Asunnottomuus väheni viidettä vuotta peräkkäin

asunnottomuus_eri_kohderyhmissa_kuvio

Suomessa oli vuoden 2016 lopussa 6 700 yksinelävää asunnotonta, joista pitkäaikaisia 2 050. Asunnottomien määrä väheni noin 100 henkilöllä edellisvuodesta ja pitkäaikaisasunnottomien 200 henkilöllä. Asunnottomia perheitä oli 325, vuotta aikaisemmin määrä oli 420. Yksinelävien ja perheellisten asunnottomien määrä väheni yhteensä 450 henkilöllä vuodessa. Tiedot ilmenevät ARAn tänään julkaisemassa asuntomarkkinakyselyssä.

”Vuosien määrätietoinen työ ja asunnottomuuden vähentämisohjelmat ovat selvästi auttaneet. Suomi on ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus laskee edelleen”, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Asunnottomuutta esiintyi 114 Manner-Suomen kunnassa. Väkilukuun suhteutettuna asunnottomia on eniten Uudellamaalla. Helsingissä 1 000 asukasta kohti oli 6,3 asunnotonta. Kaksi kolmasosaa Suomen asunnottomista on pääkaupunkiseudulla ja yli puolet Helsingissä.

Nuorten asunnottomuus väheni, naisten hieman lisääntyi

Nuoria, alle 25-vuotiaita asunnottomia oli 1 400, vähennystä edellisvuodesta oli 250 henkilöä. Asunnottomien naisten määrä sen sijaan lisääntyi 60 henkilöllä ja heitä oli 1 560. Myös naisten pitkäaikaisasunnottomuus lisääntyi, nuorten väheni.

Asunnottomista suurin osa, 82 % majailee tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Asuntoloissa, majoituslaitoksissa ja erilaisissa laitoksissa asuvien määrä väheni alle 800 henkilön, kun vielä 2000-luvun alussa em. paikoissa asusti lähes 3 000 asunnotonta. Ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa asustelevia oli 430. Määrä lisääntyi kolmatta vuotta peräkkäin.

”Asunnottomuuden vähentämisen painopiste on nyt ennaltaehkäisyssä. Tavoitteena on, että asunnottomuuteen johtavat ongelmat tunnistetaan mahdollisimman varhain, esimerkiksi kun ihminen kohtaa asunto-, sosiaali-, terveys- ja työvoimapalvelut”, Tiilikainen toteaa.

Maahanmuuttajien asunnottomuus ei lisääntynyt

Vuonna 2016 joka neljäs Suomen asunnottomista oli maahanmuuttajataustainen. Heistä kolme neljäsosaa on helsinkiläisiä. Helsingissä maahanmuuttajataustaisten asunnottomien määrä pieneni 100 henkilöllä vuoteen 2015 verrattuna. Koko maassa vähennystä oli 60 henkilöä.

Suomesta sai turvapaikan vuonna 2016 noin 6 000 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu jäi oletettua pienemmäksi, mutta sen arveltiin lisäävän ARA-asuntojen kysyntää ja asunnottomuutta suurissa kaupungeissa. ARAn kyselyn mukaan suurin osa oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista on hankkinut asuntonsa vapailta markkinoilta, eikä maahanmuuton lisääntymisellä ole ollut negatiivisia vaikutuksia pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoihin tai asunnottomuuteen.

Lue koko raportti:
http://www.ara.fi/fi-FI/ARAtietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus

Rapolan kartano suojeltiin

Rapola_museovirasto_sampsa_karvinen

Rapolan kartanon päärakennus. Kuva: Museovirasto / Sampsa Karvinen.

Pirkanmaan ELY-keskus on tehnyt päätöksen Valkeakoskella sijaitsevan Rapolan kartanon alueen ja sen rakennusten suojelemiseksi rakennusperintölailla. Kartanoa voidaan pitää valtakunnallisesti merkittävänä rakennuksena ja rakennettuna ympäristönä. Se kuuluu myös valtakunnallisesti merkittävään Sääksmäen-Tarttilan maisema-alueeseen.

