Verottajan uusi ilmoitusvelvollisuus herättää hämmennystä taloyhtiöissä

2014-08-20T14-40-5985

Kuukausittaiset urakkailmoitukset verottajalle ovat tuoneet uusia kuluja taloyhtiöille, joissa teetetään kalliita ja pitkäkestoisia remontteja. Vastuu tietojen antamisesta on taloyhtiöillä, mutta tavallisesti isännöintiyritys huolehtii niistä. Monelle taloyhtiön hallitukselle on kuitenkin jäänyt epäselväksi, mitä urakkailmoituksen hoitamiseen liittyy.

– Ilmoitteluun liittyvä työ muodostuu kolmesta osasta. Perusilmoitus annetaan siinä vaiheessa, kun urakka taloyhtiössä käynnistyy. Tämän jälkeen isännöitsijä ilmoittaa kuukausittain kaikista urakkaan liittyvistä laskuista. Urakan päättyessä annetaan vielä loppuilmoitus. Etenkin isoissa remonteissa ilmoitusten tekemiseen kuluu isännöitsijältä paljon aikaa, Isännöintiliiton lakiasiantuntija OTM Marina Furuhjelm selventää.

Tietyissä tilanteissa myös rakennustyömaalla työskentelevien henkilöiden tiedot pitää ilmoittaa verottajalle. Tähän liittyy Furuhjelmin mukaan jonkin verran epäselvyyksiä.

– On tärkeää, että taloyhtiöt nimeävät pääurakoitsijan tai muun urakoitsijan urakkasopimuksessa päätoteuttajaksi. Näin vastuu työntekijätietojen ilmoittelusta siirtyy taloyhtiöltä urakoitsijalle, Furuhjelm muistuttaa.

Verottajan uusi ilmoitusvelvollisuus astui voimaan heinäkuussa ja ensimmäiset ilmoitukset on pitänyt antaa syyskuun alkupuolella. Taustalla uudistuksessa on harmaan talouden kitkeminen rakennustyömailta.

Isännöintiliitto on laatinut aiheesta toimintasuosituksen taloyhtiön hallituksille ja isännöinnille.

VTT: Supereristeet kehittyvät vauhdilla – tavanomaisia ehkä jo huomenna

Kehityspolut tulevaisuuden rakennusvaippojen lämmöneristysratkaisuille

Markkinoilla on selkeä tarve uusille materiaali- ja tuoteratkaisuille, joiden avulla uudis- ja korjausrakentamisessa voidaan päästä lähes nollaenergiatason edellyttämään rakennusvaipan energiatehokkuuteen. VTT:n mukaan pääpaino tulee olemaan järjestelmäkehityksessä siten, että uusien ja olemassa olevien tuotteiden ominaisuudet voidaan hyödyntää tarkoituksenmukaisesti yhdessä tai erikseen.

VTT on kartoittanut lämmöneristämisen kehityspolkuja, jotka tehtiin markkinoiden, määräysten, tutkimuksen sekä teollisuuden tuotteiden ja palvelujen näkökulmista Suomen oloihin. Kehityspolut antavat hyvän näkemyksen tulevaisuuden rakennusten lämmöneristämistavoista ja -tavoitteista sekä niihin pääsemiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Niitä voidaan hyödyntää käytännön apuna kehitettäessä tulevaisuuden materiaali- ja tuoteratkaisuja.

Tuotteiden kehittäminen näkyy myös kustannustehokkuutena

Pääpaino rakentamisessa ja rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa tulee olemaan järjestelmien kehityksessä. Matalaenergiarakennuksen rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien tulee olla kokonaisuutena toimivia, jotta hyvin vähän energiaa kuluttava, ns. lähes nollaenergiatason rakennus voidaan toteuttaa.

Rakennusvaipan ratkaisujen tulee osaltaan vastata energiatehokkuuden parantamisen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tavoitteisiin. Haasteina ovat mm. rakenteiden paksuudet, uusien, kehittyvien tuotteiden ominaisuudet ja niiden vaatimukset, käyttöikä sekä soveltuminen rakentamiseen.

