VR Group myy osan Pasilan konepaja-alueesta Bruce Oreckille

tuomas_uusheimoVR_pasila

Kuva: VR Group

VR Group myy Pasilan konepaja-alueelta maalaamon, kokoonpanohallin ja sähköjunahallin muodostaman ison kokonaisuuden Yhdysvaltain entiselle Suomen-suurlähettiläälle Bruce Oreckille. Saavutettu neuvottelutulos maksimoi kaupan arvon ja mahdollistaa alueen yhteisöllisen kehittämisen jatkumisen. Kaupan arvo on 11,0 miljoonaa euroa.

VR:n omistuksessa olevan Vallilan konepajan konepajatoiminta on loppunut vuonna 2003 ja alueen omistuksista on sen jälkeen luovuttu systemaattisesti pala palalta. Myyntiprosessi Vallilan Konepaja-alueesta on aloitettu vuonna 2004 ja erilaisista vaihtoehdoista on käyty neuvotteluja useiden toimijoiden kanssa.

– Merkittävin jäljellä ollut maalaamon, kokoonpanohallin ja sähköjunahallin muodostama kokonaisuus on sekä teknisesti, että toiminnallisesti poikkeuksellisen vaativa kehityskohde, jota koskee myös laajat suojelurajoitukset. Kohteelle on pitkään etsitty ostajaa, jolla on halu ja kyky kehittää aluetta vastuullisesti. Pitkien ja monimutkaisten neuvotteluiden jälkeen saavutettu lopputulos on VR:n, sen omistajan ja myös alueen toimijoiden kannalta paras mahdollinen, VR Groupin kiinteistöjohtaja Ari Mäkinen sanoo.

Rautatiekäytön päätyttyä alueelle on 2000-luvulla toteutunut merkittävä määrä kiinteistökauppoja, joiden tuloksena sinne on rakennettu muun muassa yli tuhat uutta asuntoa ja liiketilaa. Rakentaminen alueella jatkuu vielä muutaman vuoden ajan.

Paperinen isännöitsijäntodistus asuntokaupassa kohta historiaa

isannointiverkko_iiro_ma-cc-88ho-cc-88nen_w

”Asiakkaan kannalta katsottuna digitalisointi merkitsee helpompaa asiointia ja toimitusvarmuutta”, toteaa Isännöintiverkko Oy:n toimitusjohtaja Iiro Mähönen.

Asiakastieto kehittää yhdessä Talokeskuksen kanssa palvelua, jossa isännöitsijäntodistuksen tiedot ovat jatkossa digitaalisesti pankin ja välittäjien saatavilla. Tämä tulee sujuvoittamaan asuntokauppaa ja asuntolainan hakua merkittävästi. Isännöintiverkko Oy toimii hankkeessa pilottikumppanina.

Digitalisaatio on vihdoin toden teolla tavoittanut myös kiinteistö- ja taloyhtiömaailman. Asiakirjat ja rekisterit sähköistyvät kovaa vauhtia. Ensin siirryttiin sähköisiin panttikirjoihin, 2019 alusta siirrytään sähköiseen osakerekisteriin ja nyt digitalisoidaan isännöitsijäntodistuksen sisältämät huoneiston ja yhtiön tiedot. Pikkuhiljaa kaikki omaan asuntoon liittyvä tieto on saatavilla digitaalisesti silloin kun sitä tarvitaan.

Isännöitsijäntodistusta tarvitaan tyypillisimmin asuntokaupan ja lainanhaun yhteydessä.  Isännöitsijäntodistus sisältää asuntokaupan ja pankin vakuusarvioinnin ja lainapäätöksen kannalta tärkeää tietoa, kuten huoneiston ja yhtiön tiedot sekä osakkeeseen mahdollisesti kohdistuvan yhtiölainaosuuden ja vastikerästit. Todistuksesta käy ilmi myös yhtiön tulevat remontit ja niihin liittyvät lainatarpeet.