Valkeakosken Sääksmäellä sijaitseva kartanokokonaisuus on edustava esimerkki hämäläisestä suurmaataloudesta, jonka alkuperäisyys ilmenee sekä mittakaavassa, hyvin säilyneessä rakennuskannassa että alueen käytössä asumiseen ja maanviljelyyn. Rapolan kartanon pihapiirissä näkyvät eri aikakausien maatalousrakennukset, jotka ilmentävät kartanon hoidon ja käytön historiaa.

Rapolan kartano kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, ja alueella on muinaismuistolain rauhoittamaa muinaisjäännösaluetta. Kartanolla on myös historiallista merkitystä tasavallan presidentti Svinhufvudin syntymäkotina ja Suomen kultakauden taiteilijoiden (muun muassa Akseli Gallen-Kallelan) kesänviettopaikkana ja taiteen syntysijana.

Nykyinen tilan päärakennus on vuodelta 1813. Kokonaisuudessaan pihapiiri ja sen 17 rakennusta ovat varsin hyvin säilyneet ja uudemmat rakennukset sopivat hyvin vanhaan kartanomiljööseen harjun juurella. Aiemmin valtion omistuksessa ollut kartano siirtyi yksityisomistukseen heinäkuussa 2016. Pirkanmaan ELY-keskukselle esityksen kartanon suojelusta teki Museovirasto.

Rapolan kylästä mainintoja jo 1300-luvulla

Rapolan kylän nimi on mainittu lähdetiedoissa ensimmäisen kerran 1300-luvulla. 1560-luvulla kolmesta tilasta muodostettiin oma talo, Timilä ja 1500-luvun lopulla tila ryhtyi ratsutilaksi. 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun vaiheiden jälkeen Rapolaa alettiin kutsua kartanoksi.

Rapolaa isännöi 1800-luvulla kamreeri Pehr Gustav Svinhufvud, jonka vuonna 1861 syntyneestä pojanpojasta Pehr Evind Svinhufvudista tuli myöhemmin tasavallan presidentti. Sittemmin omistajaksi tuli Kustaa Pitola, joka otti sukunimekseen Rapola. Heidän kesävieraitaan olivat muun muassa Mary ja Axel Gallen, jonka aikana Rapolassa syntyivät Axel Gallenin merkittävimmät symbolistiset maalaukset.

Sääksmäen Rapola ympäristöineen on yksi Hämeen ja koko Suomen tunnetuimpia rautakautisia muinaisjäännösalueita. Rapolanharjulla on ollut maamme laajin, ympärysvallein ja muurein varustettu muinaislinna ja harjun länsirinteellä on kymmenistä röykkiöistä koostuva laaja kalmistoalue sekä rautakautinen muinaispelto ja neljä kuppikiveä.

Suojelumääräykset eivät estä kiinteistön remontointia

Suojeltuja rakennuksia ja alueita on käytettävä ja hoidettava siten, että niiden kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät. Ennen toimenpiteitä on kuultava Museovirastoa. Suojelu ei siis estä rakennuksen korjaus- ja ylläpitotöitä, joihin voi hakea myös erilaisia avustuksia.

Työkaluja tupakointikieltojen hakemiseen

NoSmokingSymbol

Vuoden 2017 alusta voimaantulleen tupakkalain säännöksen myötä taloyhtiöt voivat hakea kunnalta tupakointikiellon määräämistä huoneistoparvekkeille, huoneistojen käytössä oleville pihoille sekä sisälle huoneistoihin. Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto, Kuntaliitto, Helsingin kaupunki ja Valvira ovat yhteistyössä laatineet ohjeet, jotka opastavat taloyhtiöitä tupakointikieltojen hakemisessa ja yhdenmukaistavat asian viranomaiskäsittelyä valtakunnan tasolla.