Toimivimmat kestävän rakentamisen ratkaisut voivat olla yhdistelmiä eri toimivuusominaisuuksien tuotteista. Tarvitaan koko rakennuksen toimivuuden ymmärtämistä ja tämän huomioon ottamista suunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon. Pelkkä lämmöneristemateriaali tai -tuote ei ole yksinään ratkaisu energiatehokkaaseen rakentamiseen.

Panostus uusien materiaalien, esimerkiksi ns. supereristeiden, tutkimukseen ja kehitykseen parantaa tuotteiden soveltuvuutta ja saatavuutta sekä pienentää käyttöönoton esteitä. Samalla olemassa olevien eristetuotteiden ominaisuuksien kehittäminen johtaa nykyistä edistyneempiin ja kustannustehokkaampiin ratkaisuihin. Supereristeiden lämmönjohtavuus määrittäjästä riippuen on alle 0,004 – 0,014 W/(mK). Nykyiset supereristeet voivat olla tavanomaisia tuotteita huomenna.

Rakennusten käytönaikaisen energian kulutuksen pienentäminen on yksi tärkeimmistä keinoista, joilla pyritään alentamaan kokonaisenergian kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Lähes nollaenergiatalot on asetettu uudisrakentamisen tavoitteeksi EU-maissa vuonna 2020.

Hankkeen lähtökohtana oli ympäristöministeriön esittämä tarve selvittää lämmöneristysratkaisujen kehitystä rakennussovellutuksiin Suomessa, ja tavoite sopi hyvin teollisuuden ja VTT:n tarpeisiin. Rahoittajina olivat ympäristöministeriö, Rakennustuotteiden laatusäätiö ry ja VTT.

Kehityspolut ja raportti verkossa http://www.vtt.fi/vtt_show_record.jsp?target=julk&form=sdefe&search=71954 

Isännöintiliitto: Putkiremontti on turhaan peikko

483894

Lähestyvä putkiremontti herättää usein turhaan pelkoa. Avain onnistumiseen on koota hankkeelle toimiva organisaatio.

Taloyhtiön putkiremontti hirvittää monia. Yle TV1 aloitti sunnuntaina 14.9. tositv-sarjan helsinkiläisen taloyhtiön putkiremontista, joka “mullistaa asukkaiden elämän”.

Isännöintiliitto muistuttaa, että hyvin johdetussa taloyhtiössä putkiremonttia ei tarvitse pelätä eikä se tule kenellekään yllätyksenä. Pitkäjänteisesti hoidetun taloyhtiön putkien kunto on osakkaiden tiedossa jo vuosia ennen putkiremontin tarvetta. Osakkaat valitsevat tiedon pohjalta, halutaanko korjaus tehdä ennakoivasti vai vasta, kun vuotovahingot käyvät kalliiksi.

Tärkeintä putkiremontissa on, että projektiin valitaan osaavat ammattilaiset. Isännöinti huolehtii siitä, että hankkeen organisaatiossa roolit ja vastuut on selvästi sovittu.

Putkiremontti ei aina aja pois

Putkiremontti ajaa asukkaat evakkoon vain silloin, kun remontissa uusitaan viemärit kokonaan. Silloin kylpyhuoneita ja keittiöitä ei voi käyttää viikkoihin. Sijaisasumiseen on sitä helpompi löytää ratkaisu, mitä aiemmin remontti on tiedossa.

Kun taloyhtiön kylpyhuoneet ovat nykyaikaisessa kunnossa, viemärit voidaan korjata myös sisäpuolelta rakenteita rikkomatta. Pitkiä käyttökatkoja ei tule, ja kotona voi asua remontin aikanakin.

Asukasviestintä ratkaisee tunnelman

Hyvin suunnitellun putkiremontin asukasviestintä alkaa viimeistään kaksi vuotta ennen rakennustöitä.

– Tiedotustilaisuuksiin ja kokouksiin kannattaa osallistua, jotta ymmärtää paremmin mistä on kyse. Jälkijättöinen “pulina” harmittaa kaikkia, sanoo toimitusjohtaja, isännöitsijä Ilkka Saarinen Isännöinti Ilkka Saarinen Oy:stä Tampereelta.

