Ilmarinen sijoitti toimistokiinteistöön Frankfurtissa

27feebab-ad26-4196-b7c4-1e8be647e62f-main_image

Kuva: Barbara Staubach

Ilmarinen on investoinut Frankfurtissa sijaitsevaan toimistokiinteistöön. Sijoitus toteutetaan yhteissijoituksena Amundi Real Estate:n hallinnoiman kiinteistörahaston kanssa. Ilmarisen omistusosuus on noin puolet.

Sijoituksen kohteena oleva Theodor Heuss Allee 50 -toimistokiinteistö sijaitsee Frankfurtin keskustan länsipuolella hyvien liikenneyhteyksien varrella. Frankfurtin messukeskus sijaitsee kiinteistön välittömässä läheisyydessä.

Kohde on valmistunut vuonna 2004, ja se on vuokrattu kokonaisuudessaan Commerzbankin käyttöön. Kiinteistö muodostuu 9 maanpäällisestä ja kolmesta maanalaisesta kerroksesta, ja vuokrattavaa pinta-alaa on yhteensä vajaa 32 000 neliötä.

‒ Commerzbank on Saksan toiseksi suurin pankki. Pitkäaikainen vuokrasopimus näin uskottavan toimijan kanssa takaa vakaan, ennustettavan ja pitkäaikaisen vuokratuoton kiinteistösijoitukselle. Lisäksi kohde on moderni ja erinomaisessa teknisessä kunnossa, sanoo salkunhoitaja Mikko Antila.

Ilmarinen hajauttaa kiinteistösalkkuaan  

Theodor Heuss Allee 50 -toimistokiinteistö on Ilmarisen toinen Saksaan tekemä kiinteistösijoitus. Ensimmäinen oli berliiniläinen toimisto- ja hotellikiinteistö Königstadt Carree, josta Ilmarinen hankki vuoden 2015 lopussa omistukseensa noin puolet.

Ilmarisen strategiana on hajauttaa kiinteistösalkkuaan myös ulkomaisiin kohteisiin.

‒ Frankfurt on Manner-Euroopan suurin finanssialan keskus, missä pitävät pääkonttoreitaan sekä Euroopan keskuspankki että Saksan keskuspankki. Kaupunki tukee erinomaisesti Ilmarisen kiinteistösijoitusten kansainvälistymistä, Antila sanoo.

Ostajien neuvonantajana sijoituksessa toimi L’Etoile Properties -niminen yhtiö, joka tulee myös vastaamaan kohteen operatiivisesta hallinnoinnista.

Kansainvälinen GOLD-tason LEED-ympäristösertifikaatti kauppakeskus Ristikolle

wsw4c5u6rdcbsl6cf8or

LEED GOLD –tason sertifikaatti on myönnetty Ristikon kauppakeskukselle Helsingin Konalassa. LEED-järjestelmä vahvistaa, että Ristikko on ympäristö- ja energiatehokas. Se on suunniteltu ja rakennettu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Ristikon omistavat puoliksi työeläkeyhtiö Etera ja rakennusosakeyhtiö Hartela.

Kauppakeskus Ristikolla on mielenkiintoinen historia. Se on vuonna 2009 rakennettu Hartwallin vanhan pullovaraston tiloihin Konalaan. Kauppakeskusta on viime vuoden aikana peruskorjattu ja laajennettu. Uuden ilmeen saanut keskus vietti avajaisiaan vuoden 2015 lokakuussa. Ristikossa on noin 30 liikettä neljässä kerroksessa, 13 500 neliössä. Kaikki tilat saadaan kokonaisuudessaan käyttöön alkuvuonna 2016.

“Eteralle kestävän kehityksen tukeminen on tärkeä osa kiinteistösijoittamista. Olemme jo vuosia käyttäneet uusissa toimisto- ja liiketilojen rakennushankkeissa LEED-ympäristösertifiointia”, toteaa kiinteistöjohtaja Timo SotavaltaEterasta. ”Järkevät rakentamisen ratkaisut vähentävät kiinteistöjen ympäristökuormituksen lisäksi ylläpidosta syntyviä kustannuksia. Myös liiketilojen vuokralaisille tilojen ekologisten valintojen tuomat säästöt ja viihtyisyys ovat merkittäviä tekijöitä.”

