Taloyhtiöissä kaivataan selkokielistä tietoa putkiremontista

2015-04-20 13_57_54-0403c74a-b466-4c34-8b2d-1bd683f8d8d4.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Kun omaan taloyhtiöön on tulossa putkiremontti, osakkaan päässä alkaa surista kysymyksiä: Mitä remontti tulee maksamaan? Joudunko muuttamaan pois? Mitä jos kaikki menee pieleen? Taloyhtiön hallituksen, isännöitsijän ja urakoitsijan tehtävänä on vastata osakkaiden kysymyksiin. Uutuuskirja Sata ja yksi kysymystä putkiremontista (Kiinteistöalan Kustannus Oy) auttaa antamaan vastaukset niin, että jokainen osakas ymmärtää ne.

Putkiremontti herättää kysymyksiä

Putkiremontti on yksi suurimmista, vaikeimmista ja kalleimmista taloyhtiön remonteista. Monissa taloyhtiöissä osakkaiden kiinnostus yhtiön asioihin herää viimeistään putkiremontin yhteydessä, sillä remontti vaikuttaa merkittävästi asumiskustannuksiin. Usein asukkaat joutuvat myös muuttamaan pois kodeistaan remontin ajaksi.

”Kun putkiremontti alkaa lähestyä, osakkaat ryhtyvät pohtimaan sen vaikutuksia. Osakkaita askarruttaa muun muassa se, miten putkiremontti toteutetaan, mitä se maksaa ja kuinka kauan se kestää”, kertoo Ville Perttilahti, joka työskentelee putkiremontti- ja täydennysrakentamisprojekteista vastaavana projektinjohtajana SKH-Isännöinti Oy:ssä.

Perttilahdelta ja Vahanen Oy:ssä projektipäällikkönä työskentelevältä Unni Holmilta on juuri ilmestynyt kirja, Sata ja yksi kysymystä putkiremontista (Kiinteistöalan Kustannus Oy).

Osakkaat kaipaavat selkeitä vastauksia

Putkiremontin aloittamisesta päätetään taloyhtiön yhtiökokouksessa. Perttilahden mukaan osakkaat suhtautuvat yleensä myönteisesti putkiremonttiin. ”Suurin osa ymmärtää, että putkiremonttia ei tehdä huvikseen, vaan tietyt oireet ja selvitykset ovat johtaneet siihen, että remonttia aletaan miettiä ja suunnitella.”

Vaikka remontin tarve tiedostettaisiin ja hyväksyttäisiin, osakkaiden mielessä alkaa pyöriä monia putkiremonttiin liittyviä kysymyksiä. Perttilahden mukaan osakkaat kaipaavat tietoa aivan yksinkertaisista asioista. ”Yksi pohtii sitä, saako hän hyvitystä aiemmin korjaamastaan kylpyhuoneesta, toinen sitä, voiko hän vaikuttaa laatta- ja kalustevalintoihin ja kolmas sitä, voiko hän jättää tavaransa asuntoon remontin ajaksi.”

Aina urakoitsijat eivät huomaa vastata osakkaiden kysymyksiin riittävän selkeästi. Esimerkiksi rakennusalan sanasto hämmentää osakasta. Koko korjaushanke vaiheineen voi tuntua vieraalta, eikä osakkailla yleensä ole aiempaa kokemusta putkiremonteista. Osakkailla voi olla suoranaisia väärinkäsityksiä esimerkiksi putkiremontin toteutustavasta ja kustannuksista.

Sata ja yksi kysymystä putkiremontista -oppaassa annetaan vastaukset yleisimpiin osakkaiden esittämiin kysymyksiin. ”Keräsimme kysymykset työssämme vuosien varrella ja valikoimme kirjaan niistä kaikkein tärkeimmät”, Perttilahti kertoo.

Viestintä avainasemassa putkiremontissa

Putkiremonteissa, kuten kaikissa taloyhtiön remonteissa, ammattitaitoinen viestintä on tärkeää. Osakkaat kaipaavat aktiivista, johdonmukaista ja selkeää viestintää. Jos viestinnässä hutiloidaan, tieto remontista ei kulje kaikille osakkaille. Huono viestintä herättää epäluuloja, jolloin remontista voi lähteä leviämään virheellistä tietoa.

