Asumismenot kasvavat yhä – Tulojen kasvu parantaa kotitalouksien asemaa

b49c668c-6b3f-43f3-8db7-0dbe79a67a30-w_960

Suomalaisten asumismenot kasvavat vuosina 2018-2020 keskimäärin arviolta 2,1 prosentin vuosivauhtia, kertoo Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon taloustutkimuksella PTT:llä teettämä asumismenoselvitys. Vaihtelu asuinpaikan, asumismuodon ja kotitalouden tyypin mukaan on kuitenkin suurta.

Samoin vaihtelee se, miten suuren osan käytettävissä olevista nettotuloista asumismenot nielaisevat. Esimerkiksi kerrostalossa vuokralla asuvan lapsiperheen tuloista asuminen vie vajaat 21 prosenttia, kun omakotitalossa yksin asuvalla eläkeläisnaisella osuus voi olla lähes 40 prosenttia.

”Asumismenojen kehityksessä matalat korot ovat suosineet viime vuosina omistusasujia. Viitekorkojen nousu kuitenkin kasvattaa asumismenoja lähivuosina. Omakotitaloissa energiakulut vaikuttavat myös paljon – öljylämmitteisissä kulut nousevat enemmän kuin sähkölämmitteisissä”, kertoo PTT:n ekonomisti Lauri Vuori.

Vuokra-asujien tulot kasvavat nopeammin kuin asumismenot

Lauri Vuoren mukaan kiinnostava havainto selvityksessä on, että hyvän talouskehityksen ansiosta palkat nousevat seuraavien parin vuoden aikana nopeammin kuin vuokrat. Tällöin vuokra-asujilla asumismenojen osuuden kasvu käytettävistä olevista tuloista taittuu. Keskituloisella omistusasujalla tulot ja asumismenot kehittyvät samaa tahtia.

Selvityksen erityisteemana on tänä vuonna kotitalouksien velkaantuminen, jota on suitsittu muun muassa lainakattosääntelyä kiristämällä. Jos velan määrä on suuri, pienikin korkojen nousu voi kasvattaa asumismenoja merkittävästi.

”Monet asumismenoihin vaikuttavista tekijöistä ovat korkosidonnaisia. Asunto- ja taloyhtiölainojen lisäksi korkojen nousu voi vaikuttaa epäsuorasti asumismenojen kasvuun esimerkiksi muiden osakkaiden maksuvaikeuksien tai luottorajoitteiden kautta”, Vuori sanoo.

Asumismenojen kasvun taittuminen ja ansiotulojen viime vuosia nopeampi kasvu on ollut tervetullut käänne sekä omistus- että vuokra-asujien kannalta.

”Suomen talouden tasapainottaminen ja kasvu sekä maailmantalouden kehitys ovat alttiita merkittävälle epävarmuudelle, joten seesteisen talouskehityksen jatkumiseen nollakoroilla ei voida tuudittautua”, huomauttaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Korjaustarpeet ja sähkölasku kiristävät omakotiasujien taloutta

Vuodesta 2011 lähtien toteutettu selvitys osoittaa, että asumismenot ovat kasvaneet tällä vuosikymmenellä jyrkästi. Omakotiliitto haluaa kiinnittää huomion korkeiden asumismenojen ja kotitalouksen velkaantumisen lisäksi asuinkiinteistöjen huolto- ja korjaustarpeeseen.

”Lähes kymmenvuotisen taantuman aikana monessa kotitaloudessa tulot riittivät vain välttämättömimpiin kuluihin. Tällä hetkellä runsaalla 15 prosentilla väestöstä tulot eivät riitä kattamaan asumismenoja, ja asumistukea maksetaan Suomessa jo yli kaksi miljardia euroa vuodessa. Moni kotitalous on hyvin asuntovelkainen, ja lainoihin on haettu lyhennysvapaita. Nyt kansantalouden kasvaessa on syytä korjata kotitalouksien omaa taloutta, lyhentää lainaa, varautua korkojennousuun ja erityisesti huoltaa sekä kunnostaa kiinteistöjä”, toteaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Savolainen muistuttaa, että monessa kotikiinteistössä tarvitaan investointeja rakennuksen laitteiden ja järjestelmien sekä energiatehokkuuden parantamiseen. Lisäksi säiden ääri-ilmiöt lisäävät korjaustarpeita muun muassa ilmastointiin sekä muuhun sääsuojaukseen.

