KVKL:n arvio vuodesta 2015: Asuntokaupan kokonaisarvo nousi yli 17,3 miljardin euron ja kauppojen lukumäärä noin 100.000 kappaleeseen

Suomen asuntokaupan kokonaisarvo nousi vuonna 2015 yli 17.3 miljardin euron.  Vanhojen ja uusien asuntojen kauppojen lukumäärässä yllettiin noin 100.000 kappaleeseen, mikä merkitsee, että  kokonaismäärä kasvoi  noin 3,7 prosentilla edellisvuodesta, arvioi Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL.

Vuoden 2015 asuntokaupan määrästä ja arvosta tekemässään tuoreessa arviossa KVKL hyödyntää oman hintaseurantapalvelunsa tietojen lisäksi Tilastokeskuksen ja sitä kautta myös verottajan aineistoja.  Tarkastelussa ovat näin ollen mukana kiinteistönvälittäjien välittämien kauppojen lisäksi myös muiden kuin välitysammattilaisten tekemät kaupat.

Vanhojen osakeasuntojen kauppamäärä nousi edellisvuoteen verrattuna alle 6 prosenttia ja vanhojen omakotitalojen kauppamäärä noin 6,8 prosenttia. Uusien asuntojen kauppamäärissä otettiin edellisvuoteen nähden takapakkia. Eniten laskivat uudet omakotitalokaupat, noin 5 prosenttia.  Uusissa  kerros- ja rivitaloasunnoissa laskua edellisvuoteen oli reilu 3 prosenttia.  Uudet ja vanhat kohteet yhteen laskien kaikkien asuntokauppojen määrä oli vuonna 2015 arviolta noin 3,7 prosenttia edellisvuotta suurempi.

“Määrät ovat vielä jonkin verran epätarkkoja, mutta erittäin hyvin suuntaa-antavia. Ne tulevat tarkentumaan laskennan edetessä. Oman tilastopalvelumme kautta olemme havainneet, että esimerkiksi käytettyjen asuntojen kauppa eteni vuonna 2015 karkeasti noin 5 prosentin kasvussa. Myös joulukuussa vanhojen asuntojen kauppa oli vielä yli 4,5 prosenttia vuodentakaista vilkkaampaa”, kertoo KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Nyt julkistetuissa KVKL:n kokonaisarvioissa ovat mukana niin ammattilaisten välityksellä kuin ilman välittäjää myydyt kohteet. Tällä tavalla kaikki kaupat yhteen laskien esimerkiksi vanhoja osakeasuntoja myytiin Suomessa vuonna 2015 yhteensä noin 66.000 kappaletta, kun edellisvuonna päästiin vain 62300 ja vuonna 2013 noin 67300 kappaleeseen.

”2000-luvulla kaikkien vanhojen osakeasuntojen kauppamäärien keskiarvo on ollut vajaat 73.000 kappaletta per vuosi. Vuoden 2015 osalta tämä tarkoittaa sitä, että vuosikymmenen keskiarvovuoteen verrattuna reilu 6500 kauppaa on jäänyt vuonna 2015 tekemättä”, laskeskelee Malila.

Asuntokauppa on asia, jolla on suuret välilliset seurausvaikutukset myös muuhun yhteiskuntaan. Kotimarkkinoilla toimivat remonttiyritykset, sisustusliikkeet, suunnitteluyritykset, kuntotarkastajat ja monet muut ovat olleet välitysalan lisäksi viime vuosina merkittäviä kärsijöitä, kun tehtävää työtä on ollut vähemmän kuin aiemmin”, hän kuvaa.

Hieman pidemmällä tarkastelujaksolla asunto- ja kiinteistökaupan 2010-luvun aallonpohja näyttää osuneen vuoteen 2014. Vuonna 2015 markkinoiden suunta oli edellisvuoteen verrattuna selvästi ylöspäin.

Kaupallisesti vilkkaimmat vuodet ovat olleet vuodet 2005, 2006 ja 2007, jolloin kauppaa on markkinoiden tärkeimmässä ”artikkelissa”, vanhoissa osakeasunnoissa tehty kunakin vuonna yli 80.000 kappaletta vuotta kohden.

Tarkasteluhistorian kehnoin vanhojen osakeasuntojen kauppavuosi oli vuosi 1990, jolloin vanhoja osakeasuntoja myytiin vain hieman yli 40.000 kappaletta eikä vuonna 1991: kaan päästy kuin noin 45800 kappaleeseen.

Vanhat ja uudet asunnot (=mukana valmistuneet, ei välttämättä myydyt uudet asunnot) yhteen laskien päästiin kauppojen ja tuotannon yhteismäärässä vuonna 2015 noin 100.000 kappaleeseen. “Vain kaksi kertaa eli vuonna 2002 ja 2014 on vanhojen ja uusien asuntojen vertailukelpoinen kappalemäärä Suomessa pudonnut 2000-luvulla alle maagisen 100.000 kappaleen rajan.”

Suomen kiinteistönvälitysliikkeiden lukumäärä nousussa

Kiinnostus kiinteistönvälittämistä kohtaan on jatkuvasti vahva. Tämä näkyy myös Suomen kiinteistönvälitysliikkeiden lukumäärässä. 

”Kiinteistönvälitysliikkeiden lukumäärä  on lievässä nousussa. Välitysliikkeiden lukumäärä oli joulukuussa 2015 yhteensä 1602 kappaletta, kun vielä vuonna 2013 liikkeiden määrä jäi 1564:ään. Myös liikkeiden toimipaikkojen määrä on ollut hienoisessa kasvussa ja päätyi Aluehallintovirastojen laskennan mukaan joulukuussa 2015 reiluun  2275 kappaleeseen”, kuvaa tilannetta Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) toimitusjohtaja Jukka Malila.

”Kiinnostusta kiinteistönvälittämistä kohtaan tukee alan vahva medianäkyvyys. Kiinteistönvälitysyritysten liiketoiminnalliset mahdollisuudet ovat luonnollisesti parhaat niillä alueilla, joilla kauppa käy. Näitä ovat tyypillisesti maamme kasvukeskukset.  Suomen kiinteistönvälitysliikkeistä yli puolet sijaitsevat Etelä-Suomen alueella.

Lähteet:

AVI tilastot/KVKL ry

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry: KVKL Suomen vanhojen asuntojen kaupoista tammi-lokakuussa: Kauppamäärässä edelleen yli 4 prosentin kasvu edellisvuoteen

Kauppamäärässä edelleen yli 4 prosentin kasvu edellisvuoteen

Käytettyjen kerros-, rivi- ja omakotitalojen kauppa on käynyt alkuvuonna Suomessa edellisvuotta paremmin: kauppamäärä on kasvanut tammi-lokakuussa 2015 yhteensä noin 4,2 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL.