Tähän asti vakuuksien arvo on määritetty erikseen isännöitsijältä tilattavan paperisen tai pdf-muotoisen isännöitsijäntodistuksen perusteella. Nyt tähän on tulossa huima parannus. Asiakastieto kehittää yhdessä Talokeskuksen kanssa palvelua, jossa pankki saisi haettua tiedot suoraan isännöitsijän tietojärjestelmästä. Ensimmäisenä tietojen digitaalinen siirto tulee mahdolliseksi Talokeskuksen Tampuuri-järjestelmää käyttävissä taloyhtiöissä. Pilottikumppanina hankkeessa toimii Isännöintiverkko Oy, joka testaa palvelua osaltaan jo huhti-toukokuussa 2018 ja siirtyy kokonaisuudessaan Tampuurijärjestelmään vuoden 2019 alussa.

”Aluksi digitaalisia huoneistotietoja pääsevät hyödyntämään pankit, mutta jatkossa niitä pystyvät käyttämään myös kiinteistönvälittäjät ja tietysti osakkaat itse. Ennen kaikkea digitaalisessa muodossa oleva huoneistotieto palvelee kuitenkin kaikkia asunto-osakkeissa asuvia ihmisiä, koska se sujuvoittaa asuntokaupassa tarvittavan tiedon hankintaa ja vähentää kaupan prosesseihin liittyviä riskejä”, painottaa liiketoimintajohtaja Heikki Ylipekkala Suomen Asiakastieto Oy:stä.

”Asiakkaan kannalta katsottuna digitalisointi merkitsee helpompaa asiointia ja toimitusvarmuutta”, toteaa Isännöintiverkko Oy:n toimitusjohtaja Iiro Mähönen. 

Digitaalinen huoneistotieto helpottaa taloyhtiöitä myös uusien tietosuojavaatimuksien osalta. Digitaalisessa huoneistotietopalvelussa Asiakastieto ottaa vastatakseen tietosuoja-asetuksen vaatimusten noudattamisen, kun tietoa välitetään taloyhtiöstä eteenpäin.

Uudistus koskee lähes joka toista suomalaista, sillä Suomessa on noin 90 000 asunto-osakeyhtiötä ja niissä lähes puolitoista miljoonaa huoneistoa. Osakeyhtiömuotoisissa huoneistoissa asuu yli 2,6 miljoonaa suomalaista. Suomessa tehdään vuosittain noin 68 000 asuntokauppaa ja tilataan 214 000 isännöitsijäntodistusta.

Digitalisoidusta isännöitsijäntodistuksen tietosisällöstä on sovittu syksyllä 2017 ns. Taltio-hankkeessa. Sovittu standardi mahdollistaa tietojen toimittamisen digitaalisesti suoraan järjestelmien välillä asunnon ostoa rahoittavalle pankille tai asunnon myyntitoimeksiannon saaneelle kiinteistönvälittäjälle.

Isännöintiverkko kehittää Talokeskuksen kanssa myös TampuuriONE sähköisiä palveluja, joiden kautta osakas voi itse jatkossa kätevästi tarkastella isännöitsijäntodistuksellakin olevia omaan huoneistoon ja yhtiöön liittyviä tietoja taloudesta remontointiin. 

Ilmarinen sijoitti toimistokiinteistöön Manchesterissa

e8c1e374-daac-4e1e-9924-2f8e4aadb48b

No. 1 Spinningfields -toimistokiinteistö Manchesterissa.

Ilmarinen on laajentanut kiinteistösijoituksiaan Isoon-Britanniaan hankkimalla noin 50 prosentin omistusosuuden Manchesterin ydinkeskustassa sijaitsevasta uudesta toimistokiinteistöstä.

– Manchesterin väestö kasvaa ja talousnäkymät ovat positiiviset. Brexit-neuvotteluilla ei ennusteta olevan merkittävää vaikutusta Manchesterin ydinkeskustan toimistomarkkinaan. Lisäksi punnan historiallisen alhainen arvostustaso tarjoaa eurosijoittajalle suojaa, sanoo Ilmarisen kansainvälisistä kiinteistösijoituksista vastaava salkunhoitaja Mikko Antila.

