VUOKRATURVA: Asuntosijoittajan kannattaa huomioida joukkoliikenteen vyöhykemuutos pääkaupunkiseudulla

2019-03-28 15_03_49-hsl_abcd-kartta.pdf - Nitro Reader 3

Yleiskuva uusista vyöhykkeistä

Myyrmäen ja Martinlaakson kiinnostavuus verrattuna Herttoniemeen kasvaa merkittävästi asuntosijoittajien silmissä. Vantaatakin suurempi hyötyjä on Espoo, jonka metro- ja juna-asemien seutujen kiinnostavuus kasvaa entisestään Ymmerstaa myöten. Toisaalta Espoon keskuksen ja Kivenlahden suhteellinen asema heikkenee. Kauniaisissa ollaan tyytyväisiä. Itä-Helsingin alueet sen sijaan menettävät merkittävä edun, joka niillä on Espoon ja Vantaan lähiöihin ollut. Mistä on kysymys?

Kysymys on joukkoliikenteen hintavyöhykkeiden isosta muutoksesta, jolla on merkittäviä vaikutuksia asuntomarkkinaan. Muutos astuu voimaan 27.4.2019, mutta fiksuimmat asuntosijoittajat ovat ennakoineet sen vaikutusta jo pitkään. Ennen muutosta julkinen liikenne Helsingin kantakaupunkiin on ollut kaikkialta Espoosta ja Vantaalta lähes kaksi kertaa kalliimpaa kuin Itä-Helsingistä. Muutoksen myötä se on kaikilta edellä mainituilta alueilta saman hintaista. Uusi malli perustuu etäisyyteen, ei enää kuntarajoihin. Vuokralaisten valintoihin muutos alkaa vaikuttaa viimeistään nyt, kun HSL on tiedotuskampanjansa kunnolla käyntiin polkaissut.

Valveutuneelle asuntosijoittajalle muutoksen valmisteluvaihe on ollut varsin otollista aikaa uusien sijoitusasuntojen ostamista ajatellen. Niin harva on noteerannut muutoksen ja sen vaikutukset etukäteen, että asuntojen alueelliset hintatasot eivät ole juuri ennakoivasti muutokseen reagoineet. Nyt tilanne voi halutuimpien asuntotyyppien osalta muuttua nopeastikin niillä Espoon ja Vantaan alueilla, joilta Helsingin kantakaupunkiin matkustetaan jatkossa seutulipun sijaan samalla AB-lipulla kuin vaikkapa Herttoniemestä. Muutokset luultavasti näkyvät sekä asuntojen hinnoissa että vuokrissa.

Myös uudelta C-vyöhykkeeltä B-vyöhykkeelle matkustavat hyötyvät muutoksesta silloin, kun matka ylittää kuntarajan. Esimerkiksi Vantaan Korsosta Malmin kampukselle opiskelemaan matkustava säästää jatkossa matkakuluistaan noin kolmanneksen, kun ostaa nykyisen seutulipun sijaan uuden BC-lipun.

Joukkoliikenneyhteydet ja matkustamisen kustannukset ovat keskeinen vuokra-asuntojen kysyntään ja sitä kautta vuokratasoon vaikuttava tekijä. Yhtä lailla niillä on vaikutusta omistusasuntojen hintaan niin sijoitusasunnoiksi kuin omaan käyttöön ostettaessa. Kun yhä harvempi nuori omistaa auton tai edes ajaa ajokortin, joukkoliikenteen yhteyksien ja kustannusten merkitys näyttäisi suurella todennäköisyydellä tulevaisuudessa vain korostuvan.

Tarkka kartta uusista vyöhykkeistä: https://vyohykereittiopas.hsl.fi/?utm_campaign=omat_palvelut&utm_content=vyohykereittiopas_uutinen&utm_medium=referral&utm_source=hsl.fi

Uusien vyöhykkeiden hinnat: https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/lippujen_hinnat_uudet_vyohykkeet_2019.pdf

Nykyiset vyöhykkeet: https://www.hsl.fi/asiakaspalvelu/nain-kaytat-joukkoliikennetta?itm_source=liput-ja-hinnat_liput-ja-vyohykkeet-painike

Nykyisten vyöhykkeiden hinnat: https://www.hsl.fi/liput-ja-hinnat?utm_source=google&utm_medium=cpc&utm_campaign=sitelink_uusasiakashankinta&gclid=EAIaIQobChMIz_mS-6ik4QIVzZQYCh1_Vw8WEAAYASABEgI-pPD_BwE

Omistusasuminen on tällä hetkellä Suomessa ennätyksellisen kannattavaa

scale-model-house

Omistusasumisesta kertyvä asuntotulo on tällä hetkellä historiallisen korkealla Suomessa. Oman kodin hankinta on kannattavampaa kuin koskaan. Se näkyy asuntomarkkinoilla omaa ensiasuntoaan tosi tarkoituksella etsivien määrän kasvuna ja toteutuneina asuntokauppoina. Myös kuluttajien asunnonostoaikeet ovat helmikuisen kuluttajabarometrin mukaan nousseet merkittävästi.

