Tutkimus: Vain riittävä asuntojen tarjonta pitää hintojen nousun kurissa pääkaupunkiseudulla

DSCN5152

Kuva: Markku Hietavuori

Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousseet nopeasti väestömäärän ja keskimääräisen tulotason nousun vuoksi. Paras keino hillitä hintojen ja vuokrien nousua on lisätä asuntojen tarjontaa. Liian pieni tonttimaavaranto on 2000-luvulla ollut rakentamisen pahimpana pullonkaulana. Pääkaupunkiseudun yleiskaavat sekä liikenneratkaisut kuitenkin mahdollistavat uudenlaisen pitkäjänteisen kaavoituksen sekä tonttivarannon kasvattamisen.

Tulokset käyvät ilmi Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamasta tutkimuksesta, joka käsittelee asuntopolitiikan kehittämiskohteita. Tiistaina 12. syyskuuta julkaistu raportti sisältää 18 suositusta asuntopolitiikan kehittämiseksi. Selvitystyöstä ovat vastanneet FL Janne Antikainen, VTT Seppo Laakso ja TkT Henrik Lönnqvist.

Tutkimuksen mukaan asumiseen liittyy merkittäviä kehittämistarpeita monella tasolla, erityisesti kysynnän ja tarjonnan suureen epätasapainoon sekä asumiseen kohdistettujen tukien vaikuttavuuden lisäämiseen. Asuntotuotannon riittävyys on kaikkien kasvukeskusten haaste, kun taas taantuvilla seuduilla asuntojen arvot laskevat. Riskinä on, että Suomen asuntomarkkinat jakaantuvat kiihtyvää vauhtia.

Paras keino hillitä hintojen ja vuokrien nousua kasvukeskuksissa on asuntotarjonnan lisääminen. Parhaiten asuntotarjontaa edistetään kaavoituksella ja sen aikaansaamalla tonttimaanvarannolla. Pääkaupunkiseudulla yleiskaavat sekä liikenneratkaisut mahdollistavat pitkäjänteisen kaavoituksen ja tonttivarannon systemaattisen kasvattamisen. Asuntojen hintojen nousua saadaankin hillittyä kaavoittamalla alueita huomioiden maankäyttö, asuminen ja liikenne. Pääkaupunkiseudun asuntopula on seudullinen ongelma, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan seudullista yhteistyötä.

Myös valtion osallisuutta yhteistyössä tulee kehittää pitkäaikaisemmaksi ja hallituskaudet ylittäviksi. Yhteiskunnan kontrolloiman asuntotuotannon määrää ja rakennetta tulee ohjata niin, että asuntokanta palvelisi parhaalla tavalla asuntopoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Kunkin kaupunkiseudun kohdalla yhteiskunnan kontrolloiman asuntotuotannon koko ja rakenne tulisi määritellä valtion, maakunnan ja kuntien välisellä kumppanuusperiaatteella.

Asumistuen katsotaan olevan edelleen tärkeä ja oleellinen tukimuoto, mutta siihen käytettävien varojen täytyy suhteutua asuntomarkkinoiden kokonaisuuteen. Asumistukien kasvua kyetään parhaiten hillitsemään asumistuotantoa vauhdittamalla. Tukijärjestelmien painotuksessa tulee siis huomioida riittävät asumistuotannon tarjontatuet. Asumisen tarjontatuet eivät kuitenkaan ole ongelmattomia, ja esimerkiksi niiden kohdistuminen on nykyisellään haastavaa. Myös asumistukea on kehitettävä, jotta siihen liittyviä kannustinongelmia voidaan ratkoa.

Asunnottomuus on vähentynyt Suomessa 2000-luvulla ainoana maana Euroopassa.

