SKV:n asuntosijoitusbarometri: tällaisiin asuntoihin sijoitetaan juuri nyt

IMG_6329

Kysyimme SKV Kiinteistönvälityksen välittäjiltä eri puolilta Suomea, miten asuntosijoittaminen on kehittynyt eri paikkakunnilla tänä vuonna ja millaiset sijoitusasunnot ovat tällä hetkellä kysytyimpiä. Välittäjien mukaan asuntosijoittajien kiinnostus kaupantekoon on laskenut hiukan viime vuodesta.

SKV:n asuntosijoitusbarometriin vastanneiden välittäjien mukaan kiinnostus asuntosijoittamiseen on hiukan laantunut viime vuodesta. Lähes 40 prosenttia vastaajista toteaa, että asuntosijoittajien kiinnostus on samalla tasolla kuin viime vuonna, ja 34 prosentin mielestä kiinnostus on vähentynyt. Noin 20 prosentin mielestä kiinnostus on kasvanut viime vuodesta.

”Eri alueiden kiinnostavuudessa on kuitenkin selkeitä eroja asuntosijoittajien näkökulmasta. Parhaiten kauppa käy kasvukeskuksissa”, kertoo SKV Kiinteistönvälityksen liiketoimintajohtaja Anu-Elina Hintsa.

Perinteisesti asuntosijoittajia kiinnostavat pienet kerrostaloasunnot. Myös SKV:n barometriin vastanneiden välittäjien mukaan suosituimpia sijoitusasuntoja ovat kuluvana vuonna olleet kerrostaloyksiöt, erityisesti uudiskohteet. Myös kaksiot, sekä uudet että vanhat, ovat kiinnostaneet sijoittajia. Joillakin paikkakunnilla pienten uudisasuntojen hinnat alkavat olla jo liian korkeita asuntosijoittajille, mikä lisää vanhojen hyväkuntoisten yksiöiden ja kaksioiden kysyntää.

Välittäjien mukaan asuntosijoittajat ovat tyypillisimmin paikkakuntalaisia piensijoittajia.

”Sijoitusasunto halutaan useimmiten ostaa läheltä. Tällöin oma paikallinen asuntomarkkina tunnetaan hyvin, mikä tekee vuokrahinnoittelusta sekä vuokraukseen liittyvistä käytännön asioista helpompia”, Hintsa sanoo.

Tyypillinen asuntosijoittaja on barometriin vastanneiden mukaan keski-ikäinen piensijoittaja tai pariskunta, joka etsii sijoitukselleen varmaa tuottoa. Myös nuorempia (30-40 vuotiaita) sijoittajia on liikkeellä.

”Moni välittäjä kertoi pääkaupunkiseudulla asuvien piensijoittajien etsivän sijoitusasuntoja kauempaa pienemmiltä paikkakunnilta. Pääkaupunkiseudulla voi olla asuntojen hintojen nousun myötä vaikeaa saada kannattavaa vuokratuottoa”, Hintsa sanoo.

Yleensä asuntosijoittajat ostavat yhden asunnon kerrallaan. Asuntosijoittamisessa sijoittajia houkuttaa välittäjien mukaan tärkeimpänä vuokratuotto ja vasta toisena arvonnousu. Vuokratuotto-odotukset ovat välittäjien mukaan useimmiten 4– 6 % (75 % vastaajista) tai yli 6 % (30 % vastaajista).

Barometri toteutettiin elokuussa 2018 ja siihen vastasi yhteensä 41 SKV Kiinteistönvälityksen välittäjää eri puolilta Suomea.

Kiinteistönvälittäjäbarometri kertoo: Asuntomarkkinan kuva poikkeuksellisen pirstaleinen

DSC01189

Kiinteistömaailman Kiinteistönvälittäjäbarometri sekä asuntokaupan kokonaismarkkinan tilastot kertovat, että isossa kuvassa hieman hiljentynyt asuntokaupan trendi jatkuu, vaikka kaikki edellytykset asuntokaupan kasvulle ovat olemassa. Asuntokaupan ennustaminen on tällä hetkellä poikkeuksellisen vaikeaa, koska talouden yleiset trendit ja asuntokaupan toteuma eivät kohtaa, ja alueelliset erot näkyvät kiinteistönvälittäjien vastauksissa selvästi. Barometrissä selvitettiin lisäksi ostajien valveutuneisuutta taloyhtiötietoon liittyen.