Käytettyjen omakotitaloasuntojen kauppa on kasvanut tammi-lokakuussa yhteensä 7,7 prosenttia ja vanhojen rivitaloasuntojen kauppa 7,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.  Vanhoissa kerrostaloasunnoissa kasvun arvioidaan olleen yhteensä 2,4 prosenttia.

Edellisvuotta paremmat kauppamäärät on saavutettu maalis-, kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa. Tuoreimman tarkastelukuukauden eli lokakuun osalta edellisvuoden tasosta kuitenkin jäätiin 5 prosentilla.Vuoden kaupan kokonaissaldo jää silti tässä vaiheessa reilusti plussan puolelle, koska vuoden muina kuukausina kauppaa on tehty pitkälti samaan tahtiin kuin edellisvuoden vastaavina kuukausina.

“Kauppojen kertymisen isoon kuvaan yksittäinen kuukausi ei oleellisesti vaikuta. Tältä pohjalta tämän vuoden kauppojen kokonaissaldo on lokakuukin huomioiden edelleen tuon reilut 4 prosenttia plussalla”, tiivistää KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila alkuvuoden tilanteen.

KVKL:n hintaseurantapalvelun asiakkaana olevat yritykset välittivät lokakuussa vanhoja kerrostaloasuntoja yhteensä noin 2190, vanhoja rivitaloasuntoja noin 750 ja vanhoja omakotitaloja noin 915 kappaletta.  Lokakuun luvuissa ilonaihe oli rivitalokauppa, joka muiden pääasuntotyyppien kauppamäärien laskiessa kuitenkin samaan aikaan kasvoi edellisvuoden tasosta + 5,3 prosenttia.

”Viime vuoteen verrattuna kehitys on viime aikoina ollut kokonaisuutena varovaisen positiivinen. Silti täytyy muistaa, että olemme vanhojen asuntojen kaupassa koko ajan selkeästi jäljessä muutaman vuoden takaisesta tasosta”, suhteuttaa tilannetta Malila.

“Kuluttajan luottamusta kuvaavat tilastoluvut ovat viime aikoina olleet laskusuunnassa. Koska asuntokauppa perustuu ihmisten päätöksiin, kauppa ei ole koskaan täysin immuuni niille muutoksille, joita ostavien asiakkaiden käyttäytymisessä ilmenee. Tästä on lokakuu esimerkkinä”.

Asuntokaupan yleistilanne on ollut kauppatahdin osalta loppuvuonna alkuvuoden 2015 tilannetta myötäilevä. “Isossa kuvassa edetään pitkälti samaa latua kuin alkuvuonna eikä esimerkiksi markkinoilla tarjolla olevien myytävien asuntojen määrissä ole lokakuun osalta ollut havaittavissa merkittäviä tasomuutoksia”.

Alan tilanne: nousussa ammattitaidon kehittäminen

Viime vuoteen verrattuna hieman parempi kauppavire on myönteinen asia asuntokaupan hiljaisemmasta vaiheesta kärsiville kiinteistönvälitysalan yrityksille. Kuluvan vuoden kevään loppu, kesä sekä myös alkusyksy ovat tuoneet tullessaan vaihteeksi aiempaa parempia tuloksia monelle alan yritykselle.  Tilastokeskus raportoi KVKL:lle jonkin aikaa sitten kiinteistönvälitysalan yritysten kokonaisliikevaihdon nousseen vuoden 2015 alkupuoliskolla yhteensä 7,8 prosenttia vuoden 2014 vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Kiinteistönvälitysalan henkilöstömäärä oli alkuvuonna 2015 melko staattinen eli keskimäärin noin 4150 henkilöä. Määrä on pudonnut parhaimmista vuosista noin 700 henkilöllä.

Kiinteistönvälitysalan yritykset suuntautuvat juuri tällä hetkellä vahvasti henkilöstön ammattitaidon kehittämiseen ja koulutukseen.  Marraskuussa järjestettävään vuoden viimeiseen LKV-kokeeseen on osanottajia tulossa runsaasti. Kokelaat tähtäävät menestymiseen ja samalla vuoden 2016 alkuun, jolloin aiempaan verrattuna muuttuneessa tilanteessa jokaisessa kiinteistönvälitysyrityksen toimipisteessä toimivista henkilöistä vähintään puolella tulee olla LKV-pätevyys.

 

Vanhojen asuntojen kauppamäärät kasvoivat alkuvuonna. Kiinnostus omakotitaloihin vahvistunut edelleen syksyllä.

Käytettyjen kerros-, rivi- ja omakotitalojen kauppa jatkoi vahvistumistaan alkuvuonna Suomessa: kauppamäärä kasvoi tammi-syyskuussa 2015 yhteensä noin 5 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL. Käytettyjen omakotitaloasuntojen kauppa on kasvanut tammi-syyskuussa yhteensä noin 8,7 prosenttia ja vanhojen rivitaloasuntojen kauppa noin 8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.  Vanhoissa kerrostaloasunnoissa kasvun arvioidaan tammi-syyskuussa olleen reilu 3 prosenttia. Tänä vuonna edellisvuoden kauppakuukaudet on ylitetty maalis-, kesä- , heinä- ja elo- ja syyskuussa.  

Syyskuussa edellisvuoden tason ylitys on ollut niukin, mutta silloinkin käytettyjen asuntojen yhteiskauppamäärässä päästiin reilu puoli prosenttia edellisvuotta parempaan kauppamäärään. ”Viime vuoteen verrattuna kehitys on viime aikoina ollut oikeansuuntainen, mutta toki olemme koko ajan jäljessä muutaman vuoden takaisesta tasosta. Tilanne heijastaa maan talouden yleistilannetta: kuluttajien luottamus omaan talouteen on alamaissa eikä edes poikkeuksellisen alhainen korkotaso ole saanut asuntokauppaa nousemaan takavuosien tasolle”, kuvailee KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

”Kaupanteon tahti on tänä vuonna ylittänyt viimevuotisen tason maalis-, kesä-, heinä- elokuussa sekä nyt niukahkosti myös syyskuussa. Esimerkiksi kesäkuussa vanhoja asuntoja myytiin lähes 12 prosenttia, heinäkuussa noin 4 prosenttia ja elokuussa lähes 10 prosenttia viimevuotista enemmän. Vuoden muina kuukausina kauppaa on tehty pitkälti samaan tahtiin kuin edellisvuoden vastaavina kuukausina”, tiivistää Malila alkuvuoden tilanteen.

