SRV myi logistiikkakiinteistön Keravalta Julius Tallberg-Kiinteistöille

”Kiinteistön erityisominaisuutena ovat erityisesti huolto- ja korjausliiketoiminnalle suunnitellut tehokkaat työtilat, niihin liitetyt modernit toimisto- ja asiakaspalvelutilat sekä riittävät piha- ja paikoitusalueet, jotka tukevat liiketoiminnan erityisvaatimuksia. Kiinteistön suunnittelussa ja rakentamisessa on otettu huomioon myös rakennuksen jatkokäyttö tuleville vuosille. Se muuntuu helposti myös perinteisempään logistiikkaan tai vaikkapa tuotannollisiin toimintoihin”, kertoo asiakkuusjohtaja Jenita KokkoniemiSRV:stä.

”Kohde on valmistunut vuonna 2014 ja se on täyteen vuokrattu pitkäaikaisin vuokrasopimuksin, joten se täyttää hyvin keskeiset sijoituskriteerimme”, Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n toimitusjohtaja Hannu Vuorela sanoo. Tehdyn kaupan jälkeen Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj: n vuokrasopimuskannan arvo nousee noin 68 miljoonaan euroon, mikä on yhtiön historian korkein luku.

Kiinteistö sijaitsee Keravalla Kercan logistiikka-alueella Keravan ja Vantaan rajalla kohdassa, josta pääradasta erkanee ratayhteys Vuosaaren satamaan. Alueella sijaitsee myös Anttilan logistiikkakeskus, jonka SRV rakensi vuonna 2010. Lisäksi SRV:llä on nyt myydyn kiinteistön naapurissa kaksi tulevaa logistiikkahanketta, joiden markkinointi ja käyttäjäneuvottelut ovat käynnissä.

VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2014: Vuokra-asuntomäärä kasvoi ja Lumo laajensi asumisen palveluita

2014-10-29 20_44_09-e310b2f3-8293-4a2b-a88f-d511ed100899.pdf - Nitro Pro 9

Katsauskausi tammi – syyskuu 2014

  • Liikevaihto oli 277,9 (258,6) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu perustui vuokraustoiminnan tuottojen kasvuun sekä vaihto-omaisuuskohteiden myyntiin.
  • Tulos ennen veroja oli 74,2 (66,7) miljoonaa euroa. Tuloskehitys perustuu ylläpitokustannusten hallintaan, pieneen vaihtuvuuteen, hyvään käyttöasteeseen ja alhaisiin rahoituskuluihin.
  • Konsernin omistuksessa oli 40 668 (40 262) vuokra-asuntoa 30.9.2014. Rakenteilla oli 964 (821) vuokra-asuntoa.
  • Konsernin bruttoinvestoinnit kauden aikana olivat 132,3 (170,0) miljoonaa euroa. Investoinnit koostuivat uudistuotanto- ja korjausinvestoinneista sekä valmiin kannan ostoista.
  • Omavaraisuusaste käyvin arvoin 30.9.2014 oli 41,8 (38,2) prosenttia.
  • Taloudellinen vuokrausaste oli korkea eli 98,1 (98,4) ja vaihtuvuus oli matala eli 19,8 (19,5) prosenttia.

Toimitusjohtaja Jani Nieminen:

– Tuloskehitys on jatkunut erittäin hyvänä. Rakenteilla oli katsauskauden lopussa yhteensä 964 asuntoa, jotka kaikki ovat vapaarahoitteisia. Tavoitteena on jatkaa mittavia investointeja sekä kasvattaa asuntotarjonnan määrää myös muissa Suomen kasvukeskuksissa. Tällä hetkellä vuokra-asuntojemme määrä on 40 668.