Vertailuvuosi 2017 osoittaa asuntokaupassa kovia lukuja, etenkin uudiskaupan osalta, ja siihen suhteutettuna vuosi 2018 ei ole tuonut kasvua, mutta ei suurta romahdustakaan. KVKL Hintaseurantapalvelun mukaan vuoden kahden ensimmäisen neljänneksen osalta kokonaismarkkinan kauppakappaleiden määrät ovat laskeneet noin neljä prosenttia, ja myös juuri päättyneen vuoden kolmannen neljänneksen osalta luku tullee olemaan miinusmerkkinen (KVKL HSP:n markkinatiedot päivittyvät 15.10.2018).

”Tämä vuosi on monin paikoin sulattanut Suomen asuntokaupassa sitä hyvää kasvua, johon vuonna 2017 pääsimme. Kauppa ei missään nimessä ole pysähtynyt ja sitä käydään pitemmän aikavälin vertailuun nähden kohtalaisella tahdilla mutta ei viimevuotisella swengillä”, sanoo Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Erkki Heikkinen.

Haasteita uudiskohdekaupassa

Myös yhä useampi välittäjä ennakoi markkinassa rauhoittumista sekä uusien että käytettyjen asuntojen kauppamäärissä. Pääkaupunkiseudulla välittäjien näkemys on kuitenkin hieman muuta maata optimistisempi: odotukset ovat korkeimmat yksiöiden ja kaksioiden kauppamäärissä, ja kaksioiden kauppamäärien nähdään kasvavan jopa hieman yksiöitä enemmän. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kasvukeskuksissa puolestaan nähdään, että käytettyjen asuntojen kauppa tulee olemaan uudiskauppaa vilkkaampaa.

Kiinteistönvälittäjät eivät kuitenkaan näe asuntokaupan laskuodotusten vaikuttavan merkittävästi hintakehitykseen. Pääkaupunkiseudulla jopa 60 prosenttia välittäjistä ennustaa, että kerrostaloyksiöissä ja -kaksioissa hinnat nousevat.

”Tämänkertaisen ennusteen tekemisessä erityisen leimallista on markkinan pirstaleisuus. Yhtäällä – lähinnä pääkaupunkiseudulla – ihmiset ovat varovaisia laittamaan kotejaan myyntiin. Ilmapiiri on tarkkaileva, myyntipäätöksiä myös lykätään. Toisaalla meillä on paikkoja, joissa ostajilla on hyvinkin hyvät valikoimat asuntoja tarjolla, sekä käytettyjä että myös uudiskohteita. Ja sitten on paikkakuntia, joissa uudistarjonta on painottunut niin vahvasti pieniin asuntoihin, että isojen uusien perheasuntojen puute estää asuntokaupan ketjujen liikkeelle lähtöä”, Heikkinen kuvaa.

Ostajat kaipaavat lisätietoa taloyhtiön taloudellisesta tilanteesta

Kiinteistönvälittäjäbarometrissä selvitettiin myös ostajien valveutuneisuutta taloyhtiötietoon liittyen. Kyselyssä selvisi, että ostajien ymmärrys on yleensä parempi taloyhtiön tekniseen kuntoon kuin talouteen liittyvissä kysymyksissä. Noin 24 prosenttia välittäjistä arvioi ostajien ymmärryksen tekniseen kuntoon liittyvissä kysymyksissä olevan hyvä tai erittäin hyvä, kun taas vastaava luku taloudelliseen kuntoon liittyvissä kysymyksissä oli vain 9 prosenttia.

Eniten taloyhtiöihin liittyvissä kysymyksissä ostajia askarruttavat putkiremontti ja taloyhtiön korjaushistoria (käytetyt asunnot) sekä taloyhtiölainan maksaminen ja tonttiin liittyvät kulut (uudet asunnot). Uutena kysytyimpien aiheiden listalle pääsi myös sähköautojen latauspisteet.

Lausuntokierros: Kiinteistöjen verotusarvoihin ehdotetaan uudistusta

IMG_6336

Kuva: Markku Hietavuori

Kiinteistöverotusta on tarkoitus uudistaa niin, että verotusarvot vastaisivat paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia. Uudistuksen tavoitteena ei ole nostaa tai laskea kiinteistöveroa, mutta verorasitus jakautuisi osin uudella tavalla eri kiinteistöjen kesken. Valtiovarainministeriö lähetti lakiluonnokset lausuntokierrokselle perjantaina 17. elokuuta.

Selvitysten mukaan rakennusten ja maapohjan verotusarvot ovat jääneet yleisesti jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä. Lisäksi maapohjan hinnat ovat eriytyneet alueellisesti ja rakennustyyppejä on tullut lisää sen jälkeen, kun nykyinen järjestelmä on otettu käyttöön. Tämä aiheuttaa epätasapuolista kohtelua verovelvollisten välillä.