KVKL:n hintaseurantapalvelun asiakkaana olevat yritykset välittivät syyskuussa vanhoja kerrostaloasuntoja yhteensä noin 2130, vanhoja rivitaloasuntoja noin 715 ja vanhoja omakotitaloja noin 925 kappaletta.  Syyskuun luvuissa suurin ilonaihe oli vanhojen omakotitalojen kauppa, joka kasvoi edellisvuoden tasosta 10 prosenttia. Sen sijaan vanhoissa kerrostaloissa otettiin viime vuoden syyskuuhun nähden takapakkia – 3,3 prosenttia ja vanhoissa rivitaloasunnoissa – 2,5 prosenttia.

Viime vuoteen verrattuna hieman parempi kauppavire on myönteinen asia asuntokaupan hiljaisemmasta vaiheesta kärsiville kiinteistönvälitysalan yrityksille. Kuluvan vuoden kevään loppu, kesä sekä myös alkusyksy ovat tuoneet tullessaan vaihteeksi aiempaa parempia tuloksia monelle kiinteistönvälitysyritykselle. Tilastokeskus raportoi KVKL:lle kiinteistönvälitysalan yritysten kokonaisliikevaihdon nousseen vuoden 2015 alkupuoliskolla yhteensä 7,8 prosenttia vuoden 2014 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Alan tilanne on kehittynyt tänä vuonna parempaan suuntaan: esimerkiksi vielä vuonna 2014 kiinteistönvälitysalan liikevaihto laski noin 4,2 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Tilastokeskuksen antamien tietojen mukaan vuoden 2015 toisella vuosineljänneksellä kiinteistönvälityksen henkilöstömäärä kasvoi 1,3 prosenttia vuoden 2014 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kokonaisuutena kiinteistönvälitysalan henkilöstömäärä oli alkuvuonna koko lailla staattinen ja kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla yhteensä vain 0,1 prosenttia.

”Alan eteenpäin katsovat yritykset suuntautuvat juuri tällä hetkellä vahvasti henkilöstön ammattitaidon kehittämiseen ja koulutukseen. Esimerkiksi kuluvalla viikolla Helsingissä järjestettävässä KVKL:n LKV-valmennustilaisuudessa on tupa täynnä innokkaita oppilaita”, kertoo Malila.  Oppilaat tähtäävät menestymiseen Keskuskauppakamarin LKV-kokeessa ja samalla vuoden 2016 alkuun, jolloin jokaisessa kiinteistönvälitysyrityksen toimipisteessä toimivista henkilöistä vähintään puolella tulee olla LKV-pätevyys.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL: RIVI- JA OMAKOTITALOJEN KAUPPAMÄÄRÄT KASVUSSA

Käytettyjen kerros- , rivi- ja omakotitalojen kauppa jatkoi vahvistumistaan alkuvuonna Suomessa: kauppamäärä kasvoi tammi-elokuussa 2015 yhteensä noin 5 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL.

Järjestön mukaan käytettyjen omakotitaloasuntojen kauppa on kasvanut tammi-elokuussa noin 8,5 prosenttia ja vanhojen rivitaloasuntojen kauppa noin 7,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vanhoissa kerrostaloasunnoissa kasvun arvioidaan tammi-elokuussa olleen  3,6 prosenttia.

Tänä vuonna edellisvuoden kauppakuukaudet on ylitetty maalis- , kesä- , heinä- ja elokuussa.  Elokuussa käytettyjen asuntojen yhteismäärässä päästiin 9,7 prosenttia edellisvuotta parempaan kauppamäärään.

”Tälle ajalle on leimallista, että varovaisuus asuntokaupassa on viivästyttänyt ostopäätöksiä – ja silloin tällöin estää ne kokonaan.  Viime kuukausien kauppojen viriämisessä on jonkin verran kyse patoutuneen kysynnän purkautumisesta. Myös ostajien ja myyjien näkemykset oikeasta kauppahintatasosta ovat lähentyneet ja se luonnollisesti helpottaa kauppojen syntymistä”, kuvailee nykytilannetta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

”Kaupanteon tahti on tänä vuonna ylittänyt viimevuotisen tason maalis- , kesä- , heinä-  ja  nyt myös elokuussa. Esimerkiksi kesäkuussa vanhoja asuntoja myytiin lähes 12 ja heinäkuussa noin 4 prosenttia viimevuotista enemmän. Elokuussa 2015 KVKL:n hintaseurantapalvelun asiakkaina olleiden yritysten käytettyjen asuntojen kaupat lisääntyivät  vuodentakaisesta elokuusta 9,7 prosenttia. Vuoden muina kuukausina kauppaa on tehty pitkälti samaan tahtiin kuin edellisvuoden vastaavina kuukausina”,  tiivistää Malila alkuvuoden tilanteen.

Kesän muiden kuukausien ja nyt myös elokuun luvut vahvistavat, että positiivinen vire ei ole tänä vuonna jäänyt aivan tilapäiseksi ilmiöksi.  KVKL:n hintaseurantapalvelun asiakkaana olevat yritykset välittivät elokuussa vanhoja kerrostaloasuntoja yhteensä noin 1945, vanhoja rivitaloasuntoja noin 630 ja vanhoja omakotitaloja  noin 905 kappaletta.

Tuoreimman tarkastelukuukauden, elokuun osalta eniten kasvua edellisvuoteen tapahtui käytettyjen omakotitaloasuntojen kauppamäärässä, joka oli elokuussa vuoden takaista noin 16,8 prosenttia suurempi. Välitettyjen käytettyjen rivitalohuoneistojen kauppamäärän arvioidaan kasvaneen elokuussa noin 10,5 prosenttia ja käytettyjen kerrostaloasuntojen 5,3 prosenttia edellisvuoden elokuuhun verrattuna.

”Elokuun 2015 suurta nousuprosenttia omakotitaloissa selittää jonkun verran se, että vuoden 2014 elokuussa omakotitalokauppa kävi melko verkkaisesti.  Tämän vuoden elokuussa saavutettua kauppamäärää voidaan pitää varsin tyydyttävänä, koska elokuussa 2015 myytyjen käytettyjen omakotitalojen määrä oli täsmälleen sama kuin heinäkuussa 2015, joka oli kesäkuukaudeksi varsin kelvollinen käytettyjen omakotitalojen myynnissä”, suhteuttaa tilannetta KVKL:n Malila.

Positiivinen kauppavire on myönteinen asia myös kiinteistönvälitysalan yrityksille. Kuluvan vuoden kevään loppu ja kesä on ollut monelle kiinteistönvälitysyritykselle hyvä ja joillekin jopa vilkkain kauppa-aika pitkään aikaan.

