Kiinteistöjen arvonmäärityksen merkitys korostuu markkinoiden piristyessä

Kiinteistömarkkinat ovat piristymään päin.  Kuluvan vuoden kolme ensimmäistä neljännestä ovat olleet kiinteistöjen transaktiovolyymissa vilkkaimmat sitten vuoden 2008. Volyymin noustessa kiinteistöjen ammattitaitoinen arvonmääritys on yhä keskeisempää useammalle sijoittajalle.

Kiinteistöjen transaktiomarkkinat ovat kasvussa ulkomaisten sijoittajien ja kotimaisten rahastojen siivittämänä. Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointipäivässä puhuneen KTI:n toimitusjohtaja Hanna Kalevan mukaan kiinteistöt ovat sijoitusmarkkinoilla houkutteleva luokka, kun etsitään vakaata nettotuottoa.

“Kiinteistösijoittaminen on globaalissa kasvussa. Tästä trendistä Suomi saa osansa, kun ulkomaisten sijoittajien salkut kasvavat. Lisäksi piensijoittajille ja kotitalouksille suunnatut kiinteistörahastot kasvattavat suosiotaan ja tuovat uutta pääomaa kiinteistömarkkinoille.”

Kaleva muistuttaa, että myös kiinteistömarkkinoiden perinteisemmät toimijat, kuten instituutiot ja ammattisijoittajat, muokkaavat nyt strategioitaan, mikä aiheuttaa liikehdintää.

“Volyymin noustessa kysymys siitä, mikä käy kaupaksi, nousee sijoittajille yhä keskeisemmäksi. Kiinteistöjen arvonmäärittely vaatii arvioijalta ammattitaitoa ja kykyä katsoa markkinoita pidemmällä tähtäimellä. Kassavirran tulevaisuuden näkymän sekä kohteiden vuokrattavuuden ja vuokrien kehityksen arvioiminen vaatii kokemusta ja asiantuntijuutta”, sanoo Kaleva.

88b1700cb8ae750c

Markkinakehityksessä alueellisia eroja

Kiinteistöalalla vaativimpia arvonmäärityksiä tekevien auktorisoitujen kiinteistöarvioijien (AKA) työssä markkinoiden vilkastuminen ei vielä juurikaan näy.

AKA-arvioijia pyydettiin Keskuskauppakamarin kyselyssä arvioimaan kiinteistömarkkinoiden tämän vuotista kehitystä vuoteen 2013 verrattuna. Yli puolet koki kiinteistömarkkinan joko hiljentyneen hieman (47 prosenttia) tai paljon (8 prosenttia). Noin neljäsosa (25 prosenttia) vastaajista koki markkinan säilyneen ennallaan.

Alueelliset erot olivat kuitenkin suuria. Noin viidennes kyselyyn vastanneista (21 prosenttia) havaitsi jo vilkastumista markkinoissa. Myös arviokirjoja, eli AKA-arvioijan tekemiä kirjallisia arviointilausuntoja kiinteistön arvosta, tilataan paikoin jo viime vuotta vilkkaammin.

WestHousen kiinteistönvälittäjän, AKA-arvioija Arto Rautemaan mukaan markkinatunnelma on kehittynyt positiivisemmaksi.

“Kiinteistömarkkinoilla ollaan nyt jo selvästi paremmassa tilanteessa kuin vuosi sitten.  Jonkinlaista vilkastumista on kaupankäynnissä jo havaittavissa. Esimerkiksi arvokiinteistöissä kohteet ovat alkaneet liikkumaan pitkän hiljaisuuden jälkeen”, toteaa Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointipäivään osallistunut Rautemaa.

Keskuskauppakamarin AKA-kyselyyn vastasi 118 AKA-arvioijaa 223:sta. Auktorisoidut kiinteistöarvioijat (AKA) arvioivat Suomessa vuosittain useita tuhansia kiinteistöjä kesämökeistä liikekeskuksiin. Palveluita käytetään usein erityistä puolueettomuutta edellyttävissä tehtävissä, kuten riitatilanteissa sekä vaativissa kohteissa – esimerkiksi golfkenttien, hotellien ja kauppakeskusten arvioinneissa. Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunta valvoo AKA-arvioijien toimintaa.

Liite:   Transaktiovolyymi Suomen kiinteistömarkkinoilla. Hanna Kalevan esityksestä Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointipäivässä 9.10.2014.

Helsingin seudun kauppakamari: Voimakas muuttoliike pääkaupunkiseudulle haastaa alueen asuntotuotannon

Ennakkoarvion mukaan Helsingin seudun väestön määrä kasvaa tänä vuonna lähes 19 000 asukkaalla, josta muuttovoiton osuus on 12 000. Näin suurta väestönkasvu on ollut viimeksi vuonna 1966. Asuntotuotanto jää selvästi väestönkasvun vauhdista.

”Väestönkasvu on pitänyt yllä asuntokysyntää ja rakentamista. Myös liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden kasvu kompensoi heikommin kehittyvien toimialojen vaikutuksia”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen.

Asuntotuotannon kehitys selviää Helsingin seudun kauppakamarin julkaisemasta Toimialakatsauksesta. Se kattaa pääkaupunkiseudun 14 kuntaa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.

Asuntotuotannon tavoitteista kuitenkin jäädään: alueen kunnat ja valtio ovat asettaneet tavoitteeksi 12 000 – 13 000 uutta asuntoa vuosittain. Vaikka määrää ei ole saavutettu, parannusta on nähtävissä.

”Helsingin seudulla valmistui viime vuonna noin 11 000 asuntoa, mikä on enemmän kuin kertaakaan tällä vuosituhannella. Myönnettyjen rakennuslupien perusteella on odotettavissa, että asuntotuotanto pysyy vähintään viime vuoden tasolla lähitulevaisuudessakin”, Pakarinen sanoo.

Omakotitalohaaveet vaihtuneet kerrostaloasumiseen

Kysyntään nähden liian pieni asuntokanta ja -tuotanto rajoittavat väestönkasvua ja luovat pullonkaulan työvoiman saatavuudelle erityisesti palvelualoilla.

Lisäksi vajaus heijastuu asuntojen hintoihin; hintaero Helsingin seudun ja muun maan asuntojen välillä kasvaa.

Asumismuoto on kokenut selkeän muutoksen. Kerrostaloasuntojen osuus valmistuneesta tuotannosta oli poikkeuksellisen suuri, 70 prosenttia. Omakotiasuntojen ja pientalojen osuus ja määrä ovat supistuneet huomattavasti viime vuosikymmenen lukemista.

Talouden heikkous rasittaa alueen tuotantoa

Helsingin seudun tuotanto pysyi vuoden alkupuolella edellisvuoden tasolla. Teollisuuden ohella kehitys oli heikko palvelualoilla, erityisesti kaupassa sekä kuljetuksessa ja varastoinnissa.

”Helsingin seudun informaatio- ja viestintäalan vahva kasvu kuitenkin jatkui vuoden alkupuoliskolla. Ict-alan liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 9 prosenttia suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan”, johtaja Pia Pakarinen iloitsee.