Ohje on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa on tarkoitettu taloyhtiöille ja se koskee tupakointikieltoihin liittyviä toimia taloyhtiöissä. Toisessa, viranomaisille tarkoitetussa osassa käydään läpi tupakointikieltohakemuksen käsittely kunnassa sekä siihen liittyvät valvontatoimet.

Tupakkalain mukaan huoneiston haltijaa on kuultava ennen kiellon hakemista. Ohjeen liitteenä on taloyhtiöiden käyttöön tarkoitettu lomake huoneiston haltijan tupakkalain mukaisesta kuulemisesta sekä lomakkeen täyttöesimerkki.  Lisäksi liitteenä on kieltohakemuslomake. Mallilomakkeiden käyttäminen sujuvoittaa hakemuksen viranomaiskäsittelyä ja vähentää taloyhtiölle käsittelystä aiheutuvia kustannuksia.

– Lisäksi kiellon harkitsemisesta kannattaa muistaa kertoa taloyhtiön kaikille asukkaille jo ennen varsinaisia kuulemisia, sanoo lakiasiantuntija Tommi Leppänen Isännöintiliitosta.

Ohjeet tupakointikiellon hakemiseen yksittäisen asunnon sisälle julkaistaan myöhemmin

Tupakointikiellon määrääminen asuinhuoneiston sisätilaan on poikkeuksellista, ja se edellyttää lisätoimia niin taloyhtiöltä kuin kiellon määräävältä viranomaiseltakin. Nyt julkaistavissa ohjeissa ei käsitellä tupakointikiellon hakemista yksittäisen asuinhuoneiston sisätilaan, vaan ohjeita laajennetaan tältä osin  kevään 2017 aikana.

Viranomaisen määräämä tupakointikielto viimeinen keino

Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto, Kuntaliitto, Helsingin kaupunki ja Valvira painottavat, että viranomaisen määräämään tupakointikieltoon kannattaa turvautua vasta silloin, jos tupakoinnin aiheuttamaa haittaa ei taloyhtiössä muutoin saada ratkaistua. Taloyhtiöissä kannattaakin keskustella myös muista keinoista tupakoinnista aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Esimerkiksi tupakointipaikan osoittaminen taloyhtiön ulkoalueelta voi auttaa monessa tilanteessa.

Linkit

Ohjeet ja liitteet Kiinteistöliiton taloyhtio.net-sivustolla

Uusi merkki varoittaa katolta putoavasta lumesta

putoava-lumi-iso-7010

Kansainväliseen turvallisuusmerkkien standardiin on lisätty katolta putoavasta lumesta varoittava merkki. Merkissä on keltaisella pohjalla musta ihmishahmo, talo ja hahmon päälle katolta putoavaa lunta. Merkin yhteyteen on lisättävä selittävä teksti viestin perillemenon varmistamiseksi. Varoitusmerkit ovat kolmion muotoisia.

Kansainvälisen kaupan, liikenteen ja työvoiman liikkuvuuden jatkuva lisääntyminen on tehnyt kansainvälisesti standardisoiduista turvallisuusmerkeistä entistäkin tärkeämpiä. Turvallisuusmerkkien kokoamisen yhteen kansainväliseen standardiin toivotaan helpottavan turvallisuusohjeiden lukua maasta riippumatta ja vähentävän merkkikirjavuutta eri maissa.

Kansainvälisessä turvallisuusmerkkien standardissa ISO 7010 esitetään onnettomuuksien torjuntaa, palontorjuntaa, terveysvaaroja ja hätäpoistumista koskevat turvallisuusmerkit. Merkit on jaettu kielto-, määräys-, palotorjunta-, pelastus- ja varoitusmerkkeihin.