”LEED–sertifikaattia varten tietoa kerätään hyvin laajalti. Läpi käydään niin rakennusprosessit kuin veden- ja energiankulutuskin. Ristikossa energiankulutusta tehostavat mm. valaistus sekä ilmanvaihdon tehokas lämmön talteenotto. Sähkön, lämmön ja veden kulutusta seurataan tarkasti. Ympäristöluokitus auttaa hallitsemaan rakennuksen ekologista jalanjälkeä ja ylläpitokustannuksia sen elinkaaren aikana”, kuvaa kiinteistöliiketoiminnan johtaja Tapio Rantanen Hartelasta.

LEED-sertifioinnilla saadaan eri puolilla maailmaa sijaitsevat rakennukset vertailukelpoisiksi keskenään. Sertifiointeja myöntää ja niiden käyttöä valvoo riippumaton Green Building Certification Institute. LEED-järjestelmä tasomäärityksineen on tärkeä mittari kansainvälisille sijoittajille.

Monipuolista lähipalvelua

”Ristikon palvelutarjonta on monipuolinen vauvasta vaariin. Ristikko on aktiivisen elämän keskus, jossa myös arkiaskareet hoituvat helposti ja nopeasti. Ristikon palveluvalikoima on kohdennettu energisen, harrastavan asiakaskunnan ja lähialueen asukkaiden tarpeisiin. Reippailuhalli Huimalan, Reiman, Gulliverin ja Luhdan outlettien ja lukuisten uusien myymälöiden ja ravintoloiden myötä keskuksesta on tullut ainutlaatuinen – perheet saapuvat sinne ostoksille ja viihtymään myös kauempaa”, kertoo kauppakeskuspäällikkö Tanja Teeriaho.

Ristikko sijaitsee keskeisellä paikalla Vihdintien ja Kehä I:n varrella noin 10 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Se tarjoaa palveluja niin läheisille asuin- ja työpaikka-alueille kuin ohikulkeville suurille liikennevirroillekin. Kätevää – ja LEED-mittarienkin arvostamaa – on myös kauppakeskuksen hyvä saavutettavuus julkisin liikennevälinein.

HUS-Kiinteistöt Oy:n historiikki ”25 vuotta häiriötöntä sairaalatoimintaa ” julkaistu sähköisenä

2016-01-08 15_44_07-publication.pdf - Nitro Reader 3

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan eli Hyksin liittohallitus päätti vuonna 1990 perustaa kuntainliiton kokonaan omistaman kiinteistöosakeyhtiön. Kiinteistö-HYKS Oy -nimellä toiminut yhtiö laajensi vähitellen toimintaansa rakennuttamiseen, kiinteistöjen ylläpitoon ja myös turvapalveluihin.

1980-luvun lopulla klinikoiden vastuulla aiemmin olleita tukitoimintoja ryhdyttiin laajamittaisesti eriyttämään itsenäisiksi, keskitetyiksi toimijoiksi, jotta sairaaloiden henkilökunta kykenisi keskittymään ydintoimintaan ja jotta resursseja pystyttäisiin kohdentamaan paremmin.

Keskiössä olivat erityisesti henkilöstöasunnot, jotka Hyksin liittohallituksen mukaan olivat nopeasti nousseet henkilöstö- ja työvoimapolitiikan avainkysymykseksi – tuolloin uskottiin vielä työvoimapulaan ja henkilöstöasunnoista oli niukkuutta. Hyksin liittohallitus päättikin vuonna 1990 perustaa kuntainliiton kokonaan omistaman kiinteistöosakeyhtiön.