– Toimme markkinoille tänä syksynä uuden vuokra-asumisen brändin. VVO:n rinnalle on syntynyt markkinaehtoisen vuokranmäärityksen Lumo, joka tarjoaa laajan asumisen lisäpalvelujen valikoiman. VVO-konserniin kuuluu yli 40 000 asuntoa, joista yli 13 000 asuntoa on VVO- ja yli 26 000 Lumo-brändin asuntoa.

Liikevaihto ja tulos

VVO-konsernin liikevaihto 1.1.–30.9.2014 oli 277,9 (258,6) miljoonaa euroa.

VVO Vapaa -liiketoiminnan liikevaihto oli 146,2 (129,6) ja VVO Arava -liiketoiminnan 140,0 (137,1) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat molempien segmenttien vuokraustoiminnan tuottojen kasvu sekä VVO Vapaa -liiketoiminnan vaihto-omaisuuskohteiden myyntituotot.

Konsernin liikevoitto oli 108,1 (96,8) miljoonaa euroa eli 38,9 (37,5) prosenttia liikevaihdosta. Tulos ennen veroja oli 74,2 (66,7) miljoonaa euroa.

Tase ja rahoitus

Konsernin taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 2 544,9 (2 450,0) miljoonaa euroa. Oman pääoman määrä oli 539,8 (473,6) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste käyvin arvoin oli 41,8 (38,2) ja kirjanpitoarvoin 21,7 (19,8) prosenttia.

Kiinteistöomaisuus ja käypä arvo

Konsernin 30.9.2014 omistama vuokra-asuntokanta oli 40 668 (40 262) asuntoa. Niistä 19 880 (19 488) kuului VVO Vapaa -liiketoimintaan ja 20 788 (20 774) VVO Arava -liiketoimintaan.

Asuntovuokraus

Asuntojen taloudellinen vuokrausaste on erinomaisella tasolla ja oli katsauskaudella 98,1 (98,4) prosenttia. Katsauskauden aikana VVO:lle valmistui 550 (138) uutta pääosin vapaarahoitteista vuokra-asuntoa Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle.

Investoinnit ja kiinteistökehitys

Katsauskaudella käynnistyi 493 (408) asunnon rakentaminen. Rakenteilla oli katsauskauden lopussa yhteensä 964 (821) asuntoa, jotka kaikki ovat vapaarahoitteisia. Rakenteilla olevista asunnoista Helsingin seudulla sijaitsee 651 (588) asuntoa ja 313 (233) Suomen muissa kasvukeskuksissa.

Henkilöstö

VVO-konsernin henkilöstömäärä katsauskauden lopussa oli 335 (331) ja katsauskaudella keskimäärin 338 (345).

Linkit

Partners Group ja Niam valitsivat Ovenian johtamaan laajan kiinteistösalkun kohteiden kaupallisia ja teknisiä palveluita

Ovenia  on allekirjoittanut sopimuksen 65 toimisto- ja liiketilakohteen kiinteistöomaisuudenhoidosta. Niin sanotun Sisu Portfolion kohteet sijaitsevat ympäri Suomea ja ovat suurelta osin olleet jo aiemmin Ovenian hoidossa. Uuden sopimuksen myötä toimeksiantaja muuttuu ja palvelukokonaisuus laajenee.

Nordic Tower East Holdingin  kanssa solmitussa sopimuksessa palvelut tuotetaan suoraan rahastoyhtiölle, ja se sisältää jo aiemmin tuotettujen palveluiden lisäksi laajan kaupallisen johtamisen kokonaisuuden. Sopimukseen sisältyvät kohteiden tekninen manageeraus ja tekninen isännöinti, rakennuttaminen sekä vuokrahallintopalvelut sekä uusina palveluina salkun kiinteistökohteiden myynti ja vuokraus sekä kiinteistösalkun talous- ja yhtiöhallinnon johtaminen. Ovenia on hoitanut Sisu Portfolion kohteita aiemmin Sponda Rahastojen toimeksiannosta, ja sen on aiemmin omistanut Niam III -rahasto sekä Whitehallin hallinnoimat rahastot.

