Valtion tukemien asuntojen asumiskulut entistä kohtuullisemmiksi

f

Valtioneuvosto on tänään antanut asetuksen, joka edistää asumiskustannusten kohtuullisuutta valtion tukemassa asuntokannassa. Tasavallan presidentti vahvisti asetuksen taustalla olevat lakimuutokset joulukuun lopussa. Laki- ja asetusmuutoksilla toteutetaan useita pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman kirjauksia.

Tuleviin korjauksiin vain kohtuullinen varautuminen

Valtion arava- tai korkotukilainalla rahoitettujen vuokra- ja asumisoikeusasuntojen vuokrat ja käyttövastikkeet on määriteltävä omakustannusperiaatteen mukaisesti. Tällöin vuokrilla ja käyttövastikkeilla voidaan kattaa etupäässä vain talon rakentamisesta aiheutuneet pääomakulut sekä hyvän kiinteistönpidon edellyttämät asuntojen hoito- ja korjauskulut.

Omakustannusperiaatetta koskevat säännökset ovat jättäneet vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajille huomattavan paljon liikkumavaraa säännösten soveltamisessa. Tasavallan presidentin vahvistamat lakimuutokset täsmentävät kyseisiä säännöksiä. Tällä tavoin yhtenäistetään vuokrien ja käyttövastikkeiden määräytymisperusteita ja poistetaan eroja eri vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen omistamien asuntojen vuokra- ja käyttövastiketasoissa.

Tehtyjen lakimuutosten mukaan tuleviin korjauksiin varautuminen saa omakustannusperusteisissa vuokrissa ja käyttövastikkeissa olla enintään kohtuullista. Tänään annetulla valtioneuvoston asetuksella asetetaan konkreettiset enimmäisrajat sille, mitä on laissa tarkoitettu kohtuullinen varautuminen. Jos kyseessä on alle 20 vuotta vanha vuokra- tai asumisoikeustalo, vuokrissa tai käyttövastikkeissa perittävä varautuminen saa olla enintään yksi euro asuinneliötä kohti kuukaudessa. Vanhemmissa taloissa enimmäismäärä on kaksi euroa. Lisäksi omakustannusvuokrissa perittävän, omistajan omarahoitusosuudelle laskettavan koron määrä alennetaan asetusmuutoksella nykyisestä kahdeksasta prosentista neljään.

Muutoksilla hillitään vuokrien ja käyttövastikkeiden nousua ja estetään kohtuuttoman suuri tuleviin korjauksiin varautuminen. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2017 alussa, jotta vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajilla on riittävän pitkä aika muuttaa käytäntöjään uusia säännöksiä vastaaviksi.

Korkotukilainojen lyhentäminen nopeutuu laina-ajan alussa

Valtioneuvoston antamalla asetusmuutoksella muutetaan myös uusien korkotukilainojen lainanlyhennyksiä nykyistä etupainotteisemmiksi. Lainan lyhentäminen nopeammin laina-ajan alussa pienentää sekä omistajan että valtion riskejä. Muutoksella ei juuri ole vaikutuksia asukkaiden asemaan, sillä etupainotteisempi lyhennysohjelma nostaa asunnoista alkuvuosina perittäviä vuokria vain vähän. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA voi hyväksyä uuden lyhennysohjelman mukaisia korkotukilainoja 15.1.2016 alkaen.

Säästöpankkiryhmä: Vuokra-asumisen kallistuessa asuntoon sijoittaminen houkuttelee

l0ritulh4jejutwirvkt

Asunto soveltuu paitsi omaan asumiseen, myös pitkäaikaiseksi sijoituskohteeksi.

Asunto on suosittu sijoituskohde, koska se tuntuu konkreettiselta, helposti ymmärrettävältä ja vakaalta sijoituskohteelta, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Antti Toivanen.

– Turvallisuus – me kaikki haluamme sitä ympärillemme. Ihmiset pitävät siitä, että suurin varallisuuserä on turvallisesti sijoitettuna, tuoden vakaata tuottoa ja rahat takaisin. Korkojen kera.

Perusidea on Toivasen mukaan helppo: ostaa asunnon ja vuokraa sen. Ja jos ostaa lainalla, korkoja voi vähentää verotuksessa. Vuokratulot voivat riittää lainalla ostetun asunnon lyhennyksiin, jolloin vuokralainen käytännössä maksaa lainan. Mahdollinen arvonnousu voi tuoda kakun päälle koristeen, eli tuntuvan lisätuoton.

– Asuntosijoittaminen on arkisempaa, koko kansan huvia kuin aiemmin. Kiinnostukseen vaikuttaa paikoin ylikuumentunut vuokra-asuntomarkkina: mitä korkeammat vuokrat, sitä kiinnostavampi tilanne sijoittajalle.

Toivainen muistuttaa, että vuokrat ovat nousseet selvästi kuluttajahintoja voimakkaammin. Samalla ensiasunnon ostaminen on toisaalta tullut houkuttelevammaksi.

– Vuokra-asuntomarkkina on paikoin epäterveellä pohjalla. Osittain syynä on yleinen taloustilanne. Toisaalta tiukentunut talous- ja rahatilanne on ajanut ensiasunnon ostoa pohtivia vuokramarkkinoille.

Mikä suosion takana on?

Asuntosijoittamisen suosion takana on monta syytä. Yksi tulee Frankfurtista: Euroopan keskuspankki on taannut ennätyshalpoja lainakorkoja. Asuntolainaa ottaneet ovat hykerrelleet, mutta tallettajalle tilanne on ollut nihkeä. Perinteisesti suomalaiset ovat halunneet pitää suurta pahan päivän rahastoa, ihan historiallisistakin syistä, mutta nollakorot ovat muuttaneet kuviota. Jonkinlaista tuottoa etsivät ovat etsiytyneet joko osake- ja rahastomarkkinoille – tai asuntomarkkinoille.