Isännöintiliiton vuosittainen Putkiremonttibarometri tehdään loppuvuodesta.

Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat vuonna 2013

Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna 2013 keskimäärin 3,99 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut nousivat edellisvuodesta 6,4 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asunto-osakeyhtiöiden taloustilastosta.

Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut 2012 – 2013:

asyta_2013_2014-09-12_tie_001_fi_001

Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 4,54 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa, nousua edellisvuodesta oli 3,7 prosenttia. Hoitokuluista suurin suhteellinen osuus, 23,8 prosenttia, meni lämmitykseen. Korjausten osuus hoitokuluista oli 22,5 prosenttia ja vedenkäytön 7,9 prosenttia. Rivitalo-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 3,25 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa.

Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden pääasiallisen tulonlähteen muodostivat hoitovastikkeet, jotka olivat vuonna 2013 keskimäärin 3,75 euroa neliöltä kuukaudessa. Asuinhuoneistojen hoitovastikkeet nousivat 4,3 prosenttia vuodesta 2012. Hoitovastikkeiden osuus yhtiöiden varsinaisista tuotoista oli 84,7 prosenttia. Vuokrien osuus oli 5,6 prosenttia ja käyttökorvausten 9,5 prosenttia. Kaikkiaan kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden tuotot nousivat 5,5 prosenttia vuodesta 2012.

Lähde: Asuntojen hinnat, Tilastokeskus

Habita juhlii 25-vuotista taivaltaan työn merkeissä

255713_552120408171427_1476890819_n
Suomen suurin itsenäinen kiinteistövälittäjä Habita tulee 13. syyskuuta toimineeksi neljännesvuosisadan asunto- ja kiinteistökaupan alalla. – Vaikka ajat muuttuvat, perusasiat pysyvät samana. Koti on aina ollut ihmiselle tärkeä, sanoo konsernijohtaja Jari Gardziella.

Kiinteistövälitysyritys Habita aloitti toimintansa vuonna 1989, taloudellisesti vaikeiden aikojen kynnyksellä. Ketju kasvoi voimakkaasti koko 2000-luvun, ja toimii tänä päivänä valtakunnallisesti noin 50 toimipisteen vahvuisena. Viime vuosina Habita on myös suunnannut kansainvälisille markkinoille, ja se on saavuttanut vankan jalansijan suosituissa vapaa-ajan kohteissa mm. Turkissa, Espanjassa ja Thaimaassa.

Konsernijohtaja Jari Gardziellan mukaan kiinteistövälityksen menestystekijät ovat yksinkertaisia perusasioita: palvelu, luotettavuus ja ammattitaito. – Monet ihmiset suhtautuvat kotiinsa tunteella ja siksi asuntokaupassa tarvitaan ammattilaisen apua. Hyvä kiinteistövälittäjä toimii asiakkaan hyväksi, puhuu totta ja on valmis sitoutumaan työhönsä. Saamamme asiakaspalautteen mukaan Habita koetaan luotettavana ja ammattimaisena kumppanina, siksi olemmekin menestyneet tällä toimialalla jo 25 vuoden ajan.

Habitan vahvuus kumpuaa myös omistuspohjasta ja itsenäisyydestä. – Emme ole sidoksissa pankkeihin, mikä mielestämme lisää asiakkaalle valinnan mahdollisuutta rahoitusratkaisuissa, toteaa Gardziella.

Habitassa uskotaan kansainvälisen asuntokaupan kasvuun. – Maapallo pienenee, ihmiset liikkuvat enemmän. Yhä useammalla on tilaisuus hankkia asunto ulkomailta, koska kotimaan kiinteistö tai osake on mahdollista realisoida joustavasti. Habita on osaava kumppani tässä kokonaisuudessa, ja lisäksi omat paikalliset asiantuntijamme varmistavat, että ulkomaisen kohteen kauppa sujuu luotettavasti ja jouhevasti, Gardziella toteaa.

