Selvitys: Eniten asuntovelkataakkaa on suurten kaupunkien kehyskuntien asukkailla

print_6QOAPmYf43print_wrftBZO8K4

Asuntojen hintakehitystä seuraavat silmä kovana sekä asunnonostajat että asuntolainaa myöntävät pankit. Tuoreen selvityksen mukaan Pirkanmaalla asuvilla on suurin asuntolainataakka suhteessa alueen asuntokannan arvoon. Kiivaasta hintakeskustelusta huolimatta Helsingissä ei näyttäisikään muhivan välitöntä asuntokuplaa. Salossa ennustetta puolestaan synkentää viime vuosien asuntojen hintaromahdus.

Ulkomaiset sijoittajat ovat tuoneet kansainvälisesti taloudellisena riskimittarina pitkään käytetyn lainoitusasteen suomalaiseen asuntokauppakeskusteluun. Markkina- ja luottotietoyhtiö Bisnode vertaili, missä kunnissa asukkailla on eniten lainaa suhteessa alueen asuntojen arvoon. Kuntakohtainen lainoitusaste saadaan jakamalla kunnan asukkaiden yhteenlaskettu asuntolaina kunnan asuntokannan arvolla.

– Koti korkean lainoitusasteen kunnassa ei ole asunnonostajan kannalta paras mahdollinen vaihtoehto, sillä asuntokaupan taantuessa näillä alueilla piilee asuntojen hintakuplan mahdollisuus. Korkeimpien lainoitusasteiden kuntia yhdistää se, että niissä asuu tyypillisesti paljon nuoria lapsiperheitä, joilla on suuri asunto ja paljon asuntovelkaa, Bisnoden kehitysjohtaja Matti Rahikka selventää.

Helsingissä hinnat hirvittävät – lainoitusaste vaatimaton

Kunnan tai kaupungin lainoitusasteen ja omistusasunnossa asuvien osuuden välillä on selvä yhteys. Suurimpien kaupunkien kohdalla vähiten asuntovelkaa ja matalin lainoitusaste eli 11 prosenttia on Helsingissä. Suurin velkataakka ja 27 prosentin lainoitusaste puolestaan löytyy entisenä elektroniikkakaupunkina tunnetusta Salosta.

– Helsingissä tilanteeseen vaikuttaa osaltaan se, että vuokra-asuminen on pääkaupungissa erittäin yleistä. Toisaalta selvityksen mukaan voidaan myös todeta, että julkisesta keskustelusta huolimatta Helsingissä ei väijykään ainakaan välitöntä asuntojen hintakuplaa, Rahikka Bisnodesta sanoo.

Salossa asuntojen hinnat ovat tippuneet reilun kahden vuoden aikana miltei 12 prosenttia, mikä selittää suurta lainoitusastetta muihin isompiin kaupunkeihin verrattuna.

Markkina- ja luottotietoyhtiö Bisnode kerää ja jalostaa tietoja ihmisistä, yrityksistä, ajoneuvoista, kiinteistöistä ja rakennuksista. Tietoja käytetään mm. asiakasrekisterien päivityksiin, markkinoinnin kohdentamiseen ja riskienhallintaan.