– Valintaamme vaikutti se, että Ovenia tuntee  salkun ja sen historian. Yrityksen kattava maanlaajuinen alueorganisaatio sekä paikallistuntemus luovat hyvät edellytykset kohteiden myynnille ja salkun kiinteistöomaisuuden hoidolle kokonaisuudessaan, sanoo Niamin Suomen johtaja Pekka Salakka.

– Uusi sopimus perustuu hyvälle työlle, jota salkun kohteiden osalta on tähän asti tehty sekä tätä kautta saavutetulle keskinäiselle luottamukselle asiakkaan kanssa. Vahvuutenamme on myös erinomainen valtakunnallinen vuokraus-, myynti- ja alueorganisaatiomme, kuvailee Ovenian Rahastot-asiakassegmentin johtaja Tommi Eriksson.

Handelsbanken: Asuntomarkkinoiden hiljaiseloon helpotusta ehkä vuonna 2016

  • Odotamme hintojen polkevan paikoillaan vuosina 2015–2016. Lähivuosina asuntojen hintoja kannattelee ensisijaisesti matalana pysyvä korkotaso.
  • Pääkaupunkiseudulla reaalihinnat ovat ylittäneet 1990-luvun romahdusta edeltäneen tason.
  • Kotitalouksien velkaantuminen on hidastunut, mutta tuloihin nähden asuntojen hinnat ovat yhä kallistuneet.

”Odotamme asuntomarkkinoiden alueellisen eriytymisen yhä jatkuvan ja asuntojen hintojen polkevan paikoillaan seuraavina kahtena vuotena. Jos Suomen talous ja työmarkkinat alkavat elpyä odotustemme mukaan, on mahdollista että asuntokauppa vilkastuu vuoden 2016 aikana”, tiivistää Handelsbankenin ekonomisti Tuulia Asplund .

Seuraavina kahtena vuotena pääkaupunkiseudun asuntojen hintojen odotetaan vaihtelevan -1 ja +3 prosentin välillä, kun taas pääkaupunkiseudun ulkopuolella hintojen muutoksen ennakoidaan vaihtelevan -3 ja +1 prosentin välillä.

”Jos pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat jatkavat nousuaan ja kotitalouksien tulojen kasvu jää aiempaa hitaammaksi, on riskinä hintakuplan syntyminen. Myös Suomen talousnäkymät ja kasvupotentiaali muodostavat aiempaa suuremman riskin asuntomarkkinoiden vakaudelle. Perusteita 2000-luvun alkupuolella nähdyn kaltaiselle asuntojen hintojen nopealle nousulle ei tulevina vuosina ole”, Asplund sanoo.

Viime vuosina asuntojen hinnat ovat suhteessa yleiseen talouden kehitykseen pitäneet pintansa kohtalaisesti. Matala korkotason ansiosta kotitaloudet ovat pystyneet hoitamaan lainansa, minkä lisäksi pääkaupunkiseudulla asuntojen hintoja on kannatellut myös tarjonnan heikko kasvu.

”Koska hinnoissa ei lähikuukausina ole juuri nousupaineita, on hyvin todennäköistä, että vuodesta 2014 tulee koko Suomen asuntomarkkinoilla lievästi laskevien hintojen vuosi”, Asplund sanoo.

Reaalihinnat hätyyttelevät aiempia ennätyksiä

Kuluttajahintainflaatioon suhteutetut asuntojen reaalihinnat olivat heinä–syyskuussa koko maassa keskimäärin lähes samalla tasolla kuin ennen kriisejä vuonna 2007. Pääkaupunkiseudulla reaalihinnat ovat nousseet selvästi vielä finanssikriisin jälkeen, kun taas muualla Suomessa hinnat ovat reaalisesti halvemmat kuin vuonna 2007.