– Asuntotulo on kasvanut Suomessa pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Omistusasuja tienaa asuntotuloa tällä hetkellä enemmän kuin koskaan, erityisesti muuttovoittoalueilla. Tämä johtuu siitä, että asuntojen hinnat ovat kehittyneet ansiotuloja hitaammin ja asuntojen vuokrat taas nousseet selvästi palkkoja enemmän, kertoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

– Myös kuluttajien asunnonostoaikeet ovat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan nousseet alkuvuoden aikana korkeammalle kuin vuosiin. Edellisen kerran asunnonostoaikeita kuvaava indeksipisteluku on ollut lähes yhtä korkealla kuin nyt vuosina 2011–2012, Rantanen jatkaa.

– Kuluttajabarometri ja asunnonostoaikeet kuvaavat ihmisen tunnetilaa. Yleensä kestää aikansa ennen kuin aikomuksesta aktivoidutaan toimimaan eli esimerkiksi ostamaan tai vaihtamaan kotia.

– Talouden tämänhetkisistä useista epävarmuustekijöistä johtuen en usko, että asuntokaupassa tapahtuu kuluvan vuoden aikana sen suurempia muutoksia suuntaan tai toiseen. Tällä hetkellä jännitämme Brexitin kohtaloa ja kevään eduskuntavaalien tuloksia. Ne voivat ravistella asuntomarkkinoitamme hetken aikaa rajumminkin.

Ensiasunnon ostajia on nyt aiempaa enemmän liikkeellä asuntonäytöillä

– Nuoriimme on juurrutettu omistusasumiseen liittyvä turvallisuuden tunne vahvasti jo äidinmaidossa, Rantanen toteaa. – Olen iloinen siitä, että sijoittajien kiinnostuksen laskemisen myötä ensiasunnon ostajat ovat jälleen saamassa jalansijaa asuntomarkkinoilla.

– Ensiasunnon ostajien keski-ikä alkaa lähennellä 30 vuotta. Nuoret perustavat myös perheitä aiempaa myöhemmin. Nämä asiat kulkevat käsi kädessä. Oman kodin osto kuuluu elämän isoimpiin päätöksiin, johon ymmärrettävästi monet nuoret haluavat sitoutua vasta kun oma työtilanne ja lainanmaksukyky ovat vakiintuneet, pohtii Jukka Rantanen.

– Tosin onhan niitäkin nuoria koko ajan yhä enemmän, jotka asuvat itse vuokralla mutta ostavat sijoitusasunnon tai -asuntoja. He kerryttävät omaa pääomaansa sijoitusasunnoilla, joista saavat hyvää vuokratuottoa, myös omien vuokrakulujensa maksamiseen. Oman kodin osto on ajankohtaista vasta, kun sinkkuelämä ja maailmalla reissaaminen vaihtuvat vakiintuneeksi parisuhdearjeksi tai on perheen perustamisen aika.

– Viime aikoina on puhuttu paljon uusien asuntojen taloyhtiölainojen korkeista kustannuksista lyhennysvapaavuosien jälkeen. Ensiasunnon ostajalle voi olla hyvä ja järkevä vaihtoehto ostaa asunto uudesta kohteesta. Uuteen kotiin voi päästä kiinni varsin pienellä omalla henkilökohtaisella lainalla. Uudessa kodissa ei todennäköisesti myöskään ole tulossa oman asumisen ja omistamisen aikana lisäkustannuksia aiheuttavia korjaus- ja remonttiurakoita. Ensiasunnossa asutaan yleensä vain muutamia vuosia, se ei ole loppuelämän asunto, kertoo Rantanen.

– Toisin kuin vielä silloin kuin olin itse nuori, tänä päivänä vuokralla asuminen on varteenotettava vaihtoehto kaikille, myös koulutetulle ja vakituisessa palkkatyössä käyvälle nuorelle. Vuokralla asuminen ei myöskään tule enää välttämättä halvemmaksi, vaan päin vastoin. Se on monesti paljon kalliimpaa kuin omistusasuminen, kaikkialla Suomessa, sanoo Rantanen.

HYY Yhtymä muuttuu Ylvaksi ja kehittää Helsinkiä kunnianhimoisesti

aec4940cca0bbfb1_800x800ar

Valokuvaaja: Jussi Hellsten

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan liiketoimintaa ja varallisuutta operoiva HYY Yhtymä tunnetaan jatkossa nimellä Ylva. Kiinteistö-, majoitus-, ravintola- ja sijoitusliiketoimintoihin ja kaupungin kehittämiseen erikoistunut yritys säilyy jatkossakin ylioppilaiden omistamana, mutta toimii jatkossa omalla erottuvalla brändillään.

Toimitusjohtaja Antti Kerppolan mukaan uudella nimellä ja ilmeellä sinetöidään liiketoiminnan puolella jo tapahtunut muutos.

”Uudella nimellä, kuten koko uudistuvalla brändillä, haluamme selkeyttää roolitusta ylioppilaskunnan ja sen liiketoiminnan välillä. Ylva on ylpeä juuristaan ja omistajakunnastaan. Uusi nimi ja uusi brändi mahdollistavat sen, että niin HYYllä kuin sen liiketoiminnalla on jatkossa selkeä oma ääni ja parempi mahdollisuus toteuttaa tehtäväänsä.”

Ylva kehittää Helsinkiä aktiivisesti tänään, huomenna ja ylihuomenna. Esimerkiksi Hakaniemeen rakennettava tieteen ja talouden kortteli Lyyra on osoitus kunnianhimoisesta kaupunkisuunnittelusta, joka luo kalliolaisille keskeisen kohtaamispaikan ja paljon uusia palveluita.

