Asumisoikeusasunnon hakeminen helpottuu pääkaupunkiseudulla

Asumisoikeusasunnon hakeminen helpottuu vuoden 2015 alusta alkaen. Vuoden vaihteen jälkeen Helsinki, Espoo ja Vantaa sekä KUUMA-kunnat eli Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Pornainen ja Vihti muodostavat yhden asumisoikeusasuntojen markkina-alueen. Myös Kerava on tulossa mukaan yhteiseen markkina-alueeseen vuoden 2016 alusta alkaen.

Muutoksen myötä uusilla järjestysnumeroilla voi hakea asumisoikeutta mistä tahansa uuden markkina-alueen kunnasta. Kunnista aiemmin haetuilla numeroilla on kuitenkin etusija siinä kunnassa, josta se on haettu. Vanhat numerot pysyivät siis voimassa uudistusta edeltävillä, vanhoilla markkina-alueilla.

Tällä hetkellä Helsinki, Espoo ja Vantaa muodostavat yhteisen markkina-alueen ja järjestysnumerorekisterin, mutta jokaisella KUUMA-kunnalla on oma hakualue ja järjestysnumerorekisteri, ja jokainen niistä hoitaa viranomaistehtäviä itsenäisesti. Vuoden vaihteen jälkeen asumisoikeusasumisen viranomaistehtävät keskitetään Helsinkiin.

– Muutos on oikeansuuntainen, mutta riittämätön. Kaikkien kannalta olisi parasta, että koko jonosta voitaisiin luopua. Se on kallis ylläpitää, aiheuttaa turhaa työtä ja hidastaa asuntojen saamista. Jonottamisen sijaan asumisoikeusasuntoja omistavat yhtiöt voisivat välittää vapaita asuntoja niitä tarvitseville varallisuusrajojen puitteissa, arvioi Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Marko Pyykkönen .

Asumisoikeusasunto on valtion tuella rakennettu asunto, johon pääsee asukkaaksi maksamalla asumisoikeusmaksun, joka on noin 15 prosenttia asunnon hankintahinnasta. Sen lisäksi asukas maksaa kuukausittaista käyttövastiketta.

Suomessa on noin 40 500 asumisoikeusasuntoa, joista puolet sijaitsee pääkaupunkiseudulla tai sen kehyskunnissa. Tuoreen ARA:n tilaston mukaan asumisoikeus on pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingissä edullinen asumismuoto.

Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry (SAY): Asumisoikeusasuntojen tuotanto kaksinkertaistunut vuoden aikana

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn tilastojen mukaan asumisoikeusasuntojen tuotanto on lisääntynyt selvästi vuoden 2014 aikana. Vuoden 2014 tammi-syyskuun aikana Suomessa käynnistettiin 1014 asumisoikeuskohteen rakentaminen, kun vastaavana ajanjaksona vuonna 2013 käynnistettiin 547 asumisoikeuskohdetta ja koko viime vuonna yhteensä 1314 kohdetta. Rakennushankkeita on käynnistetty eniten pääkaupunkiseudulla.

Varauksia asumisoikeuskohteiden rakentamiseksi on tehty vuoden 2014 tammi-syyskuun aikana enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Tämän vuoden tammi-syyskuussa varauksia on tehty 1421, kun vuonna 2013 tammi-syyskuussa niitä tehtiin 1355.

– Asumisoikeusasuntojen tuotannon kasvu on erittäin positiivinen ja tervetullut kehitys. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n jäsenillä on mahdollisuus vielä entisestään tehostaa uusien asumisoikeuskohteiden tuotantoa, mikäli eri asumismuotoja kohdeltaisiin nykyistä tasa-arvoisemmin. Tällä hetkellä valtio tukee enemmän vuokrataloyhteisöjä kuin asumisoikeusyhteisöjä, kertoo Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Marko Pyykkönen .

Sen sijaan ARA-tuettujen ns. normaalien vuokra-asuntojen tuottaminen on vähentynyt selvästi. Vuonna 2013 tammi-syyskuussa käynnistettiin 1339 ARAn tukeman vuokra-asuntokohteen rakentaminen, mutta kuluneen vuoden aikana tammi-syyskuussa on käynnistetty vain 962 vuokra-asuntokohteen tuotanto.

Tiedot ilmenevät Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn julkaisemasta katsauksesta, johon on koottu keskeiset ajankohtaiset tilastotiedot ARA-tuotannon aloituksista, rakennuskustannuksista ja rahoituksesta.

Asumisoikeusasumisessa yhdistyvät vuokra-asumisen joustavuus ja taloudellinen riskittömyys sekä omistusasumisen turvallisuus. Asumisoikeus on elinikäinen. Asunnon saa maksamalla noin 15 prosenttia asunnon hinnasta, jonka jälkeen maksetaan kuukausittaista käyttövastiketta. Asumisen päätyttyä asumisoikeusmaksu palautetaan rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.

Tutkimus: Elämäntilanteen muuttuminen ja pyrkimys alentaa elinkustannuksia ovat keskeisimmät syyt hakea asumisoikeusasuntoa

Asumisoikeusasuntoa jonottavien henkilöiden keskuudessa toteutetun tutkimuksen mukaan keskeisimmät syyt hakea asumisoikeusasuntoa ovat oman elämäntilanteen muuttuminen sekä pyrkimys alentaa elinkustannuksia. Elämäntilanteen muutos on keskeinen syy 36 prosentille ja halu alentaa elinkustannuksia 32 prosentille vastaajista. Kolmanneksi keskeisin syy hakea asumisoikeusasuntoa on tarve saada lisää asumistilaa (23 % vastaajista).

Asumisoikeusasuntoa hakevat arvostavat viihtyisää kotia (66 % vastaajista) ja asunnon käytännöllisyyttä (53 %). Myös yksityisyys ja oma rauha (39 %), asuinympäristön ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet (39 %) sekä turvallisuuden tunne (34 %) koetaan keskeisiksi asioiksi asuntoa valittaessa. Suosituimmat asumismuodot ovat kerrostalo ja rivitalo ja kiinnostavin asuntotyyppi on kaksio.

Tutkimuksen pohjalta asumisoikeusasukkaat ryhmiteltiin viiteen asukasprofiilin. Nämä ovat harrastavat aikuiset, lapsettomat aikuiset, kustannustietoiset, kasvavat lapsiperheet sekä viihtyisyyttä ja turvaa hakevat.

”Asumisoikeusasuntojen asukkaat ovat läpileikkaus suomalaisista. Suurin yhdistävä tekijä on muuttunut elämäntilanne. Lapset ovat muuttaneet pois kotoa, lapsia on tullut lisää tai on tullut muu suuri elämänmuutos kuten avioero tai muutto toiselle paikkakunnalle. Melko moni haluaa myös pienentää asumiskuluja ja panostaa esimerkiksi matkailuun tai harrastuksiin. Asumisoikeusasunto on pysyvä ja turvallinen asumismuoto ilman sitoutumista suureen pankkilainaan”, arvioi Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n varapuheenjohtaja Maarit Toveri .

Tutkimuksessa kysyttiin asumisoikeusasuntoa jonottavien mielipiteitä mm. asumiseen liittyvistä arvostuksista, asumisoikeusasunnon hakemisen syistä ja suosituimmista asumismuodoista. Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä toukokuussa 2014 ja siihen vastasi 1283 henkilöä, jotka jonottavat asumisoikeusasuntoa.