– Näkemyksemme mukaan Suomen asuntomarkkinoilla tehdään viime vuoden tavoin yli 60 000 asunto- ja kiinteistökauppaa tänä vuonna. Asunnonostosaikeet ovat pysyneet kohtalaisella tasolla yleisen taloustilanteen huomioiden. Odotamme hintojen laskevan tänä vuonna 0,5–2 prosenttia rakennemuutosalueilla, mutta suurimmilla markkina-alueilla hinnat ovat jo kääntyneet lievään nousuun.

Asuntomarkkinoilla ei ole 1990-luvun jälkeen järissyt, Toivanen muistuttaa.

– En keksi mahdollista kriisiä, joka pudottaisi keskihintoja vaikkapa 20 prosenttia. Sen sijaan pienemmät 2–7 prosentin vaihtelut kuuluvat markkinatalouteen.

Mikä ajaa markkinaa?

Asuntomarkkinoilla on viime vuodet puhaltanut rakennemuutos: pienemmillä asunnoilla on kova kysyntä ja suurien ja kalliimpien asuntojen kysyntä on rajallisempaa. Pääkaupunkiseudulla sijoittajat ovat olleet kiinnostuneita viime aikoina nimenomaan vanhoista ja hyväkuntoisista asunnoista.
Toivasen mukaan asuntosijoittaja huomioi muutaman keskeisen ajurin.

– Kaupungistuminen on Suomessa vielä pientä muuhun Eurooppaan verrattuna – siksi Suomessa muuttoliike kaupunkien suuntaan tulee jatkumaan. Tässä terveet palveluita tarjoavat maakunnalliset veturit ja tietyt maakunta- ja kaupunkikeskukset voittavat sijoittajien mielenkiinnon.

Toivanen muistuttaa, että Suomessa rakennetaan vuosittain alle 25 000 uutta asuntoa, vaikka tarve olisi oikeasti 40 000. Väestö kasvaa muun muassa maahanmuuton myötä. Samalla väestö ikääntyy ja yksin asuvien määrä kasvaa.

– Toivon Suomeen terveempää työllisyystilannetta ja sopivaa seudullista ja oikeankokoisten asuntojen rakennuttamista. Esimerkiksi Helsingin seudulla on uhka: asuntomarkkinoiden kääntyessä nousuun hintakehitys uhkaa karata käsistä, koska uudistuotanto ei ole pysynyt väestönkasvun perässä.

Kohtuuhintaisen vuokra‐asumisen edistäjät (KOVA) ry: KOVA haluaa asuntopolitiikkaan kunnon remonttia

Kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille lisää tontteja, peruskorjauksiin lisää tukea ja rahoitukseen ennustettavuutta

Vuokra-asuntojen tuotannon ehdot on saatava pysyvästi kuntoon, vaatii Kohtuuhintaisen vuokra‐asumisen edistäjät ry (KOVA). Suurimpien suomalaisten kaupunkien vuokrataloyhtiöiden

perustama yhdistys julkisti tiistaina kolme teesiä, joiden kautta kaupunkien asuntopulaa pitäisi ratkoa ja jotka tukevat Suomen talouskasvua.

”KOVA haluaa herättää keskustelua ja nostaa vuokra-asumisen kunniaan. Kohtuuhintaisia asuntoja tarvitsevat tavalliset, työssäkäyvät ihmiset, joiden ulottumattomiin asumisen hinta on monin paikoin jo karannut. Asuntopolitiikka on koko Suomen asia, sillä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute hidastaa työvoiman liikkuvuutta ja sitä kautta talouskasvua”, KOVAn hallituksen puheenjohtaja ja Helsingin kaupungin asunnot Oy:n toimitusjohtaja Jaana Närö sanoi KOVAn tilaisuudessa Kuntatalolla aiemmin tänään.

Tilaisuuden avanneen asuntoministeri Pia Viitasen mukaan valtiovallalla ja KOVAlla on yhteinen tavoite: tehdä asumisesta entistä kohtuuhintaisempaa.

”Kohtuuhintainen vuokra-asuminen ja sen eteen tehtävät toimet ovat keskiössä ratkaistaessa ihmisten asunto-ongelmaa kasvukeskuksissa ja etenkin Helsingin seudulla. Valtiovallalla ja KOVAlla on yhteinen agenda, kun yritämme tehdä asumisesta entistä kohtuuhintaisempaa”, ministeri totesi.

KOVAn teesit:

1. Vuokra-asuntotuotannon ehdot pysyvästi kuntoon

Oikeudenmukaisuus edellyttää, että pysyvästi kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen osoitetaan pysyvästi kohtuulliset tukiehdot. KOVA haluaa käynnistysavustuksiin ja korkotukeen ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä.

2. Asuntokanta ajan tasalle korjausrakentamisella

Korjausrakentamisen rahoitus- ja tukiehdot pitää tuoda samalla viivalle uudistuotannon kanssa. Suomessa on paljon rakennuskantaa, joka alkaa kipeästi kaivata peruskorjauksia. Asuinalueita ei saa päästää rapistumaan.

3. Lisää tontteja kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille

Suomi tarvitsee kunnianhimoisempaa asuntopolitiikkaa. KOVA haluaa työskennellä yhdessä kuntien kanssa kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämiseksi ja tonttien tarjonnan lisäämiseksi. Nykyiset tavoitteet kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiselle eivät riitä.