Yksi Ylvan tavoitteista on kirittää koko toimialaa ilmastoviisaisiin ratkaisuihin.

”Olisi kestämätöntä, jos ylioppilaskunnan liiketoimintaa tehtäisiin ilmaston kustannuksella. Ylvan sijoitustoiminnassa ja kehityshankkeissa on aina menty vastuullisuus edellä. Yksi strategian pääteemoista on ilmastonmuutoksen hillitseminen”, Kerppola kertoo.

Vahva talous antaa pohjan toiminnan kehittämiselle

Ylvan liiketoiminta on vahvalla pohjalla, mikä antaa hyvän perustan uusille hankkeille. Yhtiön liikevaihto kasvoi viime vuonna 33,5 miljoonaan euroon ja liiketulos 7,6 miljoonaan euroon.

Ylvan omistamien kiinteistöjen ja sijoitusten markkina-arvo kohosi myös selvästi entisestä ja ylitti 320 miljoonan euron rajan. Omistusten arvoa kasvatti etenkin hotelli Seurahuoneen kiinteistön ostaminen. Grand Hansa -hotellihanke yhdistää historiallisen Seurahuoneen ja osia Uudesta ylioppilastalosta kansainvälisen tason hotellikokonaisuudeksi.

Ylvan toimintaa ohjaa visio kukoistavasta Helsingistä, joka on tieteen ja sivistyksen suurkaupunki.

”Uskomme, että Helsingin menestys perustuu tulevaisuudessa entistä vahvemmin tieteen, tutkimuksen ja yritysten yhteistyöhön. Yhteistyöstä syntyy oivalluksia ja kasvua. Helsinkiä on rakennettava niin, että ideat ja pääoma voivat kohdata vakaassa ja vastuullisessa kaupungissa”, Antti Kerppola linjaa.

KTI Kiinteistöindeksi: Suomalaisten kiinteistösijoitusten kokonaistuotto 6,6 % vuonna 2018

architecture-house-window-roof-building-wall-108851-pxhere.com

Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoiden kokonaistuotto oli 6,6 prosenttia vuonna 2018. Kiinteistösijoitusten nettotuottotaso oli 5,3 prosenttia, ja markkina-arvot nousivat keskimäärin 1,3 prosenttia. Eri kiinteistötyypeistä asuntojen kokonaistuotto oli korkein ja liikekiinteistöjen matalin.

Asuntosijoitusten tuotot jälleen vahvimmat

Suurista kiinteistösektoreista asunnot tuottivat parhaan kokonaistuoton yhdeksänä vuonna peräkkäin 2008−2016. Vuoden tauon jälkeen suurten sijoittajien asuntosijoitukset tarjosivat vuonna 2018 jälleen parhaan kokonaistuoton, 8,8 prosenttia. Hotelli- ja tuotannolliset kiinteistöt nousivat myös kärkikolmikkoon 8,4 ja 7,0 prosentin kokonaistuotoillaan. Toimistokiinteistöjen kokonaistuotto oli lähellä markkinan keskiarvoa, 6,7 prosenttia, kun taas liikekiinteistöjen tuotot jäivät 2,1 prosenttiin.

Asuntokiinteistösijoitusten nettotuotot nousivat

Asuntokiinteistösijoitusten nettotuotot nousivat hieman vuonna 2018 vuokrien nousun ja korkeiden käyttöasteiden tukemana. Koko maan asuntokiinteistöjen keskimääräinen käyttöaste oli 97 prosenttia. Asuntokiinteistöjen tuotot olivat pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa (Tampere, Turku, Jyväskylä, Oulu, Kuopio ja Lahti) hieman muuta maata korkeampia vahvemman arvonkehityksen tukemana. Asuntokiinteistöt ovat houkutelleet kiinteistösijoittajia viime vuosina, ja asunnot ovat nykyisin ammattimaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden suurin sektori.

Toimistokiinteistöjen ennätysalhainen nettotuotto

Toimistokiinteistösijoitusten kokonaistuotto laski tasan prosenttiyksiköllä edellisen vuoden tasostaan, 6,7 prosenttiin. Nettotuottovaatimusten lasku ja vuokra-arvojen nousu tukivat markkina-arvojen kehitystä, mutta toisaalta nousevat ylläpitokustannukset ja vuokralaisten houkuttelun edellyttämät investoinnit painoivat kokonaistuottoja. Toimistokiinteistöjen keskimääräinen käyttöaste nousi hieman, ja oli 84 prosenttia vuonna 2018. Toimistojen nettotuottoaste laski ensimmäisen kerran indeksin historiassa alle viiden prosentin. Nettotuottojen lasku johtuu toisaalta sijoittajien kasvavasta kiinnostuksesta korkean markkina-arvon vähäriskisiä kohteita kohtaan, toisaalta toimistojen matalista käyttöasteista ja nousevista kustannuksista.

Muu pääkaupunkiseutu tuotti ydinkeskustaa paremmin

Toimistomarkkinoilla Helsingin ydinkeskustan tuotot laskivat vuoden 2017 ennätystasoltaan, ja kokonaistuotto jäi neljään prosenttiin marginaalisen arvonnousun ja ennätysmatalan nettotuoton seurauksena. Vastaavasti muun pääkaupunkiseudun toimistokiinteistöjen kokonaistuotto nousi lähes 9 prosenttiin vahvan arvonkehityksen tukemana. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimistojen markkina-arvot laskivat edelleen.