Merkkejä voidaan käyttää, kun ihmisten turvallisuuteen täytyy kiinnittää huomiota. Merkkejä käytetään turvallisuusmerkkeinä muun muassa työpaikoilla ja julkisilla paikoilla, turvallisuusoppaissa ja -tiedotteissa, tuotemerkinnöissä ja poistumissuunnitelmissa.

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on vahvistanut standardin ISO 7010 kansalliseksi standardiksi tunnuksella SFS-EN ISO 7010.

Suomen Pankki: Asuntolainanostoja huhtikuussa suurin määrä yli kolmeen vuoteen

2016M4_FI

Sekä asuntolainojen että vapaa-ajanasuntolainojen nostot vilkastuvat tyypillisesti alkukesän aikana. Uusia asuntolainoja nostettiin 1,6 mrd. euroa huhtikuussa 2016, mikä on suurin kuukausittainen määrä yli kolmeen vuoteen. Vapaa-ajanasuntolainojen(1 kuukausittaiset nostot ovat tyypilliseen tapaansa kasvaneet koko alkuvuoden, mikä käänsi lainakannan jälleen kasvuun huhtikuussa. Yleensä vapaa-ajanasuntolainojen kysyntä on suurinta kesäkuussa.

Asuntolainojen ja vapaa-ajanasuntolainojen lainaehdoissa on eroja. Vapaa-ajanasuntolainat ovat yleensä lyhyempiaikaisia, ja niiden hinta on tavanomaisesti hieman kalliimpi kuin asuntolainojen. Huhtikuussa 2016 uusien vapaa-ajanasuntolainojen korko oli keskimäärin 1,43 %, kun vastaavasti uusien asuntolainojen korko oli 1,22 %. Keskimääräinen takaisinmaksuaika oli vapaa-ajanasuntolainoissa 15 vuotta 5 kuukautta, kun puolestaan asuntolainoissa se oli 19 vuotta. Vakuuksiltaan lainamuodot eivät juuri eroa toisistaan: valtaosa lainoista on katettu kiinteistövakuudella.

Lainat

Kotitaloudet nostivat huhtikuussa 2016 uusia asuntolainoja 1,6 mrd. euron edestä, mikä on reilu 0,1 mrd. euroa enemmän kuin vuotta aiemmin huhtikuussa. Uusien nostettujen asuntolainojen laskennallinen marginaali oli 1,20 %. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli huhtikuun lopussa 92,5 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 2,7 %. Kotitalouslainoista oli huhtikuun lopussa kulutusluottoja 14,1 mrd. euroa ja muita lainoja 16,1 mrd. euroa.

Uusia yrityslainoja (pl. tili- ja korttiluotot) nostettiin huhtikuussa 2,0 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski maaliskuusta ja oli 1,76 %. Yrityksille myönnettyjen euromääräisten lainojen kanta oli huhtikuun lopussa 73,6 mrd. euroa, mistä oli asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja 23,9 mrd. euroa.

Talletukset

Kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli huhtikuun lopussa 83,7 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,24 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 58,8 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 10,5 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia kotitaloudet solmivat huhtikuussa 1,1 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli huhtikuussa 0,51 %.

1) Vapaa-ajanasuntolainat luetaan rahalaitostilastoissa luokkaan ”muut lainat”.
HUOM!
Rahalaitokset kattavat kaikki Suomessa toimivat rahalaitokset.
Lainat ja talletukset kattavat kaikki euromääräiset lainat ja talletukset koko euroalueelle, mutta muiden maiden kuin Suomen osuus luvuissa on erittäin vähäinen.
Keskeisiä Suomen rahalaitosten laina- ja talletustietoja, ennakkotietoja

Helmikuu, milj. euroa Maaliskuu, milj. euroa Huhtikuu, milj. euroa Huhtikuu, 12 kk:n muutos1, % Keskikorko, %
Lainat kotitalouksille2, kanta 122 109 122 319 122 718 2,9 1,65
    – niistä asuntolainat 92 027 92 162 92 471 2,7 1,16
Lainat yrityksille2, kanta 73 543 73 281 73 551 5,0 1,56
Kotitalouksien2 talletukset, kanta 81 401 81 933 83 664 2,6 0,24
Kotitalouksien uudet nostetut asuntolainat 1 262 1 402 1 623 1,22

1 Muutos on laskettu kantojen kuukausimuutoksista, jotka on puhdistettu arvostus- ja luokitusmuutoksista.
2 Kotitaloudet sisältävät myös kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt; yritykset sisältävät myös asuntoyhteisöt.