Vaikka kaupanteon tahti on kevään lopussa ja kesällä hieman parantunut, 2010-luvun normaalivuosien kauppatahdista ollaan vuositasolla jäljessä.  KVKL:ssa ollaan tyytyväisiä myönteisiin uutisiin, mutta ymmärretään, että nousuprosentit ovat aina merkittäviä silloin, kun vertailukohdan luvut ovat alhaisia.

”Viime kuukaudet ovat luoneet Suomen kiinteistönvälitysalalle positiivista tunnelmaa ja vahvistaneet tulevaisuudenuskoa. Eteenpäin katsovat yritykset suuntautuvat juuri tällä hetkellä vahvasti henkilöstön ammattitaidon kehittämiseen ja koulutukseen”, luonnehtii Malila viitaten vuoden 2016 alkuun, jolloin jokaisessa kiinteistönvälitysyrityksen toimipisteessä toimivista henkilöistä vähintään puolella tulee olla LKV-pätevyys.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry: VANHOJEN ASUNTOJEN KAUPPAMÄÄRÄT LISÄÄNTYIVÄT ALKUVUONNA SUOMESSA – KESÄKUUSSA VAHVISTUI ERITYISESTI KERROSTALOKAUPPA

Käytettyjen kerros- , rivi- ja omakotitalojen kauppa jatkoi vahvistumistaan alkuvuonna Suomessa: kauppamäärä kasvoi tammi-kesäkuussa 2015 yhteensä noin 3,5 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, arvioi Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL.

Järjestön mukaan käytettyjen rivitaloasuntojen kauppa on kasvanut tammi-kesäkuussa noin 6,7 prosenttia.  Myös vanhat omakotitalot ovat kiinnostaneet alkuvuonna selvästi edellisvuotta enemmän ja niiden kaupan arvioidaan lisääntyneen noin 5,7 prosenttia. Vanhoissa kerrostaloasunnoissa kasvun arvioidaan jääneen vajaaseen 2,5 prosenttiin. 

Alkuvuoden parhaat kauppakuukaudet ovat olleet maaliskuu ja kesäkuu. Kesäkuussa kysyntä kohdistui vahvasti  erityisesti kerrostaloihin, mutta myös muut pääasuntotyypit kiinnostivat. 

”Viime vuosien varovaisuus asuntokaupassa on jonkin verran viivästyttänyt ostopäätöksiä. Hankintoja ei voi kuitenkaan kaikissa tapauksissa lykätä määrättömästi. Kauppojen syntymistä on edesauttanut se, että ostajien ja myyjien hintanäkemykset ovat viime aikoina lähentyneet toisiaan”, kuvaa tilannetta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

KVKL:n hintaseurantapalvelun asiakkaana olevat yritykset välittivät tammi-kesäkuussa vanhoja kerrostaloasuntoja yhteensä noin 13400, vanhoja rivitaloja 5230, ja vanhoja omakotitaloja  noin 5430 kappaletta.

”Alkuvuoden parhaat kauppakuukaudet ovat olleet erityisesti maaliskuu- ja kesäkuu, joissa molemmissa kauppatahti  on ylittänyt selvästi viimevuotisen. Vuoden alkupuoliskon muina kuukausina kauppaa on tehty pitkälti samaan tahtiin kuin edellisvuoden vastaavina kuukausina”.

Erikseen tarkasteltuna tämän vuoden kesäkuu vaikuttaa olleen asuntokaupassa vilkas. Kesäkuun osalta KVKL:n hintaseurantapalvelun asiakkaina olleiden yritysten käytettyjen asuntojen kaupat lisääntyivät  vuodentakaisesta kesäkuusta lähes 12 prosenttia. Eniten kasvua tapahtui käytettyjen kerrostaloasuntojen kauppamäärässä, joka oli kesäkuussa vuoden takaista noin 13 prosenttia suurempi. Välitettyjen käytettyjen rivitaloasuntojen kauppamäärän arvioidaan kasvaneen kesäkuussa noin 9,5 prosenttia ja omakotitalojen reilut 4,5 prosenttia.

”Positiivinen kauppavire on myönteinen asia myös kiinteistönvälitysalan yrityksille. Kuluvan vuoden kevään loppu on ollut monelle kiinteistönvälitysyritykselle hyvä ja joillekin jopa vilkkain kauppa-aika pitkään aikaan”, kertoo Jukka Malila.

Kaupanteon tahti on kevään loppua kohden parantunut, mutta 2010-luvun normaalivuosien kauppatahdista ollaan vuositasolla jäljessä.  KVKL:ssa ollaan tyytyväisiä myönteisiin uutisiin, mutta ymmärretään, että nousuprosentit ovat aina merkittäviä silloin, kun vertailukohdan luvut ovat alhaisia.

”Viime kuukaudet ovat luoneet kiinteistönvälitysalalle positiivista tunnelmaa ja vahvistaneet tulevaisuudenuskoa. Eteenpäin katsovat yritykset suuntautuvat juuri tällä hetkellä vahvasti ammattitaidon kehittämiseen ja koulutukseen. Ensi vuosi tuo alallamme tullessaan lakimuutoksen, jossa puolella välitysliikkeen henkilöstöstä tulee olla LKV-pätevyys. Siksi esimerkiksi KVKL:n LKV-koulutukset ovat tällä hetkellä suuressa suosiossa”, Malila luonnehtii.

Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun antaman tiedon mukaan vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä alkanut kiinteistönvälitysalan liikevaihdon positiivinen kehitys on jatkunut myös vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Kun alan liikevaihto supistui vuoden 2014 aikana kokonaisuutena vielä 4 prosenttia vuodesta 2013, kohosi se kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 7,3 prosenttia edellisvuoden vertailukaudesta. Positiivinen liikevaihtokehitys on katkaissut vuodesta 2013 alkaneen liikevaihdon laskevan trendin. Myös kiinteistönvälitysalan henkilöstömäärän trendikehitys on lähtenyt alkuvuonna 2015 uudelleen nousuun.

(Tässä tiedotteessa kerrotut asuntokauppatiedot pohjautuvat KVKL:n valtakunnalliseen kauppahintapalveluun (KVKL-HSP), jota ylläpitää ulkopuolinen alihankkija. Vertailupohjan tarkastelussa muodostavat KVKL HSP:n nykyisten asiakkaiden vuoden 2015 kaupat, joita verrataan samojen yritysten aikaansaamiin kauppamääriin vastaavana ajankohtana vuonna 2014. Näin saadaan selville prosentuaalinen muutos, jota käytetään kuvaamaan tässä tiedotteessa kerrottua markkinan muutosta 2014 vs 2015.)