Kiinteistö-HYKS Oy -nimellä toiminut yhtiö laajensi vähitellen toimintaansa rakennuttamiseen, kiinteistöjen ylläpitoon ja myös turvapalveluihin. Toiminta painottui aluksi Meilahden sairaala-alueelle. Keskittämisen kautta yhtiön vastuut vähitellen kasvoivat ja erityisesti HUS:n perustamisen, vuoden 2000 jälkeinen aika on merkinnyt yhtiölle voimakkaan kasvun aikakautta.

Vaikka yhtiön rakennuttamistoiminta on ollut laajaa, haasteista on selvitty erinomaisesti Suomen Rakennuslehti valitsi Meilahden kolmiosairaalan vuoden 2009 talonrakennusprojektiksi. Rakennusinsinöörien liitto palkitsi Meilahden potilastornin peruskorjaushankkeen 2015.

Kiinteistöjen ylläpidon ja korjaustoiminnan laatua ja hintaa vertaillaan jatkuvasti niin yksityisen sektorin kuin muiden yliopistosairaaloiden vastaaviin toimintoihin. Turvapalveluita on kehitetty muuttuneen ympäristön vaatimusten mukaisesti. HUS on vastuuttanut yhtiön toteuttamaan 200 uutta työsuhdeasuntoa huslaisille.

Tällä hetkellä HUS-Kiinteistöt Oy on alansa johtavin ja tunnustetuin osaamiskeskus maassamme. 25 vuoden aikana yhtiön toiminnan laajuus on muuttunut huomattavasti, johtuen monelta osin emoyhtiön – ensin Hyksin ja sittemmin HUS:n – kasvusta ja tukitoimintojen uudelleenjärjestelyistä.

Yhtiön toiminta on myös omistajan, HUS:n ja sen jäsenkuntien kannalta ollut menestyksekästä. Yhtiö on vuosittain palauttanut omistajalle toiminnan tehostamisesta syntyneet säästöt, esimerkiksi viime vuonna noin miljoona euroa.

Linkit

Linkki sähköiseen historiikkiin

Caverion ja Orion sopimukseen kiinteistöjen teknisestä huollosta ja kunnossapidosta sekä palveluiden johtamisesta

Caverion ja Orion ovat allekirjoittaneet sopimuksen Orionin Espoon, Turun, Salon ja Kuopion kiinteistöjen teknisestä huollosta ja kunnossapidosta sekä palveluiden johtamisesta.Nelivuotiseen sopimukseen kuuluvien kiinteistöjen pinta-ala on noin 195 000 kerrosneliömetriä. Sopimuksen arvoa ei julkisteta.

Caverion vastaa pääosin lääketehtaina toimivien Orionin kiinteistöjen kaikkien taloteknisten järjestelmien teknisestä huollosta ja kunnossapidosta ja näihin liittyvien palveluiden johtamisesta. Talotekniset järjestelmät kattavat lämmitys-, vesi- ja viemäri-, ilmanvaihto- ja ilmastointi-, jäähdytys-, sähköistys-, informaatio- ja viestintäteknologia-, turvallisuus- sekä automaatiojärjestelmät. Sopimus on jatkoa nykyiselle yhteistyölle.

”Halusimme kehittää yhteistyön uudelle tasolle ja koska Caverion otti haasteen vastaan, saimme sovittua tehokkaammat ja selkeämmät prosessit ja niille tavoitteet. On tärkeää, että jalkautamme nämä muutokset lähikuukausina”, sanoo Orionin EHS ja kiinteistöjohtaja Juha Paasi.

”Lääketeollisuudessa toimiminen on  haastavaa toimialan tiukkojen olosuhteiden ja määräysten vuoksi. Meillä on monipuolista osaamista teollisuuden toimintaympäristössä, ja palvelumme auttavat asiakkaitamme keskittymään omaan ydinliiketoimintaansa”, sanoo Caverionin Suomen divisioonajohtaja Jarno Hacklin.

Orion on suomalainen lääkkeiden ja diagnostisten testien kehittäjä, joka toimii maailmanlaajuisesti. Orion kuuluu Caverionin teollisuuden asiakassegmenttiin.

