Miljoona-asunnot kiinnostavat – arvoasuntokaupat lisääntyneet lähes puolella viime vuodesta

S

Arvoasuntojen myynti on ollut kuluvana vuonna vilkasta, ja arvoasuntoja on tähän mennessä myyty yli 40 % enemmän verrattuna samaan ajanjaksoon viime vuonna. Huoneistokeskuksen aluejohtaja Eija Miehola kertoo, mikä tekee asunnosta arvoasunnon ja miten arvoasuntokauppa eroaa muusta asuntokaupasta.

Arvoasunnoksi voidaan määritellä lähtökohtaisesti asunto, jonka velaton myyntihinta on yli miljoona euroa. Miljoona-asunnot ovat tänä vuonna vaihtaneet omistajaa aiempaa vilkkaammin: arvoasuntokauppoja on tehty lähes puolet enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna.

”Arvoasuntoja määriteltäessä tärkein kriteeri on kuitenkin sijainti. Tämän jälkeen tulevat asunnon ominaispiirteet kuten kohteen ainutlaatuisuus, laadukkuus, koko, kunto ja rakennustekniset asiat. Yksinomaan hinta ei siis kerro, että onko kyseessä arvoasunto”, Huoneistokeskuksen aluejohtaja Eija Miehola kertoo.

Arvoasunnot sijaitsevat lähes aina arvostetulla alueella.

”Hyvin pitkälle arvoasunnot ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle ja siellä erityisesti Kanta-Helsinkiin sekä meren rannoille. Uusina arvoasuntoalueiksi ovat nousemassa näiden lisäksi Tapiola laadukkaine uudiskohteineen sekä Kalasataman uusi asuinalue. Yksittäisiä arvoasuntoja löytyy toki ympäri Suomen, mutta alueellisia keskittymiä ei juuri pääkaupunkiseudun ulkopuolelta löydy”, Miehola kertoo.

Millaisista arvoasunnoista sitten on eniten kysyntää?

”Ostajalle tärkeintä on yleensä arvostettu alue, jolla on runsaasti muitakin arvoasuntoja. Myös asunnon ainutlaatuisuus voi olla ostajalle tärkeää: historiallisesti merkittävä rakennus, arkkitehtuuri ja asunnon sisustusmateriaalit laadukkaine kodinkoneineen ovat haluttuja ominaisuuksia. Asunnon koolla ja muunneltavuudella on myös merkityksensä. Esimerkiksi keskustan vanhoista toimistoista ja ullakoista on uudelleen rakennettu hyvinkin kysyttyjä arvoasuntoja”, Miehola kertoo.

Arvoasunnon hinta perustuu kysyntään – kohteet yleensä hiljaisessa myynnissä

Arvoasuntojen myynti poikkeaa monellakin tapaa tavanomaisesta asuntokaupasta. Arvoasunnon arvoa ei määritellä neliöhintaperusteisesti.

”Hinnoittelu perustuu kysyntään eikä perinteiseen neliöhintaan. Asuntojen ainutlaatuisuuden ja omistajien yksityisyydensuojan vuoksi useat arvoasunnot myydään niin sanotussa hiljaisessa myynnissä ilman julkista markkinointia tai yleisiä esittelyjä. Tämä toki edellyttää välittäjältä hyviä kontaktiverkostoja potentiaalisiin ostajiin. Myös Suomesta löytyy arvoasuntojen myyntiin erikoistuneita kiinteistövälittäjiä”, Miehola kertoo.

Kaikkiin asuntokauppoihin liittyy kiinteistönvälitysliikkeen ja kiinteistönvälittäjän puolelta salassapitovelvollisuus; tämä ei siis koske yksinomaan arvoasuntoja.

Huoneistokeskuksen vastaavalle lakimiehelle ja vastaavalle hoitajalle Martti Leskiselle kiinteistöneuvoksen arvonimi

Tasavallan presidentti on myöntänyt perjantaina 8.5. Huoneistokeskuksen vastaavalle lakimiehelle ja hoitajalle Martti Leskiselle kiinteistöneuvoksen arvonimen. Arvonimeä haettiin tunnustukseksi Leskisen pitkän uran ja kiinteistönvälitysalalle arvokkaan työn perusteella.

Huoneistokeskus tunnetaan kiinteistönvälitysalan ehdottoman korkealuokkaisesta ammattitaidosta ja yrityksenä, joka noudattaa ehdoitta alan hyvää välitystapaa. Huoneistokeskuksen välittäjistä jo yli 70 % on suorittanut alalle vuoden 2016 alusta vaadittavan LKV-tutkinnon. Martti Leskinen on ollut tämän ammattitaidon ja koulutuksen uranuurtaja ja omalla työpanoksellaan luomassa Huoneistokeskuksen ammattitaidon perustaa. ”Olemme erittäin ylpeitä Martin saamasta tunnustuksesta. Kiinteistöneuvoksen arvonimi on seurausta Martin viidellä vuosikymmenellä tekemästä määrätietoisesta työstä koko toimialan ammattitaidon kehittämiseksi. Tämä on hyvin linjassa myös Huoneistokeskuksen strategian kanssa, jonka kulmakivet ovat ammattitaito, aktiivisuus ja asiakastyytyväisyys.” kertoo toimitusjohtaja Antti Asteljoki.