Juhlan kunniaksi Habita antaa asiakkailleen 25 % alennuksen uusista toimeksiannoista. Tarjous on voimassa 25-vuotisjuhlapäivästä 13. syyskuuta 2014 alkaen 25 päivän ajan.

Linkit

Isännöintiliitto: Isännöintiala tarvitsee satoja uusia osaajia vuosittain

Irtisanomiset ruuhkauttivat median, mutta isännöintialalla suuri on tarve uusille osaajille, sillä noin puolet nykyisistä isännöitsijöistä jää eläkkeelle 10 vuoden sisällä.

Työnhakijat eivät vielä ole löytäneet isännöintialaa, sillä monissa alan yrityksissä kamppaillaan rekrytointihaasteiden kanssa. Isännöintiyrityksille tehdyn talousbarometrin (2014) mukaan vain 12 % isännöintiyrityksistä oli sitä mieltä, että pätevää työvoimaa on hyvin saatavilla. Alle kolmannes kyselyn vastaajista katsoi isännöinnin olevan alana tunnettu.* Isännöintiala työllistää Suomessa noin 5000 ammattilaista, joista suunnilleen 2500 on isännöitsijöitä.

Helpottaakseen osaavan työvoiman löytymistä isännöintialalle Suomen Isännöintiliitto avasi syyskuussa 2014 uuden palvelun. Isännöintialalle.fi -palvelu tarjoaa ratkaisun isännöintiyritysten kokemiin työvoimahaasteisiin ja toimii jatkossa isännöintialan työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamispaikkana.

– Palvelun avulla Isännöintiliitto haluaa auttaa jäsenyrityksiään innostamaan parhaat osaajat alalle, kertoo toimitusjohtaja Tero Heikkilä Isännöintiliitosta.

Samalla pyritään nostamaan alan profiilia työnhakijoiden keskuudessa. Nuoret eivät välttämättä löydä isännöintialaa, sillä alalle johtavia koulutuspolkuja on monia. Tie isännöitsijäksi käykin usein jonkin muun ammatin kautta. Isännöintialalle.fi kokoaa alan koulutusmahdollisuudet yhden osoitteen alle.

– Isännöintialan valtti ovat vakaat työllisyysnäkymät ja ammatin monipuolisuus. Vaikka ala on työllistymisen kannalta turvallinen, se ei ole tylsä. Isännöitsijänä pääsee käyttämään laaja-alaisesti osaamistaan taloushallinnosta juridiikkaan ja viestinnästä talotekniikkaan, kommentoi Heikkilä.

Yhteistyökumppanina hankkeessa on valtakunnallinen henkilöstöpalvelualan yritys StaffPoint.

– Olemme erittäin ylpeitä käynnistyvästä yhteistyöstä. Henkilöstöalan suunnannäyttäjänä StaffPoint tarjoaa vahvan HR osaamisen sekä HR- teknologian yhdistelmän isännöintialan käyttöön. Olemme iloisia voidessamme tarjota isännöintiyrityksille rekrytointipalveluja, joiden avulla alan kasvu ja kehittäminen on myös jatkossa mahdollista, sanoo StaffPointin Rakennus- ja logistiikka toimialan johtaja Harri Apell.

* Isännöintiyritysten talousbarometri 2014, Suomen Isännöintiliitto ry

Kiinteistöliitto: Kiinteistöverot ja vesikustannukset ripeässä nousussa

Kokkolassa edullisimmat, Lappeenrannassa korkeimmat kuntakohtaiset verot ja maksut taloyhtiöille. Taloyhtiöiden kustannustaakka on jatkanut nopeassa 3,4 prosentin vuotuisessa kasvussa. Vuodesta 2009 ns. indeksitalon kustannukset ovat nousseet peräti 33 prosenttia.

Asuinkerrostalojen hoitokuluista keskimäärin runsaat puolet menee kiinteistöveroon, kaukolämpö-, vesi- ja jätevesi- sekä sähkö- ja jätehuoltomaksuihin. Erot kaupunkien välillä ovat suuret. Vihdissä 60 neliön kaksiossa maksuihin hupenee noin 790 euroa ja Lappeenrannassa noin 570 euroa enemmän vuodessa kuin kaksiossa Kokkolassa.