Valtion tukemien asuntojen asumiskulut entistä kohtuullisemmiksi

f

Valtioneuvosto on tänään antanut asetuksen, joka edistää asumiskustannusten kohtuullisuutta valtion tukemassa asuntokannassa. Tasavallan presidentti vahvisti asetuksen taustalla olevat lakimuutokset joulukuun lopussa. Laki- ja asetusmuutoksilla toteutetaan useita pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman kirjauksia.

Tuleviin korjauksiin vain kohtuullinen varautuminen

Valtion arava- tai korkotukilainalla rahoitettujen vuokra- ja asumisoikeusasuntojen vuokrat ja käyttövastikkeet on määriteltävä omakustannusperiaatteen mukaisesti. Tällöin vuokrilla ja käyttövastikkeilla voidaan kattaa etupäässä vain talon rakentamisesta aiheutuneet pääomakulut sekä hyvän kiinteistönpidon edellyttämät asuntojen hoito- ja korjauskulut.

Omakustannusperiaatetta koskevat säännökset ovat jättäneet vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajille huomattavan paljon liikkumavaraa säännösten soveltamisessa. Tasavallan presidentin vahvistamat lakimuutokset täsmentävät kyseisiä säännöksiä. Tällä tavoin yhtenäistetään vuokrien ja käyttövastikkeiden määräytymisperusteita ja poistetaan eroja eri vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen omistamien asuntojen vuokra- ja käyttövastiketasoissa.

Tehtyjen lakimuutosten mukaan tuleviin korjauksiin varautuminen saa omakustannusperusteisissa vuokrissa ja käyttövastikkeissa olla enintään kohtuullista. Tänään annetulla valtioneuvoston asetuksella asetetaan konkreettiset enimmäisrajat sille, mitä on laissa tarkoitettu kohtuullinen varautuminen. Jos kyseessä on alle 20 vuotta vanha vuokra- tai asumisoikeustalo, vuokrissa tai käyttövastikkeissa perittävä varautuminen saa olla enintään yksi euro asuinneliötä kohti kuukaudessa. Vanhemmissa taloissa enimmäismäärä on kaksi euroa. Lisäksi omakustannusvuokrissa perittävän, omistajan omarahoitusosuudelle laskettavan koron määrä alennetaan asetusmuutoksella nykyisestä kahdeksasta prosentista neljään.

Muutoksilla hillitään vuokrien ja käyttövastikkeiden nousua ja estetään kohtuuttoman suuri tuleviin korjauksiin varautuminen. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2017 alussa, jotta vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajilla on riittävän pitkä aika muuttaa käytäntöjään uusia säännöksiä vastaaviksi.

Korkotukilainojen lyhentäminen nopeutuu laina-ajan alussa

Valtioneuvoston antamalla asetusmuutoksella muutetaan myös uusien korkotukilainojen lainanlyhennyksiä nykyistä etupainotteisemmiksi. Lainan lyhentäminen nopeammin laina-ajan alussa pienentää sekä omistajan että valtion riskejä. Muutoksella ei juuri ole vaikutuksia asukkaiden asemaan, sillä etupainotteisempi lyhennysohjelma nostaa asunnoista alkuvuosina perittäviä vuokria vain vähän. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA voi hyväksyä uuden lyhennysohjelman mukaisia korkotukilainoja 15.1.2016 alkaen.

Ilmarisen kaikkien uusien kiinteistöjen hiilijalanjälki lasketaan

9e71db28-6d7a-4885-aaeb-1119aff036bd-main_image

Ilmarinen alkaa teettää laskelmat kaikkien uusien rakennuskohteidensa hiilijalanjäljestä. Käytäntö alkaa vuoden 2016 alusta. Hiilijalanjäljen määrittelyllä Ilmarinen pyrkii pienentämään oman toimintansa ilmastovaikutusta sekä ohjaamaan koko rakennusalaa kohti puhtaampia ratkaisuja.

