DNA toimittaa laajakaistapalvelut Hoasin asuntoihin

b17927dc-ab84-4d76-9018-37737d815bff-w_576_h_2000

DNA ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas ovat sopineet DNA:n laajakaistapalvelujen toimittamisesta Hoasin asuntoihin pääkaupunkiseudulla. Asukkaiden käyttöön tulee DNA:n toimittama maksuton Hoasnet-laajakaista 200 Mbit/s nopeudella. DNA vastaa sopimuksen myötä myös kaikkiin huoneistoihin toimitettavista kaapelitelevisiopalveluista.

Sopimus kattaa Hoasin huoneistot pääkaupunkiseudulla, ja palvelun piiriin liitetään kaikkiaan noin 18 000 laajakaistakäyttöpistettä. Nykyisten kiinteistöjen lisäksi DNA toimittaa laajakaistan jatkossa myös Hoasin uusiin kohteisiin. Hoasnet on Hoasin asunnoissa käytettävä maksuton lisäpalvelu.

DNA:n toimittama Hoasnet tulee tarjolle ensimmäisenä Arabianrannassa sijaitseviin kolmeen kiinteistöön jo tämän vuoden marraskuun aikana. Loput kiinteistöt kytketään porrastetusti vuoden 2020 marraskuun loppuun mennessä.

“Nopeat laajakaistapalvelut ja monipuolinen viihdetarjonta ovat oleellinen osa myös opiskelijan asumisen viihtyvyyttä. Olemme todella tyytyväisiä päästessämme kehittämään tulevaisuuden asumisympäristöä yhdessä modernin kiinteistöalan toimijan Hoasin kanssa. Tehokas kuituyhteyksiin perustuva verkkomme varmistaa laajakaistapalvelujen laadun ja kapasiteetin pitkälle tulevaisuuteen”, kertoo myyntijohtaja Tiitus Ranta DNA:lta.

“Olemme iloisia päästessämme tukemaan opiskelijan hyvää arkea yhdessä DNA:n kanssa. Haluamme tarjota asukkaillemme mukavinta ja helpointa opiskeluajan asumista, ja korkeatasoiset laajakaistapalvelut ovat tärkeä osa tätä tavoitetta”, kertoo Hoasin kiinteistöjohtaja Kim Lindholm.

Huoneistoihin toimitettava Hoasnet on perusnopeudeltaan 200-megabittinen DNA Netti, johon asukkaat voivat halutessaan tilata valitsemiaan lisänopeuksia aina 1 000 Mbit/s eli gigaan saakka.

“Opiskelijakodeissa on käytössä yhä useampia samanaikaisesti nettiä hyödyntäviä laitteita. Niiden ja ylipäänsä verkkopalvelujen käyttökokemus on suoraan sidoksissa nettiyhteyden laatuun ja nopeuteen. Tiedämme myös omien tutkimustemme perusteella, että tv-palveluita seurataan muun liikkuvan kuvan tapaan erityisesti tässä ikäryhmässä muita huomattavasti useammin laajakaistan ylitse, joten netin nopeus on oleellinen tekijä asukkaan arjessa”, Tiitus Ranta toteaa.

Asukkaille ovat tarjolla kaikki DNA:n uuden ajan tv-palvelut, joita voi käyttää sekä kotona että mobiilisti. Huoneistoihin toimitetaan DNA:n kaapeliverkon vapaasti vastaanotettavat peruskanavat maksutta. Lisäksi asukkaat voivat tilata haluamiaan ohjelmasisältöjä ja hankkia käyttöönsä DNA TV Hubin, joka yhdistää netin, television, suoratoistopalvelut ja muut sovellukset yhdeksi helpoksi kokonaisuudeksi.

Huoneistoihin toimitetaan tarkempaa tietoa palvelujen käyttöönotosta suunnittelun ja kytkentöjen edetessä.

Javenture-Areena muuttuu LähiTapiola-areenaksi

areena_1920x1080_kotisivut

Turun Impivaarassa sijaitseva Javenture-Areena on siirtynyt uusille omistajille. Javenture-Areenan nimi muuttuu omistajamuutoksen myötä LähiTapiola-areenaksi. Vuonna 2011 toimintansa aloittanut Javenture-Areena on koko Varsinais-Suomen alueen ainoa täysimittainen jalkapallohalli.

Javenture Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Javanainen on tyytyväinen, että hänen aloittamalleen liiketoiminnalle löytyi nyt jatkaja. LähiTapiola-areenan toiminnasta vastaa jatkossa turkulainen TKOMV Turku Oy. Uuden yhtiön omistajia ovat muun muassa FC TPS Turku Oy sekä TPS Juniorijalkapallo ry.

– Olen erittäin tyytyväinen, että hallille löytyi uudet omistajat ja aloittamani toiminta jatkuu entisellään. Turun alue tarvitsee jatkossakin täysimittaista jalkapallohallia, joten voin vetäytyä nyt hyvällä omatunnolla sivuun. Yhteistyö on toiminut näiden vuosien aikana erittäin hyvin alueen seurojen sekä Turun kaupungin kanssa, Javanainen kiittelee.