”Ei pidä myöskään unohtaa, että jakeluverkkoyhtiöiden investoinnit säävarmaan sähköverkkoon ovat nostaneet sähkön siirtomaksut erittäin korkeiksi eri puolilla Suomea. Nämä kaikki kasvattavat edelleen kotitalouksien asumismenoja”, Savolainen korostaa.

Valtaosalla taloyhtiöistä vain vähän velkaa – Tilastointi laitettava kuntoon

Taloyhtiölainojen merkittävä kasvu on noussut suomalaisessa keskustelussa kärkiteemojen joukkoon. Kiinteistöliiton karkean arvion mukaan viime vuosien korjausrakentamisen kasvu sekä keskimääräisen laina-ajan lievä nousu ja lyhennysvapaat selittävät yhtiölainojen kasvusta noin 40 prosenttia, ja uusien taloyhtiöiden isot velkaosuudet runsaat puolet. Taloyhtiöiden velkaantuminen korostaa ammattimaisen ja ennakoivan taloudenpidon tärkeyttä sekä taloyhtiöissä että osakkeenomistajilla.

”Reippaasta riskikeskustelusta huolimatta on syytä muistaa, että valtaosa Suomen taloyhtiöistä on vain vähän velkaantuneita, ja nämä pystyvät hyvin rahoittamaan korjaushankkeensa lainarahalla. Tavanomainen pankkilaina on yleisin rahoitusmuoto Kiinteistöliiton kyselyiden perusteella”, Jukka Kero sanoo.

Yhtiölainakeskustelun tuoksinassa on käynyt ilmi, että tilastoinnissa on kehittämisen varaa. Kotitalouksien ja koko asuntosektorin vastuiden määrä ja jakautuminen ovat epäselviä, mikä on omiaan myös sekoittamaan asioista käytyä keskustelua. Kiinteistöliitto kannustaakin Tilastokeskusta, Finanssivalvontaa ja rahoituslaitoksia entistäkin parempaan yhteistyöhön, joka koituisi kansantalouden ja sen toimijoiden eduksi.

Kiinteistöverouudistus huolettaa

Käynnissä olevan kiinteistöverouudistuksen tarkoituksena on lisätä verotuksen oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä, mikä on Omakotiliiton mielestä järkevää. Omakotiliitto on kuitenkin erittäin huolissaan siitä, että kiinteistöverolakien käsittely jaetaan kahteen osaan, jolloin tänä syksynä päätetään arvostamisperusteista ja vasta myöhemmin kiinteistöveroprosenteista. Kiinteistöveron määrä on moninkertaistunut olemassaolonsa aikana, eivätkä kotitaloudet ole varautuneet sen jatkuviin korotuksiin.

”Ei ole hyväksyttävää, että verouudistus jaetaan kahteen osaan, jolloin vaikutusarviointeja on mahdotonta tehdä. Tämä vähentää erityisesti kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia, eikä missään tapauksessa lisää verotuksen läpinäkyvyyttä tai luottamusta kansalaisten keskuudessa”, Savolainen toteaa.

Asumismenot-selvitys on toteutettu vuodesta 2011 lähtien. Laskelmissa asumismenoihin on otettu mukaan kaikki sellaiset menot, jotka ovat pois muusta kuukausittaisesta kulutuksesta ja säästämisestä. Tämän vuoksi mukana ovat myös lainojen lyhennykset, jotka kerryttävät velallisen varallisuutta. Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto ovat tilanneet selvityksen PTT:ltä.