Ilmarisen rakennushankkeissa on jo vuosia kiinnitetty huomiota energiatehokkuuteen ja valittu mahdollisuuksien mukaan ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja.

‒ Meidän on kuitenkin entistä paremmin pystyttävä tiedostamaan rakennushankkeidemme hiilijalanjälki ja alettava pohtia, miten pienennämme kiinteistösijoitustoimintamme ilmastovaikutuksia. Hiilijalanjäljen laskeminen tekee asian konkreettiseksi ja toimii työkaluna, kun mietimme vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa entistä ilmastoystävällisempiä rakennushankkeita, sanoo Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Rajakoski.

Hiilijalanjäljen laskenta sisällytetään kaikkiin Ilmarisen uudisrakentamisen urakkasopimuksiin, oli sitten kyse toimitiloista, asunnoista tai vaikkapa kauppakeskuksista.

‒ Arvio tehdään heti projektien alkuvaiheessa. Näin pystymme tarvittaessa etsimään vaihtoehtoisia toteutustapoja esimerkiksi runko- ja julkisivuratkaisuille, jotka muodostavat merkittävän osan rakennusten hiilijalanjäljestä. Lisäksi pystymme osoittamaan suunnittelijoille heidän ratkaisujensa vaikutuksia.

Rajakosken mukaan on myös tärkeää huomioida rakentamiseen liittyvien kuljetusmatkojen minimointi heti projektien alkuvaiheessa.

“Koko rakennusala mukaan”

Niina Rajakoski korostaa, että Pariisin ilmastosopimuksen solmimisen jälkeen koko rakennusalan olisi tärkeää lähteä mahdollisimman nopeasti yhdessä miettimään, miten rakentamisen hiilijalanjälkeä voidaan Suomessa pienentää.

‒ On aina parempi, että toimiala itse miettii ratkaisuja, kuin että odotamme viranomaismääräyksiä ja -normeja ohjaamaan toimintaamme. Olemme pääsemässä hyvään vauhtiin, mutta paljon työtä on vielä toki edessä.

‒ Koko rakennusala tarvitsee yhteisen vertailujärjestelmän, johon hankkeiden, valittujen materiaalien sekä rakennusteknisten ratkaisujen hiilijalanjäljen kokoa voi suhteuttaa, Rajakoski linjaa.

Uusiutuvat energianlähteet käytössä

Jo nyt Ilmarinen suosii hankkeissaan uusiutuviin energianlähteisiin pohjautuvia lämmitys- ja jäähdytysmuotoja. Lisäksi tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää jatkossa myös aurinkoenergiaa rakennusten energiantuotantoon.

‒ Esimerkiksi maalämmössä ja maakylmässä takaisinmaksuajat ovat lyhentyneet, joten ne ovat jo aidosti varteenotettavia vaihtoehtoja. Lisäksi aurinkopaneeleissa kehitys on ollut viime aikoina huikeaa, Rajakoski sanoo.

Ilmarinen on Suomen kolmanneksi suurin kiinteistösijoittaja 3,1 miljardin euron kiinteistöomistuksellaan. Lähes 90 prosenttia kiinteistökohteista sijaitsee Suomessa.

Älypuhelinsovellus auttaa asunnon etsijää

kimunckorxndbhfy6xq1

Aiheuttaako sopivan asunnon etsiminen päänvaivaa? If Asunnon kuntokartoitus -sovellus helpottaa asunnon ostajaa tai vuokraajaa, kun pää on pyörällä eri kohteiden plussista ja miinuksista näytöissä kiertämisen jälkeen.

– Tarkoituksena on auttaa sovelluksen käyttäjiä omatoimisen, pintapuolisen arvioinnin tekemisessä, jotta mahdolliset vahinkoriskit huomattaisiin tarpeeksi ajoissa jo ennen asunnon ostamista tai vuokraamista. Haluamme ihmisten kiinnittävän huomiota siihen, mitkä ovat riskejä tai hälyttäviä merkkejä asunnoissa ja taloissa, kertoo Ifin omaisuusvakuutusten johtaja Mika Viipuri.