Liikekiinteistöjen arvot jatkoivat laskuaan

Liikekiinteistöjen kokonaistuotto laski 2,1 prosenttiin edellisen vuoden 3,7 prosentista. Kauppakeskuskiinteistöjen tuotot putosivat muita liikekiinteistöjä matalammaksi, kun myös pääkaupunkiseudun kauppakeskuskiinteistöjen arvonmuutos kääntyi negatiiviseksi. Muissa liikekiinteistöissä markkina-arvot nousivat pääkaupunkiseudulla, mutta jatkoivat laskuaan muualla Suomessa.

Hotellikiinteistöt tuotot edelleen vahvoja

Hotellikiinteistöjen suosio on vahvistunut kiinteistösijoitusmarkkinoilla viime vuosina. Hotellikiinteistöt olivat Kiinteistöindeksissä parhaiten tuottava kiinteistösektori sekä 2016 että 2017. Vuonna 2018 hotellien kokonaistuotto nousi hieman edellisen vuoden tasostaan, kun nettotuotto säilyi vakaana ja markkina-arvot jatkoivat nousuaan. Myös hotellikiinteistöt tuottivat pääkaupunkiseudulla muuta maata paremmin.

SKV:n asuntosijoitusbarometri: tällaisiin asuntoihin sijoitetaan juuri nyt

IMG_6329

Kysyimme SKV Kiinteistönvälityksen välittäjiltä eri puolilta Suomea, miten asuntosijoittaminen on kehittynyt eri paikkakunnilla tänä vuonna ja millaiset sijoitusasunnot ovat tällä hetkellä kysytyimpiä. Välittäjien mukaan asuntosijoittajien kiinnostus kaupantekoon on laskenut hiukan viime vuodesta.

SKV:n asuntosijoitusbarometriin vastanneiden välittäjien mukaan kiinnostus asuntosijoittamiseen on hiukan laantunut viime vuodesta. Lähes 40 prosenttia vastaajista toteaa, että asuntosijoittajien kiinnostus on samalla tasolla kuin viime vuonna, ja 34 prosentin mielestä kiinnostus on vähentynyt. Noin 20 prosentin mielestä kiinnostus on kasvanut viime vuodesta.

”Eri alueiden kiinnostavuudessa on kuitenkin selkeitä eroja asuntosijoittajien näkökulmasta. Parhaiten kauppa käy kasvukeskuksissa”, kertoo SKV Kiinteistönvälityksen liiketoimintajohtaja Anu-Elina Hintsa.

Perinteisesti asuntosijoittajia kiinnostavat pienet kerrostaloasunnot. Myös SKV:n barometriin vastanneiden välittäjien mukaan suosituimpia sijoitusasuntoja ovat kuluvana vuonna olleet kerrostaloyksiöt, erityisesti uudiskohteet. Myös kaksiot, sekä uudet että vanhat, ovat kiinnostaneet sijoittajia. Joillakin paikkakunnilla pienten uudisasuntojen hinnat alkavat olla jo liian korkeita asuntosijoittajille, mikä lisää vanhojen hyväkuntoisten yksiöiden ja kaksioiden kysyntää.

Välittäjien mukaan asuntosijoittajat ovat tyypillisimmin paikkakuntalaisia piensijoittajia.

”Sijoitusasunto halutaan useimmiten ostaa läheltä. Tällöin oma paikallinen asuntomarkkina tunnetaan hyvin, mikä tekee vuokrahinnoittelusta sekä vuokraukseen liittyvistä käytännön asioista helpompia”, Hintsa sanoo.

Tyypillinen asuntosijoittaja on barometriin vastanneiden mukaan keski-ikäinen piensijoittaja tai pariskunta, joka etsii sijoitukselleen varmaa tuottoa. Myös nuorempia (30-40 vuotiaita) sijoittajia on liikkeellä.

”Moni välittäjä kertoi pääkaupunkiseudulla asuvien piensijoittajien etsivän sijoitusasuntoja kauempaa pienemmiltä paikkakunnilta. Pääkaupunkiseudulla voi olla asuntojen hintojen nousun myötä vaikeaa saada kannattavaa vuokratuottoa”, Hintsa sanoo.

Yleensä asuntosijoittajat ostavat yhden asunnon kerrallaan. Asuntosijoittamisessa sijoittajia houkuttaa välittäjien mukaan tärkeimpänä vuokratuotto ja vasta toisena arvonnousu. Vuokratuotto-odotukset ovat välittäjien mukaan useimmiten 4– 6 % (75 % vastaajista) tai yli 6 % (30 % vastaajista).

Barometri toteutettiin elokuussa 2018 ja siihen vastasi yhteensä 41 SKV Kiinteistönvälityksen välittäjää eri puolilta Suomea.