Uudistuksen tavoitteena on luoda selkeä, ymmärrettävä ja yksinkertainen arvostamisjärjestelmä rakennuksille ja maapohjalle. Uusi järjestelmä olisi oikeudenmukaisempi, koska verotusarvot päivittyisivät vuosittain uusimpien tietojen perusteella. Tähän saakka rakennusten verotusarvojen perusteita on tarkistettu kaavamaisesti rakennuskustannusindeksin muutosta vastaavasti. Tonttihintoja taas on tarkistettu vain alueittain ja harvakseltaan.

Verotusarvot pohjautuisivat hinta- ja kustannustietoihin

Ehdotuksen mukaan verotusarvot määräytyisivät seuraavasti:

  • Rakennusten verotusarvo perustuisi rakennustyypin keskimääräisiin uudisrakentamiskustannuksiin alueittain. Niistä otettaisiin kuitenkin huomioon vain 70 prosenttia (varovaisuusperiaate). Lisäksi otettaisiin huomioon rakennuksen koko ja ikä. Peruskorjaus ei enää vaikuttaisi ikäalennukseen. Monien yksittäisten ominaisuustietojen huomioimisesta verotusarvon laskennassa luovuttaisiin. Tilastokeskus tuottaisi tilastoaineiston perusteella eri rakennustypeille keskimääräisen uudisrakentamiskustannuksen neliö- tai kuutiometriä kohden.
  • Maapohjan verotusarvo perustuisi maapohjan markkinahintaan ja käyttötarkoitukseen. Maanmittauslaitos muodostaisi hinta-aluekartan, jonka mukaisista hinnoista verotusarvo olisi 70 prosenttia. Hinta-alueet ja niille vuosittain määriteltävät aluehinnat perustuisivat toteutuneisiin kiinteistöjen kauppahintatietoihin, osin myös asuntojen kauppahintatietoihin.

Verotusarvojen perusteet kaikkien nähtäville

Kansalaiset voisivat tarkastella Verohallinnon karttapohjaisessa palvelussa rakennusmaan verotusarvojen perusteena olevia hinta-alueita ja niiden aluehintoja. Vastaavasti myös rakennustyyppikohtaiset rakentamiskustannukset olisivat avoimesti nähtävillä Tilastokeskuksen sivuilla.

Molemmilla sivustoilla olisi myös tarkemmat perustelut ja menetelmäkuvaukset arvojen määrityksestä.

Verotuksen taso tarkoitus pitää nykyisellään

Kiinteistöverotus uudistuisi kahdessa vaiheessa:

  1. Nyt valmisteltava esitys nostaisi kiinteistöjen verotusarvoja.
  2. Ensi vuoden syksyllä on tarkoitus antaa toinen esitys, joka alentaisi kiinteistöveroprosentteja. Samalla olisi perusteltua asettaa maapohjalle erillinen veroprosentti. Tämä esitys jäisi seuraavan hallituksen annettavaksi.

Uudistuksen lähtökohtana on, että kiinteistöverotuksen taso pysyy keskimäärin ennallaan. Kunnat päättäisivät soveltamiensa kiinteistöveroprosenttien suuruudesta lain määrittämien vaihteluvälien rajoissa kuten nykysinkin.

Uudet perusteet käyttöön vuonna 2020

Lausuntokierros jatkuu 28. syyskuuta saakka. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa loppuvuonna.

Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna. Uusia arvostamisperusteita sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa.

Kysymyksiä ja vastauksia kiinteistöverotuksen uudistamisesta
Lausuntopyyntö ja lakiluonnokset (hankesivut)
Faktalehti: Kiinteistöverotus uudistuu vuonna 2020
Tietoa kiinteistöverouudistuksesta

Paperinen isännöitsijäntodistus asuntokaupassa kohta historiaa

isannointiverkko_iiro_ma-cc-88ho-cc-88nen_w

”Asiakkaan kannalta katsottuna digitalisointi merkitsee helpompaa asiointia ja toimitusvarmuutta”, toteaa Isännöintiverkko Oy:n toimitusjohtaja Iiro Mähönen.

Asiakastieto kehittää yhdessä Talokeskuksen kanssa palvelua, jossa isännöitsijäntodistuksen tiedot ovat jatkossa digitaalisesti pankin ja välittäjien saatavilla. Tämä tulee sujuvoittamaan asuntokauppaa ja asuntolainan hakua merkittävästi. Isännöintiverkko Oy toimii hankkeessa pilottikumppanina.