”Pääkaupunkiseudulla reaalihinnat ovat selvästi ylittäneet 1990-luvun alun asuntomarkkinoiden romahdusta edeltäneen, alkuvuoden 1989 tason. Muun Suomen keskimääräinen hintataso on hetkellistä poikkeusta lukuun ottamatta pysynyt aiemman reaalihintaennätyksen alapuolella”, Asplund kertoo.

Tuloihin nähden asuntojen hinnat ovat kuitenkin yhä kallistuneet. Esimerkiksi 80 neliömetrin asunto maksoi vuoden 2007 alussa 4,5-kertaisesti keskimääräisen suomalaistalouden nettotulojen verran, kun kuluvan vuoden huhti–kesäkuussa kerroin oli 4,7.

Suomalaisilla vähän velkaa naapurimaiden kansalaisiin verrattuna

Suomessa kotitalouksien velkaantumisaste on lähes kaksinkertaistunut vuosituhannenvaihteesta. Kotitalouksien velkojen määrä suhteutettuna vuotuisiin verojen ja tulonsiirtojen jälkeisiin käytettävissä oleviin tuloihin oli kuluvan vuoden huhti–kesäkuussa 119,5 prosenttia.

Velkaantumisaste kohosi nopeasti vuosina 2002–2008. Finanssikriisin jälkeen nousutrendi on jatkunut, mutta vaimeampana.

Pohjoismaisiin naapureihin nähden velkaantumisaste on kuitenkin maltillinen, sillä Ruotsissa vastaava lukema on jo yli 180 prosenttia, Norjassa noin 200 prosenttia ja Tanskassa liki 300 prosenttia.

”Ruotsalaisilla ja tanskalaisilla on kuitenkin huomattavasti enemmän nettofinanssivarallisuutta. Norjalaisilla on puolestaan enemmän kiinteää varallisuutta, kuin meillä suomalaisilla”, Asplund vertaa.

Asuntolainamarkkinoissa eroamme myös muilta osin muista Pohjoismaista. Suomessa lähes kaikki asuntolainat on sidottu muuttuviin korkoihin, kun muualla yleisempiä ovat kiinteät korot. Suomalaiset ovat myös säntillisiä lainojen lyhentäjiä. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa pelkkien korkokulujen maksaminen asuntoluotoista on yleisempää.

Asuntomarkkinakatsaus kokonaisuudessaan(PDF)

L&T ja OP-Pohjola laajentavat yhteistyötään kiinteistöpalveluissa

Lassila & Tikanoja tuottaa OP-Pohjolan kiinteistöihin palvelukokonaisuuden, joka kattaa kiinteistöhuolto-, kiinteistötekniikka-, siivous- ja tukipalvelut. Tavoitteena on luoda viihtyisiä ja turvallisia työskentelyolosuhteita kustannus- ja energiatehokkuudesta tinkimättä.

L&T on tuottanut OP-Pohjola-ryhmälle siivous- ja jätehuollon palveluja usean vuoden ajan ja nyt yhteistyösopimus laajenee koskemaan kiinteistöpalvelujen kokonaisuutta OP-Pohjolan Helsingin päätoimipisteessä Vallilassa ja Helsingin OP:n konttoreissa.

Sisä- ja ulkoalueiden huollon lisäksi L&T huolehtii Helsingin Vallilan korttelin kiinteistöjen teknisten järjestelmien ylläpidosta ja energianhallinnasta. L&T hoitaa myös tilojen siivouksen sekä tukipalvelut, kuten aulaemäntä-, vastaanotto-, postitus-, logistiikka- ja lähettipalvelut.

”Tuotamme OP-Pohjola-ryhmälle palvelukokonaisuuden, joka ylläpitää kiinteistön arjen toimivuutta, kehittää tilojen käytettävyyttä ja energiatehokkuutta sekä tarjoaa tilojen käyttäjille viihtyisät ja turvalliset työskentelytilat. Vaihtoehtona yksittäisten palvelusuoritteiden ja useiden kumppaneiden kanssa toimimiseen, palvelukokonaisuuden hoitaminen yhden kumppanin kautta mahdollistaa tehokkaan töiden järjestelyn sekä palvelun laadun seurannan ja kehittämisen”, kertoo toimialajohtaja Petri Myllyniemi L&T:ltä.