Joka viides taloyhtiö ei ole kilpailuttanut isännöintiään yli 10 vuoteen

abrahamwetterintie6_025

Tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaisilla taloyhtiöillä on pitkät suhteet isännöitsijäänsä. Lähes puolet taloyhtiöistä on tehnyt yhteistyötä nykyisen isännöitsijänsä kanssa yli viisi vuotta. Ahkerimmin isännöitsijöitä vaihdetaan Etelä-Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Suomalaiset taloyhtiöt vaihtavat tuoreen kyselytutkimuksen mukaan varsin harvoin isännöitsijää. Noin puolet suomalaisia taloyhtiöistä (47,5 %) on pitänyt saman isännöitsijän jo yli viisi vuotta.

Kilpailuttamisen tahdissa on kuitenkin merkittäviä alueellisia eroja. Etelä-Suomessa vain noin 30 prosenttia taloyhtiöistä on jatkanut saman isännöitsijän kanssa enemmän kuin viisi vuotta. Sen sijaan Pohjois-Suomessa suhteet isännöitsijöihin ovat pitkiä, ja 40 prosenttia vastaajista on pitänyt yhtä saman isännöitsijän kanssa jo yli 10 vuotta. Väli-Suomessa 47 prosenttia on tehnyt yli viisi vuotta töitä saman isännöitsijän kanssa.

-Isännöinnissä on tapahtunut suuria muutoksia kuluneiden kolmen vuoden aikana. Näistä merkittävimpiä ovat taloyhtiön arkea helpottavat sähköiset palvelut ja kustannuksia säästävät erilaiset hankintaklubit. On hienoa, jos yhteistyö isännöitsijän kanssa pelaa. Kannattaa kuitenkin välillä tarkistaa, että taloyhtiö saa ajanmukaista isännöintipalvelua sekä vastinetta rahalle, Ovenia Isännöinnin liiketoimintajohtaja Marko Tikkanen kertoo.

 

Kyselyyn vastanneista kaikista taloyhtiöistä lähes puolet (48,6 %) ilmoittaa, ettei tällä hetkellä edes harkitse isännöitsijän vaihtoa.

Isännöintiliiton mukaan taloyhtiön kannattaa harkita isännöinnin kilpailuttamista vasta jos olemassa olevaa yhteistyötä ei yrityksistä huolimatta saada toimimaan. Isännöinti kilpailutetaan myös silloin, kun taloyhtiölle valitaan ensimmäistä isännöitsijää.

-Kannattaa aina ensin selvittää, voitaisiinko yhteistyötä nykyisen isännöitsijän kanssa parantaa. Hinnan perässä ei kuitenkaan kannata lähteä juoksemaan, sillä isännöinnin hinnoissa on pikemminkin tällä hetkellä nostopaineita, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä sanoo.

Ovenia Isännöinnin teettämään netti- ja puhelinkyselyyn vastasi 314 henkilöä, jotka olivat joko asuntoyhtiön hallituksen jäseniä tai puheenjohtajia. Tutkimuksen toteutti Innolink Research joulukuussa 2015–tammikuussa 2016.

Ilmarinen sijoitti toimistokiinteistöön Frankfurtissa

27feebab-ad26-4196-b7c4-1e8be647e62f-main_image

Kuva: Barbara Staubach

Ilmarinen on investoinut Frankfurtissa sijaitsevaan toimistokiinteistöön. Sijoitus toteutetaan yhteissijoituksena Amundi Real Estate:n hallinnoiman kiinteistörahaston kanssa. Ilmarisen omistusosuus on noin puolet.