KVKL: KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN LIIKEVAIHDON LASKU PÄÄTTYI – VUODEN 2014 VIIMEINEN NELJÄNNES POSITIIVINEN

Kiinteistönvälitysalan yritysten liikevaihdossa nähtiin käänne vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä, kun alan yritysten liikevaihto kääntyi hienoiseen nousuun pitkän miinusmerkkisen kauden jälkeen.

Kehitystä säestää myös alan henkilöstömäärän kehitys, jonka vähentyminen tyrehtyi vuoden 2014 aikana ja kääntyi kuluvan vuoden tammikuussa reilun 8 prosentin kasvuun vuodentakaiseen verrattuna.

Kiinteistönvälitysalan liikevaihdon laskutrendi on ollut verrattain pitkä. ”Alamme liikevaihto ehti laskea vuoden 2013 alusta seitsemän perättäisen kvartaalin ajan. Vuositasolla liikevaihto laski vuodesta 2012 vuoteen 2013 noin 9,7 prosenttia ja vuodesta 2013 vuoteen 2014 vielä noin 5 prosenttia”, kuvaa tilannetta Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) toimitusjohtaja Jukka Malila.

Vuonna 2014 kiinteistönvälitysalan liikevaihto supistui vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä: tammi-maaliskuussa laskua vuodentakaisesta kertyi 7,9 prosenttia, huhti-kesäkuussa 4,2 prosenttia ja heinä-syyskuussa 4,4 prosenttia. Viimeisellä vuosineljänneksellä liikevaihto sen sijaan nousi 1,4 prosenttia.

Alan henkilöstömäärä oli korkeimmalla tasolla vuosina 2007 ja 2009, jolloin alalla toimi molempina vuosina keskimäärin noin 4900 henkilöä. Vuonna 2014 alalla puolestaan toimi keskimäärin vajaat 4200 henkilöä.

Kiinteistönvälitystä leimaa vahva provisiopohjaisuus. Kun kauppa käy heikommin, alan on sopeuduttava ja väkimäärä laskee. Vaikka väen menettäminen on lähtökohtaisesti tälläkin alalla kielteistä, on asiassa jotakin positiivistakin: tällä hetkellä alallamme toimivat ovat useimmiten kiinteistönvälitystyön pesunkestäviä ammattilaisia.”

Kiinteistönvälitysalan kasvun jatkuminen vuonna 2015 ei ole mitenkään varmaa, mutta realistisia mahdollisuuksia siihen kuitenkin on. ”Yleensä on historiasta nähtävissä, että kun käänne tapahtuu, se jatkuu saman tien useamman kvartaalin ajan. On mielenkiintoista nähdä, toistaako historia nyt itseään. Poissuljettua se ei ajankohdankaan näkökulmasta ole, koska elämme jälleen asuntokaupan kevättä, joka itsessään on Suomessa vuoden vilkkainta kodinvaihdon aikaa. Ja silloin myös kiinteistönvälityspalveluita kysytään luonnollisesti kaikkein eniten”, Malila toteaa.

Kuluttajien uskoa tulevaan vahvistavat hyvin mietityt ja pitkäjänteiset päätökset verotuksessa ja asumisen tukijärjestelmissä

Epävarmuutta markkinoille tuo kuluttajien luottamuksen kehittyminen. ”Kuluttajien ostoaikeita leimaa edelleen varovaisuus ja esimerkiksi Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mittaamat kuluttajien asunnonostoaikeet ovat viime mittauksissa olleet pitkän ajan keskiarvoja alhaisemmalla tasolla.”

KVKL:n mielestä nyt ei ole oikea aika tehdä dramaattisia suunnanmuutoksia omistusasumisen tukijärjestelmien merkittäväksi heikentämiseksi.

Asuntolainan korkovähennyksen alentamisesta kannattaisi nykyisessä talouden tilanteessa ainakin tulevalla vaalikaudella pidättäytyä. Kuluttajien ostovoiman vahvistamista kannattaa nyt tukea. Esimerkiksi lapsiperheet ovat asumisuransa alussa muutoinkin tiukoilla.  Korkovähennyksen muutoksia tehtäessä täytyy ottaa huomioon yhteiskunnan talouden kokonaistila.  Nyt on vaarana, että korkovähennyksen leikkaaminen olisi jälleen yksi piiru asuntomarkkinoiden ja samalla Suomen talouden heikentämisen suuntaan”, KVKL:n Malila arvioi.  

Toimivat asuntomarkkinat Suomen kasvun veturi – asuntokaupat saatava kasvuun

KVKL:ssa uskotaan vahvasti siihen, että toimivat asuntomarkkinat ovat Suomen kasvun veturi. Kun asuntomarkkinoilla menee hyvin, myös Suomella menee hyvin.

On tärkeää, että suomalaisille turvataan vapaa liikkuvuus, jota asunnonvaihto ei turhaan vaikeuta. ”Asumisen huonosti kohdennetuilla tukijärjestelmillä, muuttamisen keinotekoisilla esteillä tai epätarkoituksenmukaisella  verotuksella ei tule vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia halutessaan vaihtaa asuntoa tai muuttaa työpaikan tai elämäntilanteen vaihtumisen vuoksi.  Tällä hetkellä asuntojen myynti erityisesti rakennemuutospaikkakunnilla on välillä todella tuskaista. Minimoimalla muuttamisen esteitä ja karsimalla asunnonvaihtoa tyrehdyttäviä tekijöitä tuetaan myös asuntokauppojen määrien kasvua.”

Nyt kun vientiyritysten toiminta yskii niin idässä kuin lännessä asuntomarkkinoiden rooli yhteiskunnan ytimessä korostuu edelleen. Asuntokaupalla on suuret välilliset seurausvaikutukset koko yhteiskuntaan. Esimerkiksi kotimarkkinoilla toimivat remonttiyritykset, sisustusliikkeet, suunnitteluyritykset ja kuntotarkastajat ovat merkittäviä kärsijöitä, kun toteutuneita kauppoja on ollut vähemmän kuin aiemmin.”

Varainsiirtovero voisi mennä

KVKL:n mielestä asumisen ratkaisuissa tulisi huomioida entistä paremmin yhteiskunnassa tapahtuva jatkuva muutos. Kysyntää vastaavia oikeankokoisia ja oikeantyyppisiä asuntoja tulee rakentaa etenkin kasvukeskuksiin. Myös nykyisen kiinteistökannan muuntamismahdollisuuksia uuden asiakaskunnan tarpeisiin tulee helpottaa.

Niinikään verotuksen haitat kannattaa minimoida. Varainsiirtoveron olemassaoloon asuntokaupassa järjestö suhteutuu skeptisesti.  ”Se heikentää ihmisten mahdollisuuksia muuttaa ja tehdä kauppoja, se vähentää liikkuvuutta ja heikentää edellytyksiä erilaisiin elämäntilanteisiin sopeutumiseen. Tämä johtaa siihen, että ihmiset asuvat heille huonosti sopivissa asunnoissa.”