Javenture-Areenalla on ollut vuosittain noin 120.000 käyttäjää ja kävijää. Javenture-Areenan olosuhteita on kehitetty koko olemassaolon ajan ja sinne asennettiin kokonaan uusi keinonurmialusta sekä uudet led-valot kesällä 2017. Vaikka hallin omistaja vaihtuukin, jatkuu toiminta samoin periaattein kuin ennenkin. Kaudelle 2019 – 20 on tehty jo runsaasti vuorovarauksia.

– Hallille on tehty runsaasti vuorovarauksia alkavalle kaudelle ja niiden suhteen mikään ei muutu. Varaukset jatkuvat ennallaan ja myös hinnat ovat tietysti edelleen samat. Me tiedotamme näistä asioista vielä erikseen kaikille niille tahoille, jotka ovat varanneet vuoroja hallille, TKOMV Turku Oy:n puheenjohtaja Juha Aitos lupaa.

– LähiTapiola-areenasta vuokrataan siis myös jatkossa harjoitus- ja pelivuoroja lähialueen seuroille. Hallissa voi järjestää myös muita tapahtumia, kuten turnauksia tai erilaisia yleisötapahtumia. Turun kaupunki suhtautui myötämielisesti siihen, että uudet omistajat jatkavat toimintaa. Turun kaupungin kanssa onkin tehty uusi hoito- ja yhteistyösopimus, joka on voimassa vuoteen 2026 saakka, Aitos vielä taustoittaa.

– Turun kaupunki on tyytyväinen näihin uusiin päätöksiin. Myös kaupungin uusi hoito- ja yhteistyösopimus vastaa tarkoitustaan, Turun kaupungin liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari vahvistaa.

– Turun alueen jalkapallojuniorit tarvitsevat myös jatkossa kunnon halliolosuhteet talvikaudeksi. Olemme tukeneet lasten ja nuorten liikuntaa jo vuosia ja nimikumppanuus areenan taustayhtiön kanssa on meille hyvä tapa olla tukemassa toimintaa Impivaarassa myös tulevina vuosina, LähiTapiola Varsinais-Suomen liiketoimintajohtaja Raimo Rytö painottaa.

Pfizerin toimitalo hehkuu lokakuun ajan roosana

q7ncgubo9qdz82lpdpix

Pfizerin toimitalo Helsingin Munkkiniemessä on valaistu roosanväriseksi lokakuun eli kansainvälisen rintasyöpätietoisuuden kuukauden ajaksi.

Lokakuu on kansainvälinen rintasyöpätietoisuuden kuukausi, jonka aikana Syöpäsäätiö kerää Roosa nauha -kampanjan muodossa varoja rintasyövän vastaiseen työhön. Syöpäsäätiön Roosa nauha 2019 -keräyksellä tuetaan mm. rintasyövän ja gynekologisten syöpien tutkimusta. Tavoitteena on, että yhä useampi syöpä voitaisiin tulevaisuudessa hoitaa kokonaan ja että jokainen potilas voisi elää hyvää elämää syövästä huolimatta. Lisäksi keräysvaroilla tuetaan syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen tarjottavia tukipalveluita, kuten Syöpäjärjestöjen valtakunnallista ja maksutonta neuvontapalvelua. Roosa nauha -keräyksen tämän vuoden teemana on Näytä tunteesi. Näytä tukesi.

Syövän hoito kehittyy jatkuvasti, mutta työtä on vielä tehtävänä. Levinnyt rintasyöpä on esimerkki syöpäsairaudesta, jota ei voida parantaa, mutta hyvällä hoidolla taudin kulkua on mahdollista jarruttaa. Pfizerin tavoitteena on lisätä tietoisuutta levinneestä rintasyövästä sekä parantaa syöpää sairastavien tulevaisuudennäkymiä. Tunnistamalla ja ymmärtämällä vieläkin tarkemmin eri syöpätauteja löydämme entistä parempia lääkehoitoja. Haluamme ne myös suomalaisten potilaiden käyttöön mahdollisimman nopeasti. Tinkimättömänä päämääränämme on auttaa yhä useampia syöpää sairastavia elämään täyttä elämää ja tavoittelemaan omia unelmiaan.

Joka vuosi lähes 1 000 suomalaista saa kuulla sairastuneensa levinneeseen rintasyöpään.Levinnyt rintasyöpä tarkoittaa, että syöpä on levinnyt rinnasta muualle kehoon. Paikalliseen rintasyöpään sairastuneista yli 90 % on elossa viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta1, mutta levinneeseen rintasyöpään sairastuneista keskimäärin 25-30 %.2

Lähteet

1. Suomen Syöpärekisteri, https://tilastot.syoparekisteri.fi/syovat,06.05.2019, sovelluksen versio 2019-09-26-001. Yli 90 % on suhteellinen elossaololuku.

2. Cardoso F et al. Global analysis of advanced/metastatic breast cancer: Decade report (2005-2015). The Breast 2018;39:131-138 ja Suomen Syöpärekisterin tiedonanto, toukokuu 2019. 25-30 % on suhteellinen elossaololuku.