Asuntomarkkinoiden väliinputoajia varten kuitenkin tarvitaan Helsingin seudun vuokratasoon sovitettua suoraa asumistukea. Kyseisen kaltainen suora asumistuki voisi olla vuokratakauksen liittäminen osaksi asumistukijärjestelmää. Vaikeimmassa asemassa oleville asunnottomille tarvitaan erilaisia tuetun asumisen ratkaisuja, joissa on mahdollista saada tukea laajemmin eri elämänalueiden ongelmiin. Pitkäaikaisasunnottomuuden pysyvä poistaminen tulee olla asuntopolitiikan keskeinen tavoite.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluoman mukaan raportin sanoma on selkeä. Epäonnistuminen asuntopolitiikassa voi johtaa ongelmiin koko maan kasvussa ja pärjäämisessä. Tarkastusvaliokunta tuleekin hakemaan uutta yhteisymmärrystä yli hallitus-oppositiorajan asuntopolitiikan lähivuosien kehittämistarpeista. Näin eduskunta voisi ensi keväänä antaa evästystä tarvittavista korjausliikkeistä.

Tarkastusvaliokunta käynnistää tutkimuksen käsittelyn syyskaudella 2017 ja valmistelee asiasta mietinnön kevään 2018 aikana eduskunnan täysistunnolle.

Asuntopolitiikan kehittämiskohteita koskeva tutkimus on tarkastusvaliokunnan julkaisusarjan kahdeksas tutkimusjulkaisu. Aiemmat tutkimukset ovat koskeneet muun muassa harmaata taloutta sekä rakennusten kosteus- ja homeongelmia. Tutkimus on julkaistu sähköisesti tarkastusvaliokunnan julkaisusarjassa ja se on saatavilla valiokunnan internetsivustolla. Kaikki valiokunnan tutkimushankinnat on toteutettu avoimella tarjouskilpailulla.

TUTKIMUSRYHMÄN SUOSITUKSET:

SUOSITUS 1: Tonttitarjonnan edellytysten muuttunut suunta on hyödynnettävä ja sen jatkuvuus turvattava, jotta asuntotuotannon kasvu voi jatkua.

SUOSITUS 2: Kaavoituksessa tulee yltää vähintään MAL-sopimuksen tavoitteisiin.
(MAL = maankäyttö, asuminen, liikenne)

SUOSITUS 3: Asuntorakentamisen normeja tulee joustavoittaa.

SUOSITUS 4: Asunnottomuuden poistaminen edellyttää kasvavaa asuntotarjontaa sekä asuntomarkkinoilta syrjäytymistä ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämistä.

SUOSITUS 5: Tukijärjestelmän painotuksissa myös asuntojen tarjonnan rooli tulee huomioida.

SUOSITUS 6: Maankäyttö ja liikennesuunnittelu tulee sitoa paremmin toisiinsa.

SUOSITUS 7: Kunkin kaupunkiseudun tavoitteellinen yhteiskunnan kontrolloiman asuntokannan koko ja rakenne tulisi sopia valtion, maakunnan ja kuntien välisen kumppanuuden pohjalta neuvottelumenettelyllä.

SUOSITUS 8: Mahdollisimman suuri osuus kaupunkirakenteen investoinneista ja ylläpidosta tulisi rahoittaa tonttimaahan kohdistuvilla maksuilla ja veroilla.

SUOSITUS 9: ARA-varallisuutta tulee ohjata kaupunkirakenteen ja asumista edistävän infrastruktuurin kehittämiseen.

SUOSITUS 10: Kaavoituksen vuorovaikutteisuutta ja vaihtoehtojen tarkastelua on lisättävä ja valituskäytäntöjä tulee kehittää.

SUOSITUS 11: MAL-aiesopimusten luonne on muutettava sitoviksi ja pitkäaikaisemmiksi.

SUOSITUS 12: Asuntomarkkinoiden toimivuuden kannalta on tärkeää parantaa alueiden välisen liikkuvuuden edellytyksiä.

SUOSITUS 13: Asuntomarkkinoiden väliinputoajia varten tarvitaan Helsingin seudun oloihin ja vuokratasoon sovitettua suoraa asumistukea.