Sijoituksen kohteena oleva Theodor Heuss Allee 50 -toimistokiinteistö sijaitsee Frankfurtin keskustan länsipuolella hyvien liikenneyhteyksien varrella. Frankfurtin messukeskus sijaitsee kiinteistön välittömässä läheisyydessä.

Kohde on valmistunut vuonna 2004, ja se on vuokrattu kokonaisuudessaan Commerzbankin käyttöön. Kiinteistö muodostuu 9 maanpäällisestä ja kolmesta maanalaisesta kerroksesta, ja vuokrattavaa pinta-alaa on yhteensä vajaa 32 000 neliötä.

‒ Commerzbank on Saksan toiseksi suurin pankki. Pitkäaikainen vuokrasopimus näin uskottavan toimijan kanssa takaa vakaan, ennustettavan ja pitkäaikaisen vuokratuoton kiinteistösijoitukselle. Lisäksi kohde on moderni ja erinomaisessa teknisessä kunnossa, sanoo salkunhoitaja Mikko Antila.

Ilmarinen hajauttaa kiinteistösalkkuaan  

Theodor Heuss Allee 50 -toimistokiinteistö on Ilmarisen toinen Saksaan tekemä kiinteistösijoitus. Ensimmäinen oli berliiniläinen toimisto- ja hotellikiinteistö Königstadt Carree, josta Ilmarinen hankki vuoden 2015 lopussa omistukseensa noin puolet.

Ilmarisen strategiana on hajauttaa kiinteistösalkkuaan myös ulkomaisiin kohteisiin.

‒ Frankfurt on Manner-Euroopan suurin finanssialan keskus, missä pitävät pääkonttoreitaan sekä Euroopan keskuspankki että Saksan keskuspankki. Kaupunki tukee erinomaisesti Ilmarisen kiinteistösijoitusten kansainvälistymistä, Antila sanoo.

Ostajien neuvonantajana sijoituksessa toimi L’Etoile Properties -niminen yhtiö, joka tulee myös vastaamaan kohteen operatiivisesta hallinnoinnista.

Kansainvälinen GOLD-tason LEED-ympäristösertifikaatti kauppakeskus Ristikolle

wsw4c5u6rdcbsl6cf8or

LEED GOLD –tason sertifikaatti on myönnetty Ristikon kauppakeskukselle Helsingin Konalassa. LEED-järjestelmä vahvistaa, että Ristikko on ympäristö- ja energiatehokas. Se on suunniteltu ja rakennettu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Ristikon omistavat puoliksi työeläkeyhtiö Etera ja rakennusosakeyhtiö Hartela.

Kauppakeskus Ristikolla on mielenkiintoinen historia. Se on vuonna 2009 rakennettu Hartwallin vanhan pullovaraston tiloihin Konalaan. Kauppakeskusta on viime vuoden aikana peruskorjattu ja laajennettu. Uuden ilmeen saanut keskus vietti avajaisiaan vuoden 2015 lokakuussa. Ristikossa on noin 30 liikettä neljässä kerroksessa, 13 500 neliössä. Kaikki tilat saadaan kokonaisuudessaan käyttöön alkuvuonna 2016.

“Eteralle kestävän kehityksen tukeminen on tärkeä osa kiinteistösijoittamista. Olemme jo vuosia käyttäneet uusissa toimisto- ja liiketilojen rakennushankkeissa LEED-ympäristösertifiointia”, toteaa kiinteistöjohtaja Timo SotavaltaEterasta. ”Järkevät rakentamisen ratkaisut vähentävät kiinteistöjen ympäristökuormituksen lisäksi ylläpidosta syntyviä kustannuksia. Myös liiketilojen vuokralaisille tilojen ekologisten valintojen tuomat säästöt ja viihtyisyys ovat merkittäviä tekijöitä.”