Kiinteistönvälittäjäbarometri kertoo: Asuntomarkkinan kuva poikkeuksellisen pirstaleinen

DSC01189

Kiinteistömaailman Kiinteistönvälittäjäbarometri sekä asuntokaupan kokonaismarkkinan tilastot kertovat, että isossa kuvassa hieman hiljentynyt asuntokaupan trendi jatkuu, vaikka kaikki edellytykset asuntokaupan kasvulle ovat olemassa. Asuntokaupan ennustaminen on tällä hetkellä poikkeuksellisen vaikeaa, koska talouden yleiset trendit ja asuntokaupan toteuma eivät kohtaa, ja alueelliset erot näkyvät kiinteistönvälittäjien vastauksissa selvästi. Barometrissä selvitettiin lisäksi ostajien valveutuneisuutta taloyhtiötietoon liittyen.

Vertailuvuosi 2017 osoittaa asuntokaupassa kovia lukuja, etenkin uudiskaupan osalta, ja siihen suhteutettuna vuosi 2018 ei ole tuonut kasvua, mutta ei suurta romahdustakaan. KVKL Hintaseurantapalvelun mukaan vuoden kahden ensimmäisen neljänneksen osalta kokonaismarkkinan kauppakappaleiden määrät ovat laskeneet noin neljä prosenttia, ja myös juuri päättyneen vuoden kolmannen neljänneksen osalta luku tullee olemaan miinusmerkkinen (KVKL HSP:n markkinatiedot päivittyvät 15.10.2018).

”Tämä vuosi on monin paikoin sulattanut Suomen asuntokaupassa sitä hyvää kasvua, johon vuonna 2017 pääsimme. Kauppa ei missään nimessä ole pysähtynyt ja sitä käydään pitemmän aikavälin vertailuun nähden kohtalaisella tahdilla mutta ei viimevuotisella swengillä”, sanoo Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Erkki Heikkinen.

Haasteita uudiskohdekaupassa

Myös yhä useampi välittäjä ennakoi markkinassa rauhoittumista sekä uusien että käytettyjen asuntojen kauppamäärissä. Pääkaupunkiseudulla välittäjien näkemys on kuitenkin hieman muuta maata optimistisempi: odotukset ovat korkeimmat yksiöiden ja kaksioiden kauppamäärissä, ja kaksioiden kauppamäärien nähdään kasvavan jopa hieman yksiöitä enemmän. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kasvukeskuksissa puolestaan nähdään, että käytettyjen asuntojen kauppa tulee olemaan uudiskauppaa vilkkaampaa.

Kiinteistönvälittäjät eivät kuitenkaan näe asuntokaupan laskuodotusten vaikuttavan merkittävästi hintakehitykseen. Pääkaupunkiseudulla jopa 60 prosenttia välittäjistä ennustaa, että kerrostaloyksiöissä ja -kaksioissa hinnat nousevat.

”Tämänkertaisen ennusteen tekemisessä erityisen leimallista on markkinan pirstaleisuus. Yhtäällä – lähinnä pääkaupunkiseudulla – ihmiset ovat varovaisia laittamaan kotejaan myyntiin. Ilmapiiri on tarkkaileva, myyntipäätöksiä myös lykätään. Toisaalla meillä on paikkoja, joissa ostajilla on hyvinkin hyvät valikoimat asuntoja tarjolla, sekä käytettyjä että myös uudiskohteita. Ja sitten on paikkakuntia, joissa uudistarjonta on painottunut niin vahvasti pieniin asuntoihin, että isojen uusien perheasuntojen puute estää asuntokaupan ketjujen liikkeelle lähtöä”, Heikkinen kuvaa.

Ostajat kaipaavat lisätietoa taloyhtiön taloudellisesta tilanteesta

Kiinteistönvälittäjäbarometrissä selvitettiin myös ostajien valveutuneisuutta taloyhtiötietoon liittyen. Kyselyssä selvisi, että ostajien ymmärrys on yleensä parempi taloyhtiön tekniseen kuntoon kuin talouteen liittyvissä kysymyksissä. Noin 24 prosenttia välittäjistä arvioi ostajien ymmärryksen tekniseen kuntoon liittyvissä kysymyksissä olevan hyvä tai erittäin hyvä, kun taas vastaava luku taloudelliseen kuntoon liittyvissä kysymyksissä oli vain 9 prosenttia.

Eniten taloyhtiöihin liittyvissä kysymyksissä ostajia askarruttavat putkiremontti ja taloyhtiön korjaushistoria (käytetyt asunnot) sekä taloyhtiölainan maksaminen ja tonttiin liittyvät kulut (uudet asunnot). Uutena kysytyimpien aiheiden listalle pääsi myös sähköautojen latauspisteet.

Lausuntokierros: Kiinteistöjen verotusarvoihin ehdotetaan uudistusta

IMG_6336

Kuva: Markku Hietavuori

Kiinteistöverotusta on tarkoitus uudistaa niin, että verotusarvot vastaisivat paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia. Uudistuksen tavoitteena ei ole nostaa tai laskea kiinteistöveroa, mutta verorasitus jakautuisi osin uudella tavalla eri kiinteistöjen kesken. Valtiovarainministeriö lähetti lakiluonnokset lausuntokierrokselle perjantaina 17. elokuuta.

Selvitysten mukaan rakennusten ja maapohjan verotusarvot ovat jääneet yleisesti jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä. Lisäksi maapohjan hinnat ovat eriytyneet alueellisesti ja rakennustyyppejä on tullut lisää sen jälkeen, kun nykyinen järjestelmä on otettu käyttöön. Tämä aiheuttaa epätasapuolista kohtelua verovelvollisten välillä.