SUOSITUS 14: Vaikeimmassa asemassa oleville asunnottomille tarvitaan erilaisia tuetun asumisen ratkaisuja, joissa on mahdollista saada tukea laajemmin eri elämänalueiden ongelmiin.

SUOSITUS 15: Asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn tulee panostaa tehokkaammin.

SUOSITUS 16: ARA-rahoituksen ehdot tulisi muuttaa siten, että ne kannustavat kuntia ja jäljellä olevia voittoa tavoittelemattomia rakennuttajia tuottamaan yhteiskunnan kontrolloimaa asuntokantaa tai hankkimaan sitä vanhasta asuntokannasta.

SUOSITUS 17: ARA-tuotannon tontit tulisi vuokrata samoilla hintakriteereillä vapaa- rahoitteisen asuntotuotannon kanssa.

SUOSITUS 18: ARA:n tukea tulisi myöntää nykyistä laajemmin hyvin saavutettavien keskittymien tiivistämiseen, laajentamiseen sekä uusien käynnistämiseen.

Tutkimus on saatavissa sähköisenä julkaisuna eduskunnan verkkopalvelussa osoitteessa 

https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/tarkastusvaliokunta/

Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat vuonna 2016

Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna 2016 keskimäärin 4,40 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut nousivat edellisvuodesta 3,3 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asunto-osakeyhtiöiden taloustilastosta.

Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut 2015 – 2016

asyta_2016_2017-09-12_tie_001_fi_001

Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 5,13 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa, nousua edellisvuodesta oli 3,0 prosenttia. Hoitokuluista suurin suhteellinen osuus, 27,3 prosenttia, meni korjauksiin. Lämmityksen osuus hoitokuluista oli 21,1 prosenttia ja vedenkäytön 7,6 prosenttia. Rivitalo-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 3,42 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa.

Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden pääasiallisen tulonlähteen muodostivat hoitovastikkeet, jotka olivat vuonna 2016 keskimäärin 4,04 euroa neliöltä kuukaudessa. Asuinhuoneistojen hoitovastikkeet laskivat 0,2 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Hoitovastikkeiden osuus yhtiöiden varsinaisista tuotoista oli 84,7 prosenttia. Vuokrien osuus oli 5,0 prosenttia ja käyttökorvausten 9,4 prosenttia. Kaikkiaan kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden tuotot pysyivät ennallaan vuodesta 2015.

Lähde: Asuntojen hinnat, Tilastokeskus

Aari Isännöinti Oy:n Tampereen aluepäälliköksi Taija Sulander

bmec5a7xczolieaw14mk

Taija Sulander aloittaa Aari Isännöinti Oy:n Tampereen aluepäällikkönä 1.10.2017.

Aari Isännöinti Oy laajentaa toimintaansa Pirkanmaalle ja avaa uuden toimipisteen Tampereen keskustaan syyskuussa 2017. Tampereen aluepäälliköksi on nimitetty Taija Sulander (AIT, ITS-TEK, YKV). Hän aloittaa tehtävässään 1.10.2017. Sulander siirtyy Aari Isännöinti Oy:n palvelukseen Ovenia Isännöinti Oy:stä.

’’Toimipisteen avaaminen Tampereelle antaa meille mahdollisuuden palvella jatkuvasti kasvavaa asiakaskuntaamme entistä paremmin. Lisäksi toimipisteen avaaminen ja nimitys ovat linjassa kasvustrategiamme kanssa. On hienoa, että olemme saaneet aluepäälliköksemme kokeneen ammattilaisen Taija Sulanderin. Tulemme jatkossa rekrytoimaan lisää ammattilaisia’’, lupaa Aari Isännöinti Oy:n toimitusjohtaja Pasi Heiskanen.