KVKL:n  mielestä maan uudelta hallitukselta olisi ryhdikäs päätös, jos varainsiirtoverosta luovuttaisiin kokonaan. Varainsiirtoverokannan yhdenmukaistaminen ja alentaminen on askel oikeaan suuntaan.

Kuluttajien ostovoimaa ja tulevaisuudenuskoa vaalittava ensi vaalikaudella

KVKL pitää tärkeänä, että ensiasunnon ostajan mahdollisuuksia kehitetään valtiontakauksen osalta.  Ensiasunnon ostajan veroetu tulee säilyttää.  Asuntosäästöpalkkiojärjestelmä tulee tehdä entistä kannustavammaksi nuorille säästäjille. ASP-säästäminen  tulisi voida aloittaa jo vaikka 15 vuoden iässä.

Asuntomarkkinoiden sujuvuutta ja kuluttajien asunnonvaihtomahdollisuuksia tukisi osaltaan myös se, että asuntokaupan välityspalkkio sisällytettäisiin kotitalousvähennyksen piiriin.

Hitas-järjestelmän tyyppiset tukimuodot tulisi arvioida uudelleen ja kohdentaa säästyvät panokset tuloksekkaammin. Myös yleishyödyllisessä rakentamisessa ja asumishallinnossa on uudelleen tarkastelun paikkaa. ”Virheellisesti kanavoidut tuet synnyttävät nyky-Suomessa liian usein sattumanvaraista etua muulle kuin tarkoitetulle kohderyhmälle, asumiseen tarkoitettu tuki valuu ammattimaisille toimijoille eikä järjestelmän tavoitteiden mukaisesti asukkaille.”

KVKL haluaa sähköisen asunto-osakerekisterin

KVKL esittää myös, että  Suomeen toteutetaan sähköinen asunto-osakerekisteri, jossa hyödynnetään mahdollisimman paljon olemassa olevia tietoja, rajapintoja ja infrastruktuuria.

Muutoksella on merkittäviä etuja. Erityisesti järjestö painotta sitä, että sähköinen asunto-osakerekisteri mahdollistaisi asuntokaupan sähköisen toteuttamisen ja jouhevoittaisi  monella tapaa eri osapuolten ja koko yhteiskunnan toimintaa.

KVKL:N KATSAUS VUODESTA 2014: ASUNTOJEN KOKONAISKAUPPAMÄÄRÄ PUTOSI NOIN 7 PROSENTTIA JA KAUPAN ARVO LASKI 16,5 MILJARDIIN EUROON

Suomen asuntokaupan kokonaisarvo ylsi vuonna 2014 lähes 16,5 miljardiin euroon.  Kokonaisarvo kuitenkin putosi edellisvuodesta reilun miljardin ja vuoden 2012 tasosta noin 3,5 miljardia euroa.

Vanhojen ja uusien asuntojen yhteenlaskettu asuntokaupan kokonaismäärä on pudonnut vuonna 2014 noin 7 prosenttia vuodentakaisesta. Osapuilleen saman verran putosi  erikseen tarkasteluna myös vanhojen osakeasuntojen kauppamäärä sekä vanhojen omakotitalojen kauppamäärä. Uusissa omistusasunnoissa kokonaismäärän pudotus jäi hieman pienemmäksi kuin vanhojen asuntojen kauppamäärien lasku. Uusissa asunnoissa suurin pudotus koettiin valmistuneiden omakotitalojen määrissä,  kun puolestaan uusien kerros- ja rivitalojen valmistuneiden määrissä päästiin vuodelle 2014 kirjaamaan arviolta noin 5 prosenttia nousua.

Tässä katsauksessa esitetyt luvut ovat erittäin hyvin suuntaa antavia arvioita ja ne tulevat tarkentumaan laskennan edetessä.

Kerrotuissa kokonaisarvioissa ovat mukana niin ammattilaisten välityksellä kuin ilman välittäjää myydyt kohteet. Tällä tavalla kaikki kaupat yhteen laskien esimerkiksi vanhoja osakeasuntoja myytiin Suomessa vuonna 2014 yhteensä noin 62500 kappaletta, kun edellisvuonna päästiin vielä 67300 ja vuonna 2012 76250 kappaleeseen.

”2000-luvulla kaikkien vanhojen osakeasuntojen kauppamäärien keskiarvo on ollut noin 73.000 kappaletta per  vuosi. Vuoden 2014 osalta tämä tarkoittaa sitä, että vuosikymmenen normaalitasoon verrattuna noin 10.000 kauppaa on jäänyt vuonna 2014 tekemättä. Asuntokauppa on asia, jolla on suuret välilliset seurausvaikutukset myös muuhun yhteiskuntaan. Kotimarkkinoilla toimivat remonttiyritykset, sisustusliikkeet, suunnitteluyritykset, kuntotarkastajat ja monet muut ovat olleet välitysalan lisäksi merkittäviä kärsijöitä, kun tehtävää työtä on ollut vähemmän kuin aiemmin”, kuvaa tilannetta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Kaupallisesti vilkkaimmat vuodet ovat olleet vuodet 2005, 2006 ja 2007, jolloin kauppaa on markkinoiden tärkeimmässä ”artikkelissa”, vanhoissa osakeasunnoissa tehty kunakin vuonna yli   80.000 kappaletta per vuosi.

Tarkasteluhistorian kehnoin vanhojen osakeasuntojen kauppavuosi oli vuosi 1990, jolloin vanhoja osakeasuntoja myytiin vain hieman yli 40.000 ja eikä vuonna 1991:kaan päästy kuin noin 45800 kappaleeseen.

Asumisen tilastot vuodelta 2014 kertovat edelleen, että uusia omakotitaloja on vuonna 2014 valmistunut noin 15 prosenttia edellisvuotta vähemmän.  Uusia kerros- ja rivitaloasuntoja sen sijaan valmistui noin 5 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Vanhat ja uudet asunnot (=mukana valmistuneet, ei välttämättä myydyt uudet asunnot) yhteen laskien päästiin kauppojen ja tuotannon yhteismäärässä vuonna 2014 vajaaseen 96000 kappaleeseen. Vain kerran tätä ennen eli vuonna  2002 on vanhojen ja uusien asuntojen vertailukelpoinen kappalemäärä Suomessa pudonnut 2000-luvulla alle 100.000 kappaleen rajan.