VUOKRATURVA: Asuntosijoittajan kannattaa huomioida joukkoliikenteen vyöhykemuutos pääkaupunkiseudulla

2019-03-28 15_03_49-hsl_abcd-kartta.pdf - Nitro Reader 3

Yleiskuva uusista vyöhykkeistä

Myyrmäen ja Martinlaakson kiinnostavuus verrattuna Herttoniemeen kasvaa merkittävästi asuntosijoittajien silmissä. Vantaatakin suurempi hyötyjä on Espoo, jonka metro- ja juna-asemien seutujen kiinnostavuus kasvaa entisestään Ymmerstaa myöten. Toisaalta Espoon keskuksen ja Kivenlahden suhteellinen asema heikkenee. Kauniaisissa ollaan tyytyväisiä. Itä-Helsingin alueet sen sijaan menettävät merkittävä edun, joka niillä on Espoon ja Vantaan lähiöihin ollut. Mistä on kysymys?

Kysymys on joukkoliikenteen hintavyöhykkeiden isosta muutoksesta, jolla on merkittäviä vaikutuksia asuntomarkkinaan. Muutos astuu voimaan 27.4.2019, mutta fiksuimmat asuntosijoittajat ovat ennakoineet sen vaikutusta jo pitkään. Ennen muutosta julkinen liikenne Helsingin kantakaupunkiin on ollut kaikkialta Espoosta ja Vantaalta lähes kaksi kertaa kalliimpaa kuin Itä-Helsingistä. Muutoksen myötä se on kaikilta edellä mainituilta alueilta saman hintaista. Uusi malli perustuu etäisyyteen, ei enää kuntarajoihin. Vuokralaisten valintoihin muutos alkaa vaikuttaa viimeistään nyt, kun HSL on tiedotuskampanjansa kunnolla käyntiin polkaissut.

Valveutuneelle asuntosijoittajalle muutoksen valmisteluvaihe on ollut varsin otollista aikaa uusien sijoitusasuntojen ostamista ajatellen. Niin harva on noteerannut muutoksen ja sen vaikutukset etukäteen, että asuntojen alueelliset hintatasot eivät ole juuri ennakoivasti muutokseen reagoineet. Nyt tilanne voi halutuimpien asuntotyyppien osalta muuttua nopeastikin niillä Espoon ja Vantaan alueilla, joilta Helsingin kantakaupunkiin matkustetaan jatkossa seutulipun sijaan samalla AB-lipulla kuin vaikkapa Herttoniemestä. Muutokset luultavasti näkyvät sekä asuntojen hinnoissa että vuokrissa.

Myös uudelta C-vyöhykkeeltä B-vyöhykkeelle matkustavat hyötyvät muutoksesta silloin, kun matka ylittää kuntarajan. Esimerkiksi Vantaan Korsosta Malmin kampukselle opiskelemaan matkustava säästää jatkossa matkakuluistaan noin kolmanneksen, kun ostaa nykyisen seutulipun sijaan uuden BC-lipun.

Joukkoliikenneyhteydet ja matkustamisen kustannukset ovat keskeinen vuokra-asuntojen kysyntään ja sitä kautta vuokratasoon vaikuttava tekijä. Yhtä lailla niillä on vaikutusta omistusasuntojen hintaan niin sijoitusasunnoiksi kuin omaan käyttöön ostettaessa. Kun yhä harvempi nuori omistaa auton tai edes ajaa ajokortin, joukkoliikenteen yhteyksien ja kustannusten merkitys näyttäisi suurella todennäköisyydellä tulevaisuudessa vain korostuvan.

Tarkka kartta uusista vyöhykkeistä: https://vyohykereittiopas.hsl.fi/?utm_campaign=omat_palvelut&utm_content=vyohykereittiopas_uutinen&utm_medium=referral&utm_source=hsl.fi

Uusien vyöhykkeiden hinnat: https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/lippujen_hinnat_uudet_vyohykkeet_2019.pdf

Nykyiset vyöhykkeet: https://www.hsl.fi/asiakaspalvelu/nain-kaytat-joukkoliikennetta?itm_source=liput-ja-hinnat_liput-ja-vyohykkeet-painike

Nykyisten vyöhykkeiden hinnat: https://www.hsl.fi/liput-ja-hinnat?utm_source=google&utm_medium=cpc&utm_campaign=sitelink_uusasiakashankinta&gclid=EAIaIQobChMIz_mS-6ik4QIVzZQYCh1_Vw8WEAAYASABEgI-pPD_BwE

Omistusasuminen on tällä hetkellä Suomessa ennätyksellisen kannattavaa

scale-model-house

Omistusasumisesta kertyvä asuntotulo on tällä hetkellä historiallisen korkealla Suomessa. Oman kodin hankinta on kannattavampaa kuin koskaan. Se näkyy asuntomarkkinoilla omaa ensiasuntoaan tosi tarkoituksella etsivien määrän kasvuna ja toteutuneina asuntokauppoina. Myös kuluttajien asunnonostoaikeet ovat helmikuisen kuluttajabarometrin mukaan nousseet merkittävästi.