Viestintä hoituu yleensä urakoitsijan, isännöinnin ja taloyhtiön hallituksen yhteisvoimin. Putkiremontista voidaan viestiä esimerkiksi jakamalla paperisia tiedotteita asuntoihin ja taloyhtiön ilmoitustauluille tai tiedottamalla asioista sähköpostilla tai taloyhtiön Facebook-sivuilla.

Perttilahden mukaan erityisen tärkeitä ovat osakkaiden infotilaisuudet sekä heille tehtävät kyselyt. ”Kun infotilaisuuksia järjestetään riittävästi, osakkaat ehtivät tottua ajatukseen tulevasta putkiremontista ja saada vastaukset kysymyksiinsä. Kyselyiden kautta osakkaat voivat taas ilmaista mielipiteensä remontista ja vaikuttaa sen lopputulokseen.”

Mukava ja helppo tapa jakaa tietoa ja tehdä remontista helpommin lähestyttävä on hankkia osakkaille Sata ja yksi kysymystä putkiremontista -opas. ”Oppaasta osakkaat saavat tarvitsemansa tiedot, eikä heidän tarvitse kysellä asioita esimerkiksi hallitukselta tai isännöitsijältä. Näin hallituksen ja isännöitsijän aikaa säästyy muihin remonttiin liittyviin tehtäviin”, Perttilahti kertoo. Oppaassa esitetyt kysymykset kysytään joka tapauksessa, joten mitä nopeammin osakkaat saavat niihin vastaukset, sitä parempi.

 

Sata ja yksi kysymystä putkiremontista ilmestyi 13.4.2015. Opas antaa selkeät ja ytimekkäät vastaukset mm. siihen, miksi putkiremontti tehdään, mitä putkiremontti maksaa, miten putkiremontti vaikuttaa asumiseen ja mitä lisätöitä taloyhtiön osakas voi putkiremontin yhteydessä teettää. Opas selkeyttää osakkaiden vaikeaksi kokemia asioita sekä poistaa putkiremonttiin liittyviä väärinkäsityksiä ja pelkoja. Oppaan ovat kirjoittaneet Ville Perttilahti ja Unni Holm, ja sen on kustantanut Kiinteistöalan Kustannus Oy.

Isännöintiliitto: suomalaiset päättävät puolen miljardin investoinneista myöhässä

2015-01-30 14_32_34-2014-12-02T16-36-02111.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Tänä keväänä suomalaiset asunnonomistajat päättävät useammasta putkiremontista kuin koskaan ennen. Valtaosa taloyhtiöistä lähtee taloyhtiön elinkaaren suurimpaan remonttiin vasta pakon edessä.

Taloyhtiöiden osakkeenomistajat päättävät tulevien kevätkuukausien aikana pidettävissä yhtiökokouksissa putkiremonteista yhteensä noin puolen miljardin euron edestä.

Isännöintiliiton tuoreimman Putkiremonttibarometrin 2014 mukaan putkiremontteja toteutetaan tänä vuonna enemmän kuin koskaan ennen. Nyt remontoidaan keskimäärin 1964 valmistuneita kerrostaloja vajaan 20 000 asunnon vuosivauhdilla, ja tahti kiihtyy.

– Huippuvuonna 1974 Suomeen valmistui 40 000 kerrostaloasuntoa, joten suurin ruuhka nähdään seuraavan kymmenen vuoden aikana, sanoo kehityspäällikkö Heikki Kauranen Isännöintiliitosta.

Valtaosa odottaa vahinkoja

Lähes 70 prosentissa taloyhtiöistä siedetään vuotovahinkoja ja tukoksia, ennen kuin hallitus ryhtyy valmistelemaan putkiremonttia. Valmistelu ja suunnittelu kestävät vuodesta kahteen, minkä aikana vakuutusyhtiöt nostavat maksujaan ja vuotovahinkojen korjaamiseen kuluu rahaa.

Lue koko tiedote ja lataa tutkimusraportti verkossa: www.isannointiliitto.fi 

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometrit

Hidas päätöksenteko hyydyttää LVI-urakointia

483876
Korjausrakentaminen pitää LVI-urakoinnin tilauskannan kohtuullisena. Mutta sekin on vaarassa hyytyä, mikäli hankkeiden käynnistymiset viivästyvät. Viileyttä talveen tuo myös LVI-urakoitsijoiden pakkasrajalle laskeva kannattavuus.