CapMan Nordic Real Estate ostaa ensimmäisen kiinteistönsä Oslosta

805731

CapMan Nordic Real Estate -rahasto on ostanut St. Olavs Gate 23:ssa sijaitsevan toimisto- ja liikekiinteistön Oslon keskustasta Aberdeen Property Nordic Fund I:ltä

St. Olavs Gate 23 on vuonna 1900 rakennettu 4 548 neliömetrin kaupallinen kiinteistö, jonka alimmassa kerroksessa on liiketilaa ja neljässä ylemmässä kerroksessa toimistotilaa. Kiinteistö sijaitsee hyvällä paikalla vain 400 metrin päässä Karl Johans Gate -ostoskadulta. Nationaltheatret juna- ja metroasemat, joista on hyvät paikalliset liikenneyhteydet ja suora yhteys Oslon lentoasemalle, ovat vain 5 minuutin kävelymatkan päässä. Lisäksi Oslon yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta rakentaa laitosta kiinteistön välittömään läheisyyteen, minkä seurauksena alueelle odotetaan noin 4000:ta opiskelijaa.

“Olemme tyytyväisiä ensimmäisen kiinteistömme hankintaan Norjassa. Tutkimme viimeisen 18 kuukauden aikana aktiivisesti Oslon markkinoita ja olemme iloisia, että arvonluontistrategiaamme erinomaisesti sopiva uusi sijoitus on nyt varmistunut. Odotamme jo innolla, että pääsemme lähitulevaisuudessa kunnostamaan nopeasti kehittyvällä alueella sijaitsevaa kiinteistöä moderniksi ja korkealaatuiseksi toimisto- ja liikekiinteistöksi”, kommentoi Ruotsin CapMan Real Estaten managing partner, Ed Williams.

CapMan Real Estaten neuvonantajina toimivat järjestelyssä CBRE ja CLP, minkä lisäksi Danske Bank tarjosi kaupalle pankkirahoituksen.

St. Olavs Gate 23 on CapMan Nordic Real Estate -rahaston 21. sijoitus. Omalta pääomaltaan 273 miljoonan euron rahasto sijoittaa pohjoismaisissa kasvukeskuksissa sijaitseviin toimisto-, liike- ja asuinkiinteistöihin. Rahasto perustettiin vuonna 2013.

Aberdeen myi toimistokiinteistön Tikkurilasta Eliten kiinteistörahastolle

140102_Vernissakatu_006

Aberdeen Asset Managementin hallinnoima kiinteistörahasto Aberdeen European Balanced Property Fund on myynyt Vantaan Tikkurilassa osoitteessa Vernissakatu 1 sijaitsevan toimistokiinteistön Elite Varainhoidon Vuokratuotto -erikoissijoitusrahastolle. Kiinteistö on rahaston ensimmäinen toimitilakiinteistö.

Kiinteistö sijaitsee Tikkurilan keskustassa Tikkurilan aseman ja liikekeskus Dixin läheisyydessä. Vuonna 2006 valmistuneen modernin toimistotalon vuokrattava pinta-ala on yhteensä 4 960 m2, ja kohteen suurimpia vuokralaisia ovat Chromaflo Technologies, Vantaan kaupunki sekä Senaatti-kiinteistöt. Vuokrattavaa vapaata toimistotilaa kiinteistössä on kaupantekohetkellä noin 850 m2. 

”Myyty kohde oli euroalueelle sijoittavan rahastomme ensimmäisiä sijoituksia Suomessa, ja tuotto-odotuksemme täyttyessä päätimme myydä kiinteistön hyvässä markkinatilanteessa. Kauppaprosessi Eliten kanssa sujui jouhevasti”, sanoo Aberdeen European Balanced Property Fundin rahastonhoitaja Gert-Jan Kapiteyn.

Aberdeen European Balanced Property Fund hallinnoi tällä hetkellä kiinteistöjä yhteensä 738 miljoonan euron arvosta.