Digitalisaatio on vihdoin toden teolla tavoittanut myös kiinteistö- ja taloyhtiömaailman. Asiakirjat ja rekisterit sähköistyvät kovaa vauhtia. Ensin siirryttiin sähköisiin panttikirjoihin, 2019 alusta siirrytään sähköiseen osakerekisteriin ja nyt digitalisoidaan isännöitsijäntodistuksen sisältämät huoneiston ja yhtiön tiedot. Pikkuhiljaa kaikki omaan asuntoon liittyvä tieto on saatavilla digitaalisesti silloin kun sitä tarvitaan.

Isännöitsijäntodistusta tarvitaan tyypillisimmin asuntokaupan ja lainanhaun yhteydessä.  Isännöitsijäntodistus sisältää asuntokaupan ja pankin vakuusarvioinnin ja lainapäätöksen kannalta tärkeää tietoa, kuten huoneiston ja yhtiön tiedot sekä osakkeeseen mahdollisesti kohdistuvan yhtiölainaosuuden ja vastikerästit. Todistuksesta käy ilmi myös yhtiön tulevat remontit ja niihin liittyvät lainatarpeet.

Tähän asti vakuuksien arvo on määritetty erikseen isännöitsijältä tilattavan paperisen tai pdf-muotoisen isännöitsijäntodistuksen perusteella. Nyt tähän on tulossa huima parannus. Asiakastieto kehittää yhdessä Talokeskuksen kanssa palvelua, jossa pankki saisi haettua tiedot suoraan isännöitsijän tietojärjestelmästä. Ensimmäisenä tietojen digitaalinen siirto tulee mahdolliseksi Talokeskuksen Tampuuri-järjestelmää käyttävissä taloyhtiöissä. Pilottikumppanina hankkeessa toimii Isännöintiverkko Oy, joka testaa palvelua osaltaan jo huhti-toukokuussa 2018 ja siirtyy kokonaisuudessaan Tampuurijärjestelmään vuoden 2019 alussa.

”Aluksi digitaalisia huoneistotietoja pääsevät hyödyntämään pankit, mutta jatkossa niitä pystyvät käyttämään myös kiinteistönvälittäjät ja tietysti osakkaat itse. Ennen kaikkea digitaalisessa muodossa oleva huoneistotieto palvelee kuitenkin kaikkia asunto-osakkeissa asuvia ihmisiä, koska se sujuvoittaa asuntokaupassa tarvittavan tiedon hankintaa ja vähentää kaupan prosesseihin liittyviä riskejä”, painottaa liiketoimintajohtaja Heikki Ylipekkala Suomen Asiakastieto Oy:stä.

”Asiakkaan kannalta katsottuna digitalisointi merkitsee helpompaa asiointia ja toimitusvarmuutta”, toteaa Isännöintiverkko Oy:n toimitusjohtaja Iiro Mähönen. 

Digitaalinen huoneistotieto helpottaa taloyhtiöitä myös uusien tietosuojavaatimuksien osalta. Digitaalisessa huoneistotietopalvelussa Asiakastieto ottaa vastatakseen tietosuoja-asetuksen vaatimusten noudattamisen, kun tietoa välitetään taloyhtiöstä eteenpäin.

Uudistus koskee lähes joka toista suomalaista, sillä Suomessa on noin 90 000 asunto-osakeyhtiötä ja niissä lähes puolitoista miljoonaa huoneistoa. Osakeyhtiömuotoisissa huoneistoissa asuu yli 2,6 miljoonaa suomalaista. Suomessa tehdään vuosittain noin 68 000 asuntokauppaa ja tilataan 214 000 isännöitsijäntodistusta.

Digitalisoidusta isännöitsijäntodistuksen tietosisällöstä on sovittu syksyllä 2017 ns. Taltio-hankkeessa. Sovittu standardi mahdollistaa tietojen toimittamisen digitaalisesti suoraan järjestelmien välillä asunnon ostoa rahoittavalle pankille tai asunnon myyntitoimeksiannon saaneelle kiinteistönvälittäjälle.

Isännöintiverkko kehittää Talokeskuksen kanssa myös TampuuriONE sähköisiä palveluja, joiden kautta osakas voi itse jatkossa kätevästi tarkastella isännöitsijäntodistuksellakin olevia omaan huoneistoon ja yhtiöön liittyviä tietoja taloudesta remontointiin. 

Asunnottomuus väheni viidettä vuotta peräkkäin

asunnottomuus_eri_kohderyhmissa_kuvio

Suomessa oli vuoden 2016 lopussa 6 700 yksinelävää asunnotonta, joista pitkäaikaisia 2 050. Asunnottomien määrä väheni noin 100 henkilöllä edellisvuodesta ja pitkäaikaisasunnottomien 200 henkilöllä. Asunnottomia perheitä oli 325, vuotta aikaisemmin määrä oli 420. Yksinelävien ja perheellisten asunnottomien määrä väheni yhteensä 450 henkilöllä vuodessa. Tiedot ilmenevät ARAn tänään julkaisemassa asuntomarkkinakyselyssä.