”Yhteistyömme L&T:n ympäristöpalveluiden kanssa on tuottanut toiminnallemme positiivista lisäarvoa. Odotamme, että L&T:n laaja palvelukokonaisuus varmistaa meille laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut. Lisäksi meille on tärkeää, että palveluja kehitetään ja kiinteistöpalveluja tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena, sanoo Toimitilapalveluiden yksikönpäällikköAnne Koskela OP-Pohjolasta

Osakeasuntojen hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä vuoden 2014 kolmannella vuosineljänneksellä. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 1,3 prosenttia ja muualla Suomessa 0,2 prosenttia. Vuoden 2013 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat laskivat koko maassa 1,0 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 0,8 prosenttia ja muualla Suomessa 1,2 prosenttia.

Vanhojen osakeasuntojen hintojen kehitys, indeksi 2005=100:

ashi_2014_09_2014-10-28_tie_001_fi_001

Heinä-syyskuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta oli koko maassa 2 284 euroa, pääkaupunkiseudulla 3 582 euroa ja muualla Suomessa 1 698 euroa.

Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat laskivat koko maassa 0,8 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 1,5 prosenttia, kun taas muualla Suomessa hinnat laskivat 2,0 prosenttia.

Vuoden 2013 vastaavaan ajankohtaan verrattuna uusien osakeasuntojen hinnat nousivat koko maassa 0,5 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 1,0 prosenttia ja muualla Suomessa 0,2 prosenttia. Uusien osakeasuntojen keskineliöhinta oli koko maassa 3 453 euroa, pääkaupunkiseudulla 4 615 euroa ja muualla maassa 3 035 euroa.

Vanhojen osakeasuntojen tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta osakeasuntojen hintatilastosta, joka perustuu verohallinnon aineistoon. Ennakkotiedot sisältävät kaksi kolmasosaa vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kaupoista. Uusien osakeasuntojen tiedot perustuvat suurimpien rakennuttajien ja kiinteistönvälittäjien kauppahintatietoihin. Osakeasuntojen hintatiedot ovat saatavissa tarkemmin eri alueilta osoitteesta tilastokeskus.fi/til/ashi/tau.html .

Osakeasuntojen hinnat laskivat syyskuussa

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat koko maassa laskivat 1,2 prosenttia elokuusta syyskuuhun. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 1,3 prosenttia ja muualla Suomessa 1,2 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat laskivat koko maassa 1,9 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 1,7 prosenttia edellisvuodesta ja muualla Suomessa 2,1 prosenttia.

Vanhojen osakeasuntojen hintojen kehitys kuukausittain, indeksi 2010=100

ashi_2014_09_2014-10-28_tie_001_fi_002

Vuoden 2014 syyskuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 2 192 euroa, pääkaupunkiseudulla 3 546 euroa ja muualla Suomessa 1 661 euroa.

Osakeasuntojen hintojen kuukausitilaston ilmestyessä siinä on mukana tuoreimman tilastokuukauden osalta noin 40 prosenttia kaikista kaupoista. Kuukausitiedot tarkentuvat seuraavien kuukausien aikana siten, että vuoden lopulliset tiedot julkaistaan seuraavan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen julkaisun yhteydessä. Lisätietoja tietojen tarkentumisesta on löydettävissä erillisistä taulukoista.

Poikkeamat kuukausi- ja neljännesvuositilaston tulosten välillä johtuvat kuukausitilaston karkeammasta aluejaosta ja tilastojen eri painorakenteesta. Neljännesvuosi-indeksin perusvuotena on vuosi 2005.