Keväällä taloudessa oli jonkin verran myönteisiä merkkejä, jotka kuitenkin syksyn myötä hiipuivat. LVI-urakoitsijoiden suhdannetilanne uudisrakentamisessa on tyydyttävä kolmanneksella vastaajista ja heikko jopa 40 prosentilla. Yli puolet LVI-asennuksen suhdannekyselyyn vastanneista näkee tilanteen heikkenevän entisestään kevättä 2015 kohti.

Asuntojen korjausrakentaminen pitää LVI-urakoinnin työkantaa yllä. Siinäkin tilanne on vain tyydyttävä plus.

– Korjausrakentaminenkaan ei näytä vilkastuvan kevättä kohti. Osaltaan tähän vaikuttaa nykymuotoisen käynnistysavustuksen loppuminen, mikä saattaa tuoda kuopan 2015 ja 2016 korjausrakentamisen määrään, toimitusjohtaja Jari Syrjälä LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä toteaa.

Huolto sakkaa huolestuttavasti

Kyselyn perusteella nyt myös ylläpito sakkaa. Huoltotoiminnan suhdannetilanne on tyydyttävä tai heikko yli 60 prosentilla vastaajista. Hieman noin 40 prosenttia arvioi huoltotoiminnan vilkastuvan kevättä kohti.

– Kiinteistöt lataavat uusia ongelmia laiminlyömällä huoltotoimenpiteet. Valitettavan monissa kohteissa vain särkynyt korjataan. Se kerryttää korjausvelkaa ja laskee Suomen rakennuskannan arvoa entisestään.

Linjastosaneeraukset ylläpitävät tilauskantaa

Tilauskanta on pysynyt ennallaan 45 prosentilla vastaajista, mutta jopa reilulla kolmanneksella se on laskenut. Täystyöllistävän tilauskannan kesto on 3,8 kuukautta. Pääsääntöisesti tilauskantaa riittää pariksi kuukaudeksi, mutta muutamilla yrityksillä on meneillään isoja, pitkäkestoisia hankkeita: töitä riittää pisimmillään jopa 20 kuukaudeksi.

– Keskimääräinen tilauskanta on linjastosaneerausten johdosta kohtuullinen, mutta sen arvioidaan sulavan keväthankien myötä, ellei kohteita pikaisesti käynnistetä, Syrjälä muistuttaa.

LVI-asennusliikkeiden tarjousaktiivisuus ja kiinnivetoprosentti ovat normaalilla tasolla: tarjouspyynnöistä pystytään vastaamaan 81 prosenttiin ja läpimenoprosentti on 22.

– Ainakaan puolen vuoden tähtäimellä ei ole näkyvissä parempia aikoja. Laskettavia tarjouksia on kohtuullisesti liikkeellä, mutta päätökset käynnistymisistä viipyvät tai aloituksia on siirretty. Tällä hetkellä kyselyyn vastanneiden yritysten LVI-henkilömäärästä on lomautettuna vain reilu kolme prosenttia, mutta luku kasvaa vikkelästi, jos päätösten päällä istutaan.

Kannattavuuden kipurajalla

Kyselyyn vastanneista LVI-asennusliikkeistä 37 prosenttia arvioi, että heidän liikevaihtonsa laskee tänä vuonna. Laskusuunta jatkuu myös kannattavuudessa: se on kehno reilulla kolmanneksella.

– Ala on kannattavan toiminnan kipurajalla. Moni yritys on töiden vähennyttyä ottanut alikatteisia urakoita, mikä kostautuu rakentamisen joskus vilkastuessa ja kustannustason noustessa. Säätilasta riippumatta monelle yritykselle tulee kylmä talvi.

Tutustu LVI-asennusalan suhdannekyselyn tuloksiin:
http://www.slideshare.net/LVI-TU/lvi-asennuksen-suhdannekysely-syksy-2014-40184291

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n syyskuussa 2014 toteuttamaan LVI-asennuksen suhdannekyselyyn vastasi 74 jäsenyritystä. Vastausprosentti oli 28.

VTT: Supereristeet kehittyvät vauhdilla – tavanomaisia ehkä jo huomenna

Kehityspolut tulevaisuuden rakennusvaippojen lämmöneristysratkaisuille

Markkinoilla on selkeä tarve uusille materiaali- ja tuoteratkaisuille, joiden avulla uudis- ja korjausrakentamisessa voidaan päästä lähes nollaenergiatason edellyttämään rakennusvaipan energiatehokkuuteen. VTT:n mukaan pääpaino tulee olemaan järjestelmäkehityksessä siten, että uusien ja olemassa olevien tuotteiden ominaisuudet voidaan hyödyntää tarkoituksenmukaisesti yhdessä tai erikseen.