”Olemme tyytyväisiä rahastomme Elite Vuokratuoton ensimmäiseen toimitilakiinteistön hankintaan, ja tavoitteemme on edelleen kasvattaa kaikkia kiinteistörahastojamme vireillä olevilla ja tulevilla kiinteistökaupoilla. Aberdeenin kaltaisen ammattimaisen toimijan kanssa hankintaprosessi ja sopimusten laatiminen sujuivat suunnitellusti ja sovitussa aikataulussa” sanoo Eliten kiinteistörahastoista vastaava johtaja Jaakko Ristola.

Myyjän neuvonantajana kaupassa toimi JLL.

TH Real Estate ostaa puolet Kampin Kauppakeskuksesta Barings Real Estate Advisersilta

f5194e6e-3fac-41c4-b9d2-27e5405169b2-w_960

TH Real Estate ostaa 50 prosentin osuuden Helsingissä sijaitsevasta Kampin Kauppakeskuksesta Barings Real Estate Advisersilta (BREA), joka toimii Nordic Retail Fundin puolesta. Kaupassa syntyy yhteisyritys, josta TH Real Estate ja Allianz omistavat molemmat puolet. 50 prosentin osuus yli 500 miljoonan euron arvoisesta kauppakeskuksesta ostetaan TH Real Estaten yleiseurooppalaisen European Cities -sijoitusrahaston puolesta. Rahaston toiminta käynnistyi vuonna 2016.

Helsingin keskustassa sijaitseva keskus on parhaalla liikepaikalla. Kampin metro- ja linja-autoaseman yläpuolelle rakennetun keskuksen liikenneyhteydet ovat erinomaiset. Kampin Kauppakeskuksesta pääsee myös suoraan yli 1500-paikkaiseen pysäköintihalliin.

Kampin Kauppakeskuksessa on kaikkiaan 36 600 neliömetriä tilaa kaupoille ja vapaa-ajan toiminnoille. Siellä on useita merkkiliikkeitä, kuten Levi’s, Calvin Klein, Mango, Stadium ja Clas Ohlson. BREA on äskettäin saanut päätökseen keskuksen 5. ja 6. kerrosten muutostyöt, jotka ovat lisänneet näiden kerrosten liikevaihtoa noin 50 prosenttia. Kerroksissa toimii nyt useita laadukkaita itsenäisiä ravintoloita ja baareja. Kampilla on enemmän kävijöitä kuin millään pohjoismaisella kauppakeskuksella, noin 42 miljoonaa käyntiä vuonna 2016.

European Cities -rahasto hakee tuloa tuottavia kiinteistöjä ‘tulevaisuudenkestävistä kaupungeista’ eri puolilla Eurooppaa. Kattavan tutkimustyön pohjalta rahasto etsii sijoituskohteita, joilla on hyvät mahdollisuudet hyötyä pitkän aikavälin kasvusta. Kampin Kauppakeskus sopii strategisesti rahaston kokoamaan salkkuun.

TH Real Estaten European Cities -rahastonhoitaja Andrew Rich sanoo: “Kampin Kauppakeskus sopii erinomaisesti European Cities -rahaston strategiaan keskuksen ensiluokkaisten ja monipuolisten vuokralaisten, keskeisen sijainnin ja loistavien liikenneyhteyksien vuoksi. Kohteella on vahva tuottohistoria, ja kauppakeskusta on mahdollista kehittää edelleen. Odotamme yhteistyötä Allianzin kanssa keskuksen kasvattamiseksi ja vahvistamiseksi”.

“Tutkimuksemme mukaan Helsingillä on hyvät mahdollisuudet hyötyä väestön kehitystrendeistä vahvan väestönkasvunsa ja kulutukseen käytettävissä olevien varojen ansiosta”.

