Kotitalousvähennys junnaa paikallaan

Hallitus ei vuoden 2015 budjettia ja verotusta käsitellessään puuttunut kotitalousvähennykseen, joten se säilyy entisellään eli 2 400 eurossa. Kuitenkin Suomen asuntokanta ikääntyy ja kotitalousvähennystä tarvittaisiin entistä enemmän yksittäisten asuntojen korjauksiin.

Suomalaisissa kodeissa tuntuu olevan jatkuva remontoinnin tarve, sillä viime vuosina reilu 80 prosenttia vähennyksestä on kohdistunut asunnon kunnossapitoon ja perusparannukseen, vajaa 20 prosenttia kotitaloustyöhön ja loput pari prosenttia hoiva- ja hoitotyöhön.

Kotitalousvähennys on henkilökohtainen, joten samassa taloudessa asuva pariskunta voi saada yhteensä 4 800 euron vähennykset. Kotitalousvähennyksen nostaminen edes muutaman vuoden takaiselle tasolle lisäisi kipeästi tarvittavia korjaus- ja huoltotöitä.

Lisää asumismukavuutta

Kotitalousvähennystä saa muun muassa kodin taloteknisiin korjaus- ja huoltotöihin niin kotona kuin vapaa-ajanasunnoillakin.

– Kotitalousvähennystä voi hyödyntää kaikkiin asumismukavuutta ja asukkaan kustannuksia säästäviin toimenpiteisin kuten vesijohtokalusteiden vaihtamiseen uusiin vettä säästäviin malleihin, WC-tilojen uusimiseen, ilmanvaihtokanavien puhdistukseen ja termostaattisten patteriventtiiliventtiilien uusimiseen, lakimies Pia Kilpeläinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä kertoo.

Energiatehokkuus kannattaa

Viime vuonna voimaan tulleet korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset edellyttävät energiatehokkuuden parantamista luvanvaraisten korjaushankkeiden yhteydessä.

Mikäli suunnitelmissa on ollut kodin lämmitystavan muutos, nyt on hyvä aika aloittaa projektisuunnittelu ja työt, sillä työn osuuteen on mahdollista saada kotitalousvähennystä. Koska vähennys myönnetään sinä vuonna, jona työkorvaus on maksettu, voi projektin kuluja jakaa useammalle vuodelle.

– Rakennusten energiatehokkuutta parantavat työt kuten esimerkiksi lämmitystapamuutokset, joilla lisätään uusiutuvan energian kuten aurinko- ja maalämmön käyttöä, uudenaikaistetaan ilmanvaihtojärjestelmää ja tiivistetään rakennuksen ulkovaippaa, ovat kaikki sellaisia töitä, joihin on mahdollista hakea kotitalousvähennystä, Kilpeläinen vinkkaa.

Huollettu lämmitysjärjestelmä pienentää asumiskustannuksia

lvi-suunnitelma-pixhill_com
Syyskelit aloittavat rakennusten lämmityskauden. Ensin kannattaa kuitenkin huoltaa LVI-laitteet ja varmistaa, että lämmitysjärjestelmä toimii moitteettomasti. Samalla on hyvä puntaroida rakennuksen energiatehokkuusasioita.

Syyshuolto kannattaa aloittaa tarkastamalla lämmitysjärjestelmän automatiikan ja pumppujen toiminta sekä uusimalla rikkoontuneet osat esim. termostaattiset patteriventtiilit. Samalla tutkitaan ilmanvaihtojärjestelmien suodattimien ja venttiilien puhtaus sekä automatiikan toiminta. Seuraavaksi katsastetaan lämpimän käyttövesiverkoston painetaso ja lämpötila sekä vesijohtokalusteiden kunto: vuotavat ja vettä törsäävät kalusteet kannattaa vaihtaa nykyaikaisiin vettä säästäviin.

Mikäli rivi- tai kerrostalohuoneistojen lämpötiloissa on usean asteen eroja, lämmitysjärjestelmän perussäätö on paikallaan.

– Toimiva LVI-järjestelmä lisää asumisviihtyvyyttä ja pitää lämmityskustannukset kurissa. Jos oma taito ei riitä, apua saat paikkakuntasi LVI-liikkeistä, toimialapäällikkö Arvo Ylönen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä vinkkaa.

Lämmitystapamuutos lisää energiatehokkuutta

Syyshuollon yhteydessä kannattaa myös miettiä vanhan rakennuksen energiatehokkuuden parantamista taloteknisin toimenpitein.

– Käytännön toimenpiteitä ovat mm. lämmitystapamuutokset, joissa lisätään uusiutuvan energian käyttöä, sekä ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen ja rakennuksen ulkovaipan tiivistäminen, Ylönen kertoo.

– Korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset edellyttävät energiatehokkuuden parantamista luvanvaraisten korjaushankkeiden yhteydessä. Tahmea uudisrakentaminen vapauttaa osaavaa työvoimaa korjaushankkeisiin, eli nyt niitä kannattaa käynnistää.