– Asuntotulo on kasvanut Suomessa pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Omistusasuja tienaa asuntotuloa tällä hetkellä enemmän kuin koskaan, erityisesti muuttovoittoalueilla. Tämä johtuu siitä, että asuntojen hinnat ovat kehittyneet ansiotuloja hitaammin ja asuntojen vuokrat taas nousseet selvästi palkkoja enemmän, kertoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

– Myös kuluttajien asunnonostoaikeet ovat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan nousseet alkuvuoden aikana korkeammalle kuin vuosiin. Edellisen kerran asunnonostoaikeita kuvaava indeksipisteluku on ollut lähes yhtä korkealla kuin nyt vuosina 2011–2012, Rantanen jatkaa.

– Kuluttajabarometri ja asunnonostoaikeet kuvaavat ihmisen tunnetilaa. Yleensä kestää aikansa ennen kuin aikomuksesta aktivoidutaan toimimaan eli esimerkiksi ostamaan tai vaihtamaan kotia.

– Talouden tämänhetkisistä useista epävarmuustekijöistä johtuen en usko, että asuntokaupassa tapahtuu kuluvan vuoden aikana sen suurempia muutoksia suuntaan tai toiseen. Tällä hetkellä jännitämme Brexitin kohtaloa ja kevään eduskuntavaalien tuloksia. Ne voivat ravistella asuntomarkkinoitamme hetken aikaa rajumminkin.

Ensiasunnon ostajia on nyt aiempaa enemmän liikkeellä asuntonäytöillä

– Nuoriimme on juurrutettu omistusasumiseen liittyvä turvallisuuden tunne vahvasti jo äidinmaidossa, Rantanen toteaa. – Olen iloinen siitä, että sijoittajien kiinnostuksen laskemisen myötä ensiasunnon ostajat ovat jälleen saamassa jalansijaa asuntomarkkinoilla.

– Ensiasunnon ostajien keski-ikä alkaa lähennellä 30 vuotta. Nuoret perustavat myös perheitä aiempaa myöhemmin. Nämä asiat kulkevat käsi kädessä. Oman kodin osto kuuluu elämän isoimpiin päätöksiin, johon ymmärrettävästi monet nuoret haluavat sitoutua vasta kun oma työtilanne ja lainanmaksukyky ovat vakiintuneet, pohtii Jukka Rantanen.

– Tosin onhan niitäkin nuoria koko ajan yhä enemmän, jotka asuvat itse vuokralla mutta ostavat sijoitusasunnon tai -asuntoja. He kerryttävät omaa pääomaansa sijoitusasunnoilla, joista saavat hyvää vuokratuottoa, myös omien vuokrakulujensa maksamiseen. Oman kodin osto on ajankohtaista vasta, kun sinkkuelämä ja maailmalla reissaaminen vaihtuvat vakiintuneeksi parisuhdearjeksi tai on perheen perustamisen aika.

– Viime aikoina on puhuttu paljon uusien asuntojen taloyhtiölainojen korkeista kustannuksista lyhennysvapaavuosien jälkeen. Ensiasunnon ostajalle voi olla hyvä ja järkevä vaihtoehto ostaa asunto uudesta kohteesta. Uuteen kotiin voi päästä kiinni varsin pienellä omalla henkilökohtaisella lainalla. Uudessa kodissa ei todennäköisesti myöskään ole tulossa oman asumisen ja omistamisen aikana lisäkustannuksia aiheuttavia korjaus- ja remonttiurakoita. Ensiasunnossa asutaan yleensä vain muutamia vuosia, se ei ole loppuelämän asunto, kertoo Rantanen.

– Toisin kuin vielä silloin kuin olin itse nuori, tänä päivänä vuokralla asuminen on varteenotettava vaihtoehto kaikille, myös koulutetulle ja vakituisessa palkkatyössä käyvälle nuorelle. Vuokralla asuminen ei myöskään tule enää välttämättä halvemmaksi, vaan päin vastoin. Se on monesti paljon kalliimpaa kuin omistusasuminen, kaikkialla Suomessa, sanoo Rantanen.

HYY Yhtymä muuttuu Ylvaksi ja kehittää Helsinkiä kunnianhimoisesti

aec4940cca0bbfb1_800x800ar

Valokuvaaja: Jussi Hellsten

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan liiketoimintaa ja varallisuutta operoiva HYY Yhtymä tunnetaan jatkossa nimellä Ylva. Kiinteistö-, majoitus-, ravintola- ja sijoitusliiketoimintoihin ja kaupungin kehittämiseen erikoistunut yritys säilyy jatkossakin ylioppilaiden omistamana, mutta toimii jatkossa omalla erottuvalla brändillään.

Toimitusjohtaja Antti Kerppolan mukaan uudella nimellä ja ilmeellä sinetöidään liiketoiminnan puolella jo tapahtunut muutos.