Sovellus ei kuitenkaan korvaa ammattilaisen tekemää perusteellista kuntokartoitusta, vaan sen tarkoitus on opastaa ja auttaa kiinnittämään huomiota asunnossa mahdollisesti piileviin riskeihin.

Miten sovellus toimii?

Ifin älypuhelinsovelluksessa asunnosta luodaan oma kohde, jonka alle voi kirjata muun muassa omia muistiinpanoja, lisätä kuvia ja videoita sekä peukuttaa sovelluksen antamia väitteitä asunnon kunnosta.

Nyt iOS-sovellus on päivitetty kattamaan kerrostaloasuntojen lisäksi myös omakotitalot. Android-älypuhelimille omakotitalo-ominaisuus lanseerataan myöhemmin joulukuussa.

– Omalla kotisohvalla on kiva köllötellä illalla näytöissä kiertämisen jälkeen, vertailla asuntoja ja muistella kuvien perusteella miltä ne oikein näyttivätkään. Myös remontoinnin kannalta sovellus helpottaa elämää: sen avulla saa tehtyä korjaus- tai remonttisuunnitelman muuton jälkeen, koska kaikki data löytyy omasta älypuhelimesta. Sieltä on helppo tarkistaa mitä pitikään korjata, rempata, maalata tai vaihtaa, Viipuri vinkkaa.

Yleisimmät suurvahingot kodeissa liittyvät kosteuteen

Vanhat putkistot, remontoimaton kylpyhuone ja vesikatto ovat usein vahinkokohteelle ominaisia piirteitä. Ifin vahinkotilastojen mukaan yleisimpiä vahinkoja ovat putkiston ja eri laitteiden, kuten astianpesukoneen, rikkoutumisesta aiheutuneet vesivahingot.

– Mitä suurempi korjausremontti tarvitaan, sitä suurempi vaiva sekä ajallisesti että taloudellisesti. Jos vahinko piilee esimerkiksi talon rakenteissa, kosteus voi pahimmillaan aiheuttaa terveyshaittoja, Viipuri toteaa.

Kotivakuutus korvaa vahinkoja sen mukaan, kuinka laaja turva kotivakuutuksessa on.

– Kotivakuutukseen antamaa turvaa on hyvä pohtia jo silloin, kun suunnittelee asunnon ostoa tai vuokrausta. Mahdolliset riskit on hyvä kartoittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja valita koti ja kotivakuutus kohteen ominaisuuksien mukaan, Viipuri neuvoo.

Lataa ilmainen If Asunnon kuntokartoitus -älypuhelinsovellus App Storesta tai Google Play -sovelluskaupasta.

Ifin vinkkejä omakotitalon kuntokartoituksen tekemiseen.

Ifin vinkkejä kerrostaloasunnon kuntokartoituksen tekemiseen.

 

Lappeenrannan kaupunki ja IKEA ovat päässeet sopimukseen yhteistoimintasopimuksen jatkamisesta

Lappeenrannan kaupunki ja Ikea Real Estate Oy sekä IKEA Centres Finland Oy ovat päässeet sopimukseen siitä, että yhteistoimintasopimusta jatketaan 1 vuodella vuoden 2016 loppuun.  Kaupunginhallitus käsittelee asiaa 14.12.2015 kokouksessaan.

Ikea Real Estate Oy sekä IKEA Centres Finland Oy suorittavat vastikkeena sopimusajan jatkamisesta yhteisvastuullisesti kaupungille 262 200 euroa. Maksettava vastike muodostuu kaupungin menettämästä yhden vuoden kauppahinnan korkotappiosta ja kiinteistöverosta. Vastike jää kaupungille siitä riippumatta, allekirjoitetaanko lopulliset kauppakirjat vai ei.

Yhteistoimintasopimuksen ja esirakentamisen kustannuksia koskevan sopimuksen sisältö ja ehdot jäävät muilta osin muuttumattomina voimaan.