Barings Real Estate Advisersin rahastonhoidon johtaja Nick Pink lisää: “Mielestämme nyt oli hyvä aika myydä osuutemme Kampin Kauppakeskuksesta, sillä saimme äskettäin päätökseen keskuksen kahden ylimmän kerroksen suuret muutostyöt. Lisäksi olemme kasvattaneet kauppakeskuksen liikevoittoa yli 20 % sijoituksemme tekemisen jälkeen. Meillä on Pohjoismaissa vahva tiimi, ja jatkamme uusien sijoituskohteiden etsimistä alueella. Etsimme erityisesti sellaisia kohteita, joihin voimme tuoda omalla osaamisellamme asiakkaillemme lisäarvoa.”

Barings Real Estate Advisorsin neuvonantajana toimi CBRE.

Espoon Asuntojen vuosi 2016 sujui suunnitellusti

2017-02-17 14_37_45-espoon_asunnot_tunnusluvut_2016.pdf - Nitro Reader 3

Vuosi 2016 oli Espoon Asunnoille tuloksellisesti hyvä. Liikevaihto oli 129,3 (123,6) miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edellisvuoteen 4,6 prosenttia. Liikevaihdon kasvun taustalla olivat asuntojen ja autopaikkojen vuokrankorotukset sekä uusien kohteiden vuokratulot.

– Taloudellinen asemamme on vakaa. Se mahdollistaa, että voimme toteuttaa täysipainoisesti perustehtäväämme kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakennuttajana ja vuokraajana, sanoo Espoon Asuntojen toimitusjohtaja Seppo Kallio.

Kolmas lämmin vuosi vähälumisine talvijaksoineen toi merkittäviä säästöjä sekä lämmityksessä että ulkoalueiden hoidossa. Myös rahoituskulut jatkoivat laskuaan matalalla olevien markkinakorkojen tahdittamana.

Asuntojen vuokrausaste oli 98,4 prosenttia, mikä oli hieman edellisvuotta korkeampi. Samaan aikaan vuokralaisten vaihtuvuus vähentyi edellisvuoteen verrattuna ja oli 13,2 (14,8) prosenttia.

– Kohtuuhintaisia asuntoja on pääkaupunkiseudulla varsin vähän tarjolla ja taloudellinen kehitys on edelleen vaatimatonta. Se saa asukkaat arvostamaan yleishyödyllisen vuokra-asumisen edullisuutta ja riskittömyyttä, Seppo Kallio toteaa.

Kova kysyntä näkyi hakemusten määrässä, joita saapui vuoden aikana 22 248 (19 066). Vuokra-asunnon sai 1 680 (1 936) hakijaa, ja heistä lähes 60 prosenttia muutti yksiöön tai kaksioon.

Vuoden 2016 aikana valmistui kaksi uutta kohdetta, molemmat Kauklahteen. 82 valmistuneen asunnon lisäksi viime vuonna aloitettiin 275 uuden asunnon rakennuttaminen.

Vuokra-asuntojen tuotantotarpeen voi odottaa säilyvän korkeana, sillä perhekoon pieneminen, kaupungistuminen, maahanmuutto ja omistusasuntojen korkea hintataso ylläpitävät kysyntää jatkossakin.

– Espoon kaupunki onkin asettanut tavoitteeksi, että aloitamme vuosittain 400 uuden kohtuuhintaisen asunnon rakennuttamisen. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta saavutettavissa.

Rakentamiskelpoisten tonttien saamiseksi tiivis yhteistyö kaupungin kanssa on keskeistä.

– Siltä osin suunta on ollut myönteinen, ja samalla positiivisuudella suhtaudun myös tulevaisuuteen, toteaa Seppo Kallio.

Kiinteistöjen nousevista ylläpitokustannuksista huolimatta vuokrankehitys on kyetty säilyttämään maltillisena ja ennakoitavana.

– Toimimme omakustannusperiaatteella eikä Espoon kaupunki edellytä meiltä voitonjakoa tai pääomien palautusta. Asukkaillemme se tarkoittaa, että viime vuonna he maksoivat asumisestaan keskimäärin 17 prosenttia oman asuinalueensa yleistä vuokratasoa alhaisempaa vuokraa.