”LEED–sertifikaattia varten tietoa kerätään hyvin laajalti. Läpi käydään niin rakennusprosessit kuin veden- ja energiankulutuskin. Ristikossa energiankulutusta tehostavat mm. valaistus sekä ilmanvaihdon tehokas lämmön talteenotto. Sähkön, lämmön ja veden kulutusta seurataan tarkasti. Ympäristöluokitus auttaa hallitsemaan rakennuksen ekologista jalanjälkeä ja ylläpitokustannuksia sen elinkaaren aikana”, kuvaa kiinteistöliiketoiminnan johtaja Tapio Rantanen Hartelasta.

LEED-sertifioinnilla saadaan eri puolilla maailmaa sijaitsevat rakennukset vertailukelpoisiksi keskenään. Sertifiointeja myöntää ja niiden käyttöä valvoo riippumaton Green Building Certification Institute. LEED-järjestelmä tasomäärityksineen on tärkeä mittari kansainvälisille sijoittajille.

Monipuolista lähipalvelua

”Ristikon palvelutarjonta on monipuolinen vauvasta vaariin. Ristikko on aktiivisen elämän keskus, jossa myös arkiaskareet hoituvat helposti ja nopeasti. Ristikon palveluvalikoima on kohdennettu energisen, harrastavan asiakaskunnan ja lähialueen asukkaiden tarpeisiin. Reippailuhalli Huimalan, Reiman, Gulliverin ja Luhdan outlettien ja lukuisten uusien myymälöiden ja ravintoloiden myötä keskuksesta on tullut ainutlaatuinen – perheet saapuvat sinne ostoksille ja viihtymään myös kauempaa”, kertoo kauppakeskuspäällikkö Tanja Teeriaho.

Ristikko sijaitsee keskeisellä paikalla Vihdintien ja Kehä I:n varrella noin 10 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Se tarjoaa palveluja niin läheisille asuin- ja työpaikka-alueille kuin ohikulkeville suurille liikennevirroillekin. Kätevää – ja LEED-mittarienkin arvostamaa – on myös kauppakeskuksen hyvä saavutettavuus julkisin liikennevälinein.

HUS-Kiinteistöt Oy:n historiikki ”25 vuotta häiriötöntä sairaalatoimintaa ” julkaistu sähköisenä

2016-01-08 15_44_07-publication.pdf - Nitro Reader 3

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan eli Hyksin liittohallitus päätti vuonna 1990 perustaa kuntainliiton kokonaan omistaman kiinteistöosakeyhtiön. Kiinteistö-HYKS Oy -nimellä toiminut yhtiö laajensi vähitellen toimintaansa rakennuttamiseen, kiinteistöjen ylläpitoon ja myös turvapalveluihin.

1980-luvun lopulla klinikoiden vastuulla aiemmin olleita tukitoimintoja ryhdyttiin laajamittaisesti eriyttämään itsenäisiksi, keskitetyiksi toimijoiksi, jotta sairaaloiden henkilökunta kykenisi keskittymään ydintoimintaan ja jotta resursseja pystyttäisiin kohdentamaan paremmin.

Keskiössä olivat erityisesti henkilöstöasunnot, jotka Hyksin liittohallituksen mukaan olivat nopeasti nousseet henkilöstö- ja työvoimapolitiikan avainkysymykseksi – tuolloin uskottiin vielä työvoimapulaan ja henkilöstöasunnoista oli niukkuutta. Hyksin liittohallitus päättikin vuonna 1990 perustaa kuntainliiton kokonaan omistaman kiinteistöosakeyhtiön.