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva on tyytyväinen saavutettuun neuvottelutulokseen: ”Haluamme varmistaa Ikean tulon Lappeenrantaan ja nyt saavutettu neuvottelutulos on kaupungin kokonaisedun mukainen. Uskomme vahvasti siihen, että Ikea tulee tekemään lopullisen investointipäätöksensä vuoden 2016 aikana.”

Ikea- ja Ikano- kauppakeskuksen Lappeenrantaan sijoittumista varten allekirjoitettiin 28.12.2012 yhteistoimintasopimus, johon sisältyi kiinteistönkaupan esisopimus. Esirakentamisen kustannuksia koskeva sopimus allekirjoitettiin 28.8.2013. Siinä sovittiin esirakentamistoimenpiteiden kustannusvastuusta sen tilanteen varalta, että Ikean ja Ikanon hanke ei jostakin syystä toteudu.

Yhteistoimintasopimuksessa sovittiin, että mikäli kaikki sopimuksessa tarkemmin mainitut lopullisten kiinteistönkauppojen tekemisen edellytykset eivät ole täyttyneet 31.12.2015 mennessä, eivätkä osapuolet ole yhteisesti sopineet voimassaoloaikaa jatkettavaksi, katsotaan sopimus rauenneeksi.

Ikea Real Estate Oy sekä IKEA Centres Finland Oy esittivät 3.9.2015 kaupungille yhteistoimintasopimuksen voimassaolon jatkamista yhdellä vuodella. Nyt saavutettu neuvottelutulos on ratkaisu heidän esitykseensä.

Lapinlahden sairaalarakennus vuokrataan

lapinlahden_sairaala_3_107116__webiso

Kuvaaja: Kaisa Vermasheinä / kiinteistövirasto

Helsingin kaupunki vuokraa Lapinlahden sairaalan päärakennuksen Osuuskunta Lapinlahden tilajakamolle ja Suomen Mielenterveysseuralle, joka on organisoinut toimintaansa Lapinlahden Lähde -hankkeen alle. Mielenterveysseuran osalta vuokrauspäätös edellyttää vielä seuran liittohallituksen päätöksen. Vuokrasopimukset astuvat voimaan 1.12.2015.

”Mielenterveysseura järjestökumppaneineen luo Lapinlahteen mielen hyvinvoinnin keskuksen, joka on kaikille avoin ja nojautuu ympäristön, kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutuksiin”, kertoo kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck.

“Tilajakamon tavoitteena on suojella Lapinlahden sairaala tuomalla sinne toimintaa”, toteaa Osuuskunta tilajakamon hallituksen puheenjohtaja Teemu Lehto. “Osuuskunta ei tavoittele toiminnastaan voittoa vaan tilat jaetaan osuuskunnan jäsenille työhuoneiksi ja toimitiloiksi.“

”On hienoa, että Lapinlahden sairaalan rakennus ei ole enää tyhjillään. Kaupunginhallitus edellytti etsimään Lapinlahden sairaalan rakennukselle tilapäistä käyttöä jo tammikuussa tänä vuonna. Tiedän, että nämä vuokralaiset arvostavat Lapinlahden sairaalan poikkeuksellisen hienoa ympäristöä ja pitävät rakennuksesta huolta parhaansa mukaan”, toteaa kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki.

Vuokrasopimus tehdään toistaiseksi ja vuokralaiset tietävät, että kyseessä on tilapäinen ratkaisu. Vuokrasopimus koskee tiloja niiden nykyisessä kunnossa. Kaupunki hakee koko ajan pysyvää ratkaisua sairaala-alueen käyttöön. On mahdollista, että kaupunki myy sairaalarakennuksen taholle, joka voi vastata sen peruskorjauksesta.

Korjaustöitä käynnissä

Vuokralaiset voivat tehdä pieniä korjauksia sisätiloissa omalla kustannuksellaan. Kaikissa korjauksissa täytyy ottaa huomioon rakennuksen tiukat suojelumääräykset.

