SATOn Sipola Jätkäsaaressa: Kalliista kaupunkialueista seurauksena pienenevät asunnot

130598

SATOn toimitusjohtaja Saku Sipola

Vuokrakoteja tarjoavan SATOn toimitusjohtaja Saku Sipola haastoi tänään Jätkäsaaren Kaupunkielämää-tapahtuman avajaistilaisuudessa puolueita ottamaan asumisen hinnan yhdeksi seuraavien eduskuntavaalien teemoista. Sipolan mukaan kaupungistuminen on Suomen talouden ja kehityksen kannalta juuri nyt ratkaisevassa roolissa, mutta samalla kaupunkien uudet alueet ovat kalliita. “Seurauksia on ainakin yksi, pienenevät asunnot.”

Suomalaiset kaupunkiseudut ovat jatkuvasti kasvavan muuttovirran kohteina, sillä suurin osa uusista työpaikoista syntyy kaupunkialueilla. Talouskasvu, työllisyyden positiivinen kehitys ja ihmisten hyvinvointi vaativat moottoreikseen vetovoimaisia kaupunkiseutuja. Etenkin pääkaupungin metropolialueen uusien kaupunginosien kallis kaavoitus ja tonttimaa johtavat korkeisiin asuntohintoihin.

Sipolan mukaan ainakin vuokramarkkinoilla yksiöt ja napakat kolmiot ovat tällä hetkellä suosituimpia.

-Uusien kaupunkialueiden kalleudesta seuraa se, että asuntojen koot pienenevät vastaamaan paremmin kaupunkilaisten maksuvalmiutta, Sipola toteaa. 

-Puolueiden tulisi ottaa hallitusohjelmaa silmällä pitäen yhteinen tavoite: asuminen ei saa kallistua. Tavoitteen toteutumiseen tulee tietenkin sitoutua päätöksenteon eri tasoilla. Kestävää kaupungistumista ei ole mahdollista rakentaa ilman riittävää, eri tulotasoille soveltuvaa asuntotarjontaa, eikä riittävää asuntokantaa synny ilman pitkäjänteistä, kestävää kaupunkisuunnittelua ja asuntopolitiikkaa.

Sipola näkee haasteena sen, että monet käynnissä olevat lakiuudistukset ja muut hankkeet kasvattavat edelleen asumisen hintaa. Kiinteistöveron uudistus tulee nostamaan kasvukaupunkien kiinteistöverorasitusta, korkovähennysoikeuden leikkaus taas nostaa suurimpien vuokra-asuntotarjoajien vuokria. Samalla ARA-asuntojen kustannukset ovat kasvamassa, jos suunniteltu 1,39 prosentin vähimmäiskorko kohdistuisi lainoihin joista perittävä korko on tällä hetkellä tätä alempi. Sipola nostaa esiin lisäksi kaava- ja tonttitarjonnan tarjonnan niukkuuden, joka edelleen kasvattaa asuntojen hintoja.

– Isossa kuvassa yhteiskunnan päätösten rooli on kaikkinensa merkittävä: verojen ja muiden veroluontoisten maksujen osuus uuden kerrostaloasunnon hinnasta on yli 40 prosenttia.

-Ongelma on todellinen, tunnistettu ja yhteinen. Siksi niin rakennuttajien kuin viranomaisten ja päättäjien on kannettava vastuuta ratkaisujen löytämiseksi. Tavoitteena tulisi olla: kaupunkielämää entistä useammalle.”

Asumismenot kasvavat yhä – Tulojen kasvu parantaa kotitalouksien asemaa

b49c668c-6b3f-43f3-8db7-0dbe79a67a30-w_960

Suomalaisten asumismenot kasvavat vuosina 2018-2020 keskimäärin arviolta 2,1 prosentin vuosivauhtia, kertoo Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon taloustutkimuksella PTT:llä teettämä asumismenoselvitys. Vaihtelu asuinpaikan, asumismuodon ja kotitalouden tyypin mukaan on kuitenkin suurta.

Samoin vaihtelee se, miten suuren osan käytettävissä olevista nettotuloista asumismenot nielaisevat. Esimerkiksi kerrostalossa vuokralla asuvan lapsiperheen tuloista asuminen vie vajaat 21 prosenttia, kun omakotitalossa yksin asuvalla eläkeläisnaisella osuus voi olla lähes 40 prosenttia.

”Asumismenojen kehityksessä matalat korot ovat suosineet viime vuosina omistusasujia. Viitekorkojen nousu kuitenkin kasvattaa asumismenoja lähivuosina. Omakotitaloissa energiakulut vaikuttavat myös paljon – öljylämmitteisissä kulut nousevat enemmän kuin sähkölämmitteisissä”, kertoo PTT:n ekonomisti Lauri Vuori.

Vuokra-asujien tulot kasvavat nopeammin kuin asumismenot

Lauri Vuoren mukaan kiinnostava havainto selvityksessä on, että hyvän talouskehityksen ansiosta palkat nousevat seuraavien parin vuoden aikana nopeammin kuin vuokrat. Tällöin vuokra-asujilla asumismenojen osuuden kasvu käytettävistä olevista tuloista taittuu. Keskituloisella omistusasujalla tulot ja asumismenot kehittyvät samaa tahtia.

Selvityksen erityisteemana on tänä vuonna kotitalouksien velkaantuminen, jota on suitsittu muun muassa lainakattosääntelyä kiristämällä. Jos velan määrä on suuri, pienikin korkojen nousu voi kasvattaa asumismenoja merkittävästi.

”Monet asumismenoihin vaikuttavista tekijöistä ovat korkosidonnaisia. Asunto- ja taloyhtiölainojen lisäksi korkojen nousu voi vaikuttaa epäsuorasti asumismenojen kasvuun esimerkiksi muiden osakkaiden maksuvaikeuksien tai luottorajoitteiden kautta”, Vuori sanoo.

Asumismenojen kasvun taittuminen ja ansiotulojen viime vuosia nopeampi kasvu on ollut tervetullut käänne sekä omistus- että vuokra-asujien kannalta.

”Suomen talouden tasapainottaminen ja kasvu sekä maailmantalouden kehitys ovat alttiita merkittävälle epävarmuudelle, joten seesteisen talouskehityksen jatkumiseen nollakoroilla ei voida tuudittautua”, huomauttaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Korjaustarpeet ja sähkölasku kiristävät omakotiasujien taloutta

Vuodesta 2011 lähtien toteutettu selvitys osoittaa, että asumismenot ovat kasvaneet tällä vuosikymmenellä jyrkästi. Omakotiliitto haluaa kiinnittää huomion korkeiden asumismenojen ja kotitalouksen velkaantumisen lisäksi asuinkiinteistöjen huolto- ja korjaustarpeeseen.

”Lähes kymmenvuotisen taantuman aikana monessa kotitaloudessa tulot riittivät vain välttämättömimpiin kuluihin. Tällä hetkellä runsaalla 15 prosentilla väestöstä tulot eivät riitä kattamaan asumismenoja, ja asumistukea maksetaan Suomessa jo yli kaksi miljardia euroa vuodessa. Moni kotitalous on hyvin asuntovelkainen, ja lainoihin on haettu lyhennysvapaita. Nyt kansantalouden kasvaessa on syytä korjata kotitalouksien omaa taloutta, lyhentää lainaa, varautua korkojennousuun ja erityisesti huoltaa sekä kunnostaa kiinteistöjä”, toteaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Savolainen muistuttaa, että monessa kotikiinteistössä tarvitaan investointeja rakennuksen laitteiden ja järjestelmien sekä energiatehokkuuden parantamiseen. Lisäksi säiden ääri-ilmiöt lisäävät korjaustarpeita muun muassa ilmastointiin sekä muuhun sääsuojaukseen.

”Ei pidä myöskään unohtaa, että jakeluverkkoyhtiöiden investoinnit säävarmaan sähköverkkoon ovat nostaneet sähkön siirtomaksut erittäin korkeiksi eri puolilla Suomea. Nämä kaikki kasvattavat edelleen kotitalouksien asumismenoja”, Savolainen korostaa.

Valtaosalla taloyhtiöistä vain vähän velkaa – Tilastointi laitettava kuntoon

Taloyhtiölainojen merkittävä kasvu on noussut suomalaisessa keskustelussa kärkiteemojen joukkoon. Kiinteistöliiton karkean arvion mukaan viime vuosien korjausrakentamisen kasvu sekä keskimääräisen laina-ajan lievä nousu ja lyhennysvapaat selittävät yhtiölainojen kasvusta noin 40 prosenttia, ja uusien taloyhtiöiden isot velkaosuudet runsaat puolet. Taloyhtiöiden velkaantuminen korostaa ammattimaisen ja ennakoivan taloudenpidon tärkeyttä sekä taloyhtiöissä että osakkeenomistajilla.

”Reippaasta riskikeskustelusta huolimatta on syytä muistaa, että valtaosa Suomen taloyhtiöistä on vain vähän velkaantuneita, ja nämä pystyvät hyvin rahoittamaan korjaushankkeensa lainarahalla. Tavanomainen pankkilaina on yleisin rahoitusmuoto Kiinteistöliiton kyselyiden perusteella”, Jukka Kero sanoo.

Yhtiölainakeskustelun tuoksinassa on käynyt ilmi, että tilastoinnissa on kehittämisen varaa. Kotitalouksien ja koko asuntosektorin vastuiden määrä ja jakautuminen ovat epäselviä, mikä on omiaan myös sekoittamaan asioista käytyä keskustelua. Kiinteistöliitto kannustaakin Tilastokeskusta, Finanssivalvontaa ja rahoituslaitoksia entistäkin parempaan yhteistyöhön, joka koituisi kansantalouden ja sen toimijoiden eduksi.

Kiinteistöverouudistus huolettaa

Käynnissä olevan kiinteistöverouudistuksen tarkoituksena on lisätä verotuksen oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä, mikä on Omakotiliiton mielestä järkevää. Omakotiliitto on kuitenkin erittäin huolissaan siitä, että kiinteistöverolakien käsittely jaetaan kahteen osaan, jolloin tänä syksynä päätetään arvostamisperusteista ja vasta myöhemmin kiinteistöveroprosenteista. Kiinteistöveron määrä on moninkertaistunut olemassaolonsa aikana, eivätkä kotitaloudet ole varautuneet sen jatkuviin korotuksiin.

”Ei ole hyväksyttävää, että verouudistus jaetaan kahteen osaan, jolloin vaikutusarviointeja on mahdotonta tehdä. Tämä vähentää erityisesti kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia, eikä missään tapauksessa lisää verotuksen läpinäkyvyyttä tai luottamusta kansalaisten keskuudessa”, Savolainen toteaa.

Asumismenot-selvitys on toteutettu vuodesta 2011 lähtien. Laskelmissa asumismenoihin on otettu mukaan kaikki sellaiset menot, jotka ovat pois muusta kuukausittaisesta kulutuksesta ja säästämisestä. Tämän vuoksi mukana ovat myös lainojen lyhennykset, jotka kerryttävät velallisen varallisuutta. Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto ovat tilanneet selvityksen PTT:ltä.

Asuntokauppa edellä pitkäaikaista keskiarvoa: markkina toimii, vaikka kesähelle leikkasi kasvua

pexels-photo-221491

Vuoden 2018 ensimmäisen puolikkaan asuntokauppa on vain vähän viime vuotta jäljessä, ja viiden vuoden keskiarvoon verrattuna kauppamäärät ovat kolme prosenttia suuremmat.

”Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana käytettyjä asuntoja on myyty kokonaisuudessaan suunnilleen viime vuoden tahdissa ja käytettyjen asuntojen kauppa ei osoita merkittäviä hiljentymisen merkkejä. Vanhojen asuntojen kauppamäärät ovat edelleen 3 % viiden edeltävän vuoden keskiarvoa ylempänä, joten voidaan sanoa, että asuntokauppa on yhä vireessä, ja puheet markkinan jäätymisestä voidaan laittaa helteisen kesän piikkiin”, kiteyttää Aktia Kiinteistönvälityksen aluejohtaja Jockum Andersin.

Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana vanhojen asuntojen myynti laski 2 % ja uusien kohteiden myynti putosi 10 % verrattuna viime vuoden ensimmäiseen kuuteen kuukauteen. Kuitenkin verrattuna viimeisen viiden vuoden keskiarvoon, vuonna 2018 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana myytiin jopa 22 % enemmän uusia kohteita ja yli 3 % vanhoja asuntoja. Kokonaisuudessaan ensimmäisen puolen vuoden aikana myytiin noin 33700 asuntoa, joka on 5,4 % enemmän kuin edellisten viiden vuoden keskiarvo.

Uudistuotannon kauppa kävi heinäkuussa erittäin hyvin vaisun kesäkuun jälkeen. Uusia asuntoja myytiin yli 20 % enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, ja peräti 40 % viiden vuoden keskiarvoa enemmän. Vanhoja asuntoja myytiin heinäkuussa n. 3 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Heinäkuussa 2018 myytiin kokonaisuudessaan 4754 vanhaa ja 769 uutta asuntoa.

”Kaupan volyymi on näyttäytynyt kovin vaihtelevassa valossa tänä kesänä. On totta, että vilkkaamminkin kauppa voisi käydä näin noususuhdanteen ja matalan korkotason aikana, mutta aineisto ei kuitenkaan vielä osoita merkittäviä muutoksia viime vuoteen”, toteaa toimitusjohtaja Maria-Elena Cowell.

Tilastoasiantuntija Ilkka Lehtinen pitää laatimansa ennusteen koko vuoden kaupoista edelleen samana. Sen mukaan toteuma pysyttelisi lähes identtisellä tasolla vuoden 2017 kanssa.

Käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat jatkoivat kasvuaan pääkaupunkiseudulla. Vuodesta 2015 hinnat pääkaupunkiseudulla ovat nousseet 8,1 prosenttiyksikköä muuta Suomea enemmän. Vanhan kerrostalohuoneiston keskimääräinen neliöhinta pääkaupunkiseudulla oli 4666 euroa. Edellisvuoteen verrattuna hinnat ovat nousseet 5,4 prosenttiyksikköä ja vuoden alusta hinnat pääkaupunkiseudulla ovat nousseet 4,8 prosenttiyksikköä.

Helsingissä kerrostaloasunnon keskimääräinen neliöhinta oli heinäkuussa 5245 euroa, vuoden takaisesta hinnat ovat nousseet 6,8 prosenttiyksikköä. Espoossa keskimääräinen neliöhinta oli heinäkuussa 3850 euroa, vuoden takaiseen nähden nousua on 4 prosenttiyksikköä. Vantaalla keskimääräinen neliöhinta oli 2905 euroa, vuoden takaisesta hinnat ovat nousseet 5,2 prosenttiyksikköä.

Muualla Suomessa vanhan kerrostaloasunnon keskimääräinen neliöhinta oli 2296 euroa. Hinnat ovat nousseet 0,3 prosenttiyksikköä viime vuodesta. Koko maassa vanhan kerrostaloasunnon keskimääräinen neliöhinta käytetylle oli 3352 euroa. Vuoden alusta hinnat ovat nousseet 2,3 prosenttiyksikköä ja vuoden takaisesta 1,63 prosenttiyksikköä. 

Myyntiajat ovat pidentyneet koko maassa

Vanhojen kerrostaloasuntojen ja omakotitalojen keskimääräiset myyntiajat koko maassa pitenivät hiukan. Helsingissä vanhojen kerrostaloasuntojen myyntiajat ovat olleet usean kuukauden ajan melko tasaisia. Kerrostalokaksion myyntiaika Helsingissä oli 56 päivää ja muualla Suomessa 76 päivää. Omakotitalon myyntiaika Helsingissä oli keskimäärin 107 päivää ja muualla Suomessa 117 päivää.

Lausuntokierros: Kiinteistöjen verotusarvoihin ehdotetaan uudistusta

IMG_6336

Kuva: Markku Hietavuori

Kiinteistöverotusta on tarkoitus uudistaa niin, että verotusarvot vastaisivat paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia. Uudistuksen tavoitteena ei ole nostaa tai laskea kiinteistöveroa, mutta verorasitus jakautuisi osin uudella tavalla eri kiinteistöjen kesken. Valtiovarainministeriö lähetti lakiluonnokset lausuntokierrokselle perjantaina 17. elokuuta.

Selvitysten mukaan rakennusten ja maapohjan verotusarvot ovat jääneet yleisesti jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä. Lisäksi maapohjan hinnat ovat eriytyneet alueellisesti ja rakennustyyppejä on tullut lisää sen jälkeen, kun nykyinen järjestelmä on otettu käyttöön. Tämä aiheuttaa epätasapuolista kohtelua verovelvollisten välillä.

Uudistuksen tavoitteena on luoda selkeä, ymmärrettävä ja yksinkertainen arvostamisjärjestelmä rakennuksille ja maapohjalle. Uusi järjestelmä olisi oikeudenmukaisempi, koska verotusarvot päivittyisivät vuosittain uusimpien tietojen perusteella. Tähän saakka rakennusten verotusarvojen perusteita on tarkistettu kaavamaisesti rakennuskustannusindeksin muutosta vastaavasti. Tonttihintoja taas on tarkistettu vain alueittain ja harvakseltaan.

Verotusarvot pohjautuisivat hinta- ja kustannustietoihin

Ehdotuksen mukaan verotusarvot määräytyisivät seuraavasti:

  • Rakennusten verotusarvo perustuisi rakennustyypin keskimääräisiin uudisrakentamiskustannuksiin alueittain. Niistä otettaisiin kuitenkin huomioon vain 70 prosenttia (varovaisuusperiaate). Lisäksi otettaisiin huomioon rakennuksen koko ja ikä. Peruskorjaus ei enää vaikuttaisi ikäalennukseen. Monien yksittäisten ominaisuustietojen huomioimisesta verotusarvon laskennassa luovuttaisiin. Tilastokeskus tuottaisi tilastoaineiston perusteella eri rakennustypeille keskimääräisen uudisrakentamiskustannuksen neliö- tai kuutiometriä kohden.
  • Maapohjan verotusarvo perustuisi maapohjan markkinahintaan ja käyttötarkoitukseen. Maanmittauslaitos muodostaisi hinta-aluekartan, jonka mukaisista hinnoista verotusarvo olisi 70 prosenttia. Hinta-alueet ja niille vuosittain määriteltävät aluehinnat perustuisivat toteutuneisiin kiinteistöjen kauppahintatietoihin, osin myös asuntojen kauppahintatietoihin.

Verotusarvojen perusteet kaikkien nähtäville

Kansalaiset voisivat tarkastella Verohallinnon karttapohjaisessa palvelussa rakennusmaan verotusarvojen perusteena olevia hinta-alueita ja niiden aluehintoja. Vastaavasti myös rakennustyyppikohtaiset rakentamiskustannukset olisivat avoimesti nähtävillä Tilastokeskuksen sivuilla.

Molemmilla sivustoilla olisi myös tarkemmat perustelut ja menetelmäkuvaukset arvojen määrityksestä.

Verotuksen taso tarkoitus pitää nykyisellään

Kiinteistöverotus uudistuisi kahdessa vaiheessa:

  1. Nyt valmisteltava esitys nostaisi kiinteistöjen verotusarvoja.
  2. Ensi vuoden syksyllä on tarkoitus antaa toinen esitys, joka alentaisi kiinteistöveroprosentteja. Samalla olisi perusteltua asettaa maapohjalle erillinen veroprosentti. Tämä esitys jäisi seuraavan hallituksen annettavaksi.

Uudistuksen lähtökohtana on, että kiinteistöverotuksen taso pysyy keskimäärin ennallaan. Kunnat päättäisivät soveltamiensa kiinteistöveroprosenttien suuruudesta lain määrittämien vaihteluvälien rajoissa kuten nykysinkin.

Uudet perusteet käyttöön vuonna 2020

Lausuntokierros jatkuu 28. syyskuuta saakka. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa loppuvuonna.

Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna. Uusia arvostamisperusteita sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa.

Kysymyksiä ja vastauksia kiinteistöverotuksen uudistamisesta
Lausuntopyyntö ja lakiluonnokset (hankesivut)
Faktalehti: Kiinteistöverotus uudistuu vuonna 2020
Tietoa kiinteistöverouudistuksesta

Huoneistokeskuksen asuntomarkkinakatsaus heinäkuu 2018: Vuoden ensimmäinen puolikas vaisuhko asuntokaupoilla

IMG_6332

Kuva: Markku Hietavuori

Heinäkuun asuntomarkkinakatsauksessa teemme katsauksen kuluvan vuoden ensimmäiseen puolikkaaseen (tammi-kesäkuu 2018) asuntomarkkinoilla. Vuoden 2018 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat Suomessa yhteensä 3 % (työpäiväkorjauksella ei vaikutusta). Vanhojen kaksioiden neliöhintoja vertailtaessa hinnat ovat kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa nousseet valtakunnallisesti 4 % verrattuna vuoden 2017 tammi-kesäkuuhun.

”Vanhojen asuntojen* kauppoja tehtiin Suomessa kesäkuussa 8 % vähemmän kuin vuosi sitten kesäkuussa. Työpäiväkorjattuna vastaava luku on kuitenkin -4 %, koska kesäkuussa oli yksi työpäivä vähemmän kuin vuosi sitten”, Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Ari-Matti Purhonen sanoo.

Helsingissä vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat kesäkuussa 18 %, Vantaalla 20 %, Turussa 19 %, Joensuussa 6 %, Vaasassa 27 %, Porissa 1 % ja Kouvolassa 18 % verrattuna vuoden 2017 kesäkuuhun. Sen sijaan vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat kesäkuussa Espoossa 3 %, Tampereella 2 %, Kuopiossa 6 %, Lappeenrannassa 38 % ja Lahdessa 6 % verrattuna vuoden takaiseen.

Vuoden ensimmäinen puolisko ollut vaisu asuntokauppamääriltään – vanhojen kaksioiden neliöhinnat nousussa

Kuluvan vuoden tammi-kesäkuun aikana vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat valtakunnallisesti yhteensä 3 % (-791 kpl) verrattuna vastaavaan ajankohtaan viime vuonna. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa koko maassa tehtiin yhteensä yli 28 700 vanhojen asuntojen kauppaa.

Vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat tammi-kesäkuussa Espoossa 2 % (+27 kpl), Joensuussa 6 % (+19 kpl), Lappeenrannassa 22 % (+81 kpl) ja Porissa 4 % (+18 kpl). Laskua vanhojen asuntojen kauppamäärissä oli tammi-kesäkuussa Helsingissä 4 % (-180 kpl), Vantaalla 4 % (-62 kpl), Turussa 6 % (-94 kpl), Kuopiossa 2 % (-15 kpl), Vaasassa 10 % (-46 kpl) ja Kouvolassa 1 %. (-4 kpl). Tampereella ja Lahdessa vanhojen asuntojen kauppamäärät ovat pysytelleet tammi-kesäkuussa samana viime vuodesta.

Vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat ovat nousseet vuoden 2018 ensimmäisen puoliskon aikana valtakunnallisesti 4 % verrattuna samaan ajanjaksoon viime vuonna. Vanhojen kaksioiden neliöhinnat nousivat tammi-kesäkuussa Helsingissä 9 %, Espoossa 1 %, Vantaalla 5 %, Tampereella 4 %, Turussa 7 %, Joensuussa 5 %, Lappeenrannassa ja Porissa 1 % sekä Lahdessa 4 %. Vanhojen kaksioiden neliöhinnat ovat laskeneet tammi-kesäkuussa mm. Vaasassa (-1 %) ja Kouvolassa (-16 %).

”Pääkaupunkiseudulla** vanhojen kaksioiden kauppoja on tehty tänä vuonna tammi-kesäkuussa 5 % vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Vanhojen kaksioiden neliöhinnat ovat samalla ajanjaksolla kuitenkin nousseet 8 % ja myyntiajat pidentyneet 5 %. Tämä voi indikoida, että kaksioiden hinnat ovat saavuttaneet pisteen, jolloin kysyntä laskee tai sitten tarjontaa ei vain ole riittävästi”, Purhonen kertoo.

Vertailtaessa kaikkien vanhojen kerrostaloasuntojen myyntiaikoja, ovat myyntiajat pysytelleet vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana pääkaupunkiseudulla lähes viime vuoden lukemissa, kun muualla Suomessa vanhojen kerrostaloasuntojen myyntiajat ovat pidentyneet 3 %. Tammi-kesäkuussa 2018 vanhojen kerrostaloasuntojen myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla keskimäärin 58 vuorokautta ja muualla Suomessa keskimäärin 84 vuorokautta.

Vanhojen omakotitalojen kauppa käynyt vilkkaana Helsingissä, Lappeenrannassa ja Lahdessa

Vanhojen omakotitalojen kauppamäärät laskivat Suomessa tammi-kesäkuussa 2018 yhteensä 1 % verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. Pääkaupunkiseudulla vanhoja omakotitaloja myytiin tammi-kesäkuussa 3 % enemmän kuin vuoden 2017 ensimmäisen puolikkaan aikana. Muualla Suomessa omakotitalokaupat vähenivät 2 % samalla ajanjaksolla.

”Pääkaupunkiseudulla vanhojen omakotitalojen neliöhinnat nousivat 4 % vuoden ensimmäisen puoliskon aikana verrattuna tammi-kesäkuuhun 2017. Muualla Suomessa vanhojen omakotitalojen hinnat pysyttelivät tammi-kesäkuussa samoissa lukemissa kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona”, Purhonen sanoo.

Suurimmista kaupungeista vanhojen omakotitalojen kauppamäärät nousivat tammi-kesäkuussa vuoden takaiseen verrattuna mm. Helsingissä 13 % (+19 kpl), Vantaalla 4 % (+8 kpl), Tampereella 5 % (+8 kpl), Lappeenrannassa 27 % (+26 kpl), Lahdessa 12 % (+18 kpl), Porissa 9 % (+13 kpl) ja Kouvolassa 11 % (+12 kpl). Vanhojen omakotitalojen kauppamäärät olivat tammi-kesäkuussa laskussa Espoossa 3 % (-7 kpl), Jyväskylässä 17 % (-26 kpl), Kuopiossa 17 % (-25 kpl) ja Turussa 5 % (-12 kpl) verrattuna vuoden 2017 ensimmäiseen puolikkaaseen.

Pääkaupunkiseudulla vanhojen omakotitalojen myyntiajat ovat pysytelleet samoina vuoden ensimmäisen 6 kuukauden aikana, mutta muualla Suomessa omakotitalot ovat menneet tammi-kesäkuussa kaupaksi hieman vuoden takaista nopeammin (-1 %). Tammi-kesäkuussa 2018 vanhojen omakotitalojen myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla keskimäärin 110 vuorokautta ja muualla Suomessa keskimäärin 121 vuorokautta.

Rivitalokaupat vähentyneet koko maassa kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa 3 %

Vanhojen rivitaloasuntojen kaupat vähenivät tänä vuonna tammi-kesäkuussa Suomessa yhteensä 3 % verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. Pääkaupunkiseudulla vanhojen rivitaloasuntojen kauppoja tehtiin 3 % vähemmän kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa. Muulla Suomessa kauppamäärät vähenivät vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana 2 % verrattuna samaan ajanjaksoon viime vuonna.

”Vanhojen rivitaloasuntojen neliöhinnat nousivat valtakunnallisesti tammi-kesäkuussa 1,5 % verrattuna vuoden 2017 tammi-kesäkuuhun. Pääkaupunkiseudulla neliöhinnat nousivat 3 % ja muualla Suomessa pysyivät lähes samana (+0,8 %) vastaavana ajanjaksona”, Purhonen kertoo.

Vanhojen rivitaloasuntojen myyntiajat ovat pysytelleet tammi-kesäkuussa 2018 saman pituisina verrattuna tammi-kesäkuuhun 2017. Tammi-kesäkuussa 2018 vanhojen rivitaloasuntojen myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla keskimäärin 76 vuorokautta ja muualla Suomessa keskimäärin 97 vuorokautta.

Kotitaloudet nostivat uusia asuntolainoja toukokuussa 1,8 miljardin edestä

Kotitaloudet nostivat toukokuussa 2018 uusia asuntolainoja 1,8 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 0,88 % ja laskennallinen marginaali 0,86 %. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli toukokuun 2018 lopussa 96,7 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 2,2 %. (Lähde: Suomen Pankki)

*Vanhat asunnot sisältävät kaikki kerrostalo-, rivitalo- ja omakotitaloasunnot, mutta eivät tontteja, autotalleja tai loma-asuntoja. Luvut perustuvat KVKL:n ylläpitämään Hintaseurantapalveluun, johon suurimmat välitysliikkeet toimittavat kauppatietonsa.

** Pääkaupunkiseudulla viitataan tässä katsauksessa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueisiin.

VR Group myy osan Pasilan konepaja-alueesta Bruce Oreckille

tuomas_uusheimoVR_pasila

Kuva: VR Group

VR Group myy Pasilan konepaja-alueelta maalaamon, kokoonpanohallin ja sähköjunahallin muodostaman ison kokonaisuuden Yhdysvaltain entiselle Suomen-suurlähettiläälle Bruce Oreckille. Saavutettu neuvottelutulos maksimoi kaupan arvon ja mahdollistaa alueen yhteisöllisen kehittämisen jatkumisen. Kaupan arvo on 11,0 miljoonaa euroa.

VR:n omistuksessa olevan Vallilan konepajan konepajatoiminta on loppunut vuonna 2003 ja alueen omistuksista on sen jälkeen luovuttu systemaattisesti pala palalta. Myyntiprosessi Vallilan Konepaja-alueesta on aloitettu vuonna 2004 ja erilaisista vaihtoehdoista on käyty neuvotteluja useiden toimijoiden kanssa.

– Merkittävin jäljellä ollut maalaamon, kokoonpanohallin ja sähköjunahallin muodostama kokonaisuus on sekä teknisesti, että toiminnallisesti poikkeuksellisen vaativa kehityskohde, jota koskee myös laajat suojelurajoitukset. Kohteelle on pitkään etsitty ostajaa, jolla on halu ja kyky kehittää aluetta vastuullisesti. Pitkien ja monimutkaisten neuvotteluiden jälkeen saavutettu lopputulos on VR:n, sen omistajan ja myös alueen toimijoiden kannalta paras mahdollinen, VR Groupin kiinteistöjohtaja Ari Mäkinen sanoo.

Rautatiekäytön päätyttyä alueelle on 2000-luvulla toteutunut merkittävä määrä kiinteistökauppoja, joiden tuloksena sinne on rakennettu muun muassa yli tuhat uutta asuntoa ja liiketilaa. Rakentaminen alueella jatkuu vielä muutaman vuoden ajan.

Paperinen isännöitsijäntodistus asuntokaupassa kohta historiaa

isannointiverkko_iiro_ma-cc-88ho-cc-88nen_w

”Asiakkaan kannalta katsottuna digitalisointi merkitsee helpompaa asiointia ja toimitusvarmuutta”, toteaa Isännöintiverkko Oy:n toimitusjohtaja Iiro Mähönen.

Asiakastieto kehittää yhdessä Talokeskuksen kanssa palvelua, jossa isännöitsijäntodistuksen tiedot ovat jatkossa digitaalisesti pankin ja välittäjien saatavilla. Tämä tulee sujuvoittamaan asuntokauppaa ja asuntolainan hakua merkittävästi. Isännöintiverkko Oy toimii hankkeessa pilottikumppanina.

Digitalisaatio on vihdoin toden teolla tavoittanut myös kiinteistö- ja taloyhtiömaailman. Asiakirjat ja rekisterit sähköistyvät kovaa vauhtia. Ensin siirryttiin sähköisiin panttikirjoihin, 2019 alusta siirrytään sähköiseen osakerekisteriin ja nyt digitalisoidaan isännöitsijäntodistuksen sisältämät huoneiston ja yhtiön tiedot. Pikkuhiljaa kaikki omaan asuntoon liittyvä tieto on saatavilla digitaalisesti silloin kun sitä tarvitaan.

Isännöitsijäntodistusta tarvitaan tyypillisimmin asuntokaupan ja lainanhaun yhteydessä.  Isännöitsijäntodistus sisältää asuntokaupan ja pankin vakuusarvioinnin ja lainapäätöksen kannalta tärkeää tietoa, kuten huoneiston ja yhtiön tiedot sekä osakkeeseen mahdollisesti kohdistuvan yhtiölainaosuuden ja vastikerästit. Todistuksesta käy ilmi myös yhtiön tulevat remontit ja niihin liittyvät lainatarpeet.

Tähän asti vakuuksien arvo on määritetty erikseen isännöitsijältä tilattavan paperisen tai pdf-muotoisen isännöitsijäntodistuksen perusteella. Nyt tähän on tulossa huima parannus. Asiakastieto kehittää yhdessä Talokeskuksen kanssa palvelua, jossa pankki saisi haettua tiedot suoraan isännöitsijän tietojärjestelmästä. Ensimmäisenä tietojen digitaalinen siirto tulee mahdolliseksi Talokeskuksen Tampuuri-järjestelmää käyttävissä taloyhtiöissä. Pilottikumppanina hankkeessa toimii Isännöintiverkko Oy, joka testaa palvelua osaltaan jo huhti-toukokuussa 2018 ja siirtyy kokonaisuudessaan Tampuurijärjestelmään vuoden 2019 alussa.

”Aluksi digitaalisia huoneistotietoja pääsevät hyödyntämään pankit, mutta jatkossa niitä pystyvät käyttämään myös kiinteistönvälittäjät ja tietysti osakkaat itse. Ennen kaikkea digitaalisessa muodossa oleva huoneistotieto palvelee kuitenkin kaikkia asunto-osakkeissa asuvia ihmisiä, koska se sujuvoittaa asuntokaupassa tarvittavan tiedon hankintaa ja vähentää kaupan prosesseihin liittyviä riskejä”, painottaa liiketoimintajohtaja Heikki Ylipekkala Suomen Asiakastieto Oy:stä.

”Asiakkaan kannalta katsottuna digitalisointi merkitsee helpompaa asiointia ja toimitusvarmuutta”, toteaa Isännöintiverkko Oy:n toimitusjohtaja Iiro Mähönen. 

Digitaalinen huoneistotieto helpottaa taloyhtiöitä myös uusien tietosuojavaatimuksien osalta. Digitaalisessa huoneistotietopalvelussa Asiakastieto ottaa vastatakseen tietosuoja-asetuksen vaatimusten noudattamisen, kun tietoa välitetään taloyhtiöstä eteenpäin.

Uudistus koskee lähes joka toista suomalaista, sillä Suomessa on noin 90 000 asunto-osakeyhtiötä ja niissä lähes puolitoista miljoonaa huoneistoa. Osakeyhtiömuotoisissa huoneistoissa asuu yli 2,6 miljoonaa suomalaista. Suomessa tehdään vuosittain noin 68 000 asuntokauppaa ja tilataan 214 000 isännöitsijäntodistusta.

Digitalisoidusta isännöitsijäntodistuksen tietosisällöstä on sovittu syksyllä 2017 ns. Taltio-hankkeessa. Sovittu standardi mahdollistaa tietojen toimittamisen digitaalisesti suoraan järjestelmien välillä asunnon ostoa rahoittavalle pankille tai asunnon myyntitoimeksiannon saaneelle kiinteistönvälittäjälle.

Isännöintiverkko kehittää Talokeskuksen kanssa myös TampuuriONE sähköisiä palveluja, joiden kautta osakas voi itse jatkossa kätevästi tarkastella isännöitsijäntodistuksellakin olevia omaan huoneistoon ja yhtiöön liittyviä tietoja taloudesta remontointiin. 

Ilmarinen sijoitti toimistokiinteistöön Manchesterissa

e8c1e374-daac-4e1e-9924-2f8e4aadb48b

No. 1 Spinningfields -toimistokiinteistö Manchesterissa.

Ilmarinen on laajentanut kiinteistösijoituksiaan Isoon-Britanniaan hankkimalla noin 50 prosentin omistusosuuden Manchesterin ydinkeskustassa sijaitsevasta uudesta toimistokiinteistöstä.

– Manchesterin väestö kasvaa ja talousnäkymät ovat positiiviset. Brexit-neuvotteluilla ei ennusteta olevan merkittävää vaikutusta Manchesterin ydinkeskustan toimistomarkkinaan. Lisäksi punnan historiallisen alhainen arvostustaso tarjoaa eurosijoittajalle suojaa, sanoo Ilmarisen kansainvälisistä kiinteistösijoituksista vastaava salkunhoitaja Mikko Antila.

No. 1 Spinningfields -niminen toimistokiinteistö sijaitsee Manchesterin ydinkeskustan länsiosassa, jossa on paljon uutta toimistokantaa ja hyvät joukkoliikenneyhteydet. 19-kerroksinen toimistokiinteistö on juuri valmistunut, ja sen tilat ovat modernit, muuntojoustavat ja resurssitehokkaat. Vuokrattavaa pinta-alaa on noin 29 000 neliömetriä, ja vuokrausaste on tällä hetkellä lähes 95 prosenttia. Suurin vuokralainen on tilintarkastus- ja konsulttiyhtiö PwC.

Toisena omistajana kiinteistössä on globaali institutionaalinen sijoittaja, jolla on kokemusta myös Ison-Britannian kiinteistömarkkinoilta. Kiinteistön hallinnoinnista vastaa Schroder Real Estate, jonka kanssa Ilmarisella on aiempaa yhteistyötä kiinteistösijoituksissa Manner-Euroopassa.

Kauppa tukee Ilmarisen sijoitusstrategiaa, jonka yhtenä tavoitteena on hajauttaa kiinteistösalkkua kansainvälisesti osana tuottavaa ja turvaavaa sijoitustoimintaa. Ilmarisella on ennestään suoria kiinteistösijoituksia Suomen lisäksi Saksassa, Belgiassa, Hollannissa ja Yhdysvalloissa. Kotimaiset kiinteistösijoitukset muodostavat kuitenkin myös jatkossa kiinteistösalkun keskeisimmän osan.

Varma osti Eteläesplanadi 8 toimistokiinteistön Helsingissä

cd0c4174-298d-43b2-ab15-ba530b63b04c-w_960

Eteläesplanadi 8

Varma on ostanut Helsingin ydinkeskustassa, osoitteessa Eteläesplanadi 8, sijaitsevan kiinteistön noin 41 miljoonalla eurolla. Kiinteistö Oy Ornantin myyjänä oli Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia.

Eteläesplanadin ja Fabianinkadun kulmassa sijaitsevassa toimistorakennuksessa on noin 5 400 m² vuokrattavaa toimisto- ja liiketilaa sekä noin 1 300 m² kokous- ja muita yhteiskäyttöisiä tiloja. Näiden lisäksi on tarjolla runsaasti varastotiloja sekä 26 paikan pysäköintihalli.

– Eteläesplanadi 8:n toimistokiinteistö sopii hyvin Varman suoraan kiinteistösalkkuun ja täydentää toimitilatarjontaamme ydinkeskustan arvokohteella. Olemme ristineet kiinteistön Amandaksi ja viimeistelemme rakennuksen yksityiskohdat uuteen loistoonsa. Uskomme, että talon modernien monitilatoimistojen mahdollistamat avarat pohjaratkaisut ja arvokas sisäänkäynti luovat erinomaiset puitteet yritysten nykyaikaisille tilatarpeille, sanoo Varman kiinteistöistä vastaava sijoitusjohtaja Ilkka Tomperi.

Rakennuksen vanha, arkkitehtien Kiseleff & Heikelin suunnittelema puoli on rakennettu vuonna 1884, ja sitä on laajennettu vuonna 1977 Jaakko ja Kaarina Laapotin suunnittelemalla osalla. Rakennukseen on juuri valmistumassamerkittävä peruskorjaus, ja kiinteistö on liitetty kaukojäähdytysverkostoon.

Kohteella on erinomainen ja keskeinen sijainti Helsingin keskustassa, ja se tarjoaa profiililtaan korkeatasoiset puitteet käyttäjilleen ja heidän vierailleen.

– Kiinteistön myynti on osa normaalia salkunhoitoamme, jonka tavoitteena on muodostaa Fennialle monipuolinen ja hyvin hajautettu kiinteistösijoitussalkku. Kiinteistöön kohdistui runsaasti niin koti- kuin ulkomaista kysyntää. On hienoa, että tämä arvokohde löysi uuden kotinsa vakavaraisen kotimaisen sijoittajan salkusta, kertoo kiinteistöliiketoiminnan johtaja Timo Rantala Fennia Varainhoidosta.

Amandan ensimmäisiä toimistovuokralaisia on jo sinne muuttanut Pankaboard Oyj. Kohteen liiketiloissa toimivat ravintola Pompier Espa sekä Auratum Oy. Kuntosalia operoi HealthShape Oy. Kohteen vapaiden tilojen vuokraus käynnistyy välittömästi.

Tutkimus: Vain riittävä asuntojen tarjonta pitää hintojen nousun kurissa pääkaupunkiseudulla

DSCN5152

Kuva: Markku Hietavuori

Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousseet nopeasti väestömäärän ja keskimääräisen tulotason nousun vuoksi. Paras keino hillitä hintojen ja vuokrien nousua on lisätä asuntojen tarjontaa. Liian pieni tonttimaavaranto on 2000-luvulla ollut rakentamisen pahimpana pullonkaulana. Pääkaupunkiseudun yleiskaavat sekä liikenneratkaisut kuitenkin mahdollistavat uudenlaisen pitkäjänteisen kaavoituksen sekä tonttivarannon kasvattamisen.

Tulokset käyvät ilmi Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamasta tutkimuksesta, joka käsittelee asuntopolitiikan kehittämiskohteita. Tiistaina 12. syyskuuta julkaistu raportti sisältää 18 suositusta asuntopolitiikan kehittämiseksi. Selvitystyöstä ovat vastanneet FL Janne Antikainen, VTT Seppo Laakso ja TkT Henrik Lönnqvist.

Tutkimuksen mukaan asumiseen liittyy merkittäviä kehittämistarpeita monella tasolla, erityisesti kysynnän ja tarjonnan suureen epätasapainoon sekä asumiseen kohdistettujen tukien vaikuttavuuden lisäämiseen. Asuntotuotannon riittävyys on kaikkien kasvukeskusten haaste, kun taas taantuvilla seuduilla asuntojen arvot laskevat. Riskinä on, että Suomen asuntomarkkinat jakaantuvat kiihtyvää vauhtia.

Paras keino hillitä hintojen ja vuokrien nousua kasvukeskuksissa on asuntotarjonnan lisääminen. Parhaiten asuntotarjontaa edistetään kaavoituksella ja sen aikaansaamalla tonttimaanvarannolla. Pääkaupunkiseudulla yleiskaavat sekä liikenneratkaisut mahdollistavat pitkäjänteisen kaavoituksen ja tonttivarannon systemaattisen kasvattamisen. Asuntojen hintojen nousua saadaankin hillittyä kaavoittamalla alueita huomioiden maankäyttö, asuminen ja liikenne. Pääkaupunkiseudun asuntopula on seudullinen ongelma, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan seudullista yhteistyötä.

Myös valtion osallisuutta yhteistyössä tulee kehittää pitkäaikaisemmaksi ja hallituskaudet ylittäviksi. Yhteiskunnan kontrolloiman asuntotuotannon määrää ja rakennetta tulee ohjata niin, että asuntokanta palvelisi parhaalla tavalla asuntopoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Kunkin kaupunkiseudun kohdalla yhteiskunnan kontrolloiman asuntotuotannon koko ja rakenne tulisi määritellä valtion, maakunnan ja kuntien välisellä kumppanuusperiaatteella.

Asumistuen katsotaan olevan edelleen tärkeä ja oleellinen tukimuoto, mutta siihen käytettävien varojen täytyy suhteutua asuntomarkkinoiden kokonaisuuteen. Asumistukien kasvua kyetään parhaiten hillitsemään asumistuotantoa vauhdittamalla. Tukijärjestelmien painotuksessa tulee siis huomioida riittävät asumistuotannon tarjontatuet. Asumisen tarjontatuet eivät kuitenkaan ole ongelmattomia, ja esimerkiksi niiden kohdistuminen on nykyisellään haastavaa. Myös asumistukea on kehitettävä, jotta siihen liittyviä kannustinongelmia voidaan ratkoa.

Asunnottomuus on vähentynyt Suomessa 2000-luvulla ainoana maana Euroopassa.

Asuntomarkkinoiden väliinputoajia varten kuitenkin tarvitaan Helsingin seudun vuokratasoon sovitettua suoraa asumistukea. Kyseisen kaltainen suora asumistuki voisi olla vuokratakauksen liittäminen osaksi asumistukijärjestelmää. Vaikeimmassa asemassa oleville asunnottomille tarvitaan erilaisia tuetun asumisen ratkaisuja, joissa on mahdollista saada tukea laajemmin eri elämänalueiden ongelmiin. Pitkäaikaisasunnottomuuden pysyvä poistaminen tulee olla asuntopolitiikan keskeinen tavoite.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluoman mukaan raportin sanoma on selkeä. Epäonnistuminen asuntopolitiikassa voi johtaa ongelmiin koko maan kasvussa ja pärjäämisessä. Tarkastusvaliokunta tuleekin hakemaan uutta yhteisymmärrystä yli hallitus-oppositiorajan asuntopolitiikan lähivuosien kehittämistarpeista. Näin eduskunta voisi ensi keväänä antaa evästystä tarvittavista korjausliikkeistä.

Tarkastusvaliokunta käynnistää tutkimuksen käsittelyn syyskaudella 2017 ja valmistelee asiasta mietinnön kevään 2018 aikana eduskunnan täysistunnolle.

Asuntopolitiikan kehittämiskohteita koskeva tutkimus on tarkastusvaliokunnan julkaisusarjan kahdeksas tutkimusjulkaisu. Aiemmat tutkimukset ovat koskeneet muun muassa harmaata taloutta sekä rakennusten kosteus- ja homeongelmia. Tutkimus on julkaistu sähköisesti tarkastusvaliokunnan julkaisusarjassa ja se on saatavilla valiokunnan internetsivustolla. Kaikki valiokunnan tutkimushankinnat on toteutettu avoimella tarjouskilpailulla.

TUTKIMUSRYHMÄN SUOSITUKSET:

SUOSITUS 1: Tonttitarjonnan edellytysten muuttunut suunta on hyödynnettävä ja sen jatkuvuus turvattava, jotta asuntotuotannon kasvu voi jatkua.

SUOSITUS 2: Kaavoituksessa tulee yltää vähintään MAL-sopimuksen tavoitteisiin.
(MAL = maankäyttö, asuminen, liikenne)

SUOSITUS 3: Asuntorakentamisen normeja tulee joustavoittaa.

SUOSITUS 4: Asunnottomuuden poistaminen edellyttää kasvavaa asuntotarjontaa sekä asuntomarkkinoilta syrjäytymistä ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämistä.

SUOSITUS 5: Tukijärjestelmän painotuksissa myös asuntojen tarjonnan rooli tulee huomioida.

SUOSITUS 6: Maankäyttö ja liikennesuunnittelu tulee sitoa paremmin toisiinsa.

SUOSITUS 7: Kunkin kaupunkiseudun tavoitteellinen yhteiskunnan kontrolloiman asuntokannan koko ja rakenne tulisi sopia valtion, maakunnan ja kuntien välisen kumppanuuden pohjalta neuvottelumenettelyllä.

SUOSITUS 8: Mahdollisimman suuri osuus kaupunkirakenteen investoinneista ja ylläpidosta tulisi rahoittaa tonttimaahan kohdistuvilla maksuilla ja veroilla.

SUOSITUS 9: ARA-varallisuutta tulee ohjata kaupunkirakenteen ja asumista edistävän infrastruktuurin kehittämiseen.

SUOSITUS 10: Kaavoituksen vuorovaikutteisuutta ja vaihtoehtojen tarkastelua on lisättävä ja valituskäytäntöjä tulee kehittää.

SUOSITUS 11: MAL-aiesopimusten luonne on muutettava sitoviksi ja pitkäaikaisemmiksi.

SUOSITUS 12: Asuntomarkkinoiden toimivuuden kannalta on tärkeää parantaa alueiden välisen liikkuvuuden edellytyksiä.

SUOSITUS 13: Asuntomarkkinoiden väliinputoajia varten tarvitaan Helsingin seudun oloihin ja vuokratasoon sovitettua suoraa asumistukea.

SUOSITUS 14: Vaikeimmassa asemassa oleville asunnottomille tarvitaan erilaisia tuetun asumisen ratkaisuja, joissa on mahdollista saada tukea laajemmin eri elämänalueiden ongelmiin.

SUOSITUS 15: Asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn tulee panostaa tehokkaammin.

SUOSITUS 16: ARA-rahoituksen ehdot tulisi muuttaa siten, että ne kannustavat kuntia ja jäljellä olevia voittoa tavoittelemattomia rakennuttajia tuottamaan yhteiskunnan kontrolloimaa asuntokantaa tai hankkimaan sitä vanhasta asuntokannasta.

SUOSITUS 17: ARA-tuotannon tontit tulisi vuokrata samoilla hintakriteereillä vapaa- rahoitteisen asuntotuotannon kanssa.

SUOSITUS 18: ARA:n tukea tulisi myöntää nykyistä laajemmin hyvin saavutettavien keskittymien tiivistämiseen, laajentamiseen sekä uusien käynnistämiseen.

Tutkimus on saatavissa sähköisenä julkaisuna eduskunnan verkkopalvelussa osoitteessa 

https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/tarkastusvaliokunta/