”Uudella nimellä, kuten koko uudistuvalla brändillä, haluamme selkeyttää roolitusta ylioppilaskunnan ja sen liiketoiminnan välillä. Ylva on ylpeä juuristaan ja omistajakunnastaan. Uusi nimi ja uusi brändi mahdollistavat sen, että niin HYYllä kuin sen liiketoiminnalla on jatkossa selkeä oma ääni ja parempi mahdollisuus toteuttaa tehtäväänsä.”

Ylva kehittää Helsinkiä aktiivisesti tänään, huomenna ja ylihuomenna. Esimerkiksi Hakaniemeen rakennettava tieteen ja talouden kortteli Lyyra on osoitus kunnianhimoisesta kaupunkisuunnittelusta, joka luo kalliolaisille keskeisen kohtaamispaikan ja paljon uusia palveluita.

Yksi Ylvan tavoitteista on kirittää koko toimialaa ilmastoviisaisiin ratkaisuihin.

”Olisi kestämätöntä, jos ylioppilaskunnan liiketoimintaa tehtäisiin ilmaston kustannuksella. Ylvan sijoitustoiminnassa ja kehityshankkeissa on aina menty vastuullisuus edellä. Yksi strategian pääteemoista on ilmastonmuutoksen hillitseminen”, Kerppola kertoo.

Vahva talous antaa pohjan toiminnan kehittämiselle

Ylvan liiketoiminta on vahvalla pohjalla, mikä antaa hyvän perustan uusille hankkeille. Yhtiön liikevaihto kasvoi viime vuonna 33,5 miljoonaan euroon ja liiketulos 7,6 miljoonaan euroon.

Ylvan omistamien kiinteistöjen ja sijoitusten markkina-arvo kohosi myös selvästi entisestä ja ylitti 320 miljoonan euron rajan. Omistusten arvoa kasvatti etenkin hotelli Seurahuoneen kiinteistön ostaminen. Grand Hansa -hotellihanke yhdistää historiallisen Seurahuoneen ja osia Uudesta ylioppilastalosta kansainvälisen tason hotellikokonaisuudeksi.

Ylvan toimintaa ohjaa visio kukoistavasta Helsingistä, joka on tieteen ja sivistyksen suurkaupunki.

”Uskomme, että Helsingin menestys perustuu tulevaisuudessa entistä vahvemmin tieteen, tutkimuksen ja yritysten yhteistyöhön. Yhteistyöstä syntyy oivalluksia ja kasvua. Helsinkiä on rakennettava niin, että ideat ja pääoma voivat kohdata vakaassa ja vastuullisessa kaupungissa”, Antti Kerppola linjaa.

KTI Kiinteistöindeksi: Suomalaisten kiinteistösijoitusten kokonaistuotto 6,6 % vuonna 2018

architecture-house-window-roof-building-wall-108851-pxhere.com

Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoiden kokonaistuotto oli 6,6 prosenttia vuonna 2018. Kiinteistösijoitusten nettotuottotaso oli 5,3 prosenttia, ja markkina-arvot nousivat keskimäärin 1,3 prosenttia. Eri kiinteistötyypeistä asuntojen kokonaistuotto oli korkein ja liikekiinteistöjen matalin.

Asuntosijoitusten tuotot jälleen vahvimmat

Suurista kiinteistösektoreista asunnot tuottivat parhaan kokonaistuoton yhdeksänä vuonna peräkkäin 2008−2016. Vuoden tauon jälkeen suurten sijoittajien asuntosijoitukset tarjosivat vuonna 2018 jälleen parhaan kokonaistuoton, 8,8 prosenttia. Hotelli- ja tuotannolliset kiinteistöt nousivat myös kärkikolmikkoon 8,4 ja 7,0 prosentin kokonaistuotoillaan. Toimistokiinteistöjen kokonaistuotto oli lähellä markkinan keskiarvoa, 6,7 prosenttia, kun taas liikekiinteistöjen tuotot jäivät 2,1 prosenttiin.

Asuntokiinteistösijoitusten nettotuotot nousivat

Asuntokiinteistösijoitusten nettotuotot nousivat hieman vuonna 2018 vuokrien nousun ja korkeiden käyttöasteiden tukemana. Koko maan asuntokiinteistöjen keskimääräinen käyttöaste oli 97 prosenttia. Asuntokiinteistöjen tuotot olivat pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa (Tampere, Turku, Jyväskylä, Oulu, Kuopio ja Lahti) hieman muuta maata korkeampia vahvemman arvonkehityksen tukemana. Asuntokiinteistöt ovat houkutelleet kiinteistösijoittajia viime vuosina, ja asunnot ovat nykyisin ammattimaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden suurin sektori.

Toimistokiinteistöjen ennätysalhainen nettotuotto

Toimistokiinteistösijoitusten kokonaistuotto laski tasan prosenttiyksiköllä edellisen vuoden tasostaan, 6,7 prosenttiin. Nettotuottovaatimusten lasku ja vuokra-arvojen nousu tukivat markkina-arvojen kehitystä, mutta toisaalta nousevat ylläpitokustannukset ja vuokralaisten houkuttelun edellyttämät investoinnit painoivat kokonaistuottoja. Toimistokiinteistöjen keskimääräinen käyttöaste nousi hieman, ja oli 84 prosenttia vuonna 2018. Toimistojen nettotuottoaste laski ensimmäisen kerran indeksin historiassa alle viiden prosentin. Nettotuottojen lasku johtuu toisaalta sijoittajien kasvavasta kiinnostuksesta korkean markkina-arvon vähäriskisiä kohteita kohtaan, toisaalta toimistojen matalista käyttöasteista ja nousevista kustannuksista.