SRV:n asuntomyynti ylsi kesäkuussa uusiin ennätyslukemiin

SRV:n asema yhtenä Suomen kasvukeskusten asuntotuotannon kärkiyhtiönä vahvistuu entisestään. Kesäkuussa saavutettiin uudet asuntomyynnin ennätysluvut, kun asuntoja myytiin Suomessa kaikkiaan 150 kappaletta.

”Kesäkuun asuntomyyntiennätys on osoitus ei vain SRV:n huipputason asuntomyyntitiimistä vaan myös ennen kaikkea siitä, että olemme onnistuneet keskittämään asuntotuotantomme alueille, missä on asuntomarkkinoiden yleisestä, hieman haasteellisesta tilanteesta huolimatta vetovoimaa. Talouden epävarmuus on saanut kuluttajat entistä harkitsevaisemmiksi asunnonvaihdon suhteen mutta nyt on jo hieman nähtävissä luottamuksen kasvua ja ostopäätöksiä uskalletaan tehdä. Suurin kysyntä on pienistä, kohtuuhintaisista asunnoista”, Suomen asuntoliiketoiminnasta vastaava johtaja Antero Nuutinen sanoo.

Eniten asuntoja myytiin pääkaupunkiseudulla yksityisille kodinostajille, yhteensä 67 kappaletta. Tampereella kauppoja solmittiin kesäkuun aikana yhteensä seitsemän kappaletta. Lisäksi muissa kasvukeskuksissa toteutettiin muutamia kauppoja. Näiden lisäksi SATOn kanssa solmittiin Espoon Niittykummun metrokeskuksen yhteyteen rakennettavassa Niittyhuipussa kaikkiaan 75 asuntoa koskeva kauppa.

Asuntotuotannon vahva tilanne näkyy myös SRV:n tilauskannassa. Kesäkuun alkuun mennessä SRV on käynnistänyt jo yli 1 200 uuden kodin rakentamisen pääkaupunkiseudulla sekä muun muassa Tampereen ja Turun seudun kasvukeskuksissa ja lisää kohteita uskotaan käynnistyvän myös loppuvuodesta. Näistä yli 630 on omaperusteisia asuntokohteita eli suoraan kuluttajille myytävää tuotantoa. Kaikki kohteet sijaitsevat hyvillä paikoilla joukkoliikenneyhteyksien äärellä ja niitä koskevat aloituspäätökset on tehty onnistuneen ennakkomarkkinoinnin tuloksena. Lisäksi eri asuntosijoittajien kanssa on sovittu yli 270 asunnon rakentamisesta ja neuvottelu-urakkasopimuksia on yli 300 asunnon rakentamisesta.

SRV tulee strategiansa mukaisesti vahvistamaan asuntotuotantoaan jatkossakin keskittyen Suomen kasvukeskuksiin ja siellä erityisesti keskustoissa sijaitseviin omaperusteisiin hankkeisiin.

Ahtaasti asuminen yleistyi edelleen pääkaupunkiseudulla vuonna 2014

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2014 lopussa 2,6 miljoonaa asuntokuntaa, joista yksinasuvia oli 1,1 miljoonaa eli 42 prosenttia kaikista asuntokunnista. Ahtaasti asuminen jatkoi yleistymistä pääkaupunkiseudulla. Ahtaasti asuminen yleistyi etenkin vieraskielisissä asuntokunnissa. Koko maassa oli 227 000 ahtaasti asuvaa asuntokuntaa, joihin kuului 937 000 henkilöä.

Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista, %

asas_2014_2015-05-26_tie_001_fi_001

Vuonna 1989 kahdesta miljoonasta asuntokunnasta asui ahtaasti 19 prosenttia (384 000 asuntokuntaa) ja vuonna 2014 vastaava osuus oli enää noin 9 prosenttia (227 000 asuntokuntaa).

Pääkaupunkiseudulla ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista laski aina vuoteen 2005 saakka, minkä jälkeen osuus on kasvanut vuosittain. Pääkaupunkiseudulla ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä oli matalimmillaan vuonna 2006, jolloin ahtaasti asui 46 700 asuntokuntaa. Vuonna 2014 pääkaupunkiseudun 534 000 asuntokunnasta asui ahtaasti 10,5 prosenttia eli 56 000 asuntokuntaa.