Asunnottomuus väheni viidettä vuotta peräkkäin

asunnottomuus_eri_kohderyhmissa_kuvio

Suomessa oli vuoden 2016 lopussa 6 700 yksinelävää asunnotonta, joista pitkäaikaisia 2 050. Asunnottomien määrä väheni noin 100 henkilöllä edellisvuodesta ja pitkäaikaisasunnottomien 200 henkilöllä. Asunnottomia perheitä oli 325, vuotta aikaisemmin määrä oli 420. Yksinelävien ja perheellisten asunnottomien määrä väheni yhteensä 450 henkilöllä vuodessa. Tiedot ilmenevät ARAn tänään julkaisemassa asuntomarkkinakyselyssä.

”Vuosien määrätietoinen työ ja asunnottomuuden vähentämisohjelmat ovat selvästi auttaneet. Suomi on ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus laskee edelleen”, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Asunnottomuutta esiintyi 114 Manner-Suomen kunnassa. Väkilukuun suhteutettuna asunnottomia on eniten Uudellamaalla. Helsingissä 1 000 asukasta kohti oli 6,3 asunnotonta. Kaksi kolmasosaa Suomen asunnottomista on pääkaupunkiseudulla ja yli puolet Helsingissä.

Nuorten asunnottomuus väheni, naisten hieman lisääntyi

Nuoria, alle 25-vuotiaita asunnottomia oli 1 400, vähennystä edellisvuodesta oli 250 henkilöä. Asunnottomien naisten määrä sen sijaan lisääntyi 60 henkilöllä ja heitä oli 1 560. Myös naisten pitkäaikaisasunnottomuus lisääntyi, nuorten väheni.

Asunnottomista suurin osa, 82 % majailee tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Asuntoloissa, majoituslaitoksissa ja erilaisissa laitoksissa asuvien määrä väheni alle 800 henkilön, kun vielä 2000-luvun alussa em. paikoissa asusti lähes 3 000 asunnotonta. Ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa asustelevia oli 430. Määrä lisääntyi kolmatta vuotta peräkkäin.

”Asunnottomuuden vähentämisen painopiste on nyt ennaltaehkäisyssä. Tavoitteena on, että asunnottomuuteen johtavat ongelmat tunnistetaan mahdollisimman varhain, esimerkiksi kun ihminen kohtaa asunto-, sosiaali-, terveys- ja työvoimapalvelut”, Tiilikainen toteaa.

Maahanmuuttajien asunnottomuus ei lisääntynyt

Vuonna 2016 joka neljäs Suomen asunnottomista oli maahanmuuttajataustainen. Heistä kolme neljäsosaa on helsinkiläisiä. Helsingissä maahanmuuttajataustaisten asunnottomien määrä pieneni 100 henkilöllä vuoteen 2015 verrattuna. Koko maassa vähennystä oli 60 henkilöä.

Suomesta sai turvapaikan vuonna 2016 noin 6 000 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu jäi oletettua pienemmäksi, mutta sen arveltiin lisäävän ARA-asuntojen kysyntää ja asunnottomuutta suurissa kaupungeissa. ARAn kyselyn mukaan suurin osa oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista on hankkinut asuntonsa vapailta markkinoilta, eikä maahanmuuton lisääntymisellä ole ollut negatiivisia vaikutuksia pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoihin tai asunnottomuuteen.

Lue koko raportti:
http://www.ara.fi/fi-FI/ARAtietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus

Vuokrat nousivat 2,6 prosenttia vuodessa

Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä 2,6 prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 2,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 2,5 prosenttia, muualla Suomessa 2,3 prosenttia. ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 2,9 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 0,5 prosenttia ja ARA-asuntojen vuokrat 0,4 prosenttia.

Vuokrien ja kuluttajahintojen kehitys 2010=100:

asvu_2016_04_2017-02-07_tie_001_fi_001

Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asuntojen vuokrien neljännesvuositilastosta, joka perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon ja Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin.

