

KTI:n toimitilavuokrakannan mukaan vain noin 83 prosenttia suurten sijoittajien omistamista pääkaupunkiseudun toimistotiloista oli vuokrattuna syyskuun alun tilanteessa. Tyhjän tilan määrä on vähentynyt esimerkiksi Pasilassa ja Keilaniemessä, mutta vastaavasti kasvanut Sörnäisissä ja Aviapoliksen alueella. Selkeä enemmistö RAKLI-KTI Toimitilabarometrin vastaajista odottaa toimistojen vajaakäytön kasvavan edelleen tulevan puolen vuoden aikana.

Liiketilojen vuokramarkkinoilla käänne huonompaan

Liiketilojen vuokramarkkinoiden tilanne on pitkään ollut toimistoja parempi, mutta nyt RAKLI-KTI Toimitilabarometrin vastaajat arvioivat Helsingin keskustan hyvän liiketilan käyvän neliövuokratason olevan keskimäärin 109 euroa, kun vielä vuosi sitten lukema oli 120 euroa. KTI:n vuokratietokantaan tilastoidut uudet vuokrasopimukset ovat alkaneet pääosin aivan parhaiden sijaintien tiloista. Näissä vuokratasot ovat edelleen nousseet. Myös liiketiloissa Helsingin keskustan vuokraennusteiden saldoluvut ovat nyt painuneet selvästi negatiiviseksi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2009.