Arvonimeä haettiin Leskiselle seuraavin perustein:

“Varatuomari Martti Leskinen on toiminut viidellä vuosikymmenellä eri työtehtävissä kiinteistöalan johtavassa yrityksessä Huoneistokeskus Oy:ssä, ja hänellä on ollut keskeinen rooli suomalaisen kiinteistönvälitysalan kehittämisessä, mm. Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry:n ja sen edeltäjien laki- ja lausuntovaliokunnan jäsenenä useaan eri otteeseen vuosina 1997 – 2010. Leskinen oli keskeinen vaikuttaja ensimmäisen Hyvän Välitystavan ohjeistuksen laatimiseksi vuonna 2008, ja lisäksi hän on toiminut Oikeusministeriön asettaman työryhmän asiantuntijajäsenenä laatimassa Lakia kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä. Tälläkin hetkellä suuri osa suomalaisista kiinteistönvälittäjistä ympäri Suomea toimii ammatissaan Leskiseltä saatujen käytännönläheisten oppien mukaisesti, ja Leskinen onkin alan toimijoiden keskuudessa erittäin arvostettu ja pidetty persoona.”

Martti Leskiselle arvonimen myöntäminen oli arvokas tunnustus tehdystä työstä: “Haluan kiittää työnantajaani Huoneistokeskusta sekä eritoten henkilöstöjohtaja Heikki Tuomelaa, joka väsymättä ja ponnekkaasti ajoi tätä asiaa. Haluan myös kiittää kaikkia näitä yli tuhatta nykyistä ja entistä edustajaa, jotka ovat käyneet läpi LKV-koulutukseni. Oli todella hieno tunne tällaiselle köyhän evakkotyöläisperheen pahnanpohjimmaiselle, johon kohdistui näin upea valtiovallan huomionosoitus pitkästä työrupeamasta” kiittää Leskinen.

 

Huoneistokeskus: ASUNTOMARKKINAKATSAUS KESÄ 2014

asuntokauppojenmaara_elokuu2014

REALISTI SAA ASUNTONSA KAUPAKSI

”Markkinoilla on tällä hetkellä ostajien ja myyjien välillä kenties suurempi hintanäkemysero kuin koskaan”, sanoo Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Antti Asteljoki. Näkemysero näkyy voimakkaimmin suurempien ja arvokkaampien asuntojen hinnoittelussa. Kauppaa kyllä tehdään, mutta mikäli haluaa saada asuntonsa kaupaksi, on kohteen hinnoittelussa syytä olla realistinen. Ylihinnoittelulla voi pahimmillaan jopa vaarantaa koko myynnin.

Paikoin asuntokauppa käy jopa vilkkaasti, mutta markkinoilla on myös kohteita, joiden ympärillä ei tapahdu juuri mitään. “Tämä ei tarkoita sitä, että kokonaismarkkina olisi jäässä, vaan kohteen ympärille rakennettu mikromarkkina on saatettu tukahduttaa epärealistisella hinnoittelulla”, perustelee Asteljoki. Hän kehottaakin jokaista asunnon myyjää käymään huolellisen ja analyyttisen keskustelun välittäjänsä kanssa asunnon myyntihinnan markkinaehtoisuudesta. ”On välittäjän velvollisuus kertoa rehellisesti toimeksiantajalleen mikäli kohteen hinnoittelu ei vastaa tämänhetkistä markkinahintatasoa. Tässä myös punnitaan välittäjän ammattitaito”, muistuttaa Asteljoki.

NELIÖHINNOISSA EDELLEEN NOUSUA USEILLA PAIKKAKUNNILLA

Asuntojen keskineliöhinnoissa oli eroavaisuuksia heinäkuussa ympäri Suomen. Hintojen nousua nähtiin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Oulussa, Kuopiossa, Joensuussa, Vaasassa, Lappeenrannassa, Mikkelissä ja Lahdessa. Pääkaupunkiseudulla neliöhinnat ovat edelleen selkeästi muuta Suomea korkeammat. Helsingissä käytettyjen kaksioiden keskineliöhinta oli heinäkuussa 4 295 euroa, Espoossa 3 441 euroa, Vantaalla 2 739 euroa, Tampereella 2 589 euroa, Turussa 1 978 euroa, Oulussa 1 793 euroa, Kuopiossa 2 123 euroa, Vaasassa 2 246 euroa, Lahdessa 1 840 euroa, Kouvolassa 1 226 euroa ja Porissa 1 634 euroa.

KESÄLOMAT NÄKYIVÄT ASUNTOJEN MYYNTIAJOISSA

myyntiaika_elokuu2014

Asuntojen myyntiajat pitenivät heinäkuussa sekä pääkaupunkiseudulla että muualla Suomessa alkukesään verrattuna. Pääkaupunkiseudulla asuntojen keskimääräinen myyntiaika oli heinäkuussa 61 vuorokautta kun se toukokuussa oli 56 vuorokautta. Muualla Suomessa keskimääräiset myyntiajat olivat 75 vuorokautta niiden ollessa toukokuussa 71 vuorokautta.

ASUNTOLAINOJEN KOROT LASKENEET ALKUKESÄÄN VERRATTUNA

Kotitaloudet nostivat kesäkuussa 2014 uusia asuntolainoja 1,4 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 1,92 % eli 0,08 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin toukokuussa. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli kesäkuun lopussa 89,0 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 1,8 %. Kotitalouslainoista oli kesäkuun lopussa kulutusluottoja 13,4 mrd. euroa ja muita lainoja 15,3 mrd. euroa.