Yli 30 000 asukkaan kaupungeissa kiinteistöverot ja maksut vievät keskimäärin 2,52 euroa neliöltä kuukaudessa. Tämä on yhdeksän senttiä vuoden takaista enemmän. Kiinteistöverot ovat nousseet eniten viime vuoteen verrattuna. Vakituisen asuinrakennuksen vero on noussut keskimäärin 14 ja tontin vero viisi prosenttia. Myös vesihuolto on noussut viisi prosenttia, mutta kaukolämmön keskimääräinen hinnannousu on hidastunut kahteen prosenttiin.

– Monissa kaupungeissa kaukolämpö on jopa halventunut, mutta hintojen nostaneiden kaukolämpöyhtiöiden korotukset ovat olleet verrattain korkeita. Jätehuoltokustannukset ovat nousseet keskimäärin prosentin. Kiinteistösähkön kustannukset ovat pysyneet edellisvuoden tasolla, Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero luettelee.

Lappeenranta nousi verojen ja maksujen kärkeen – Kokkola edelleen edullisin

 Yli 30 000 asukkaan kaupunkien vertailussa kuntakohtaiset vero ja maksut taloyhtiöille ovat korkeimmat Lappeenrannassa, jossa tämä tarkoittaa indeksitalossa 2,86 euroa huoneistoneliötä kohden kuukaudessa. Se on runsaat 82 000 euroa vuodessa, indeksitalon 2400 neliön huoneistoalalla. Lappeenrannassa verot ja maksut nousivat yhteensä 13 prosenttia edellisvuodesta. Eniten nousi vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero, miltei 70 prosenttia. Tontin kiinteistöverokin nousi kahdeksan prosenttia, ja kaukolämpö ja vesi noin 10 prosenttia.

Seuraavaksi eniten veroja ja maksuja maksetaan Hämeenlinnassa, Järvenpäässä, Nokialla, Rovaniemellä ja Jyväskylässä, joissa indeksitalo-yhtiöiden vuotuiset maksut ovat keskimäärin 2000 – 3000 euroa Lappeenrantaa pienemmät. Edullisinta keskusta-asuminen on Kokkolassa, missä indeksitalon kiinteistöverot ja maksut ovat noin 60 000 euroa vuodessa; toisin sanoen 79 senttiä neliöltä kuukaudessa vähemmän kuin kärkikaupunki Lappeenrannassa. Seuraavaksi edullisimmat suuret kaupungit ovat Oulu ja Rauma. Vertailuun tänä vuonna tullut Raahe on koko joukon toiseksi edullisin.

Toinen uusi vertailukunta, 29 000 asukkaan Vihti, nousi kaikkien vertailukuntien kalleimmaksi. Indeksitalo-kustannusten summa on siellä 3,18 euroa neliöltä kuukaudessa. Tämä on neljänneksen keskimääräistä enemmän.

Kiinteistövero puree yhä tiukemmin

Kiinteistöverojen maksettu määrä nousee kaikkialla vuonna 2014. Valtion uusien arvostusperusteiden lisäksi 90 kuntaa nosti yleistä kiinteistöveroprosenttia ja 87 kuntaa nosti vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia. Kokonaisuutena ottaen kiinteistöverotus kiristyi indeksitalossa keskimäärin 10 prosenttia.

Suurimmat indeksitalon kiinteistöverojen korotukset tapahtuivat tälle vuodelle Lappeenrannassa, jossa korotus oli yhteensä 36 prosenttia (rakennuksen kohdalla peräti 70 %). Myös Salossa, Järvenpäässä ja Valkeakoskella korotukset olivat runsaan neljänneksen luokkaa. Keveimmilläänkin korotukset olivat kaupunkikohtaisesti runsaat viisi prosenttia.