VTT on kartoittanut lämmöneristämisen kehityspolkuja, jotka tehtiin markkinoiden, määräysten, tutkimuksen sekä teollisuuden tuotteiden ja palvelujen näkökulmista Suomen oloihin. Kehityspolut antavat hyvän näkemyksen tulevaisuuden rakennusten lämmöneristämistavoista ja -tavoitteista sekä niihin pääsemiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Niitä voidaan hyödyntää käytännön apuna kehitettäessä tulevaisuuden materiaali- ja tuoteratkaisuja.

Tuotteiden kehittäminen näkyy myös kustannustehokkuutena

Pääpaino rakentamisessa ja rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa tulee olemaan järjestelmien kehityksessä. Matalaenergiarakennuksen rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien tulee olla kokonaisuutena toimivia, jotta hyvin vähän energiaa kuluttava, ns. lähes nollaenergiatason rakennus voidaan toteuttaa.

Rakennusvaipan ratkaisujen tulee osaltaan vastata energiatehokkuuden parantamisen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tavoitteisiin. Haasteina ovat mm. rakenteiden paksuudet, uusien, kehittyvien tuotteiden ominaisuudet ja niiden vaatimukset, käyttöikä sekä soveltuminen rakentamiseen.

Toimivimmat kestävän rakentamisen ratkaisut voivat olla yhdistelmiä eri toimivuusominaisuuksien tuotteista. Tarvitaan koko rakennuksen toimivuuden ymmärtämistä ja tämän huomioon ottamista suunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon. Pelkkä lämmöneristemateriaali tai -tuote ei ole yksinään ratkaisu energiatehokkaaseen rakentamiseen.

Panostus uusien materiaalien, esimerkiksi ns. supereristeiden, tutkimukseen ja kehitykseen parantaa tuotteiden soveltuvuutta ja saatavuutta sekä pienentää käyttöönoton esteitä. Samalla olemassa olevien eristetuotteiden ominaisuuksien kehittäminen johtaa nykyistä edistyneempiin ja kustannustehokkaampiin ratkaisuihin. Supereristeiden lämmönjohtavuus määrittäjästä riippuen on alle 0,004 – 0,014 W/(mK). Nykyiset supereristeet voivat olla tavanomaisia tuotteita huomenna.

Rakennusten käytönaikaisen energian kulutuksen pienentäminen on yksi tärkeimmistä keinoista, joilla pyritään alentamaan kokonaisenergian kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Lähes nollaenergiatalot on asetettu uudisrakentamisen tavoitteeksi EU-maissa vuonna 2020.

Hankkeen lähtökohtana oli ympäristöministeriön esittämä tarve selvittää lämmöneristysratkaisujen kehitystä rakennussovellutuksiin Suomessa, ja tavoite sopi hyvin teollisuuden ja VTT:n tarpeisiin. Rahoittajina olivat ympäristöministeriö, Rakennustuotteiden laatusäätiö ry ja VTT.

Kehityspolut ja raportti verkossa http://www.vtt.fi/vtt_show_record.jsp?target=julk&form=sdefe&search=71954 

Isännöintiliitto: Putkiremontti on turhaan peikko

483894

Lähestyvä putkiremontti herättää usein turhaan pelkoa. Avain onnistumiseen on koota hankkeelle toimiva organisaatio.

Taloyhtiön putkiremontti hirvittää monia. Yle TV1 aloitti sunnuntaina 14.9. tositv-sarjan helsinkiläisen taloyhtiön putkiremontista, joka “mullistaa asukkaiden elämän”.

Isännöintiliitto muistuttaa, että hyvin johdetussa taloyhtiössä putkiremonttia ei tarvitse pelätä eikä se tule kenellekään yllätyksenä. Pitkäjänteisesti hoidetun taloyhtiön putkien kunto on osakkaiden tiedossa jo vuosia ennen putkiremontin tarvetta. Osakkaat valitsevat tiedon pohjalta, halutaanko korjaus tehdä ennakoivasti vai vasta, kun vuotovahingot käyvät kalliiksi.