Lähde: Asuntojen vuokrat, Tilastokeskus

Rapolan kartano suojeltiin

Rapola_museovirasto_sampsa_karvinen

Rapolan kartanon päärakennus. Kuva: Museovirasto / Sampsa Karvinen.

Pirkanmaan ELY-keskus on tehnyt päätöksen Valkeakoskella sijaitsevan Rapolan kartanon alueen ja sen rakennusten suojelemiseksi rakennusperintölailla. Kartanoa voidaan pitää valtakunnallisesti merkittävänä rakennuksena ja rakennettuna ympäristönä. Se kuuluu myös valtakunnallisesti merkittävään Sääksmäen-Tarttilan maisema-alueeseen.

Valkeakosken Sääksmäellä sijaitseva kartanokokonaisuus on edustava esimerkki hämäläisestä suurmaataloudesta, jonka alkuperäisyys ilmenee sekä mittakaavassa, hyvin säilyneessä rakennuskannassa että alueen käytössä asumiseen ja maanviljelyyn. Rapolan kartanon pihapiirissä näkyvät eri aikakausien maatalousrakennukset, jotka ilmentävät kartanon hoidon ja käytön historiaa.

Rapolan kartano kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, ja alueella on muinaismuistolain rauhoittamaa muinaisjäännösaluetta. Kartanolla on myös historiallista merkitystä tasavallan presidentti Svinhufvudin syntymäkotina ja Suomen kultakauden taiteilijoiden (muun muassa Akseli Gallen-Kallelan) kesänviettopaikkana ja taiteen syntysijana.

Nykyinen tilan päärakennus on vuodelta 1813. Kokonaisuudessaan pihapiiri ja sen 17 rakennusta ovat varsin hyvin säilyneet ja uudemmat rakennukset sopivat hyvin vanhaan kartanomiljööseen harjun juurella. Aiemmin valtion omistuksessa ollut kartano siirtyi yksityisomistukseen heinäkuussa 2016. Pirkanmaan ELY-keskukselle esityksen kartanon suojelusta teki Museovirasto.

Rapolan kylästä mainintoja jo 1300-luvulla

Rapolan kylän nimi on mainittu lähdetiedoissa ensimmäisen kerran 1300-luvulla. 1560-luvulla kolmesta tilasta muodostettiin oma talo, Timilä ja 1500-luvun lopulla tila ryhtyi ratsutilaksi. 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun vaiheiden jälkeen Rapolaa alettiin kutsua kartanoksi.

Rapolaa isännöi 1800-luvulla kamreeri Pehr Gustav Svinhufvud, jonka vuonna 1861 syntyneestä pojanpojasta Pehr Evind Svinhufvudista tuli myöhemmin tasavallan presidentti. Sittemmin omistajaksi tuli Kustaa Pitola, joka otti sukunimekseen Rapola. Heidän kesävieraitaan olivat muun muassa Mary ja Axel Gallen, jonka aikana Rapolassa syntyivät Axel Gallenin merkittävimmät symbolistiset maalaukset.

Sääksmäen Rapola ympäristöineen on yksi Hämeen ja koko Suomen tunnetuimpia rautakautisia muinaisjäännösalueita. Rapolanharjulla on ollut maamme laajin, ympärysvallein ja muurein varustettu muinaislinna ja harjun länsirinteellä on kymmenistä röykkiöistä koostuva laaja kalmistoalue sekä rautakautinen muinaispelto ja neljä kuppikiveä.

Suojelumääräykset eivät estä kiinteistön remontointia

Suojeltuja rakennuksia ja alueita on käytettävä ja hoidettava siten, että niiden kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät. Ennen toimenpiteitä on kuultava Museovirastoa. Suojelu ei siis estä rakennuksen korjaus- ja ylläpitotöitä, joihin voi hakea myös erilaisia avustuksia.