Tontista perittävä kiinteistövero vaihtelee kuuden tarkastellun muuttujan osalta eniten. Kun Helsingin Töölön indeksitalossa menee vastikkeesta 51 senttiä neliöltä kuukaudessa tontin kiinteistöveroon, monessa pienemmässä kaupungissa riittää keskustatontista alle 10 senttiä neliötä kohden. Erot johtuvat enemmän tontin verotusarvojen eroista kuin itse tontin veroprosenteista.

Rakennuksen kiinteistövero vaihtelee vähemmän, sillä verotusarvo on samanlaisilla kiinteistöillä kaikkialla sama. Maksattavaksi tulevan veron ero aiheutuukin puhtaasti asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttien eroista. Ankarin asuinrakennusten verottaja on tässä vertailuryhmässä Kokkola (29 snt/m2/kk). Myös monet Kaakkois- ja Itä-Suomen kaupungit sekä Salo verottavat indeksitaloa miltei yhtä paljon (27 snt/m2/kk).

Valtio määrittää kiinteistöveron minimiprosentit ja kunnanvaltuustot päättävät vuosittain veroprosentista lain sallimien vaihteluvälien puitteissa. Indeksitalon kaupungeista yhdeksällä on vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti haarukan alarajalla 0,32 prosentissa, joka tarkoittaa indeksitalossa 16 sentin neliökohtaista kustannusrasitetta kuukausitasolla. Näitä kaupunkeja ovat muiden muassa Helsinki, Espoo ja Vantaa. Kaikki muutkin sijaitsevat eteläisessä Suomessa.

Kaukolämmön hinta noussut aiempaa harvemmassa kaupungissa – myös hintojen laskua toteutunut 2014

Kaukolämmön perus- ja energiamaksuihin menee yli 30 000 asukkaan kaupunkien indeksitalossa keskimäärin 1,21 euroa neliöltä kuukaudessa, toisin sanoen miltei puolet kuntakohtaisista indeksitalo-kustannuksista. Kalleinta lämmittäminen on vertailukaupungeista Nokialla (1,58 euroa), Imatralla (1,49) ja Hämeenlinnassa (1,42). Edullisinta kaukolämpö on edelleen Kokkolassa (0,81 euroa), Oulussa (0,93 euroa) ja Vaasassa (0,94 euroa). Kaikkein korkein kaukolämmön vertailuhinta on Vihdissä (1,82).

Kaupunkikohtaiset kehityserot ovat kuluvana vuonna olleet isoja: 28 kunnassa kaukolämmön kokonaishinta pysyi ennallaan tai hieman laski. Yhdeksässätoista kunnassa hinnat nousivat.

Vesi jatkanut ripeää kallistumistaan – kiinteistösähkön hinta ennallaan

Veteen ja jäteveteen menee keskimäärin suurimmissa kaupungeissa 61 senttiä neliöltä kuukaudessa. Tämä on viitisen prosenttia vuoden takaista enemmän. Edullisimmat vesimaksut ovat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, jossa lukema on 49 senttiä neliöltä kuukaudessa. Myös Tampere ja Porvoo ovat edelleen alle 50 sentissä. Koko tarkastelujoukon halvin vesi on Raahessa, 44 senttiä neliöltä kuukaudessa.

Kalleinta vesi on Jyväskylässä 79 senttiä, jossa raaka- ja jäteveden hinta oli 27 prosenttia kaikkien vertailussa mukana olevien kuntien keskiarvoa korkeampi. Myös Rovaniemen, Uudenkaupungin ja Ylöjärven vesikustannus on selvästi yli 70 senttiä neliöltä kuukaudessa.

Kiinteistösähkön keskihinta pysyi edellisvuoden tasolla. Indeksitalon sähkölaskuun menee keskimäärin 18 senttiä neliöltä kuukaudessa. Vaihteluväli on kuntakohtaisesti 15 – 21 senttiä.