”Vuosien määrätietoinen työ ja asunnottomuuden vähentämisohjelmat ovat selvästi auttaneet. Suomi on ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus laskee edelleen”, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Asunnottomuutta esiintyi 114 Manner-Suomen kunnassa. Väkilukuun suhteutettuna asunnottomia on eniten Uudellamaalla. Helsingissä 1 000 asukasta kohti oli 6,3 asunnotonta. Kaksi kolmasosaa Suomen asunnottomista on pääkaupunkiseudulla ja yli puolet Helsingissä.

Nuorten asunnottomuus väheni, naisten hieman lisääntyi

Nuoria, alle 25-vuotiaita asunnottomia oli 1 400, vähennystä edellisvuodesta oli 250 henkilöä. Asunnottomien naisten määrä sen sijaan lisääntyi 60 henkilöllä ja heitä oli 1 560. Myös naisten pitkäaikaisasunnottomuus lisääntyi, nuorten väheni.

Asunnottomista suurin osa, 82 % majailee tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Asuntoloissa, majoituslaitoksissa ja erilaisissa laitoksissa asuvien määrä väheni alle 800 henkilön, kun vielä 2000-luvun alussa em. paikoissa asusti lähes 3 000 asunnotonta. Ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa asustelevia oli 430. Määrä lisääntyi kolmatta vuotta peräkkäin.

”Asunnottomuuden vähentämisen painopiste on nyt ennaltaehkäisyssä. Tavoitteena on, että asunnottomuuteen johtavat ongelmat tunnistetaan mahdollisimman varhain, esimerkiksi kun ihminen kohtaa asunto-, sosiaali-, terveys- ja työvoimapalvelut”, Tiilikainen toteaa.

Maahanmuuttajien asunnottomuus ei lisääntynyt

Vuonna 2016 joka neljäs Suomen asunnottomista oli maahanmuuttajataustainen. Heistä kolme neljäsosaa on helsinkiläisiä. Helsingissä maahanmuuttajataustaisten asunnottomien määrä pieneni 100 henkilöllä vuoteen 2015 verrattuna. Koko maassa vähennystä oli 60 henkilöä.

Suomesta sai turvapaikan vuonna 2016 noin 6 000 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu jäi oletettua pienemmäksi, mutta sen arveltiin lisäävän ARA-asuntojen kysyntää ja asunnottomuutta suurissa kaupungeissa. ARAn kyselyn mukaan suurin osa oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista on hankkinut asuntonsa vapailta markkinoilta, eikä maahanmuuton lisääntymisellä ole ollut negatiivisia vaikutuksia pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoihin tai asunnottomuuteen.

Lue koko raportti:
http://www.ara.fi/fi-FI/ARAtietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus

Rapolan kartano suojeltiin

Rapola_museovirasto_sampsa_karvinen

Rapolan kartanon päärakennus. Kuva: Museovirasto / Sampsa Karvinen.

Pirkanmaan ELY-keskus on tehnyt päätöksen Valkeakoskella sijaitsevan Rapolan kartanon alueen ja sen rakennusten suojelemiseksi rakennusperintölailla. Kartanoa voidaan pitää valtakunnallisesti merkittävänä rakennuksena ja rakennettuna ympäristönä. Se kuuluu myös valtakunnallisesti merkittävään Sääksmäen-Tarttilan maisema-alueeseen.

Valkeakosken Sääksmäellä sijaitseva kartanokokonaisuus on edustava esimerkki hämäläisestä suurmaataloudesta, jonka alkuperäisyys ilmenee sekä mittakaavassa, hyvin säilyneessä rakennuskannassa että alueen käytössä asumiseen ja maanviljelyyn. Rapolan kartanon pihapiirissä näkyvät eri aikakausien maatalousrakennukset, jotka ilmentävät kartanon hoidon ja käytön historiaa.

Rapolan kartano kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, ja alueella on muinaismuistolain rauhoittamaa muinaisjäännösaluetta. Kartanolla on myös historiallista merkitystä tasavallan presidentti Svinhufvudin syntymäkotina ja Suomen kultakauden taiteilijoiden (muun muassa Akseli Gallen-Kallelan) kesänviettopaikkana ja taiteen syntysijana.

Nykyinen tilan päärakennus on vuodelta 1813. Kokonaisuudessaan pihapiiri ja sen 17 rakennusta ovat varsin hyvin säilyneet ja uudemmat rakennukset sopivat hyvin vanhaan kartanomiljööseen harjun juurella. Aiemmin valtion omistuksessa ollut kartano siirtyi yksityisomistukseen heinäkuussa 2016. Pirkanmaan ELY-keskukselle esityksen kartanon suojelusta teki Museovirasto.