Tärkeintä putkiremontissa on, että projektiin valitaan osaavat ammattilaiset. Isännöinti huolehtii siitä, että hankkeen organisaatiossa roolit ja vastuut on selvästi sovittu.

Putkiremontti ei aina aja pois

Putkiremontti ajaa asukkaat evakkoon vain silloin, kun remontissa uusitaan viemärit kokonaan. Silloin kylpyhuoneita ja keittiöitä ei voi käyttää viikkoihin. Sijaisasumiseen on sitä helpompi löytää ratkaisu, mitä aiemmin remontti on tiedossa.

Kun taloyhtiön kylpyhuoneet ovat nykyaikaisessa kunnossa, viemärit voidaan korjata myös sisäpuolelta rakenteita rikkomatta. Pitkiä käyttökatkoja ei tule, ja kotona voi asua remontin aikanakin.

Asukasviestintä ratkaisee tunnelman

Hyvin suunnitellun putkiremontin asukasviestintä alkaa viimeistään kaksi vuotta ennen rakennustöitä.

– Tiedotustilaisuuksiin ja kokouksiin kannattaa osallistua, jotta ymmärtää paremmin mistä on kyse. Jälkijättöinen “pulina” harmittaa kaikkia, sanoo toimitusjohtaja, isännöitsijä Ilkka Saarinen Isännöinti Ilkka Saarinen Oy:stä Tampereelta.

Isännöintiliiton vuosittainen Putkiremonttibarometri tehdään loppuvuodesta.

SKV Kiinteistönvälitys Oy: Asunnon remontti – kulu vai sijoitus?

Suunniteltu putki- tai julkisivuremontti on vihdoin nuijittu taloyhtiökokouksessa alkavaksi. Moni asuntoa myyvä miettii, kannattaako asunto myydä ennen remonttia vai saako kodistaan lainaosuuden tai enemmänkin remontin valmistuttua. Maksaako remontti siis myyntihetkellä itsensä takaisin?

Taloyhtiön lähestyvä remontti asettaa koetukselle niin asujan kärsivällisyyden kuin osakkaiden kukkaronnyörit. Esimerkiksi LVIS -saneeraus perinteisellä menetelmällä kaikkine herkkuineen eli sähköineen, käyttövesineen ja kylpyhuoneremontteineen maksaa keskimäärin noin tuhat euroa neliöltä.

Hyvällä tuurilla asukas selviää suuresta remontista raivaamalla osan asunnosta remonttimiesten vapaaksi temmellyskentäksi, käyttämällä taloyhtiön yhteissuihkuja tai elämällä huputetussa kodissa vailla tietoa siitä onko yö vai päivä. Pahimmissa tapauksissa asukas joutuu etsimään väistökodin useaksi kuukaudeksi.

Aina remontin alta ei kuitenkaan kannata muuttaa pois.

– Remontin kustannukset on syytä kuitenkin laskea huolellisesti, toteaa SKV Kiinteistönvälityksen toimitusjohtaja Timo Kaisla.

Jos taloyhtiön remontista selvitään pelkällä putkien pinnoituksella, kustannukset jäävät 600–800 euroon per neliö. Myös talon tai asunnon ikä, sijainti, koko ja runkomateriaalit, väliseinärakenteet sekä lämmitysjärjestelmä vaikuttavat esimerkiksi putkiremontin hintaan.

Remonteissa täytyy myös muistaa, että makuja on yhtä monta kuin asujia, ja perusteellisissa remonteissa on siksi aina riskinsä. Kaislan mukaan esimerkiksi keittiön remontoiminen on tällainen herkkä kohde.

Usein ei haluta tehdä tai teettää remonttia myytävään asuntoon. Jos remontti kuitenkin tehdään, se tulisi tehdä trendikkäästi ja hyvin. Kylpyhuone on mieltymysten suhteen riskittömämpi remontointikohde kuin keittiö.

– Kuitenkin ennen myyntiä tehdystä kevyestäkin remontista saa lähes poikkeuksetta omansa pois, ellei sitten tee sitä liian kalliilla materiaalivalinnoilla suhteessa asunnon muuhun arvoon, Kaisla sanoo.

Remontoitu on helpompi myydä

Asunnon ostaja punnitsee ostopäätöstä tehdessään asunnon hintaa suhteessa tehtyihin tai suunniteltuihin taloyhtiön remontteihin ja arvioi talon kuntoa vertaamalla jo tehtyjä remontteja saman ikäisten taloyhtiöiden remonttitilanteeseen.