Uudistuksen tavoitteena on luoda selkeä, ymmärrettävä ja yksinkertainen arvostamisjärjestelmä rakennuksille ja maapohjalle. Uusi järjestelmä olisi oikeudenmukaisempi, koska verotusarvot päivittyisivät vuosittain uusimpien tietojen perusteella. Tähän saakka rakennusten verotusarvojen perusteita on tarkistettu kaavamaisesti rakennuskustannusindeksin muutosta vastaavasti. Tonttihintoja taas on tarkistettu vain alueittain ja harvakseltaan.

Verotusarvot pohjautuisivat hinta- ja kustannustietoihin

Ehdotuksen mukaan verotusarvot määräytyisivät seuraavasti:

  • Rakennusten verotusarvo perustuisi rakennustyypin keskimääräisiin uudisrakentamiskustannuksiin alueittain. Niistä otettaisiin kuitenkin huomioon vain 70 prosenttia (varovaisuusperiaate). Lisäksi otettaisiin huomioon rakennuksen koko ja ikä. Peruskorjaus ei enää vaikuttaisi ikäalennukseen. Monien yksittäisten ominaisuustietojen huomioimisesta verotusarvon laskennassa luovuttaisiin. Tilastokeskus tuottaisi tilastoaineiston perusteella eri rakennustypeille keskimääräisen uudisrakentamiskustannuksen neliö- tai kuutiometriä kohden.
  • Maapohjan verotusarvo perustuisi maapohjan markkinahintaan ja käyttötarkoitukseen. Maanmittauslaitos muodostaisi hinta-aluekartan, jonka mukaisista hinnoista verotusarvo olisi 70 prosenttia. Hinta-alueet ja niille vuosittain määriteltävät aluehinnat perustuisivat toteutuneisiin kiinteistöjen kauppahintatietoihin, osin myös asuntojen kauppahintatietoihin.

Verotusarvojen perusteet kaikkien nähtäville

Kansalaiset voisivat tarkastella Verohallinnon karttapohjaisessa palvelussa rakennusmaan verotusarvojen perusteena olevia hinta-alueita ja niiden aluehintoja. Vastaavasti myös rakennustyyppikohtaiset rakentamiskustannukset olisivat avoimesti nähtävillä Tilastokeskuksen sivuilla.

Molemmilla sivustoilla olisi myös tarkemmat perustelut ja menetelmäkuvaukset arvojen määrityksestä.

Verotuksen taso tarkoitus pitää nykyisellään

Kiinteistöverotus uudistuisi kahdessa vaiheessa:

  1. Nyt valmisteltava esitys nostaisi kiinteistöjen verotusarvoja.
  2. Ensi vuoden syksyllä on tarkoitus antaa toinen esitys, joka alentaisi kiinteistöveroprosentteja. Samalla olisi perusteltua asettaa maapohjalle erillinen veroprosentti. Tämä esitys jäisi seuraavan hallituksen annettavaksi.

Uudistuksen lähtökohtana on, että kiinteistöverotuksen taso pysyy keskimäärin ennallaan. Kunnat päättäisivät soveltamiensa kiinteistöveroprosenttien suuruudesta lain määrittämien vaihteluvälien rajoissa kuten nykysinkin.

Uudet perusteet käyttöön vuonna 2020

Lausuntokierros jatkuu 28. syyskuuta saakka. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa loppuvuonna.

Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna. Uusia arvostamisperusteita sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa.

Kysymyksiä ja vastauksia kiinteistöverotuksen uudistamisesta
Lausuntopyyntö ja lakiluonnokset (hankesivut)
Faktalehti: Kiinteistöverotus uudistuu vuonna 2020
Tietoa kiinteistöverouudistuksesta

Paperinen isännöitsijäntodistus asuntokaupassa kohta historiaa

isannointiverkko_iiro_ma-cc-88ho-cc-88nen_w

”Asiakkaan kannalta katsottuna digitalisointi merkitsee helpompaa asiointia ja toimitusvarmuutta”, toteaa Isännöintiverkko Oy:n toimitusjohtaja Iiro Mähönen.

Asiakastieto kehittää yhdessä Talokeskuksen kanssa palvelua, jossa isännöitsijäntodistuksen tiedot ovat jatkossa digitaalisesti pankin ja välittäjien saatavilla. Tämä tulee sujuvoittamaan asuntokauppaa ja asuntolainan hakua merkittävästi. Isännöintiverkko Oy toimii hankkeessa pilottikumppanina.

Digitalisaatio on vihdoin toden teolla tavoittanut myös kiinteistö- ja taloyhtiömaailman. Asiakirjat ja rekisterit sähköistyvät kovaa vauhtia. Ensin siirryttiin sähköisiin panttikirjoihin, 2019 alusta siirrytään sähköiseen osakerekisteriin ja nyt digitalisoidaan isännöitsijäntodistuksen sisältämät huoneiston ja yhtiön tiedot. Pikkuhiljaa kaikki omaan asuntoon liittyvä tieto on saatavilla digitaalisesti silloin kun sitä tarvitaan.