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa huoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Ahtaasti asuvalla asuntokunnalla tarkoitetaan asuntokuntaa, johon kuuluu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun.

Ahtaasti asuminen yleistyi vieraskielisissä asuntokunnissa

Ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä on kasvanut etenkin asuntokunnissa, joihin kuuluu vähintään yksi vieraskielinen henkilö. Vieraskielisten ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä on kaksinkertaistunut vuosien 2005–2014 välillä. Vuonna 2014 kaikista ahtaasti asuvista asuntokunnista oli vieraskielisiä 18 prosenttia. Vieraskielisiin ahtaasti asuviin asuntokuntiin kuului 165 000 henkilöä.

Ahtaasti asuminen väheni edelleen asuntokunnissa, joissa puhutaan pelkästään kotimaisia kieliä. Väheneminen oli hitaampaa kuin aikaisempina vuosina. Vuosina 2005–2006 kotimaisia kieliä puhuvien asuntokuntien määrä väheni 8 300 asuntokunnalla ja vuosina 2013–2014 enää 1 600 asuntokunnalla. Vuonna 2014 ahtaasti asuviin kotimaisia kieliä puhuviin asuntokuntiin kuului 772 000 henkilöä.

Kaikista ahtaasti asuvista asuntokunnista 74 prosenttia oli lapsiasuntokuntia. Lapsiasuntokunnalla tarkoitetaan asuntokuntaa, johon kuuluu vähintään yksi alaikäinen lapsen asemassa olevan henkilö.

Ahtaasti asuvat asuntokunnat kielen ja alueen mukaan 2005–2014

Koko maa Pääkaupunkiseutu
Yhteensä Kotimaisia kieliä puhuvat asuntokunnat Vieraskieliset Yhteensä Kotimaisia kieliä puhuvat asuntokunnat Vieraskieliset
2005 242 761 222 747 20 014 46 983 37 717 9 266
2006 235 998 214 455 21 543 46 740 36 569 10 171
2007 230 770 207 363 23 407 47 147 35 879 11 268
2008 228 457 202 888 25 569 48 649 36 229 12 420
2009 227 764 200 221 27 543 49 728 36 254 13 474
2010 227 512 197 650 29 862 50 793 36 268 14 525
2011 226 337 193 576 32 761 52 367 36 213 16 154
2012 224 939 189 682 35 257 53 042 35 729 17 313
2013 226 145 188 087 38 058 54 363 35 634 18 729
2014 227 173 186 527 40 646 55 975 35 885 20 090

Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Finanssialan Keskusliitto: ASP-järjestelmän päivityksellä piristystä asuntokauppaan

Toivottavasti ASP-järjestelmän uudistus piristää asuntokauppaa, kun säästösopimuksen tekemisen yläikärajaa ehdotetaan nostettavaksi 30 vuodesta 39 vuoteen. Hallituksen esitys asuntosäästöpalkkiolain muuttamisesta annettiin tänään torstaina eduskunnalle.

”On hyvä, että yläikärajaa on tarkistettu, vaikka myös alaikärajan alentaminen olisi ollut paikallaan. Esitys ASP-korkotukilainojen enimmäismäärien nostaminen taas vastaa paremmin nykyistä hintatasoa ja helpottaa sopivan asunnon löytymistä erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla”, asuntomarkkinoista vastaava lakimies Elina Kirvelä Finanssialan Keskusliitosta (FK) toteaa

Heinäkuun alussa 2016 voimaan tuleva lainakatto korostaa etukäteissäästämisen merkitystä asunnon hankinnassa. Asunnon ostajille on tulossa 90 prosentin lainakatto suhteessa vakuuksien arvoon. Ensiasunnon ostajille katto on 95 prosenttia.