Kiinteistö-HYKS Oy -nimellä toiminut yhtiö laajensi vähitellen toimintaansa rakennuttamiseen, kiinteistöjen ylläpitoon ja myös turvapalveluihin. Toiminta painottui aluksi Meilahden sairaala-alueelle. Keskittämisen kautta yhtiön vastuut vähitellen kasvoivat ja erityisesti HUS:n perustamisen, vuoden 2000 jälkeinen aika on merkinnyt yhtiölle voimakkaan kasvun aikakautta.

Vaikka yhtiön rakennuttamistoiminta on ollut laajaa, haasteista on selvitty erinomaisesti Suomen Rakennuslehti valitsi Meilahden kolmiosairaalan vuoden 2009 talonrakennusprojektiksi. Rakennusinsinöörien liitto palkitsi Meilahden potilastornin peruskorjaushankkeen 2015.

Kiinteistöjen ylläpidon ja korjaustoiminnan laatua ja hintaa vertaillaan jatkuvasti niin yksityisen sektorin kuin muiden yliopistosairaaloiden vastaaviin toimintoihin. Turvapalveluita on kehitetty muuttuneen ympäristön vaatimusten mukaisesti. HUS on vastuuttanut yhtiön toteuttamaan 200 uutta työsuhdeasuntoa huslaisille.

Tällä hetkellä HUS-Kiinteistöt Oy on alansa johtavin ja tunnustetuin osaamiskeskus maassamme. 25 vuoden aikana yhtiön toiminnan laajuus on muuttunut huomattavasti, johtuen monelta osin emoyhtiön – ensin Hyksin ja sittemmin HUS:n – kasvusta ja tukitoimintojen uudelleenjärjestelyistä.

Yhtiön toiminta on myös omistajan, HUS:n ja sen jäsenkuntien kannalta ollut menestyksekästä. Yhtiö on vuosittain palauttanut omistajalle toiminnan tehostamisesta syntyneet säästöt, esimerkiksi viime vuonna noin miljoona euroa.

Linkit

Linkki sähköiseen historiikkiin

Caverion ja Orion sopimukseen kiinteistöjen teknisestä huollosta ja kunnossapidosta sekä palveluiden johtamisesta

Caverion ja Orion ovat allekirjoittaneet sopimuksen Orionin Espoon, Turun, Salon ja Kuopion kiinteistöjen teknisestä huollosta ja kunnossapidosta sekä palveluiden johtamisesta.Nelivuotiseen sopimukseen kuuluvien kiinteistöjen pinta-ala on noin 195 000 kerrosneliömetriä. Sopimuksen arvoa ei julkisteta.

Caverion vastaa pääosin lääketehtaina toimivien Orionin kiinteistöjen kaikkien taloteknisten järjestelmien teknisestä huollosta ja kunnossapidosta ja näihin liittyvien palveluiden johtamisesta. Talotekniset järjestelmät kattavat lämmitys-, vesi- ja viemäri-, ilmanvaihto- ja ilmastointi-, jäähdytys-, sähköistys-, informaatio- ja viestintäteknologia-, turvallisuus- sekä automaatiojärjestelmät. Sopimus on jatkoa nykyiselle yhteistyölle.

”Halusimme kehittää yhteistyön uudelle tasolle ja koska Caverion otti haasteen vastaan, saimme sovittua tehokkaammat ja selkeämmät prosessit ja niille tavoitteet. On tärkeää, että jalkautamme nämä muutokset lähikuukausina”, sanoo Orionin EHS ja kiinteistöjohtaja Juha Paasi.

”Lääketeollisuudessa toimiminen on  haastavaa toimialan tiukkojen olosuhteiden ja määräysten vuoksi. Meillä on monipuolista osaamista teollisuuden toimintaympäristössä, ja palvelumme auttavat asiakkaitamme keskittymään omaan ydinliiketoimintaansa”, sanoo Caverionin Suomen divisioonajohtaja Jarno Hacklin.

Orion on suomalainen lääkkeiden ja diagnostisten testien kehittäjä, joka toimii maailmanlaajuisesti. Orion kuuluu Caverionin teollisuuden asiakassegmenttiin.