Kiinteistömaailma: Asuntokaupassa piilee kaksi sudenkuoppaa

Kiinteistömaailman 41. Kiinteistönvälittäjäbarometri:
Asuntomarkkinoilla vallitsee tilanne, jossa kaupantekoa hidastaa ostajien pelko sekä pitkät myyntiketjut. Kiinteistönvälittäjäbarometri puolestaan kertoo, että pienissä ja hyväkuntoisissa asunnoissa on meneillään myyjän markkinat.
 
Asuntomarkkina on ollut laskeva jo toista vuotta. Viime vuonna tehtiin 10 000 kauppaa vähemmän kuin vuonna 2012. Vuonna 2014 lasku on loiventunut, mutta laskee edelleen, eikä tuleva kvartaali tuo helpotusta. Hintaseurantapalvelu HSP:n tilastojen ja Kiinteistömaailman välittäjien tekemän ennusteen mukaan vuosina 2013 – 2014 jää tekemättä yhteensä 25 000 asuntokauppaa.
 
”Viimeisen kahden vuoden aikana on tullut 25 000 perhettä lisää, joiden koti ei vastaa tarpeita. Ja tilanne näyttäisi pahenevan. Tämä vaikuttaa ainakin näiden perheiden onnellisuuteen kaikilla tavoilla”, arvioi Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Seppo Hämäläinen.
 
Pienissä asunnoissa on myyjän markkinat
 
Laskeva markkina ja pidentyneet myyntiajat puoltavat paljon puhuttua ostajan markkinaa. Kiinteistömaailman tekemän selvityksen mukaan pienissä ja hyväkuntoisissa asunnoissa on kuitenkin meneillään myyjän markkinat. Kiinteistönvälittäjäbarometri kertoo, että tulevaisuudessa pienistä yksiöistä tulee olemaan jopa pulaa – läpi Suomen. Ostajan markkinat keskittyvät suuriin perheasuntoihin. Edelleen tilanteesta hyötyvät siis kasvavat lapsiperheet, joilla on tarve muuttaa pienemmästä asunnosta suurempaan.
 
Kaksi asuntokaupan sudenkuoppaa
 
Asuntomarkkinoita määrittävät tällä hetkellä pelko sekä pitkät myyntiketjut. Kiinteistönvälittäjäbarometrissä välittäjät arvioivat syitä, miksi ostajat lykkäävät tai hylkäävät ostopäätöksensä.  Välittäjien mukaan yleisin syy on pelko oman talouden heikkenemisestä tai se, että oma asunto ei mene kaupaksi.
 
Asuntokauppaan liittyvää riskiä voi pienentää. Kun omien tai perheen tarpeiden ja asunnon kunnon lisäksi otetaan selvää taloyhtiön teknisestä ja taloudellisesta kunnosta, voidaan välttyä turhilta yllätyksiltä. Ostajien keskuudessa taloyhtiöiden kuntoon liittyvä tieto on välittäjien mukaan kohtalaista. Hieman paremmin ostajat ovat perillä taloyhtiön tekniseen kuntoon liittyvistä asioista kuin taloudellisista asioista.
 
”Ihastumme asunnossa helposti pinnallisiin asioihin, kuten kylpyhuoneen kaakeleihin, ja suuret asumiseen vaikuttavat asiat, kuten taloyhtiön kunto, jäävät huomaamatta. Tämä sudenkuoppa vältetään käyttämällä osaavia ammattilaisia silloin, kun oma intohimo kohdistuu enemmän niihin kaakeleihin”, kertoo Hämäläinen.
 
Hinnoittele oikein
 
Toinen asuntokaupan sudenkuoppa liittyy hinnoitteluun. Pitkiä myyntiaikoja ja sen myötä syntynyttä ketjuuntumista voidaan välttää hinnoittelemalla asunto oikein. Kiinteistömaailman tekemän selvityksen mukaan markkinahinnasta poikkeava hinta pidentää myyntiaikaa huomattavasti: 10 prosentin lisähinta voi nostaa asunnon myyntiaikaa jopa 33 prosenttia ja samanaikaisesti myynnin todennäköisyys heikkenee.
 
”Asuntoa myydessä tärkeää on myyntihinta, myyntiaika ja myynnin todennäköisyys. Valitettavasti vain myyntihinta tuntuu kiinnostavan myyjiä. Näiden välinen korrelaatio on kuitenkin erittäin selvä”, Hämäläinen kertoo.

Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat vuonna 2013

Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna 2013 keskimäärin 3,99 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut nousivat edellisvuodesta 6,4 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asunto-osakeyhtiöiden taloustilastosta.

Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut 2012 – 2013:

asyta_2013_2014-09-12_tie_001_fi_001

Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 4,54 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa, nousua edellisvuodesta oli 3,7 prosenttia. Hoitokuluista suurin suhteellinen osuus, 23,8 prosenttia, meni lämmitykseen. Korjausten osuus hoitokuluista oli 22,5 prosenttia ja vedenkäytön 7,9 prosenttia. Rivitalo-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 3,25 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa.

Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden pääasiallisen tulonlähteen muodostivat hoitovastikkeet, jotka olivat vuonna 2013 keskimäärin 3,75 euroa neliöltä kuukaudessa. Asuinhuoneistojen hoitovastikkeet nousivat 4,3 prosenttia vuodesta 2012. Hoitovastikkeiden osuus yhtiöiden varsinaisista tuotoista oli 84,7 prosenttia. Vuokrien osuus oli 5,6 prosenttia ja käyttökorvausten 9,5 prosenttia. Kaikkiaan kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden tuotot nousivat 5,5 prosenttia vuodesta 2012.

Lähde: Asuntojen hinnat, Tilastokeskus