Rapolan kylästä mainintoja jo 1300-luvulla

Rapolan kylän nimi on mainittu lähdetiedoissa ensimmäisen kerran 1300-luvulla. 1560-luvulla kolmesta tilasta muodostettiin oma talo, Timilä ja 1500-luvun lopulla tila ryhtyi ratsutilaksi. 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun vaiheiden jälkeen Rapolaa alettiin kutsua kartanoksi.

Rapolaa isännöi 1800-luvulla kamreeri Pehr Gustav Svinhufvud, jonka vuonna 1861 syntyneestä pojanpojasta Pehr Evind Svinhufvudista tuli myöhemmin tasavallan presidentti. Sittemmin omistajaksi tuli Kustaa Pitola, joka otti sukunimekseen Rapola. Heidän kesävieraitaan olivat muun muassa Mary ja Axel Gallen, jonka aikana Rapolassa syntyivät Axel Gallenin merkittävimmät symbolistiset maalaukset.

Sääksmäen Rapola ympäristöineen on yksi Hämeen ja koko Suomen tunnetuimpia rautakautisia muinaisjäännösalueita. Rapolanharjulla on ollut maamme laajin, ympärysvallein ja muurein varustettu muinaislinna ja harjun länsirinteellä on kymmenistä röykkiöistä koostuva laaja kalmistoalue sekä rautakautinen muinaispelto ja neljä kuppikiveä.

Suojelumääräykset eivät estä kiinteistön remontointia

Suojeltuja rakennuksia ja alueita on käytettävä ja hoidettava siten, että niiden kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät. Ennen toimenpiteitä on kuultava Museovirastoa. Suojelu ei siis estä rakennuksen korjaus- ja ylläpitotöitä, joihin voi hakea myös erilaisia avustuksia.

Työkaluja tupakointikieltojen hakemiseen

NoSmokingSymbol

Vuoden 2017 alusta voimaantulleen tupakkalain säännöksen myötä taloyhtiöt voivat hakea kunnalta tupakointikiellon määräämistä huoneistoparvekkeille, huoneistojen käytössä oleville pihoille sekä sisälle huoneistoihin. Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto, Kuntaliitto, Helsingin kaupunki ja Valvira ovat yhteistyössä laatineet ohjeet, jotka opastavat taloyhtiöitä tupakointikieltojen hakemisessa ja yhdenmukaistavat asian viranomaiskäsittelyä valtakunnan tasolla.

Ohje on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa on tarkoitettu taloyhtiöille ja se koskee tupakointikieltoihin liittyviä toimia taloyhtiöissä. Toisessa, viranomaisille tarkoitetussa osassa käydään läpi tupakointikieltohakemuksen käsittely kunnassa sekä siihen liittyvät valvontatoimet.

Tupakkalain mukaan huoneiston haltijaa on kuultava ennen kiellon hakemista. Ohjeen liitteenä on taloyhtiöiden käyttöön tarkoitettu lomake huoneiston haltijan tupakkalain mukaisesta kuulemisesta sekä lomakkeen täyttöesimerkki.  Lisäksi liitteenä on kieltohakemuslomake. Mallilomakkeiden käyttäminen sujuvoittaa hakemuksen viranomaiskäsittelyä ja vähentää taloyhtiölle käsittelystä aiheutuvia kustannuksia.

– Lisäksi kiellon harkitsemisesta kannattaa muistaa kertoa taloyhtiön kaikille asukkaille jo ennen varsinaisia kuulemisia, sanoo lakiasiantuntija Tommi Leppänen Isännöintiliitosta.

Ohjeet tupakointikiellon hakemiseen yksittäisen asunnon sisälle julkaistaan myöhemmin

Tupakointikiellon määrääminen asuinhuoneiston sisätilaan on poikkeuksellista, ja se edellyttää lisätoimia niin taloyhtiöltä kuin kiellon määräävältä viranomaiseltakin. Nyt julkaistavissa ohjeissa ei käsitellä tupakointikiellon hakemista yksittäisen asuinhuoneiston sisätilaan, vaan ohjeita laajennetaan tältä osin  kevään 2017 aikana.

Viranomaisen määräämä tupakointikielto viimeinen keino

Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto, Kuntaliitto, Helsingin kaupunki ja Valvira painottavat, että viranomaisen määräämään tupakointikieltoon kannattaa turvautua vasta silloin, jos tupakoinnin aiheuttamaa haittaa ei taloyhtiössä muutoin saada ratkaistua. Taloyhtiöissä kannattaakin keskustella myös muista keinoista tupakoinnista aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Esimerkiksi tupakointipaikan osoittaminen taloyhtiön ulkoalueelta voi auttaa monessa tilanteessa.

Linkit

Ohjeet ja liitteet Kiinteistöliiton taloyhtio.net-sivustolla

Uusi merkki varoittaa katolta putoavasta lumesta

putoava-lumi-iso-7010

Kansainväliseen turvallisuusmerkkien standardiin on lisätty katolta putoavasta lumesta varoittava merkki. Merkissä on keltaisella pohjalla musta ihmishahmo, talo ja hahmon päälle katolta putoavaa lunta. Merkin yhteyteen on lisättävä selittävä teksti viestin perillemenon varmistamiseksi. Varoitusmerkit ovat kolmion muotoisia.

Kansainvälisen kaupan, liikenteen ja työvoiman liikkuvuuden jatkuva lisääntyminen on tehnyt kansainvälisesti standardisoiduista turvallisuusmerkeistä entistäkin tärkeämpiä. Turvallisuusmerkkien kokoamisen yhteen kansainväliseen standardiin toivotaan helpottavan turvallisuusohjeiden lukua maasta riippumatta ja vähentävän merkkikirjavuutta eri maissa.

Kansainvälisessä turvallisuusmerkkien standardissa ISO 7010 esitetään onnettomuuksien torjuntaa, palontorjuntaa, terveysvaaroja ja hätäpoistumista koskevat turvallisuusmerkit. Merkit on jaettu kielto-, määräys-, palotorjunta-, pelastus- ja varoitusmerkkeihin.

Merkkejä voidaan käyttää, kun ihmisten turvallisuuteen täytyy kiinnittää huomiota. Merkkejä käytetään turvallisuusmerkkeinä muun muassa työpaikoilla ja julkisilla paikoilla, turvallisuusoppaissa ja -tiedotteissa, tuotemerkinnöissä ja poistumissuunnitelmissa.

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on vahvistanut standardin ISO 7010 kansalliseksi standardiksi tunnuksella SFS-EN ISO 7010.

Suomen Pankki: Asuntolainanostoja huhtikuussa suurin määrä yli kolmeen vuoteen

2016M4_FI

Sekä asuntolainojen että vapaa-ajanasuntolainojen nostot vilkastuvat tyypillisesti alkukesän aikana. Uusia asuntolainoja nostettiin 1,6 mrd. euroa huhtikuussa 2016, mikä on suurin kuukausittainen määrä yli kolmeen vuoteen. Vapaa-ajanasuntolainojen(1 kuukausittaiset nostot ovat tyypilliseen tapaansa kasvaneet koko alkuvuoden, mikä käänsi lainakannan jälleen kasvuun huhtikuussa. Yleensä vapaa-ajanasuntolainojen kysyntä on suurinta kesäkuussa.

Asuntolainojen ja vapaa-ajanasuntolainojen lainaehdoissa on eroja. Vapaa-ajanasuntolainat ovat yleensä lyhyempiaikaisia, ja niiden hinta on tavanomaisesti hieman kalliimpi kuin asuntolainojen. Huhtikuussa 2016 uusien vapaa-ajanasuntolainojen korko oli keskimäärin 1,43 %, kun vastaavasti uusien asuntolainojen korko oli 1,22 %. Keskimääräinen takaisinmaksuaika oli vapaa-ajanasuntolainoissa 15 vuotta 5 kuukautta, kun puolestaan asuntolainoissa se oli 19 vuotta. Vakuuksiltaan lainamuodot eivät juuri eroa toisistaan: valtaosa lainoista on katettu kiinteistövakuudella.

Lainat

Kotitaloudet nostivat huhtikuussa 2016 uusia asuntolainoja 1,6 mrd. euron edestä, mikä on reilu 0,1 mrd. euroa enemmän kuin vuotta aiemmin huhtikuussa. Uusien nostettujen asuntolainojen laskennallinen marginaali oli 1,20 %. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli huhtikuun lopussa 92,5 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 2,7 %. Kotitalouslainoista oli huhtikuun lopussa kulutusluottoja 14,1 mrd. euroa ja muita lainoja 16,1 mrd. euroa.

Uusia yrityslainoja (pl. tili- ja korttiluotot) nostettiin huhtikuussa 2,0 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski maaliskuusta ja oli 1,76 %. Yrityksille myönnettyjen euromääräisten lainojen kanta oli huhtikuun lopussa 73,6 mrd. euroa, mistä oli asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja 23,9 mrd. euroa.