Isännöitsijäntodistusta tarvitaan tyypillisimmin asuntokaupan ja lainanhaun yhteydessä.  Isännöitsijäntodistus sisältää asuntokaupan ja pankin vakuusarvioinnin ja lainapäätöksen kannalta tärkeää tietoa, kuten huoneiston ja yhtiön tiedot sekä osakkeeseen mahdollisesti kohdistuvan yhtiölainaosuuden ja vastikerästit. Todistuksesta käy ilmi myös yhtiön tulevat remontit ja niihin liittyvät lainatarpeet.

Tähän asti vakuuksien arvo on määritetty erikseen isännöitsijältä tilattavan paperisen tai pdf-muotoisen isännöitsijäntodistuksen perusteella. Nyt tähän on tulossa huima parannus. Asiakastieto kehittää yhdessä Talokeskuksen kanssa palvelua, jossa pankki saisi haettua tiedot suoraan isännöitsijän tietojärjestelmästä. Ensimmäisenä tietojen digitaalinen siirto tulee mahdolliseksi Talokeskuksen Tampuuri-järjestelmää käyttävissä taloyhtiöissä. Pilottikumppanina hankkeessa toimii Isännöintiverkko Oy, joka testaa palvelua osaltaan jo huhti-toukokuussa 2018 ja siirtyy kokonaisuudessaan Tampuurijärjestelmään vuoden 2019 alussa.

”Aluksi digitaalisia huoneistotietoja pääsevät hyödyntämään pankit, mutta jatkossa niitä pystyvät käyttämään myös kiinteistönvälittäjät ja tietysti osakkaat itse. Ennen kaikkea digitaalisessa muodossa oleva huoneistotieto palvelee kuitenkin kaikkia asunto-osakkeissa asuvia ihmisiä, koska se sujuvoittaa asuntokaupassa tarvittavan tiedon hankintaa ja vähentää kaupan prosesseihin liittyviä riskejä”, painottaa liiketoimintajohtaja Heikki Ylipekkala Suomen Asiakastieto Oy:stä.

”Asiakkaan kannalta katsottuna digitalisointi merkitsee helpompaa asiointia ja toimitusvarmuutta”, toteaa Isännöintiverkko Oy:n toimitusjohtaja Iiro Mähönen. 

Digitaalinen huoneistotieto helpottaa taloyhtiöitä myös uusien tietosuojavaatimuksien osalta. Digitaalisessa huoneistotietopalvelussa Asiakastieto ottaa vastatakseen tietosuoja-asetuksen vaatimusten noudattamisen, kun tietoa välitetään taloyhtiöstä eteenpäin.

Uudistus koskee lähes joka toista suomalaista, sillä Suomessa on noin 90 000 asunto-osakeyhtiötä ja niissä lähes puolitoista miljoonaa huoneistoa. Osakeyhtiömuotoisissa huoneistoissa asuu yli 2,6 miljoonaa suomalaista. Suomessa tehdään vuosittain noin 68 000 asuntokauppaa ja tilataan 214 000 isännöitsijäntodistusta.

Digitalisoidusta isännöitsijäntodistuksen tietosisällöstä on sovittu syksyllä 2017 ns. Taltio-hankkeessa. Sovittu standardi mahdollistaa tietojen toimittamisen digitaalisesti suoraan järjestelmien välillä asunnon ostoa rahoittavalle pankille tai asunnon myyntitoimeksiannon saaneelle kiinteistönvälittäjälle.

Isännöintiverkko kehittää Talokeskuksen kanssa myös TampuuriONE sähköisiä palveluja, joiden kautta osakas voi itse jatkossa kätevästi tarkastella isännöitsijäntodistuksellakin olevia omaan huoneistoon ja yhtiöön liittyviä tietoja taloudesta remontointiin. 

Asunnottomuus väheni viidettä vuotta peräkkäin

asunnottomuus_eri_kohderyhmissa_kuvio

Suomessa oli vuoden 2016 lopussa 6 700 yksinelävää asunnotonta, joista pitkäaikaisia 2 050. Asunnottomien määrä väheni noin 100 henkilöllä edellisvuodesta ja pitkäaikaisasunnottomien 200 henkilöllä. Asunnottomia perheitä oli 325, vuotta aikaisemmin määrä oli 420. Yksinelävien ja perheellisten asunnottomien määrä väheni yhteensä 450 henkilöllä vuodessa. Tiedot ilmenevät ARAn tänään julkaisemassa asuntomarkkinakyselyssä.

”Vuosien määrätietoinen työ ja asunnottomuuden vähentämisohjelmat ovat selvästi auttaneet. Suomi on ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus laskee edelleen”, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Asunnottomuutta esiintyi 114 Manner-Suomen kunnassa. Väkilukuun suhteutettuna asunnottomia on eniten Uudellamaalla. Helsingissä 1 000 asukasta kohti oli 6,3 asunnotonta. Kaksi kolmasosaa Suomen asunnottomista on pääkaupunkiseudulla ja yli puolet Helsingissä.

Nuorten asunnottomuus väheni, naisten hieman lisääntyi

Nuoria, alle 25-vuotiaita asunnottomia oli 1 400, vähennystä edellisvuodesta oli 250 henkilöä. Asunnottomien naisten määrä sen sijaan lisääntyi 60 henkilöllä ja heitä oli 1 560. Myös naisten pitkäaikaisasunnottomuus lisääntyi, nuorten väheni.