Muu pääkaupunkiseutu tuotti ydinkeskustaa paremmin

Toimistomarkkinoilla Helsingin ydinkeskustan tuotot laskivat vuoden 2017 ennätystasoltaan, ja kokonaistuotto jäi neljään prosenttiin marginaalisen arvonnousun ja ennätysmatalan nettotuoton seurauksena. Vastaavasti muun pääkaupunkiseudun toimistokiinteistöjen kokonaistuotto nousi lähes 9 prosenttiin vahvan arvonkehityksen tukemana. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimistojen markkina-arvot laskivat edelleen.

Liikekiinteistöjen arvot jatkoivat laskuaan

Liikekiinteistöjen kokonaistuotto laski 2,1 prosenttiin edellisen vuoden 3,7 prosentista. Kauppakeskuskiinteistöjen tuotot putosivat muita liikekiinteistöjä matalammaksi, kun myös pääkaupunkiseudun kauppakeskuskiinteistöjen arvonmuutos kääntyi negatiiviseksi. Muissa liikekiinteistöissä markkina-arvot nousivat pääkaupunkiseudulla, mutta jatkoivat laskuaan muualla Suomessa.

Hotellikiinteistöt tuotot edelleen vahvoja

Hotellikiinteistöjen suosio on vahvistunut kiinteistösijoitusmarkkinoilla viime vuosina. Hotellikiinteistöt olivat Kiinteistöindeksissä parhaiten tuottava kiinteistösektori sekä 2016 että 2017. Vuonna 2018 hotellien kokonaistuotto nousi hieman edellisen vuoden tasostaan, kun nettotuotto säilyi vakaana ja markkina-arvot jatkoivat nousuaan. Myös hotellikiinteistöt tuottivat pääkaupunkiseudulla muuta maata paremmin.

SKV:n asuntosijoitusbarometri: tällaisiin asuntoihin sijoitetaan juuri nyt

IMG_6329

Kysyimme SKV Kiinteistönvälityksen välittäjiltä eri puolilta Suomea, miten asuntosijoittaminen on kehittynyt eri paikkakunnilla tänä vuonna ja millaiset sijoitusasunnot ovat tällä hetkellä kysytyimpiä. Välittäjien mukaan asuntosijoittajien kiinnostus kaupantekoon on laskenut hiukan viime vuodesta.

SKV:n asuntosijoitusbarometriin vastanneiden välittäjien mukaan kiinnostus asuntosijoittamiseen on hiukan laantunut viime vuodesta. Lähes 40 prosenttia vastaajista toteaa, että asuntosijoittajien kiinnostus on samalla tasolla kuin viime vuonna, ja 34 prosentin mielestä kiinnostus on vähentynyt. Noin 20 prosentin mielestä kiinnostus on kasvanut viime vuodesta.

”Eri alueiden kiinnostavuudessa on kuitenkin selkeitä eroja asuntosijoittajien näkökulmasta. Parhaiten kauppa käy kasvukeskuksissa”, kertoo SKV Kiinteistönvälityksen liiketoimintajohtaja Anu-Elina Hintsa.

Perinteisesti asuntosijoittajia kiinnostavat pienet kerrostaloasunnot. Myös SKV:n barometriin vastanneiden välittäjien mukaan suosituimpia sijoitusasuntoja ovat kuluvana vuonna olleet kerrostaloyksiöt, erityisesti uudiskohteet. Myös kaksiot, sekä uudet että vanhat, ovat kiinnostaneet sijoittajia. Joillakin paikkakunnilla pienten uudisasuntojen hinnat alkavat olla jo liian korkeita asuntosijoittajille, mikä lisää vanhojen hyväkuntoisten yksiöiden ja kaksioiden kysyntää.

Välittäjien mukaan asuntosijoittajat ovat tyypillisimmin paikkakuntalaisia piensijoittajia.

”Sijoitusasunto halutaan useimmiten ostaa läheltä. Tällöin oma paikallinen asuntomarkkina tunnetaan hyvin, mikä tekee vuokrahinnoittelusta sekä vuokraukseen liittyvistä käytännön asioista helpompia”, Hintsa sanoo.

Tyypillinen asuntosijoittaja on barometriin vastanneiden mukaan keski-ikäinen piensijoittaja tai pariskunta, joka etsii sijoitukselleen varmaa tuottoa. Myös nuorempia (30-40 vuotiaita) sijoittajia on liikkeellä.