Elina Kirvelä muistuttaa, että lainakatto iskee erityisesti ensiasunnon ostajiin. ASP-järjestelmä on hyväksi havaittu kannuste etukäteissäästämiselle.  Etukäteissäästämisen myötä tarvittavan lainan määrä pienenee ja sitä kautta myös riskit. ”On hyvä, että saamme nyt uudistuksia järjestelmään. FK on vaatinut niitä jo pitkään”, Elina Kirvelä sanoo.

Alaikärajan laskeminen 15 vuoteen olisi perusteltua

Elina Kirvelä pitää harmillisena, ettei hallitus esittänyt joustoa myös alaikärajoihin laskemalla ASP:n alaikärajaa 15 vuoteen. ”Kun säästämisen voisi aloittaa jo hyvissä ajoin, ehtisi säästöjä omaan asuntoon kerryttää aiempaa kauemmin ja pienemmissä erissä. Nuori voi 15 vuotta täytettyään päättää itse ansaitsemistaan varoistaan, joten miksi hän ei voisi halutessaan satsata hyvään säästökohteeseen jo silloin. Toivottavasti asia korjataan lähivuosina myös tältä osin.”

Kirvelä pitää tervetulleena päätöstä nostaa ASP-korkotukilainojen enimmäismääriä. ”Rajoja on tarkistettu viimeksi vuonna 2009, kun oli nopea tarve elvyttää taloutta. Juuri nyt on vastaava oikea hetki korjata rajoja lähemmäksi vallitsevaa hintatasoa. Etenkin pääkaupunkiseudulla ASP-lainalla on viime vuosina saanut yhä vähemmän neliöitä.”

Asuntosäästöpalkkio-järjestelmä (ASP) on kasvattanut suosiotaan 2000-luvulla tehtyjen uudistusten seurauksena. ASP-järjestelmää hyödyntävien ensiasuntojen ostot ovat olleet kasvussa, vaikka muu asuntokauppa takkuilee.

Ensiasunnon ostajia 21 000 vuonna 2013

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 asuntoväestöön kuului 20 718 osakemuotoisen ensiasunnon ostajaa. Ensiasunnon ostajien määrä on vähentynyt 13 400 henkilöllä (39 prosenttia) verrattuna vuoteen 2006. Ensiasunnon ostajalla tarkoitetaan tässä henkilöä, joka on ostanut osakemuotoisen asunnon ja vapautettu varainsiirtoverosta ensiasunnon ostajana. Kiinteistömuotoisen ensiasunnon ostaneet eivät ole mukana tilastossa.

Osakemuotoisen ensiasunnon ostajat keskittyvät kaupunkeihin. Suurin osa, 59 prosenttia, ensiasunnon ostajista asui ostovuonna Suomen kymmenessä suurimmassa kunnassa. 18 prosenttia ensiasunnon ostajista asui Helsingissä.

Ensiasunnon ostajat asuinkunnan mukaan 2006–2013, henkilöitä:

asas_2013_01_2014-10-16_tie_002_fi_001

Vuonna 2013 osakemuotoisen ensiasunnon ostaneiden keski-ikä oli 28 vuotta. Kaikista ensiasunnon ostajista asui ostamassaan asunnossa 17 000 henkilöä vuoden lopussa. Henkilöt jakautuivat 13 400:een asuntokuntaan, joista 5 200 oli yhden hengen asuntokuntia.

Varainsiirtoverosta vapautetaan 18 – 39 -vuotiaat, jotka eivät ennestään omista asuntoa ja jotka ostavat asunnon omaan käyttöönsä. Ensiasuntoon on muutettava kuuden kuukauden sisällä ostohetkestä, mistä johtuen kaikki ensiasunnon ostajat eivät asu tilaston viiteajankohtana ostamassaan asunnossa. Laitoksissa vakinaisesti kirjoilla olevat, asuntoloissa ja ulkomailla asuvat sekä asunnottomat henkilöt eivät kuulu asuntoväestöön. Pääkaupunkiseutuun kuuluvat Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit.

Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus