TH Real Estate ostaa puolet Kampin Kauppakeskuksesta Barings Real Estate Advisersilta

f5194e6e-3fac-41c4-b9d2-27e5405169b2-w_960

TH Real Estate ostaa 50 prosentin osuuden Helsingissä sijaitsevasta Kampin Kauppakeskuksesta Barings Real Estate Advisersilta (BREA), joka toimii Nordic Retail Fundin puolesta. Kaupassa syntyy yhteisyritys, josta TH Real Estate ja Allianz omistavat molemmat puolet. 50 prosentin osuus yli 500 miljoonan euron arvoisesta kauppakeskuksesta ostetaan TH Real Estaten yleiseurooppalaisen European Cities -sijoitusrahaston puolesta. Rahaston toiminta käynnistyi vuonna 2016.

Helsingin keskustassa sijaitseva keskus on parhaalla liikepaikalla. Kampin metro- ja linja-autoaseman yläpuolelle rakennetun keskuksen liikenneyhteydet ovat erinomaiset. Kampin Kauppakeskuksesta pääsee myös suoraan yli 1500-paikkaiseen pysäköintihalliin.

Kampin Kauppakeskuksessa on kaikkiaan 36 600 neliömetriä tilaa kaupoille ja vapaa-ajan toiminnoille. Siellä on useita merkkiliikkeitä, kuten Levi’s, Calvin Klein, Mango, Stadium ja Clas Ohlson. BREA on äskettäin saanut päätökseen keskuksen 5. ja 6. kerrosten muutostyöt, jotka ovat lisänneet näiden kerrosten liikevaihtoa noin 50 prosenttia. Kerroksissa toimii nyt useita laadukkaita itsenäisiä ravintoloita ja baareja. Kampilla on enemmän kävijöitä kuin millään pohjoismaisella kauppakeskuksella, noin 42 miljoonaa käyntiä vuonna 2016.

European Cities -rahasto hakee tuloa tuottavia kiinteistöjä ‘tulevaisuudenkestävistä kaupungeista’ eri puolilla Eurooppaa. Kattavan tutkimustyön pohjalta rahasto etsii sijoituskohteita, joilla on hyvät mahdollisuudet hyötyä pitkän aikavälin kasvusta. Kampin Kauppakeskus sopii strategisesti rahaston kokoamaan salkkuun.

TH Real Estaten European Cities -rahastonhoitaja Andrew Rich sanoo: “Kampin Kauppakeskus sopii erinomaisesti European Cities -rahaston strategiaan keskuksen ensiluokkaisten ja monipuolisten vuokralaisten, keskeisen sijainnin ja loistavien liikenneyhteyksien vuoksi. Kohteella on vahva tuottohistoria, ja kauppakeskusta on mahdollista kehittää edelleen. Odotamme yhteistyötä Allianzin kanssa keskuksen kasvattamiseksi ja vahvistamiseksi”.

“Tutkimuksemme mukaan Helsingillä on hyvät mahdollisuudet hyötyä väestön kehitystrendeistä vahvan väestönkasvunsa ja kulutukseen käytettävissä olevien varojen ansiosta”.

Barings Real Estate Advisersin rahastonhoidon johtaja Nick Pink lisää: “Mielestämme nyt oli hyvä aika myydä osuutemme Kampin Kauppakeskuksesta, sillä saimme äskettäin päätökseen keskuksen kahden ylimmän kerroksen suuret muutostyöt. Lisäksi olemme kasvattaneet kauppakeskuksen liikevoittoa yli 20 % sijoituksemme tekemisen jälkeen. Meillä on Pohjoismaissa vahva tiimi, ja jatkamme uusien sijoituskohteiden etsimistä alueella. Etsimme erityisesti sellaisia kohteita, joihin voimme tuoda omalla osaamisellamme asiakkaillemme lisäarvoa.”

Barings Real Estate Advisorsin neuvonantajana toimi CBRE.

Espoon Asuntojen vuosi 2016 sujui suunnitellusti

2017-02-17 14_37_45-espoon_asunnot_tunnusluvut_2016.pdf - Nitro Reader 3

Vuosi 2016 oli Espoon Asunnoille tuloksellisesti hyvä. Liikevaihto oli 129,3 (123,6) miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edellisvuoteen 4,6 prosenttia. Liikevaihdon kasvun taustalla olivat asuntojen ja autopaikkojen vuokrankorotukset sekä uusien kohteiden vuokratulot.

– Taloudellinen asemamme on vakaa. Se mahdollistaa, että voimme toteuttaa täysipainoisesti perustehtäväämme kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakennuttajana ja vuokraajana, sanoo Espoon Asuntojen toimitusjohtaja Seppo Kallio.

Kolmas lämmin vuosi vähälumisine talvijaksoineen toi merkittäviä säästöjä sekä lämmityksessä että ulkoalueiden hoidossa. Myös rahoituskulut jatkoivat laskuaan matalalla olevien markkinakorkojen tahdittamana.

Asuntojen vuokrausaste oli 98,4 prosenttia, mikä oli hieman edellisvuotta korkeampi. Samaan aikaan vuokralaisten vaihtuvuus vähentyi edellisvuoteen verrattuna ja oli 13,2 (14,8) prosenttia.

– Kohtuuhintaisia asuntoja on pääkaupunkiseudulla varsin vähän tarjolla ja taloudellinen kehitys on edelleen vaatimatonta. Se saa asukkaat arvostamaan yleishyödyllisen vuokra-asumisen edullisuutta ja riskittömyyttä, Seppo Kallio toteaa.

Kova kysyntä näkyi hakemusten määrässä, joita saapui vuoden aikana 22 248 (19 066). Vuokra-asunnon sai 1 680 (1 936) hakijaa, ja heistä lähes 60 prosenttia muutti yksiöön tai kaksioon.

Vuoden 2016 aikana valmistui kaksi uutta kohdetta, molemmat Kauklahteen. 82 valmistuneen asunnon lisäksi viime vuonna aloitettiin 275 uuden asunnon rakennuttaminen.

Vuokra-asuntojen tuotantotarpeen voi odottaa säilyvän korkeana, sillä perhekoon pieneminen, kaupungistuminen, maahanmuutto ja omistusasuntojen korkea hintataso ylläpitävät kysyntää jatkossakin.

– Espoon kaupunki onkin asettanut tavoitteeksi, että aloitamme vuosittain 400 uuden kohtuuhintaisen asunnon rakennuttamisen. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta saavutettavissa.

Rakentamiskelpoisten tonttien saamiseksi tiivis yhteistyö kaupungin kanssa on keskeistä.

– Siltä osin suunta on ollut myönteinen, ja samalla positiivisuudella suhtaudun myös tulevaisuuteen, toteaa Seppo Kallio.

Kiinteistöjen nousevista ylläpitokustannuksista huolimatta vuokrankehitys on kyetty säilyttämään maltillisena ja ennakoitavana.

– Toimimme omakustannusperiaatteella eikä Espoon kaupunki edellytä meiltä voitonjakoa tai pääomien palautusta. Asukkaillemme se tarkoittaa, että viime vuonna he maksoivat asumisestaan keskimäärin 17 prosenttia oman asuinalueensa yleistä vuokratasoa alhaisempaa vuokraa.

Asunnottomuus väheni viidettä vuotta peräkkäin

asunnottomuus_eri_kohderyhmissa_kuvio

Suomessa oli vuoden 2016 lopussa 6 700 yksinelävää asunnotonta, joista pitkäaikaisia 2 050. Asunnottomien määrä väheni noin 100 henkilöllä edellisvuodesta ja pitkäaikaisasunnottomien 200 henkilöllä. Asunnottomia perheitä oli 325, vuotta aikaisemmin määrä oli 420. Yksinelävien ja perheellisten asunnottomien määrä väheni yhteensä 450 henkilöllä vuodessa. Tiedot ilmenevät ARAn tänään julkaisemassa asuntomarkkinakyselyssä.

”Vuosien määrätietoinen työ ja asunnottomuuden vähentämisohjelmat ovat selvästi auttaneet. Suomi on ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus laskee edelleen”, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Asunnottomuutta esiintyi 114 Manner-Suomen kunnassa. Väkilukuun suhteutettuna asunnottomia on eniten Uudellamaalla. Helsingissä 1 000 asukasta kohti oli 6,3 asunnotonta. Kaksi kolmasosaa Suomen asunnottomista on pääkaupunkiseudulla ja yli puolet Helsingissä.

Nuorten asunnottomuus väheni, naisten hieman lisääntyi

Nuoria, alle 25-vuotiaita asunnottomia oli 1 400, vähennystä edellisvuodesta oli 250 henkilöä. Asunnottomien naisten määrä sen sijaan lisääntyi 60 henkilöllä ja heitä oli 1 560. Myös naisten pitkäaikaisasunnottomuus lisääntyi, nuorten väheni.

Asunnottomista suurin osa, 82 % majailee tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Asuntoloissa, majoituslaitoksissa ja erilaisissa laitoksissa asuvien määrä väheni alle 800 henkilön, kun vielä 2000-luvun alussa em. paikoissa asusti lähes 3 000 asunnotonta. Ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa asustelevia oli 430. Määrä lisääntyi kolmatta vuotta peräkkäin.

”Asunnottomuuden vähentämisen painopiste on nyt ennaltaehkäisyssä. Tavoitteena on, että asunnottomuuteen johtavat ongelmat tunnistetaan mahdollisimman varhain, esimerkiksi kun ihminen kohtaa asunto-, sosiaali-, terveys- ja työvoimapalvelut”, Tiilikainen toteaa.

Maahanmuuttajien asunnottomuus ei lisääntynyt

Vuonna 2016 joka neljäs Suomen asunnottomista oli maahanmuuttajataustainen. Heistä kolme neljäsosaa on helsinkiläisiä. Helsingissä maahanmuuttajataustaisten asunnottomien määrä pieneni 100 henkilöllä vuoteen 2015 verrattuna. Koko maassa vähennystä oli 60 henkilöä.

Suomesta sai turvapaikan vuonna 2016 noin 6 000 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu jäi oletettua pienemmäksi, mutta sen arveltiin lisäävän ARA-asuntojen kysyntää ja asunnottomuutta suurissa kaupungeissa. ARAn kyselyn mukaan suurin osa oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista on hankkinut asuntonsa vapailta markkinoilta, eikä maahanmuuton lisääntymisellä ole ollut negatiivisia vaikutuksia pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoihin tai asunnottomuuteen.

Lue koko raportti:
http://www.ara.fi/fi-FI/ARAtietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus

Vuokrat nousivat 2,6 prosenttia vuodessa

Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä 2,6 prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 2,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 2,5 prosenttia, muualla Suomessa 2,3 prosenttia. ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 2,9 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 0,5 prosenttia ja ARA-asuntojen vuokrat 0,4 prosenttia.

Vuokrien ja kuluttajahintojen kehitys 2010=100:

asvu_2016_04_2017-02-07_tie_001_fi_001

Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asuntojen vuokrien neljännesvuositilastosta, joka perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon ja Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin.

Lähde: Asuntojen vuokrat, Tilastokeskus

Rapolan kartano suojeltiin

Rapola_museovirasto_sampsa_karvinen

Rapolan kartanon päärakennus. Kuva: Museovirasto / Sampsa Karvinen.

Pirkanmaan ELY-keskus on tehnyt päätöksen Valkeakoskella sijaitsevan Rapolan kartanon alueen ja sen rakennusten suojelemiseksi rakennusperintölailla. Kartanoa voidaan pitää valtakunnallisesti merkittävänä rakennuksena ja rakennettuna ympäristönä. Se kuuluu myös valtakunnallisesti merkittävään Sääksmäen-Tarttilan maisema-alueeseen.

Valkeakosken Sääksmäellä sijaitseva kartanokokonaisuus on edustava esimerkki hämäläisestä suurmaataloudesta, jonka alkuperäisyys ilmenee sekä mittakaavassa, hyvin säilyneessä rakennuskannassa että alueen käytössä asumiseen ja maanviljelyyn. Rapolan kartanon pihapiirissä näkyvät eri aikakausien maatalousrakennukset, jotka ilmentävät kartanon hoidon ja käytön historiaa.

Rapolan kartano kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, ja alueella on muinaismuistolain rauhoittamaa muinaisjäännösaluetta. Kartanolla on myös historiallista merkitystä tasavallan presidentti Svinhufvudin syntymäkotina ja Suomen kultakauden taiteilijoiden (muun muassa Akseli Gallen-Kallelan) kesänviettopaikkana ja taiteen syntysijana.

Nykyinen tilan päärakennus on vuodelta 1813. Kokonaisuudessaan pihapiiri ja sen 17 rakennusta ovat varsin hyvin säilyneet ja uudemmat rakennukset sopivat hyvin vanhaan kartanomiljööseen harjun juurella. Aiemmin valtion omistuksessa ollut kartano siirtyi yksityisomistukseen heinäkuussa 2016. Pirkanmaan ELY-keskukselle esityksen kartanon suojelusta teki Museovirasto.

Rapolan kylästä mainintoja jo 1300-luvulla

Rapolan kylän nimi on mainittu lähdetiedoissa ensimmäisen kerran 1300-luvulla. 1560-luvulla kolmesta tilasta muodostettiin oma talo, Timilä ja 1500-luvun lopulla tila ryhtyi ratsutilaksi. 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun vaiheiden jälkeen Rapolaa alettiin kutsua kartanoksi.

Rapolaa isännöi 1800-luvulla kamreeri Pehr Gustav Svinhufvud, jonka vuonna 1861 syntyneestä pojanpojasta Pehr Evind Svinhufvudista tuli myöhemmin tasavallan presidentti. Sittemmin omistajaksi tuli Kustaa Pitola, joka otti sukunimekseen Rapola. Heidän kesävieraitaan olivat muun muassa Mary ja Axel Gallen, jonka aikana Rapolassa syntyivät Axel Gallenin merkittävimmät symbolistiset maalaukset.

Sääksmäen Rapola ympäristöineen on yksi Hämeen ja koko Suomen tunnetuimpia rautakautisia muinaisjäännösalueita. Rapolanharjulla on ollut maamme laajin, ympärysvallein ja muurein varustettu muinaislinna ja harjun länsirinteellä on kymmenistä röykkiöistä koostuva laaja kalmistoalue sekä rautakautinen muinaispelto ja neljä kuppikiveä.

Suojelumääräykset eivät estä kiinteistön remontointia

Suojeltuja rakennuksia ja alueita on käytettävä ja hoidettava siten, että niiden kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät. Ennen toimenpiteitä on kuultava Museovirastoa. Suojelu ei siis estä rakennuksen korjaus- ja ylläpitotöitä, joihin voi hakea myös erilaisia avustuksia.

Työkaluja tupakointikieltojen hakemiseen

NoSmokingSymbol

Vuoden 2017 alusta voimaantulleen tupakkalain säännöksen myötä taloyhtiöt voivat hakea kunnalta tupakointikiellon määräämistä huoneistoparvekkeille, huoneistojen käytössä oleville pihoille sekä sisälle huoneistoihin. Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto, Kuntaliitto, Helsingin kaupunki ja Valvira ovat yhteistyössä laatineet ohjeet, jotka opastavat taloyhtiöitä tupakointikieltojen hakemisessa ja yhdenmukaistavat asian viranomaiskäsittelyä valtakunnan tasolla.

Ohje on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa on tarkoitettu taloyhtiöille ja se koskee tupakointikieltoihin liittyviä toimia taloyhtiöissä. Toisessa, viranomaisille tarkoitetussa osassa käydään läpi tupakointikieltohakemuksen käsittely kunnassa sekä siihen liittyvät valvontatoimet.

Tupakkalain mukaan huoneiston haltijaa on kuultava ennen kiellon hakemista. Ohjeen liitteenä on taloyhtiöiden käyttöön tarkoitettu lomake huoneiston haltijan tupakkalain mukaisesta kuulemisesta sekä lomakkeen täyttöesimerkki.  Lisäksi liitteenä on kieltohakemuslomake. Mallilomakkeiden käyttäminen sujuvoittaa hakemuksen viranomaiskäsittelyä ja vähentää taloyhtiölle käsittelystä aiheutuvia kustannuksia.

– Lisäksi kiellon harkitsemisesta kannattaa muistaa kertoa taloyhtiön kaikille asukkaille jo ennen varsinaisia kuulemisia, sanoo lakiasiantuntija Tommi Leppänen Isännöintiliitosta.

Ohjeet tupakointikiellon hakemiseen yksittäisen asunnon sisälle julkaistaan myöhemmin

Tupakointikiellon määrääminen asuinhuoneiston sisätilaan on poikkeuksellista, ja se edellyttää lisätoimia niin taloyhtiöltä kuin kiellon määräävältä viranomaiseltakin. Nyt julkaistavissa ohjeissa ei käsitellä tupakointikiellon hakemista yksittäisen asuinhuoneiston sisätilaan, vaan ohjeita laajennetaan tältä osin  kevään 2017 aikana.

Viranomaisen määräämä tupakointikielto viimeinen keino

Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto, Kuntaliitto, Helsingin kaupunki ja Valvira painottavat, että viranomaisen määräämään tupakointikieltoon kannattaa turvautua vasta silloin, jos tupakoinnin aiheuttamaa haittaa ei taloyhtiössä muutoin saada ratkaistua. Taloyhtiöissä kannattaakin keskustella myös muista keinoista tupakoinnista aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Esimerkiksi tupakointipaikan osoittaminen taloyhtiön ulkoalueelta voi auttaa monessa tilanteessa.

Linkit

Ohjeet ja liitteet Kiinteistöliiton taloyhtio.net-sivustolla

Uusi merkki varoittaa katolta putoavasta lumesta

putoava-lumi-iso-7010

Kansainväliseen turvallisuusmerkkien standardiin on lisätty katolta putoavasta lumesta varoittava merkki. Merkissä on keltaisella pohjalla musta ihmishahmo, talo ja hahmon päälle katolta putoavaa lunta. Merkin yhteyteen on lisättävä selittävä teksti viestin perillemenon varmistamiseksi. Varoitusmerkit ovat kolmion muotoisia.

Kansainvälisen kaupan, liikenteen ja työvoiman liikkuvuuden jatkuva lisääntyminen on tehnyt kansainvälisesti standardisoiduista turvallisuusmerkeistä entistäkin tärkeämpiä. Turvallisuusmerkkien kokoamisen yhteen kansainväliseen standardiin toivotaan helpottavan turvallisuusohjeiden lukua maasta riippumatta ja vähentävän merkkikirjavuutta eri maissa.

Kansainvälisessä turvallisuusmerkkien standardissa ISO 7010 esitetään onnettomuuksien torjuntaa, palontorjuntaa, terveysvaaroja ja hätäpoistumista koskevat turvallisuusmerkit. Merkit on jaettu kielto-, määräys-, palotorjunta-, pelastus- ja varoitusmerkkeihin.

Merkkejä voidaan käyttää, kun ihmisten turvallisuuteen täytyy kiinnittää huomiota. Merkkejä käytetään turvallisuusmerkkeinä muun muassa työpaikoilla ja julkisilla paikoilla, turvallisuusoppaissa ja -tiedotteissa, tuotemerkinnöissä ja poistumissuunnitelmissa.

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on vahvistanut standardin ISO 7010 kansalliseksi standardiksi tunnuksella SFS-EN ISO 7010.

Ylen Iso Paja uudelle omistajalle

1024px-yleisradion_iso_paja
Kuvaaja: Markus Koljonen 
Yle ja Yleisradion eläkesäätiö allekirjoittivat 21.12.2016 sopimuksen Ison Pajan myynnistä, ja rakennus siirtyi eläkesäätiön omistukseen samalla päivämäärällä.
“Yle on viime vuosina vähentänyt toimistotilojaan, ja Isosta Pajasta luopuminen on luonteva askel tällä tiellä. Yle keskittyy ydintehtäviinsä, ja kiinteistökulujen karsinta on tärkeä osa resurssien hyvää hallintaa. Digitalisaatio ja tietotekniikka muuttavat työtä joustavammaksi ja liikkuvammaksi, joten toimistotilojen tarve vähenee”, sanoo Ylen toimitiloista vastaava tuotantojohtaja Janne Yli-Äyhö.
Myös Ylen henkilöstö on vähentynyt: työntekijöitä on nyt alle 3000, kun Ison Pajan valmistuessa vuonna 1993 yleläisiä oli lähes 5 000. Pasilassa työskentelee lähes 2000 yleläistä.
Yle muuttaa pois Isosta Pajasta 1.4.2017 mennessä. VR Groupin pääkonttori muuttaa vuokralle Isoon Pajaan 1.5.2018. Osia rakennuksesta kehitetään VR Groupin ja Ylen yhteiskäyttötiloiksi.
“Eläkesäätiö on pyrkinyt lisäämään kiinteistöjen osuutta sijoitusomaisuudessaan ja tähän tarkoitukseen Iso Paja sopii hyvin. VR Groupin tulo vuokralle Isoon Pajaan on meille erinomainen ratkaisu”, sanoo Yleisradion eläkesäätiön toimitusjohtaja Harri Lemmetti.

Citycon ostaa Bergenissä sijaitsevan kauppakeskus Oasenin viereisen rakennuksen 78 miljoonalla eurolla

a2168c9b90abc172_800x800ar

Citycon on solminut sopimuksen Norjan Bergenissä sijaitsevan toimistorakennuksen ostamisesta Tryg Forsikring A/S:ltä 710 miljoonalla Norjan kruunulla (noin 78 miljoonalla eurolla). Rakennuksen vuokrattava pinta-ala on 19 000 neliömetriä, ja se sijaitsee Cityconin Oasen-kauppakeskuksen vieressä Fyllingsdalenin alueella. Myyjänä toimiva Tryg on Pohjoismaiden toiseksi suurin vahinkovakuutusyhtiö ja kiinteistön ankkurivuokralainen, sillä yhtiön Norjan pääkonttori sijaitsee rakennuksessa. Kaupan odotetaan toteutuvan tammikuussa 2017.

Yrityskauppa tarjoaa Cityconille uusia mahdollisuuksia kehittää kauppakeskus Oasenia ja kasvattaa sen tämänhetkistä 31 500 neliömetrin vuokrattavaa kokonaispinta-alaa. Citycon suunnittelee lisäävänsä vuokrattavaa pinta-alaa noin 11 000 neliömetrillä muuttamalla suurimman osan toimistorakennuksen kahdesta alimmasta kerroksesta liiketiloiksi ja rakentamalla uudisosan, joka yhdistää kaksi rakennusta toisiinsa. Muutos parantaisi merkittävästi asiakkaiden kiertoa kauppakeskuksessa, ja uusi pääsisäänkäynti yhdistäisi sen entistä paremmin ympäröivään kaupunkiympäristöön. Lisäksi muutos toisi tilaa uusille ankkurivuokralaisille ja mahdollistaisi laajemman kahvila- ja ravintolatarjonnan. Tryg pysyy ankkurivuokralaisena 10 vuoden vuokrasopimuksella, jossa on jatko-optio.

”Oasen istuu täydellisesti Cityconin strategiaan, jonka mukaan sijoitamme väestöpohjaltaan vahvojen alueiden päivittäistavaravetoisiin kauppakeskuksiin. Ostimme Oasenista jäljellä olleen 31 prosentin vähemmistöosuuden viime vuoden marraskuussa, joten tämä hankinta oli looginen seuraava askel, joka mahdollistaa kauppakeskuksen kehittämisen edelleen tehdäksemme siitä Norjan kohteidemme lippulaivan”, Cityconin toimitusjohtaja Marcel Kokkeel toteaa.

Bergenin alue kasvaa nopeasti. Vuoteen 2030 mennessä asukasluvun odotetaan kasvavan noin 11 %:lla ja olevan tuolloin 310 000. Kaupunki suunnittelee laajentavansa Bergenin raitiotietä Fyllingsdaleniin asti ja rakentavansa pysäkin aivan Oasenin kohdalle, jolloin kauppakeskukseen tulisi suora yhteys kaupungin keskustasta. Raitiotien on tarkoitus valmistua vuonna 2023. Kaupunki suunnittelee myös asuntorakentamisen lisäämistä, ja Oasenin läheisyyteen onkin tarkoitus valmistua noin 5 000 uutta asuntoa vuoteen 2030 mennessä.

”Oasen on alueen kaupunkisuunnittelun keskiössä, ja tavoitteenamme on tehdä Oasenista alueen asukkaiden kohtaamispaikka ja liikenteen solmukohta. Oasen on vetovoimainen kauppakeskus, ja sen myymälätilat ja konseptit ovat herättäneet suurta kiinnostusta. Kauppakeskuksen edellinen kehitys- ja laajennushanke vuonna 2014 onnistui hyvin, ja vuokralaisten myynti Oasenissa on kasvanut 25 % vuodesta 2012”, Cityconin kaupallinen johtaja André Gaden kertoo.

Suunnitellun hankkeen rakennustöiden on tarkoitus käynnistyä kaavoitusprosessin jälkeen vuonna 2019.

Pangea Property Partners toimi Cityconin neuvonantajana hankinnassa.

Senaatti-kiinteistöt: Tuomas Pusa on ministeriöt ja erityiskiinteistöt -toimialan uusi toimialajohtaja

6106-pusa-nimitys

Senaatti-kiinteistöjen uudeksi toimialajohtajaksi on valittu dip.ins. MBA Tuomas Pusa.  Hän seuraa tehtävässään Olavi Hiekkaa, joka siirtyi marraskuun alussa valmistelemaan sote- ja maakuntauudistuksen toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskuksen perustamista.

Tuomas on jo monelle Senaatti-kiinteistöjen asiakkaalle entuudestaan tuttu, sillä hän on toiminut aiemmin Senaatti-kiinteistöjen asiakaspäällikkönä toimistot-toimialalla ja vastannut muun muassa verohallinnon asiakkuudesta.

Työn luonne muuttuu 

Marraskuun alusta ministeriöt ja erityiskiinteistöt -toimialajohtajana aloittanut Tuomas Pusa arvioi työelämän murroksen heijastuvan vahvasti myös hänen uusien asiakkuuksiensa toiminnan kehittämisessä.

”Työ kehittyy kohti luovuutta vaativaa ongelmanratkaisua, jota tehdään organisaatiorajat ylittävissä verkostoissa. Ihmiset valitsevat ajan ja paikan työn tekemiselle”, Pusa sanoo.

Valtionhallinnon asiakkaat odottavat 24/7 käytettävissä olevia sähköisiä palveluita. Samalla kun digitalisaatio automatisoi työt, jotka voidaan ohjelmoida, älykkäät laitteet mahdollistavat meidän jokaisen oman suorituskyvyn parantamisen.

”Tila muuttuu palveluksi, jota käytetään kulloisenkin tarpeen mukaan, eikä se saa enää rajoittaa organisaatioiden muutosta ja kehittymistä. Valtionhallinnossa organisaatiorajat ylittävät yhteiskäyttöiset tilat tarkoittavat valmiita ”avaimet-käteen” -ratkaisuja, joihin sisältyy fyysisen tilan lisäksi palveluita, kuten esimerkiksi turvallisuus, AV-laitteet, kokouspalvelut ja puhtaanapito. Nämä muutostrendit haastavat meidät Senaatissa miettimään yhdessä asiakkaidemme kanssa, miten viemme yhdessä suorituskykyämme eteenpäin”, Pusa sanoo.

ME-toimialan asiakkaina ovat muun muassa ministeriöiden toimitila-asioista vastaava valtioneuvoston kanslia, tutkimuslaitokset ja lähinnä pääkaupunkiseudulla sijaitsevat kulttuurilaitokset, kuten Suomen Kansallisooppera ja Kansallisgalleria sekä valtion erityiskouluja, koulukoteja ja sairaaloita.

Suuri osa asiakkaista toimii arvokiinteistöiksi luokiteltavissa, suojelluissa rakennuksissa tai tutkimuslaitoksille suunnitelluissa erikoistiloissa, joiden ylläpito ja kehittäminen vaativat erityisosaamista.