Talletukset

Kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli huhtikuun lopussa 83,7 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,24 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 58,8 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 10,5 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia kotitaloudet solmivat huhtikuussa 1,1 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli huhtikuussa 0,51 %.

1) Vapaa-ajanasuntolainat luetaan rahalaitostilastoissa luokkaan ”muut lainat”.
HUOM!
Rahalaitokset kattavat kaikki Suomessa toimivat rahalaitokset.
Lainat ja talletukset kattavat kaikki euromääräiset lainat ja talletukset koko euroalueelle, mutta muiden maiden kuin Suomen osuus luvuissa on erittäin vähäinen.
Keskeisiä Suomen rahalaitosten laina- ja talletustietoja, ennakkotietoja

Helmikuu, milj. euroa Maaliskuu, milj. euroa Huhtikuu, milj. euroa Huhtikuu, 12 kk:n muutos1, % Keskikorko, %
Lainat kotitalouksille2, kanta 122 109 122 319 122 718 2,9 1,65
    – niistä asuntolainat 92 027 92 162 92 471 2,7 1,16
Lainat yrityksille2, kanta 73 543 73 281 73 551 5,0 1,56
Kotitalouksien2 talletukset, kanta 81 401 81 933 83 664 2,6 0,24
Kotitalouksien uudet nostetut asuntolainat 1 262 1 402 1 623 1,22

1 Muutos on laskettu kantojen kuukausimuutoksista, jotka on puhdistettu arvostus- ja luokitusmuutoksista.
2 Kotitaloudet sisältävät myös kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt; yritykset sisältävät myös asuntoyhteisöt.

Joka viides taloyhtiö ei ole kilpailuttanut isännöintiään yli 10 vuoteen

abrahamwetterintie6_025

Tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaisilla taloyhtiöillä on pitkät suhteet isännöitsijäänsä. Lähes puolet taloyhtiöistä on tehnyt yhteistyötä nykyisen isännöitsijänsä kanssa yli viisi vuotta. Ahkerimmin isännöitsijöitä vaihdetaan Etelä-Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Suomalaiset taloyhtiöt vaihtavat tuoreen kyselytutkimuksen mukaan varsin harvoin isännöitsijää. Noin puolet suomalaisia taloyhtiöistä (47,5 %) on pitänyt saman isännöitsijän jo yli viisi vuotta.

Kilpailuttamisen tahdissa on kuitenkin merkittäviä alueellisia eroja. Etelä-Suomessa vain noin 30 prosenttia taloyhtiöistä on jatkanut saman isännöitsijän kanssa enemmän kuin viisi vuotta. Sen sijaan Pohjois-Suomessa suhteet isännöitsijöihin ovat pitkiä, ja 40 prosenttia vastaajista on pitänyt yhtä saman isännöitsijän kanssa jo yli 10 vuotta. Väli-Suomessa 47 prosenttia on tehnyt yli viisi vuotta töitä saman isännöitsijän kanssa.

-Isännöinnissä on tapahtunut suuria muutoksia kuluneiden kolmen vuoden aikana. Näistä merkittävimpiä ovat taloyhtiön arkea helpottavat sähköiset palvelut ja kustannuksia säästävät erilaiset hankintaklubit. On hienoa, jos yhteistyö isännöitsijän kanssa pelaa. Kannattaa kuitenkin välillä tarkistaa, että taloyhtiö saa ajanmukaista isännöintipalvelua sekä vastinetta rahalle, Ovenia Isännöinnin liiketoimintajohtaja Marko Tikkanen kertoo.

 

Kyselyyn vastanneista kaikista taloyhtiöistä lähes puolet (48,6 %) ilmoittaa, ettei tällä hetkellä edes harkitse isännöitsijän vaihtoa.

Isännöintiliiton mukaan taloyhtiön kannattaa harkita isännöinnin kilpailuttamista vasta jos olemassa olevaa yhteistyötä ei yrityksistä huolimatta saada toimimaan. Isännöinti kilpailutetaan myös silloin, kun taloyhtiölle valitaan ensimmäistä isännöitsijää.

-Kannattaa aina ensin selvittää, voitaisiinko yhteistyötä nykyisen isännöitsijän kanssa parantaa. Hinnan perässä ei kuitenkaan kannata lähteä juoksemaan, sillä isännöinnin hinnoissa on pikemminkin tällä hetkellä nostopaineita, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä sanoo.

Ovenia Isännöinnin teettämään netti- ja puhelinkyselyyn vastasi 314 henkilöä, jotka olivat joko asuntoyhtiön hallituksen jäseniä tai puheenjohtajia. Tutkimuksen toteutti Innolink Research joulukuussa 2015–tammikuussa 2016.