Jätehuolto lievästi aiempaa kalliimpaa

Jätehuollon kustannustaso on indeksitalo-määrityksin tänä vuonna keskimäärin noin prosentin edellisvuotta kalliimpaa. Jätehuollossa kaupunkien väliset kustannuserot ovat varsin suuria. Lahdessa ja Pirkanmaan kaupungeissa jätehuoltoon menee 11 – 13 senttiä asuinneliöltä kuukaudessa, mutta kalleimmat kaupungit ovat yli 25 sentin lukemissa. Kokonaiskustannuksiin vaikuttaa laskennassa mukana olevat ns. ekomaksut tai hyötykäyttömaksut, joita on käytössä noin 20 vertailussa mukana olevassa kaupungissa.

www.kiinteistoliitto.fi

*) Indeksitalo-vertailu:

Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen ns. indeksitalon veroja ja kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Indeksitalo on 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Nyt julkaistava Indeksitalo 2014 -tietoaineiston on kerännyt nyt ensimmäistä kertaa KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 50 kaupunkia ja kuntaa. Yli 30000 asukkaan vertailukaupunkeja on 37 kappaletta. Tiedot ovat syyskuun 2014 mukaisia.

Uudistunut Itis houkuttaa kauppapaikkana: Jättiketjut Gigantti ja Zara avaavat uudet liikkeet syksyllä

print_EzzTkqw353

 

Keväällä toteutetun asiakastutkimuksen mukaan ruokapalveluiden ja muotitarjonnan kysyntä on suurta – syksyn aikana Itis toivottaa tervetulleeksi useita tulokkaita sekä kaupan että ravintolamaailman puolelle.

Muotiketju Zara avaa Suomen suurimman myymälänsä Itikseen. Kodinelektroniikkajätti Gigantti puolestaan ottaa haltuun osan Itiksen Stockmannin entisistä tiloista. Keväällä toteutetun asiakastutkimuksen mukaan ruokapalveluiden ja muotitarjonnan kysyntä on suurta – syksyn aikana Itis toivottaa tervetulleeksi useita tulokkaita sekä kaupan että ravintolamaailman puolelle.

Itiksessä odotetaan vauhdikasta syksyä uusien myymäläavausten osalta. Stockmannin aikaisempi sijainti, yli 10 000 neliömetrin kolmikerroksinen tila, saa uuden vuokralaisen muun muassa Gigantista. Kodinelektroniikkaketjun lisäksi tilaan tulee sijoittumaan noin viisitoista muutakin myymälää.

Itis vahvistaa asemaansa myös muodin ostospaikkana, kun jo tällä hetkellä kauppakeskuksen tarjontaan kuuluva Zara-vaatemyymäläketju avaa lippulaivamyymälänsä myöhemmin syksyllä. Suomen suurin Zara on pinta-alaltaan noin 3000 m2, ja myymälän valikoimista löytyvät uusimmat trendit sekä naisille, miehille että lapsille.

Itiksen teettämän asiakastutkimuksen mukaan lähes puolet asiakkaista hakee käyntinsä aikana vaatteita ja asusteita, joka kymmenes puolestaan kodinelektroniikkaa. Itiksen kauppakeskusjohtaja Kirsi Feirikki iloitseekin uusista avauksista ja myymäläkonsepteista.

– Osa avauksista kuuluu normaaliin vuosittaisiin vaihtuvuuteen. Olemme tällä hetkellä uudistumisemme loppusuoralla, ja tämän syksyn avaukset tukevat asemaamme täyden palvelun kauppakeskuksena. Saimme tutkimuksen kautta asiakkailtamme paljon kiitosta monipuolisesta liike- ja palvelutarjonnastamme ja aiomme tietysti jatkaa samaan malliin.

Kauppakeskuksen houkuttelevuutta lisää myös vuokralaisten aktiivinen ote omien myymäkonseptien uudistamiseen.

– Muun muassa H&M laajensi valikoimaansa naisten, miesten ja lasten muodin osalta sekä toi Itikseen H&M Home -kodinsisustustuotteet, Kirsi Feirikki toteaa.