”Moni välittäjä kertoi pääkaupunkiseudulla asuvien piensijoittajien etsivän sijoitusasuntoja kauempaa pienemmiltä paikkakunnilta. Pääkaupunkiseudulla voi olla asuntojen hintojen nousun myötä vaikeaa saada kannattavaa vuokratuottoa”, Hintsa sanoo.

Yleensä asuntosijoittajat ostavat yhden asunnon kerrallaan. Asuntosijoittamisessa sijoittajia houkuttaa välittäjien mukaan tärkeimpänä vuokratuotto ja vasta toisena arvonnousu. Vuokratuotto-odotukset ovat välittäjien mukaan useimmiten 4– 6 % (75 % vastaajista) tai yli 6 % (30 % vastaajista).

Barometri toteutettiin elokuussa 2018 ja siihen vastasi yhteensä 41 SKV Kiinteistönvälityksen välittäjää eri puolilta Suomea.

Kiinteistönvälittäjäbarometri kertoo: Asuntomarkkinan kuva poikkeuksellisen pirstaleinen

DSC01189

Kiinteistömaailman Kiinteistönvälittäjäbarometri sekä asuntokaupan kokonaismarkkinan tilastot kertovat, että isossa kuvassa hieman hiljentynyt asuntokaupan trendi jatkuu, vaikka kaikki edellytykset asuntokaupan kasvulle ovat olemassa. Asuntokaupan ennustaminen on tällä hetkellä poikkeuksellisen vaikeaa, koska talouden yleiset trendit ja asuntokaupan toteuma eivät kohtaa, ja alueelliset erot näkyvät kiinteistönvälittäjien vastauksissa selvästi. Barometrissä selvitettiin lisäksi ostajien valveutuneisuutta taloyhtiötietoon liittyen.

Vertailuvuosi 2017 osoittaa asuntokaupassa kovia lukuja, etenkin uudiskaupan osalta, ja siihen suhteutettuna vuosi 2018 ei ole tuonut kasvua, mutta ei suurta romahdustakaan. KVKL Hintaseurantapalvelun mukaan vuoden kahden ensimmäisen neljänneksen osalta kokonaismarkkinan kauppakappaleiden määrät ovat laskeneet noin neljä prosenttia, ja myös juuri päättyneen vuoden kolmannen neljänneksen osalta luku tullee olemaan miinusmerkkinen (KVKL HSP:n markkinatiedot päivittyvät 15.10.2018).

”Tämä vuosi on monin paikoin sulattanut Suomen asuntokaupassa sitä hyvää kasvua, johon vuonna 2017 pääsimme. Kauppa ei missään nimessä ole pysähtynyt ja sitä käydään pitemmän aikavälin vertailuun nähden kohtalaisella tahdilla mutta ei viimevuotisella swengillä”, sanoo Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Erkki Heikkinen.

Haasteita uudiskohdekaupassa

Myös yhä useampi välittäjä ennakoi markkinassa rauhoittumista sekä uusien että käytettyjen asuntojen kauppamäärissä. Pääkaupunkiseudulla välittäjien näkemys on kuitenkin hieman muuta maata optimistisempi: odotukset ovat korkeimmat yksiöiden ja kaksioiden kauppamäärissä, ja kaksioiden kauppamäärien nähdään kasvavan jopa hieman yksiöitä enemmän. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kasvukeskuksissa puolestaan nähdään, että käytettyjen asuntojen kauppa tulee olemaan uudiskauppaa vilkkaampaa.

Kiinteistönvälittäjät eivät kuitenkaan näe asuntokaupan laskuodotusten vaikuttavan merkittävästi hintakehitykseen. Pääkaupunkiseudulla jopa 60 prosenttia välittäjistä ennustaa, että kerrostaloyksiöissä ja -kaksioissa hinnat nousevat.

”Tämänkertaisen ennusteen tekemisessä erityisen leimallista on markkinan pirstaleisuus. Yhtäällä – lähinnä pääkaupunkiseudulla – ihmiset ovat varovaisia laittamaan kotejaan myyntiin. Ilmapiiri on tarkkaileva, myyntipäätöksiä myös lykätään. Toisaalla meillä on paikkoja, joissa ostajilla on hyvinkin hyvät valikoimat asuntoja tarjolla, sekä käytettyjä että myös uudiskohteita. Ja sitten on paikkakuntia, joissa uudistarjonta on painottunut niin vahvasti pieniin asuntoihin, että isojen uusien perheasuntojen puute estää asuntokaupan ketjujen liikkeelle lähtöä”, Heikkinen kuvaa.

Ostajat kaipaavat lisätietoa taloyhtiön taloudellisesta tilanteesta

Kiinteistönvälittäjäbarometrissä selvitettiin myös ostajien valveutuneisuutta taloyhtiötietoon liittyen. Kyselyssä selvisi, että ostajien ymmärrys on yleensä parempi taloyhtiön tekniseen kuntoon kuin talouteen liittyvissä kysymyksissä. Noin 24 prosenttia välittäjistä arvioi ostajien ymmärryksen tekniseen kuntoon liittyvissä kysymyksissä olevan hyvä tai erittäin hyvä, kun taas vastaava luku taloudelliseen kuntoon liittyvissä kysymyksissä oli vain 9 prosenttia.