Kaupunki kunnostaa parhaillaan ikkunoita päärakennuksessa. Sairaalarakennuksen kuntoa ylläpitäviä korjauksia jatketaan keväällä 2016, jolloin käynnistyvät julkisivurappauksen sekä vesikaton korjaukset. Töiden tavoitteena on pysäyttää rakennuksen kunnon rapistuminen. Kiinteistöviraston tilakeskus tekee vaipan korjauksia tiiviissä yhteistyössä museoviraston kanssa.

Lapinlahden sairaala on mittavan peruskorjauksen tarpeessa. Kaupunki suunnitteli sairaalaan peruskorjauksen sosiaali- ja terveyspalveluja varten, mutta hanke ei toteutunut, ja päärakennus on ollut pääosin tyhjillään vuodesta 2008 lähtien. Nyt rakennus vuokrataan rajoitettua päiväkäyttöä varten.

Cursor investoi Eagle-talojen energiatehokkuuteen Kotkassa

energiatehokkuus_eagle-2-of-2-460x300

Kotka-Haminan seudulla toimiva kehittämisyhtiö Cursor käynnistää energiatehokkuushankkeen, jonka tavoitteena on tuntuva säästö Cursorin hallinnoimien Eagle-kiinteistöjen energiankulutukseen. Projektin toteuttaa avaimet käteen –toimituksena energiatehokkuuden palveluyritys LeaseGreen.

Eagle-talot on rakennettu Kotkan Karhulaan kolmessa vaiheessa, vuosina 1989, 2002 ja 2009. Ne muodostavat yhden Kotkan seudun suurimmista toimistokeskittymistä ja tarjoavat työtilat noin 450 ammattilaiselle. Suurin vuokralainen on Andritz Oy.

Eagle-taloissa on tilaa yhteensä 14 500 m2. LeaseGreen modernisoi niiden automaation, ilmanvaihdon ja jäähdytyksen sekä tasapainottaa lämmitysjärjestelmän. Toimien avulla Eagle-talojen kolmessa kiinteistöyhtiössä saavutetaan yhteensä noin miljoonan euron nettosäästö investointien elinkaaren aikana.

”Vanhimman rakennuksen ilmanvaihto on tullut tiensä päähän, eikä automaatiokaan palvele kokonaisuutta”, sanoo Cursorin kiinteistöpäällikkö Kati Kolari. ”Talon olosuhteita on ollut vaikea saada tasapainoon aurinkoisella säällä suuren lasisen julkisivun takia. Se on melkoinen lämpöpatteri.”

Cursorin energiatehokkuushanke toteutetaan LeaseGreenin kehittämällä palvelumallilla, joka perustuu kuukausimaksuun. Sopimuskauden kesto on 8 vuotta. Kuukausimaksu jää pienemmäksi kuin hankkeen investoinneilla saavutettava säästö.

”LeaseGreenillä on vahvat näytöt suurten kokonaisuuksien toteuttamisesta ja se lukee hyvin tilaajan toiveita”, Kati Kolari sanoo.

”Hanke on tilaajalle helppo, kun siinä ei ole monia osapuolia. Tällainen toimintatapa edustaa uutta ajattelua. Kiinteistöalan perinteisessä investointiprojektissa suunnittelija katsoo asiaa omasta näkökulmastaan, urakoitsija omastaan ja tilaaja tietysti omastaan.”

LeaseGreenin toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto onnittelee Cursoria tuottavasta investoinnista. Energiatehokas ja nykyaikainen talotekniikka vapauttaa kiinteistön omistajan taloudellisia resursseja muihin investointeihin ja helpottaa kiinteistönhoidon ammattilaisten päivittäistä työtä. Kiinteistön arvo nousee ja vuokralaisten viihtyvyys paranee, kun tilojen sisäilmaolosuhteet kohentuvat.

”Suosittelen Kotkan esimerkkiä malliksi kaikkien kaupunkiseutujen kehittämisyhtiöille. Niiden kiinteistöissä työskentelevistä ihmisistä kannattaa pitää hyvää huolta, koska heidän menestyksestään hyötyy koko seutu.”