Lähde: Osakeasuntojen hinnat, Tilastokeskus

ISS Palveluilta kiinteistönhuoltopalvelut Hoasin Helsingin keskustan ja Espoon asuinkiinteistöihin

ISS Palvelut ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas aloittavat laajan yhteistyön. Syyskuussa solmittu palvelusopimus kattaa Hoasin omistamien, Helsingin keskustassa ja Espoossa sijaitsevien noin 70 asuinkiinteistön kiinteistönhuoltopalvelut. Huoneistoja kiinteistöissä on noin 4000.

Sopimuskausi on kolme vuotta ja se käynnistyi 1.9.2014. Siihen liitetään sopimusalueelle mahdollisesti rakennettavat uudet kiinteistöt.

– On erinomaista, että näin laaja palvelusopimus saatiin solmittua ISS Palveluiden kanssa. Hoasilla on laaja asuntokanta, jonka huoltopalveluihin tarvitaan osaava kumppani, kertoo Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio.

– Pääkaupunkiseudulla ISS:n ja Hoasin välillä käynnistynyt yhteistyö on meille merkittävä kokonaisuus asuinkiinteistöjen kiinteistönhuollossa. Se tukee strategiaamme, jossa keskitymme isojen asiakkuuksien kiinteistöihin tarjottavien palveluittemme kestävään ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. Tätä kautta meille aukeaa mahdollisuus kehittää ja laajentaa palvelutarjontaamme tulevaisuudessa, ISS Palveluiden palvelujohtaja Jean Hanslin kertoo.

ISS:llä on vankka kokemus laajoista, kehittyvistä kiinteistönhuoltokokonaisuuksista.

– Asiakasratkaisumme tuo lisäarvoa Hoasin kiinteistöjen ylläpidolle. Panostamme erityisesti uuden kiinteistönhuollon sähköisen raportointijärjestelmän mukaisen toiminnan kehittämiseen. Sopimuksen myötä meillä on mahdollisuus pitkäjänteiseen yhteistyöhön, jonka tavoitteena on tuottaa opiskelijoille asianmukaiset olosuhteet asumiseen sekä säilyttää kiinteistöjen arvo tasalaatuisella ja ennakoivalla kiinteistönhoidolla, ISS Palveluiden aluepäällikkö Antti Hynynen toteaa.

Taloyhtiö, aloita talvivalmistelut nyt – vältä kiistat lumenkasauspaikoista (Katso myös video)

print_ZkaJbUeZPK

 

Lumenkasauspaikat ja niiden päivittäminen on hyvä katsoa yhdessä huoltomiehen kanssa.

Valmistautuminen talven tuloon aloitetaan kerrostaloyhtiöissä sisälämmityskauden alkaessa. Valmisteluihin on syytä varata aikaa vähintään kuukausi. Etenkin lumenkasauspaikat herättävät yhtiöissä joka vuosi keskustelua. 

Talven tuloon varautumisen tarkoituksena on ennen kaikkea taata taloyhtiön asukkaille viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö olosuhteista riippumatta. Valmistautuminen on syytä aloittaa hyvissä ajoin, jotta talven tulo ei aiheuta ikäviä yllätyksiä. 

web_9AOAKm8Vlm

Kun lumenkasauspaikatkin sovitaan etukäteen, ei aiheesta tarvitse enää talvella kiistellä.

– Kuukausi on varmasti minimi. Omissa kohteissani Espoossa pyrimme aloittamaan valmistelut syys–lokakuun vaihteessa, kun asuntojen sisälämmitys kytketään päälle, sanoo huoltomies Jukka Hällfors Lassila & Tikanojalta.

Kun patterit hohkaavat lämpöä asukkaiden koteihin, isännöitsijän ja huoltomiehen on suunnattava ajatukset tulevaan talveen. Yhdessä he ryhtyvät kartoittamaan, mitä hankintoja yhtiössä täytyy ennen talven tuloa tehdä ja mitä tarvikkeita yhtiöltä puolestaan löytyy jo valmiiksi. 