– Kyselyiden mukaan ostajat arvostavat remontoitua taloyhtiötä, jossa remontit on tehty ajallaan ja tulevat remontointitarpeet on kirjattu täsmällisesti taloyhtiön PTS:ään eli pitkän tähtäimen suunnitelmaan, toimitusjohtaja Kaisla sanoo.

Ajantasaiseen, hyvään PTS:ään on kirjattu remonttien kustannukset, niihin liittyvät selvitykset ja se antaa parhaassa tapauksessa hyvän kuvan taloyhtiön kunnosta.

– Hyvä PTS helpottaa ostajan päätöksentekoa ja nostaa asunnon hintaa, Kaisla toteaa.

Putkiremontin lisäksi merkittävimpiä taloyhtiön remontteja ovat julkisivu-, katto- sekä ikkuna- ja parvekeremontit. Kustannusten lisäksi ostopäätökseen vaikuttaa mahdollinen remontista johtuva asuntohaitta, kun esimerkiksi perinteisellä tavalla toteutetuksi suunniteltu putkiremontti ajanee uuden asukkaan kuukausiksi evakkoon.

Mikäli yhtiöllä on paljon omaisuutta ja vastike on alhainen, se auttaa suurien remonttien rahoituksessa. Tällöin omaisuutta voidaan myydä remonttien rahoittamiseksi, ja lainaosuus jää pienemmäksi.

– Jos vaakakupissa ovat taloyhtiön hyvä tilanne ja yhtiön tehdyt remontit, ostajat arvostavat SKV Kiinteistönvälityksen kokemusten mukaan pääsääntöisesti enemmän remontoitua taloyhtiötä kuin sitä, että yhtiö on varakas, Kaisla kiteyttää. 

SKV Kiinteistönvälitys on yksi Suomen suurimmista asunnonvälittäjistä noin 8 % markkinaosuudella.
Yritys toimii 38 paikkakunnalla 200 ammattilaisen voimin. Toiminta perustuu kokonaisvaltaiseen palveluun
ja vahvaan aluetuntemukseen. Yritys on perustettu vuonna 1964. SKV on osa Realia –konsernia.

Huollettu lämmitysjärjestelmä pienentää asumiskustannuksia

lvi-suunnitelma-pixhill_com
Syyskelit aloittavat rakennusten lämmityskauden. Ensin kannattaa kuitenkin huoltaa LVI-laitteet ja varmistaa, että lämmitysjärjestelmä toimii moitteettomasti. Samalla on hyvä puntaroida rakennuksen energiatehokkuusasioita.

Syyshuolto kannattaa aloittaa tarkastamalla lämmitysjärjestelmän automatiikan ja pumppujen toiminta sekä uusimalla rikkoontuneet osat esim. termostaattiset patteriventtiilit. Samalla tutkitaan ilmanvaihtojärjestelmien suodattimien ja venttiilien puhtaus sekä automatiikan toiminta. Seuraavaksi katsastetaan lämpimän käyttövesiverkoston painetaso ja lämpötila sekä vesijohtokalusteiden kunto: vuotavat ja vettä törsäävät kalusteet kannattaa vaihtaa nykyaikaisiin vettä säästäviin.

Mikäli rivi- tai kerrostalohuoneistojen lämpötiloissa on usean asteen eroja, lämmitysjärjestelmän perussäätö on paikallaan.

– Toimiva LVI-järjestelmä lisää asumisviihtyvyyttä ja pitää lämmityskustannukset kurissa. Jos oma taito ei riitä, apua saat paikkakuntasi LVI-liikkeistä, toimialapäällikkö Arvo Ylönen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä vinkkaa.

Lämmitystapamuutos lisää energiatehokkuutta

Syyshuollon yhteydessä kannattaa myös miettiä vanhan rakennuksen energiatehokkuuden parantamista taloteknisin toimenpitein.

– Käytännön toimenpiteitä ovat mm. lämmitystapamuutokset, joissa lisätään uusiutuvan energian käyttöä, sekä ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen ja rakennuksen ulkovaipan tiivistäminen, Ylönen kertoo.

– Korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset edellyttävät energiatehokkuuden parantamista luvanvaraisten korjaushankkeiden yhteydessä. Tahmea uudisrakentaminen vapauttaa osaavaa työvoimaa korjaushankkeisiin, eli nyt niitä kannattaa käynnistää.