KVKL HALUAA LISÄÄ KAUPPOJA  JA JUOHEVAMPAA KAUPANKÄYNTIÄ

Kauppojen kokonaisarvossa ennätykselliselle 20 miljardin euron tasolle Suomessa noustiin vuonna 2012.  Vuodesta 2012 kaupan vuotuinen arvo on tullut alaspäin 3,5 miljardia euroa.  KVKL:n lääke arvon lisäämiseen on lisätä asuntokauppoja.

”Vilkas asunnonvaihto on toimivan yhteiskunnan merkki. Asunnonvaihto lisää ihmisten onnellisuutta”, Malila painottaa.

Hyvässä yhteiskunnassa ihmisille turvataan vapaa liikkuvuus, jota asunnonvaihto ei turhaan vaikeuta. Välitysalan mielestä asumisen tukijärjestelmillä, keinotekoisilla esteillä tai verotuksella ei tule vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia halutessaan vaihtaa asuntoa tai muuttaa työpaikan tai elämäntilanteen vaihtumisen vuoksi. Suomalaisille tulee tarjota nykyistä paremmin erilaisia asuntoja erilaisiin elämäntilanteisiin ja tarpeisiin.

Minimoimalla muuttamisen esteitä ja karsimalla asunnonvaihtoa tyrehdyttäviä tekijöitä tuetaan myös asuntokauppojen määrien kasvua.

HUOMIOON MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA ASUMISTARPEET

KVKL:n mielestä yhteiskunnan järjestelmät on liiaksi muovattu staattisen yhteiskuntamallin pohjalle. ”Jatkossa asumisen ratkaisuissa tulisi huomioida entistä paremmin yhteiskunnassa tapahtuva jatkuva muutos. Kysyntää vastaavia oikeankokoisia ja oikeantyyppisiä asuntoja tulee rakentaa etenkin kasvukeskuksiin. Myös nykyisen kiinteistökannan muuntamismahdollisuuksia uuden asiakaskunnan tarpeisiin tulee helpottaa.”

Myös verotuksen haitat kannattaa minimoida. Varainsiirtoveron olemassaoloon asuntokaupassa järjestö suhteutuu skeptisesti.  ”Se heikentää ihmisten mahdollisuuksia muuttaa ja tehdä kauppoja, vähentää liikkuvuutta ja heikentää edellytyksiä erilaisiin elämäntilanteisiin sopeutumiseen. Tämä johtaa siihen, että ihmiset asuvat heille huonosti sopivissa asunnoissa.”

KONKREETTISIA LÄÄKKEITÄ PAREMPAAN ASUNTOPOLITIIKKAAN

KVKL pitää tärkeänä, että ensiasunnon ostajan mahdollisuuksia kehitetään valtiontakauksen osalta.  Ensiasunnon ostajan veroetu tulee säilyttää.  Asuntosäästöpalkkiojärjestelmä tulee tehdä entistä kannustavammaksi nuorille säästäjille. ASP-säästäminen  tulisi voida aloittaa jo vaikka 15 vuoden iässä.

Asuntomarkkinoiden sujuvuutta ja kuluttajien asunnonvaihtomahdollisuuksia tukisi osaltaan myös se, että asuntokaupan välityspalkkio sisällytettäisiin kotitalousvähennyksen piiriin.

KVKL:ssa on myös arvioitu, että Hitas-järjestelmän tyyppiset tukimuodot tulisi arvioida uudelleen ja kohdentaa säästyvät panokset tuloksekkaammin. Virheellisesti kanavoidut tuet synnyttävät liian usein sattumanvaraista etua muulle kuin tarkoitetulle kohderyhmälle ja asumiseen tarkoitettu tuki valuu ammattimaisille toimijoille eikä järjestelmän tavoitteiden mukaisille asukkaille.

KVKL alleviivaa niinikään, että asuntolainan korkovähennyksen alasajosta kannattaisi tässä suhdannetilanteessa pidättäytyä: kuluttajien ostovoiman vahvistamista kannattaa pikemminkin tukea kuin rapauttaa.

SÄHKÖINEN ASUNTO-OSAKEREKISTERI LIIKKEELLE

KVKL esittää myös, että  Suomeen toteutetaan sähköinen asunto-osakerekisteri, jossa hyödynnetään mahdollisimman paljon olemassa olevia tietoja, rajapintoja ja infrastruktuuria.

Muutoksella on merkittäviä etuja. Erityisesti järjestö painotta sitä, että sähköinen asunto-osakerekisteri mahdollistaisi asuntokaupan sähköisen toteuttamisen ja jouhevoittaisi monella tapaa eri osapuolten ja koko yhteiskunnan toimintaa.

Katsauksessa esitetyt luvut ovat perustuvat Tilastokeskuksen ja KVKL:n oman hintaseurantapalvelun (KVKL HSP)  tarjoamiin  tietoihin.

KVKL HALUAA SÄHKÖISEN ASUNTO-OSAKEREKISTERIN LIIKKEELLE UUDELLA HALLITUSKAUDELLA

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto (KVKL) haluaa sähköisen asunto-osakerekisterihankkeen Suomen seuraavan hallituksen ohjelmaan ja toteutuspöydälle.

KVKL:n mielestä sähköisen rekisterin hyödyt ovat ilmiselvät niin yhteiskunnalle kuin sen toimijoille. ”Tätä paalupaikkaa ei ole syytä jättää käyttämättä”, painottaa KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Hän viittaa Ympäristöministeriön johtaman työryhmän keväällä valmistuneeseen selvitykseen. Siinä arvioitiin,  että uudella sähköisellä rekisterillä voitaisiin saavuttaa samankaltaisia hyötyjä kuin kiinteistö- tai väestötietojen sähköisillä rekistereillä on saavutettu.

KVKL:sta löytyy ymmärrystä myös sille, että juuri tällä hetkellä valtionhallinnossa keskitytään nykyisen hallituskauden loppuajan hankkeiden loppuunsaattamiseen. Järjestön mielestä aika on nyt kypsä sähköisen asunto-osakerekisterin toteuttamiselle ja tilausta asialle lisää pelkästään jo asian yhteiskunnallinen laaja-alaisuus: asunto-osakeyhtiöt  ovat Suomessa yksi harvoista yhteiskunnallisesti merkittävistä alueista, jota ei jo tähän mennessä ole sähköistetty ja toimintaprosesseja virtaviivaistettu, vaikka asia koskettaa meillä hyvin suurta  osaa kansalaisista.

Kiinteistönvälittäjillä hyvä tuntuma nykytilanteeseen

Asunto-osakeyhtiöiden arjessa sukkuloivat suomalaiset kiinteistönvälittäjät kokevat työssään asunto-osakkeisiin liittyvän nykykäytännön heikkoudet.   Asunto-osakkeisiin liittyviä asioita hoidetaan pitkälti käsin, papereita joudutaan etsimään ja siirtämään paikasta toiseen.  Viranomaisille tehdään erilaisia ilmoituksia. Paperisia osakekirjoja säilytetään pankkien tallelokeroissa ja holveissa.