Alkuvuodesta Itiksen sisustus- ja käyttötavaratarjonta sai vahvistusta design-kauppaketju Tigerin avatessa uuden myymälänsä. Syksyn tulokkaita ovat laadukasta muotia tarjoava Womena, Itikseen palaava eksoottisen muodin ja sisustuksen liike Indiska sekä uudella konseptilla avaava Montin-koruliike. Kauneuspalveluihin oman lisänsä tuovat juuri avanneet Stand -parturi-kampaamo ja Seacret-kauneushoitola.

Myös ravintolapalveluilla suuri kysyntä

Kolmasosa Itiksen asiakastutkimukseen vastanneista ilmoitti käyttävänsä vierailun yhteydessä kahvila- ja ravintolapalveluita. Itiksessä ruokapalveluihin halutaan panostaa, ja tänä syksynä onkin tarjolla paljon uusia mielenkiintoisia makuja.

– Seuraamme tarkasti asiakkaidemme mieltymyksiä ruokapalveluihin liittyen. Seuraavaksi Itiksessa maistuvat laadukkaat aasialaiset maut ja raikkaat salaatit, sillä monipuolinen ravintolatarjonta vahvistuu syksyn aikana thaimaalaisella Thai Orchid -ravintolalla ja Johtocafella, Feirikki kertoo.

Näin tutkimus tehtiin: Asiakastutkimuksen toteutti Suomen tutkimustieto Kauppakeskus Itiksen toimeksiannosta. Tutkimus toteutettiin keväällä 2014, ja siihen osallistui 1011 suomalaista.

HSY toivoo kiinteistöjen siistivän pensaat jätetilojen ajoväylien varrelta

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY toivoo kiinteistöjen helpottavan jäteautojen liikkumista siistimällä ylikasvaneet pensaat ja puiden oksat jätetilojen ajoväyliltä. Jos jäteautojen ei ole turvallista peruuttaa kiinteistöjen pihoille, jäteastioiden tyhjennys saattaa jäädä tekemättä. Huono näkyvyys on turvallisuusriski ja voi johtaa auton ajautumiseen nurmikolle tai pihakiveyksille tai vaurioittaa esimerkiksi jäteautojen peilejä. Ajoväylän on oltava vähintään 3,5 metriä leveä ja 4 metriä korkea.

Pensaiden ja puiden oksien harventamisella ja siistimisellä voi merkittävästi parantaa jätekuljetusten sujuvuutta sekä alueella liikkuvien ja oleskelevien turvallisuutta. Oksat ja risut voi toimittaa puutarhajätteen vastaanottopaikoille. Pienerät voi toimittaa Sortti-asemille, siirtolavat ja kuorma-autokuormat toimitetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen Espooseen.

Lisätietoja puutarhajätteen lajittelusta ja vastaanottopaikoista:
http://www.hsy.fi/jatehuolto/jatteiden_lajittelu/puutarhajate_risut/Sivut/default.aspx

Isännöitsijöille tulee pätevyysjärjestelmä

Isännöintiliitto panostaa jatkossa entistä enemmän isännöinnin osaamisen kehittämiseen. Ensi vuodesta alkaen isännöitsijä voi osoittaa osaamisensa hakemalla henkilösertifiointia. Isännöintiliitto alkaa valmistella henkilöpätevyysjärjestelmää, joka otetaan käyttöön ensi vuonna. -Isännöitsijän pitää hallita laaja kirjo asioita. Pätevyysjärjestelmä auttaa asiakkaita arvioimaan isännöinnin ammattitaitoa. Se puolestaan tukee isännöitsijöiden osaamisen kehittämistä, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä kertoo.

Isännöintiliiton jäsenet ovat jo pitkään toivoneet, että isännöintialalla toimivien henkilöiden pätevyys pitäisi pystyä osoittamaan nykyistä selkeämmin. Järjestelmää valmistellaan syksyn 2014 aikana ja yksityiskohdat selviävät myöhemmin. Järjestelmän toteuttamiseksi Isännöintiliitto on rekrytoinut johtaja Kaisa Leiwon, joka on tehnyt pitkään töitä isännöitsijöiden kanssa. Leiwo aloittaa työt Isännöintiliitossa lokakuussa 2014.