– Onko huollolla käytössään toimivat lumenluontivälineet, kuten lumikolat ja -lapiot? Tarvitaanko ”varokaa katolta putoavaa lunta tai jäätä”-puomeja, eristysnauhoja tai muuta erityistä, kuten aurauskeppejä? Onko hiekotusastia täynnä? Hällfors luettelee.



Pensaat mataliksi, keinut säilöön

Itse pihapiiri valmistellaan talvikuntoon leikkaamalla pihan koristepensaat alas, irrottamalla lasten leikkipaikan keinut talvisäilöön, kehottamalla asukkaita siirtämään polkupyörät niille tarkoitettuihin varastoihin ja laittamalla aurauskepit paikoilleen. Autojen lämmitystolppien toimivuus tarkistetaan hyvissä ajoin. 

– Useat valmistelut, kuten esimerkiksi pensaiden alas leikkuu tai pyörien siirtäminen pyöräkellareihin ehkäisevät esimerkiksi aurauksessa tapahtuvia vahinkoja ja lisäävät muutenkin pihan siisteyttä.

Muiden muassa parkkihallin ajoluiskan ja räystäskourujen jäätymisen estävä saattolämmitys laitetaan öiden pakastuttua päälle. Saattolämmityksellä varmistetaan, etteivät putket tai kourut jäädy ja vaurioidu.

Lamppukierrokselle säännöllisesti

Iltojen pimetessä ja valoisan ajan vähentyessä valaistuksella – ja etenkin ulkovaloilla – on suuri merkitys. Pihavalojen toimivuus tulee tarkastaa säännöllisin lamppukierroksin. Palaneet lamput tulee viipymättä vaihtaa uusiin. 

– Varalamppuja kannattaa varata talvikaudelle reilusti, Hällfors muistuttaa.

Päivänvalon vähentyessä myös porraskäytävien ja muiden yhteisten tilojen valaistuksen tulee olla kunnossa.

Paras lumenkasauspaikka – kokemus opettaa

Kerrostaloyhtiöissäkin lumenkasauspaikkojen sijainnit aiheuttavat paitsi päänvaivaa, myös kuumentavat tunteita. Moni kokee niiden haittaavan omaa liikkumistaan – varsinkin, jos lumen poiskuljetus ei ole säännöllistä tai riittävän tiheää. 

– Lumenkasauspaikat ja niiden päivittäminen katsotaan yhdessä huoltomiehen kanssa vuosien varrella hyviksi koettujen kasauspaikkakarttojen pohjalta, isännöitsijä Joona Kosonen VVO:lta kertoo. 

Kokemuksesta opitaan. Huoltomies Jukka Hällfors kertoo taloyhtiöiden olevan vuosi vuodelta paremmin talveen valmistautuneita. 

– Ainakin omissa kohteissani ikäviä yllätyksiä sattuu enää todella harvoin. 

Fakta: Taloyhtiön to do -lista loppusyksyyn
1. materiaalihankinnat: lumenluontivälineet, lamput, eristysnauhat ja –puomit, aurauskepit
2. hiekoitusastian täyttö
3. lämpötolppien toimivuus
4. ulkovalaistus
5. lumenkasauspaikat

Asuminen 2014 -tutkimus: Suomalaiset varautuvat jo korkojen nousuun – Hintojen kohoamiseen kasvukeskuksissa uskotaan

2014-10-25 16_45_15-bd0e3144-f2cc-491c-9089-6b1a1346cb11.pdf - Nitro Pro 9
Suomalaiset varautuvat asuntolainojensa korkomenojen nousuun selvästi aikaisempaa paremmin. Tämä käy ilmi Hypon Taloustutkimus Oy:llä teettämästä Asuminen 2014 -kyselytutkimuksesta.

