Vuokranantajat: Pienvuokranantajat eivät kisko ylisuuria voittoja

2015-08-06 14_59_22-28ee4b20-1c6f-42fd-b4d6-142e356fc24a.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Syksyn vuokraussesongin käynnistyminen on nostanut pintaan keskustelun vuokrien noususta. Mitään merkkejä suurista korotuksista ei kuitenkaan näy. Suomen Vuokranantajien Pellervon Taloustutkimuksella teettämä selvitys osoittaa, että vuokratuotto on pysynyt vakaana kaksi vuosikymmentä. Vuokrankorotukset ovatkin ennen kaikkea seurausta vuokranantajalle lankeavista kohonneista kustannuksista ja asuntojen hintatason noususta.

”Vakaa tuottotaso kertoo, että yksityiset vuokranantajat eivät tavoittele ylisuuria voittoja. Vuokrien nousu johtuu ennen kaikkea ulkoisista tekijöistä. Esimerkiksi kiinteistöveron korotus tulee kohottamaan vuokranantajan kulurasitusta. Myös kiinteistönhoidon kustannukset jatkavat kasvuaan”, kommentoi tilannetta Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.
Vapaarahoitteisissa asunnoissa vuokrien nousu on ollut maltillisempaa kuin valtion tukemissa asunnoissa. Tilastokeskuksen mukaan vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2,8 prosenttia kun taas valtion tukemien ARA-asuntojen vuokrat nousivat 3,3 prosenttia. Koro-Kanervan mukaan ero selittyy tuetun tuotannon aiheuttamalla markkinoiden eriytymisellä: ”Tuetussa vuokra-asuntokannassa ehdot antavat mahdollisuuden tiettyyn tuottoon, jonka suuret institutionaaliset sijoittajat myös ulosmittaavat. Yksityinen pienvuokranantaja puolestaan joutuu elämään markkinatilanteen mukaan.”
Kokemukset vuokraustoiminnan arjesta kertovatkin, että yksityiset vuokranantajat ovat korotuksissaan maltillista ja paikoin vuokrien nousu on pysähtynyt. ”Takavuosien kaltaisia korotuksia vuokralaisen vaihtuessa ei tehdä. Joissakin kaupungeissa vuokrat joustavat jopa alaspäin. Tämä kertoo selkeästi siitä, että vuokra-antajat reagoivat herkästi vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja vuokralaisten maksukyvyn kehittymiseen. Tavoite numero yksi on kuitenkin saada asunto vuokralle”, Koro-Kanerva avaa tilannetta.
Ratkaisut vuokrapaineisiin löytyvät asuntopoliittisten ja verotuksellisten uudistusten läpiviemisestä. ”Vain kannustava toimintaympäristö varmistaa vuokra-asuntojen riittävän tarjonnan ja kohtuullisen vuokratason. Kaavailtu pienten osinkotulojen verovapaus tulee ulottaa koskemaan myös vuokratuloja ja vuokrauskäytössä olevien asuntojen perintöverokohteluun tulee hakea mallia yritysten sukupolvenvaihdoksia koskevasta sääntelystä.  Hallituksen on myös syytä laittaa pikaisesti toimeen hallitusohjelmassa sopimansa asuntopoliittiset toimenpiteet, joilla lisätään tonttituotantoa ja alennetaan rakentamisen kustannuksia”, peräänkuuluttaa Koro-Kanerva.

Vuokranantajat: Varaudu yhtiökokoukseen – älä niele vastikkeennousua pureskelematta

Taloyhtiölle maksettavat kiinteistön hoitokulut vievät keskimäärin noin kolmanneksen vuokratulosta. Isännöitsijän ja hallituksen taito suunnitella taloyhtiön ylläpitoa ja taloutta heijastuu suoraan hoitovastikkeen suuruuteen ja sitä kautta myös vuokriin. Lämmin ja vähäluminen talvi on tuonut merkittäviä säästöjä monille taloyhtiöille. Osakkaan kannattaakin penätä tarkka peruste vastikkeen nostamiselle.

-Sen sijaan, että kokouksessa nyökytellään hallituksen ja isännöitsijän vastikkeennostoesitykselle, keskustelun pitäisi käydä kiivaana siitä, miten vastike voitaisiin pitää ennallaan tai jopa laskea. Nousua ei saa niellä pureskelematta, peräänkuuluttaa Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Vastikenousun hillitseminen ei tarkoita korjauksien tekemättä jättämistä, vaan niiden ja muiden kulujen entistä tarkempaa suunnittelua. Suunnitelmallisuus ottaa löysät pois vastikkeista ja toisaalta estää ylimääräisten vastikkeiden perimiset loppuvuodesta. Tämän toteutuminen nojaa pitkälti isännöitsijän ammattitaitoon.

-Isännöitsijän palkkio voisi olla tulosperusteinen sen mukaan, kuinka hyvin hän onnistuu tuomaan pitkäjänteisiä säästöjä kiinteistön ylläpitoon, ehdottaa Koro-Kanerva.

Kiinnitä huomiota ainakin näihin asioihin, kun yhtiökokouksessa keskustellaan vastikkeista:

  1. Pienistäkin korjauksista on oltava kunnon kustannusarviot. Budjetin vuosikorjaustili ei saa olla tili, johon vain mätetään epämääräinen summa euroja ilman tarkempia selityksiä.
  2. Ellei suunniteltuja korjauksia ole, kassassa kannattaa pitää rahaa kahden-kolmen kuukauden vastikekertymän verran.
  3. Edellisen vuoden ylijäämän pitää siirtyä tämän vuoden budjettiin.
  4. Energia muodostaa hoitokuluista yli kolmanneksen. Käytönseurantaan ja tehostamiseen kannattaa investoida.
  5. Ylläpitokorjaukset, huolto, vakuutukset ja isännöintikin kannattaa kilpailuttaa säännönmukaisesti.