Sähköisen asunto-osakerekisterin ennakoituja hyötyjä ovat mm. tietojen saatavuuden, luotettavuuden ja kattavuuden paraneminen, sähköisen asioinnin ja sähköisten prosessien tuoma työn tehostuminen ja vakuuksien käytettävyyden helpottuminen. Asiakirjojen sähköinen käsittely mahdollistaisi myös asunto-osakkeisiin liittyvän sähköisen asuntokaupan.

Kiinteistönvälittäjien näkökulmasta korostuu erityisesti kaupan kohteen tietojen hyvä saatavuus ja samalla fyysinen paperien etsintä ja siirtely vähenevät.

Selkeyttää välittäjän työtä

Kiinteistönvälittäjän työn vaativuus ja kuormittavuus ovat monesta  eri syystä viime vuosina lisääntyneet.  Vaikka uusi rekisteri tuo aluksi välittäjän työhön lyhyellä tähtäimellä uuden hallittavan kokonaisuuden  KVKL:ssa arvioidaan, että  järjestelmä on pidemmällä jänteellä omiaan selkiyttämään kiinteistönvälittäjän työtä ja toimintakenttää.  ”Olemme arvioineet järjestelmän käyttöönottoa ja todenneet, että kokonaisuutena järjestelmä selkiyttää välitysammattilaisen työtä. Järjestelmän vakiintumisen jälkeen välittäjä pystyy keskittymään entistä paremmin työn oleellisempiin osa-alueisiin”, kuvaa  Malila.

Suunniteltu rekisteri sisältäisi tiedot asunto-osakkeiden omistajista ja hallinnasta sekä muita asunto-osakeyhtiöihin ja huoneistoihin liittyviä tietoja. Rekisterin tarve tulee esiin erityisesti tilanteissa, joissa asunto-osakkeen omistus, hallinta tai käyttö vakuutena muuttuu. Tietoja tarvitsevat  osakkaiden ja kiinteistönvälittäjien lisäksi myös pankit, sijoittajat, viranomaiset, vakuutuslaitokset ja verohallinto.

Jatkossa kiinteistönvälittäjät, asunto-osakeyhtiöiden edustajat, osakkeenomistajat ja viranomaiset toimittavat tiedot omistusten muutoksista sekä muista ilmoituksista ja päätöksistä suoraan rekisteriin sähköisesti, jolloin tiedot saadaan kokoon nykyistä  ajantasaisemmin.

Rekisterin yhteiskunnalliseksi nettohyödyksi on arvioitu noin 7,5 miljoonaa euroa vuodessa. Työryhmä esittää rekisterin toteuttamista kahtena osarekisterinä, asunto-osakkeiden tietorekisterinä ja omistajarekisterinä. Kahden osarekisterin mallilla sähköisten palvelujen kehittäminen nopeutuisi ja sähköistämisen hyödyt saataisiin käyttöön nopeammin.

TEEMA ESILLÄ  MYÖS KVKL:N HYVÄN VÄLITYSTAVAN PÄIVÄSSÄ 23.10.2014

Paikalle saapuvilla välitysalan ammattilaisilla on aitiopaikka kuulla KVKL:n Hyvän Välitystavan Päivässä 23.10. kehitystyön ytimessä toimivan lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiaisen arvioita siitä, mitkä ovat rekisterin aikaansaannin mahdollisuudet lähiaikoina. Jauhiainen valaisee puheenvuorossaan myös muita välitysalaan liittyviä ajankohtaishankkeita

KVKL ESITTÄÄ: LISÄÄ LKV-KOKEITA ENSI VUONNA!

Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto (KVKL) esittää Keskuskauppakamarille, että ensi vuonna Suomessa järjestettäisiin yhteensä neljä virallista LKV-koetilaisuutta suunnitellun kahden tilaisuuden asemesta.

”Vuonna 2016 voimaan astuvan lakimuutoksen myötä vähintään puolella välitysliikkeen työntekijöistä tulee olla LKV-pätevyys. Kokeiden määrän tuplaaminen antaa ammattilaisille paremmat mahdollisuudet hankkia haluttu pätevyys ennen vaatimusten kiristymistä”, perustelee KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Malilan mukaan koetilaisuuksien lisäämistä on toivottu välittäjien piirissä.

Keskuskauppakamarin välittäjäkokeet ovat jatkaneet tänä vuonna suurta suosiotaan. Kevään 2014 kokeessa ennätyksiä rikottiin niin kokeeseen osallistuneiden kuin läpi päässeiden määrässä. LKV-pätevyyden sai 198 välittäjää.

Kokeiden suosio on kasvanut viime vuosina selvästi. Yhtenä syynä on välitystoimintaa koskevat tiukennukset lainsäädännössä, minkä vuoksi yhä useampi välittäjä haluaa suorittaa kokeen.

Keskuskauppakamarin toukokuussa järjestämään LKV-kokeeseen osallistui 526 kokelasta, joista 38 prosenttia eli 198 kokelasta suoritti kokeen hyväksytysti. Luvut olivat ennätyksiä niin osallistujamäärän kuin hyväksyttyjen osalta.

Kokeiden suosiota on kasvattanut vuonna 2016 voimaan astuva lakimuutos, jonka mukaan jokaisen välitysliikkeen välittäjistä vähintään puolella on oltava ammatillinen pätevyys.

Vain Keskuskauppakamarin välittäjäkokeen hyväksytysti suorittaneet henkilöt saavat käyttää LKV-nimikettä.

Aiemmin on riittänyt, että liikkeessä vähintään yhdellä henkilöllä on LKV-pätevyys. Kokeen suorittanut välittäjä on vastannut kauppojen oikeellisuudesta ja myyntineuvottelijat esittelyistä ja myyntityöstä.

KVKL:n aloitteesta liikkeelle lähteneen lakimuutoksen tavoitteena on ollut parantaa välityspalveluiden laatua ja lisätä asiakkaiden luottamusta välittäjiä kohtaan.

Alan keskusjärjestö KVKL huolehtii osaltaan myös LKV-kokeeseen valmentamisesta. Lokakuussa järjestö tulee organisoimaan Helsingissä kaksi erillistä LKV-valmennustilaisuutta LKV-kokeeseen valmentautuville.

Välitysalan merkittävin loppuvuoden yhteistapahtuma tulee olemaan 23.10.2014 järjestettävä Hyvän Välitystavan Päivä.