Jo lähes kaksi kolmasosaa velallisista kertoo varautuneensa korkojen nousuun jollain tavalla. Vielä vuosi sitten osuus oli alle puolet.

Yleisin tapa varautua korkojen nousuun on säästäminen. Myös kiinteä korko ja korkokatto ovat lisänneet suosiotaan nyt, kun korot ovat ennätysalhaalla

Kansalaisista 58 prosenttia arvioi, että asuntojen hinnat nousevat edelleen kasvukeskuksissa. Laskua kasvukeskuksiin odottaa vain 10 prosenttia, kun muualle Suomeen hintojen pudotusta ennustaa lähes puolet haastatelluista.

Hypon teettämän tutkimuksen tuloksia esitellään 25.10. Helsingin Sanomien välissä jaettavassa Uudessa Suomessa. Tutkimuksen yhteenveto löytyy Hypon kotisivuilta www.hypo.fi.

Asuminen 2014 -tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Hypon toimeksiannosta. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 1002 henkilöä. Haastattelut tehtiin 20.-27.8.2014 keskitetysti Taloustutkimus Oy:n valvotusta puhelinhaastattelukeskuksesta Helsingistä.

Lahden Taloissa alhaisimmat vuokrankorotukset 15 vuoteen

Lahden Talojen aravavuokrat nousevat ensi vuoden alussa keskimäärin 1,8 prosenttia ja vapaarahoitteiset vuokrat 2,3 prosenttia. Korotukset ovat alhaisimmat 15 vuoteen. Niiden jälkeen Lahden Talojen arava-asuntojen painotettu keskivuokra on 10,64 euroa ja vapaarahoitteisten asuntojen 11,60 euroa neliöltä.

Vuonna 2015 Lahden Talot jatkaa vahvaa investointitahtiaan. Uustuotantoinvestointeihin varataan yhteensä 12,1 miljoonaa euroa ja perusparannusinvestointeihin 9,7 miljoonaa euroa.

Uusia vuokrataloja suunnitellaan Suitsikadulle Metsäkankaalle ja Uudenpellonkadulle Asemantaustaan. Lisäksi aiotaan käynnistää kaksi erityisryhmille suunnattua kohdetta: Hoivakoti Wellamon 2. vaihe vanhuksille Jalkarantaan ja ns. Torkontalo pitkäaikaisasunnottomille Ahtialaan. Näiden kahden hankkeen käynnistäminen riippuu ARA-rahoituksesta.

Perusparannuksia ja pienempiä korjauksia
Myös vanhoja kiinteistöjä korjataan vilkkaasti. Suurimmat perusparannuskohteet ovat Pirttiharjussa Sykekadun toimistokäytössä olleen talon muuttaminen asunnoiksi ja Kumpukatu 2:n ja 4:n saneeraus, jossa uusitaan mm. keittiöt, kylpyhuoneet, huoneistosaunat ja asuntojen pinnoitteet. Iso hanke on myös Ahtialassa Hyötilänkadulla, Harjupellonkadulla ja Kyläalustankadulla sijaitsevien rivitalojen saneeraus.
Perusparannusten rinnalla toteutetaan lukuisa määrä pienempiä talojen ja asuntojen korjauksia. Näihin varaudutaan budjetissa yhteensä 9,5 miljoonalla eurolla.

– Uskomme, että tässä suhdannetilanteessa pystymme toteuttamaan mittavat uudisrakennus- ja perusparannushankkeet kohtuullisin kustannuksin, toteaa toimitusjohtaja Juhani Jokelainen.

Tulevalla tilikaudella Lahden Talot -konsernin liikevaihto on noin 44 miljoonaa euroa. Liikevaihdolla mitattuna Lahden Talot on edelleen Lahden kaupunkikonsernin toiseksi suurin yritys.

Lahden Talot -konsernin hallitukset hyväksyivät yhtiöiden ensi
vuoden investointiohjelmat, talousarviot ja vuokrat kokouksissaan torstaina 23.10.