Asunnottomista suurin osa, 82 % majailee tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Asuntoloissa, majoituslaitoksissa ja erilaisissa laitoksissa asuvien määrä väheni alle 800 henkilön, kun vielä 2000-luvun alussa em. paikoissa asusti lähes 3 000 asunnotonta. Ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa asustelevia oli 430. Määrä lisääntyi kolmatta vuotta peräkkäin.

”Asunnottomuuden vähentämisen painopiste on nyt ennaltaehkäisyssä. Tavoitteena on, että asunnottomuuteen johtavat ongelmat tunnistetaan mahdollisimman varhain, esimerkiksi kun ihminen kohtaa asunto-, sosiaali-, terveys- ja työvoimapalvelut”, Tiilikainen toteaa.

Maahanmuuttajien asunnottomuus ei lisääntynyt

Vuonna 2016 joka neljäs Suomen asunnottomista oli maahanmuuttajataustainen. Heistä kolme neljäsosaa on helsinkiläisiä. Helsingissä maahanmuuttajataustaisten asunnottomien määrä pieneni 100 henkilöllä vuoteen 2015 verrattuna. Koko maassa vähennystä oli 60 henkilöä.

Suomesta sai turvapaikan vuonna 2016 noin 6 000 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu jäi oletettua pienemmäksi, mutta sen arveltiin lisäävän ARA-asuntojen kysyntää ja asunnottomuutta suurissa kaupungeissa. ARAn kyselyn mukaan suurin osa oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista on hankkinut asuntonsa vapailta markkinoilta, eikä maahanmuuton lisääntymisellä ole ollut negatiivisia vaikutuksia pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoihin tai asunnottomuuteen.

Lue koko raportti:
http://www.ara.fi/fi-FI/ARAtietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus

Rapolan kartano suojeltiin

Rapola_museovirasto_sampsa_karvinen

Rapolan kartanon päärakennus. Kuva: Museovirasto / Sampsa Karvinen.

Pirkanmaan ELY-keskus on tehnyt päätöksen Valkeakoskella sijaitsevan Rapolan kartanon alueen ja sen rakennusten suojelemiseksi rakennusperintölailla. Kartanoa voidaan pitää valtakunnallisesti merkittävänä rakennuksena ja rakennettuna ympäristönä. Se kuuluu myös valtakunnallisesti merkittävään Sääksmäen-Tarttilan maisema-alueeseen.

Valkeakosken Sääksmäellä sijaitseva kartanokokonaisuus on edustava esimerkki hämäläisestä suurmaataloudesta, jonka alkuperäisyys ilmenee sekä mittakaavassa, hyvin säilyneessä rakennuskannassa että alueen käytössä asumiseen ja maanviljelyyn. Rapolan kartanon pihapiirissä näkyvät eri aikakausien maatalousrakennukset, jotka ilmentävät kartanon hoidon ja käytön historiaa.

Rapolan kartano kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, ja alueella on muinaismuistolain rauhoittamaa muinaisjäännösaluetta. Kartanolla on myös historiallista merkitystä tasavallan presidentti Svinhufvudin syntymäkotina ja Suomen kultakauden taiteilijoiden (muun muassa Akseli Gallen-Kallelan) kesänviettopaikkana ja taiteen syntysijana.

Nykyinen tilan päärakennus on vuodelta 1813. Kokonaisuudessaan pihapiiri ja sen 17 rakennusta ovat varsin hyvin säilyneet ja uudemmat rakennukset sopivat hyvin vanhaan kartanomiljööseen harjun juurella. Aiemmin valtion omistuksessa ollut kartano siirtyi yksityisomistukseen heinäkuussa 2016. Pirkanmaan ELY-keskukselle esityksen kartanon suojelusta teki Museovirasto.

Rapolan kylästä mainintoja jo 1300-luvulla

Rapolan kylän nimi on mainittu lähdetiedoissa ensimmäisen kerran 1300-luvulla. 1560-luvulla kolmesta tilasta muodostettiin oma talo, Timilä ja 1500-luvun lopulla tila ryhtyi ratsutilaksi. 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun vaiheiden jälkeen Rapolaa alettiin kutsua kartanoksi.

Rapolaa isännöi 1800-luvulla kamreeri Pehr Gustav Svinhufvud, jonka vuonna 1861 syntyneestä pojanpojasta Pehr Evind Svinhufvudista tuli myöhemmin tasavallan presidentti. Sittemmin omistajaksi tuli Kustaa Pitola, joka otti sukunimekseen Rapola. Heidän kesävieraitaan olivat muun muassa Mary ja Axel Gallen, jonka aikana Rapolassa syntyivät Axel Gallenin merkittävimmät symbolistiset maalaukset.

Sääksmäen Rapola ympäristöineen on yksi Hämeen ja koko Suomen tunnetuimpia rautakautisia muinaisjäännösalueita. Rapolanharjulla on ollut maamme laajin, ympärysvallein ja muurein varustettu muinaislinna ja harjun länsirinteellä on kymmenistä röykkiöistä koostuva laaja kalmistoalue sekä rautakautinen muinaispelto ja neljä kuppikiveä.

Suojelumääräykset eivät estä kiinteistön remontointia

Suojeltuja rakennuksia ja alueita on käytettävä ja hoidettava siten, että niiden kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät. Ennen toimenpiteitä on kuultava Museovirastoa. Suojelu ei siis estä rakennuksen korjaus- ja ylläpitotöitä, joihin voi hakea myös erilaisia avustuksia.