Eniten taloyhtiöihin liittyvissä kysymyksissä ostajia askarruttavat putkiremontti ja taloyhtiön korjaushistoria (käytetyt asunnot) sekä taloyhtiölainan maksaminen ja tonttiin liittyvät kulut (uudet asunnot). Uutena kysytyimpien aiheiden listalle pääsi myös sähköautojen latauspisteet.

Lausuntokierros: Kiinteistöjen verotusarvoihin ehdotetaan uudistusta

IMG_6336

Kuva: Markku Hietavuori

Kiinteistöverotusta on tarkoitus uudistaa niin, että verotusarvot vastaisivat paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia. Uudistuksen tavoitteena ei ole nostaa tai laskea kiinteistöveroa, mutta verorasitus jakautuisi osin uudella tavalla eri kiinteistöjen kesken. Valtiovarainministeriö lähetti lakiluonnokset lausuntokierrokselle perjantaina 17. elokuuta.

Selvitysten mukaan rakennusten ja maapohjan verotusarvot ovat jääneet yleisesti jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä. Lisäksi maapohjan hinnat ovat eriytyneet alueellisesti ja rakennustyyppejä on tullut lisää sen jälkeen, kun nykyinen järjestelmä on otettu käyttöön. Tämä aiheuttaa epätasapuolista kohtelua verovelvollisten välillä.

Uudistuksen tavoitteena on luoda selkeä, ymmärrettävä ja yksinkertainen arvostamisjärjestelmä rakennuksille ja maapohjalle. Uusi järjestelmä olisi oikeudenmukaisempi, koska verotusarvot päivittyisivät vuosittain uusimpien tietojen perusteella. Tähän saakka rakennusten verotusarvojen perusteita on tarkistettu kaavamaisesti rakennuskustannusindeksin muutosta vastaavasti. Tonttihintoja taas on tarkistettu vain alueittain ja harvakseltaan.

Verotusarvot pohjautuisivat hinta- ja kustannustietoihin

Ehdotuksen mukaan verotusarvot määräytyisivät seuraavasti:

  • Rakennusten verotusarvo perustuisi rakennustyypin keskimääräisiin uudisrakentamiskustannuksiin alueittain. Niistä otettaisiin kuitenkin huomioon vain 70 prosenttia (varovaisuusperiaate). Lisäksi otettaisiin huomioon rakennuksen koko ja ikä. Peruskorjaus ei enää vaikuttaisi ikäalennukseen. Monien yksittäisten ominaisuustietojen huomioimisesta verotusarvon laskennassa luovuttaisiin. Tilastokeskus tuottaisi tilastoaineiston perusteella eri rakennustypeille keskimääräisen uudisrakentamiskustannuksen neliö- tai kuutiometriä kohden.
  • Maapohjan verotusarvo perustuisi maapohjan markkinahintaan ja käyttötarkoitukseen. Maanmittauslaitos muodostaisi hinta-aluekartan, jonka mukaisista hinnoista verotusarvo olisi 70 prosenttia. Hinta-alueet ja niille vuosittain määriteltävät aluehinnat perustuisivat toteutuneisiin kiinteistöjen kauppahintatietoihin, osin myös asuntojen kauppahintatietoihin.

Verotusarvojen perusteet kaikkien nähtäville

Kansalaiset voisivat tarkastella Verohallinnon karttapohjaisessa palvelussa rakennusmaan verotusarvojen perusteena olevia hinta-alueita ja niiden aluehintoja. Vastaavasti myös rakennustyyppikohtaiset rakentamiskustannukset olisivat avoimesti nähtävillä Tilastokeskuksen sivuilla.

Molemmilla sivustoilla olisi myös tarkemmat perustelut ja menetelmäkuvaukset arvojen määrityksestä.

Verotuksen taso tarkoitus pitää nykyisellään

Kiinteistöverotus uudistuisi kahdessa vaiheessa:

  1. Nyt valmisteltava esitys nostaisi kiinteistöjen verotusarvoja.
  2. Ensi vuoden syksyllä on tarkoitus antaa toinen esitys, joka alentaisi kiinteistöveroprosentteja. Samalla olisi perusteltua asettaa maapohjalle erillinen veroprosentti. Tämä esitys jäisi seuraavan hallituksen annettavaksi.

Uudistuksen lähtökohtana on, että kiinteistöverotuksen taso pysyy keskimäärin ennallaan. Kunnat päättäisivät soveltamiensa kiinteistöveroprosenttien suuruudesta lain määrittämien vaihteluvälien rajoissa kuten nykysinkin.

Uudet perusteet käyttöön vuonna 2020

Lausuntokierros jatkuu 28. syyskuuta saakka. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa loppuvuonna.

Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna. Uusia arvostamisperusteita sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa.

Kysymyksiä ja vastauksia kiinteistöverotuksen uudistamisesta
Lausuntopyyntö ja lakiluonnokset (hankesivut)
Faktalehti: Kiinteistöverotus uudistuu vuonna 2020
Tietoa kiinteistöverouudistuksesta