Vuokranantajat: Kohtuuhintainen vuokrataso saavutetaan yksityistä asuntotarjontaa lisäämällä

2014-10-14-14_02_12-2-240x300

Mia Koro-Kanerva, Toiminnanjohtaja, Suomen Vuokranantajat ry

Pelkästään valtion ja kuntien tuotannolla ei pystytä yksin ratkaisemaan kohtuuhintaisen asumisen ongelmaa, sillä kolmasosa kaikista vuokra-asunnoista on yksityisten vuokranantajien omistuksessa. Yli puolet yleisen asumistuen saajista asuu vapaarahoitteisessa asunnossa. Näin ollen yksityisten vuokranantajien merkitys pieni- ja keskituloisten asuntotarjonnassa on hyvin merkittävä. Kohtuuhintaisen vuokratason kannalta on erityisen tärkeää, että yksityisten vuokranantajien määrä kasvaisi etenkin kysytyillä alueilla. Tästä huolimatta viime vuosien verotukselliset ratkaisut ovat heikentäneet yksityisten vuokranantajien asemaa.

Kestävästi kohtuuhintainen vuokrataso saavutetaan kun tarjontaa on riittävästi kysyntään nähden joka segmentillä. Yksityisen vuokranannon houkuttelevuutta sijoituskohteena tulee vahvistaa järkevillä verotusratkaisuilla ja vuokranantoon sisältyvän riskin madaltamisella. Näin voidaan houkutella nykyistä laajamittaisemmin myös yksityistä pääomaa vuokra-asuntokantaa kasvattamaan.

-Keskittyminen pelkästään julkisesti tuetun tuotannon edistämiseen ei ole järkevää, sillä pelkästään 5 prosentin lisäys yksityiseen vuokra-asuntokantaan toisi markkinoille jopa 13.000 uutta vuokra-asuntoa, kommentoi Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Kiinteistön ylläpidon kustannukset ovat viime vuosina poikkeuksetta nousseet inflaatiota voimakkaammin. Valtio voi omilla toimillaan ja erityisesti verotuksellisilla ratkaisuillaan hillitä kustannusten kasvua. Tämä koskee esimerkiksi energiaverotusta ja kiinteistöverotusta.

-Se, että yksityisten vuokranantajien verotusta voimakkaasti kiristetään ja koko asuntojen ylläpitoon liittyvää verorasitusta kasvatetaan, uhkaa pudottaa pelistä ison porukan yksityisiä vuokranantajia, sanoo Mia Koro-Kanerva.

Suomen Vuokranantajat ry: Kiinteistöveron nosto kurittaa vuokralaisia

empty new room
Päättäjien mielestä liian kallis vuokra-asuminen on talousjarru Suomen talouden kehittymiselle. Vuokramarkkinoilla toimivien kansalaisten edunvalvontajärjestöt vastaavat, että valtio toimenpiteillään pakottaa kunnat tekemään päätöksiä, joilla nostetaan asumiskustannuksia. Myös kunnallisella tasolla päätettävien kiinteistöveron ja hoitokulujen veloitusperusteiden korotukset johtavat väistämättä asumiskulujen ja vuokrien nousuun. Tästä huolimatta korkeasta vuokratasosta syytetään yleisesti vuokranantajia tai rakennuttajia, ja vuokratulojen ajatellaan virheellisesti valuvan lyhentämättömänä suoraan omistajan ja rakennuttajan taskuun.

Vuokra koostuu useasta eri osasta; pääomakuluista eli koroista ja lyhennyksistä sekä lukuisista hoitokuluista, joiden kehittymiseen ei vuokranantaja eikä rakennuttaja voi vaikuttaa. Puhtaanapito-, lämmitys-, sähkö- ja vesimaksu ovat eriä, joiden veloitusperuste päätetään kunnallisella tasolla. Kunnallisten päätösten osuus näkyy myös kiinteistöverossa, joka muodostaa merkittävän erän hoitokuluista.

Kiinteistöveron korotukset käyvät eniten asuinrakennusten omistajien kukkaroille ja sitä pidetään siksi helppona keinona paikata ongelmissa olevaa kuntataloutta. Hallitus on tehnyt päätöksen korottaa kiinteistöveronkannan veroprosentteja siten, että yleisen kiinteistöveron veroprosenttien vaihteluväli nousisi 0,60—1,35 prosentista 0,80—1,55 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,32—0,75 prosentista 0,37—0,80 prosenttiin. Kiinteistöveron korotuksilla on kuitenkin kauaskantoiset vaikutukset asumiskustannusten nousuun. Korotus siirtyy väistämättä suoraan asukkaiden asumiskuluihin, nostaen vuokraa ja muita asumiskustannuksia.

Vuokramarkkinoilla toimivien kansalaisten edunvalvontajärjestöt vaativat, että kiinteistövero eriytetään toimitilojen ja asuntojen osalta, eikä korotuksia suunnata asuinrakennuksiin. Rakentamattoman tonttimaan osalta korotustarve on asuntopoliittisesti järkevää. Järjestöjen paikalliset edustajat pitävät tärkeänä, että asumiskustannuksien nousua pyritään hillitsemään pääkaupunkiseudun lisäksi myös muissa Suomen kasvukeskuksissa.

– Asuminen Suomessa on erittäin kallista verrattuna yleiseen eurooppalaiseen tasoon ilman veronkiristymistäkin, kommentoivat Lahden paikallisedustajat. Lahden kaupunki kaavailee noin 20 prosentin korotusta kiinteistöveroon. Näemme kestämättömänä sen, että muut kaupungit ottaisivat tästä mallia.