No. 1 Spinningfields -niminen toimistokiinteistö sijaitsee Manchesterin ydinkeskustan länsiosassa, jossa on paljon uutta toimistokantaa ja hyvät joukkoliikenneyhteydet. 19-kerroksinen toimistokiinteistö on juuri valmistunut, ja sen tilat ovat modernit, muuntojoustavat ja resurssitehokkaat. Vuokrattavaa pinta-alaa on noin 29 000 neliömetriä, ja vuokrausaste on tällä hetkellä lähes 95 prosenttia. Suurin vuokralainen on tilintarkastus- ja konsulttiyhtiö PwC.

Toisena omistajana kiinteistössä on globaali institutionaalinen sijoittaja, jolla on kokemusta myös Ison-Britannian kiinteistömarkkinoilta. Kiinteistön hallinnoinnista vastaa Schroder Real Estate, jonka kanssa Ilmarisella on aiempaa yhteistyötä kiinteistösijoituksissa Manner-Euroopassa.

Kauppa tukee Ilmarisen sijoitusstrategiaa, jonka yhtenä tavoitteena on hajauttaa kiinteistösalkkua kansainvälisesti osana tuottavaa ja turvaavaa sijoitustoimintaa. Ilmarisella on ennestään suoria kiinteistösijoituksia Suomen lisäksi Saksassa, Belgiassa, Hollannissa ja Yhdysvalloissa. Kotimaiset kiinteistösijoitukset muodostavat kuitenkin myös jatkossa kiinteistösalkun keskeisimmän osan.

Varma osti Eteläesplanadi 8 toimistokiinteistön Helsingissä

cd0c4174-298d-43b2-ab15-ba530b63b04c-w_960

Eteläesplanadi 8

Varma on ostanut Helsingin ydinkeskustassa, osoitteessa Eteläesplanadi 8, sijaitsevan kiinteistön noin 41 miljoonalla eurolla. Kiinteistö Oy Ornantin myyjänä oli Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia.

Eteläesplanadin ja Fabianinkadun kulmassa sijaitsevassa toimistorakennuksessa on noin 5 400 m² vuokrattavaa toimisto- ja liiketilaa sekä noin 1 300 m² kokous- ja muita yhteiskäyttöisiä tiloja. Näiden lisäksi on tarjolla runsaasti varastotiloja sekä 26 paikan pysäköintihalli.

– Eteläesplanadi 8:n toimistokiinteistö sopii hyvin Varman suoraan kiinteistösalkkuun ja täydentää toimitilatarjontaamme ydinkeskustan arvokohteella. Olemme ristineet kiinteistön Amandaksi ja viimeistelemme rakennuksen yksityiskohdat uuteen loistoonsa. Uskomme, että talon modernien monitilatoimistojen mahdollistamat avarat pohjaratkaisut ja arvokas sisäänkäynti luovat erinomaiset puitteet yritysten nykyaikaisille tilatarpeille, sanoo Varman kiinteistöistä vastaava sijoitusjohtaja Ilkka Tomperi.

Rakennuksen vanha, arkkitehtien Kiseleff & Heikelin suunnittelema puoli on rakennettu vuonna 1884, ja sitä on laajennettu vuonna 1977 Jaakko ja Kaarina Laapotin suunnittelemalla osalla. Rakennukseen on juuri valmistumassamerkittävä peruskorjaus, ja kiinteistö on liitetty kaukojäähdytysverkostoon.

Kohteella on erinomainen ja keskeinen sijainti Helsingin keskustassa, ja se tarjoaa profiililtaan korkeatasoiset puitteet käyttäjilleen ja heidän vierailleen.

– Kiinteistön myynti on osa normaalia salkunhoitoamme, jonka tavoitteena on muodostaa Fennialle monipuolinen ja hyvin hajautettu kiinteistösijoitussalkku. Kiinteistöön kohdistui runsaasti niin koti- kuin ulkomaista kysyntää. On hienoa, että tämä arvokohde löysi uuden kotinsa vakavaraisen kotimaisen sijoittajan salkusta, kertoo kiinteistöliiketoiminnan johtaja Timo Rantala Fennia Varainhoidosta.

Amandan ensimmäisiä toimistovuokralaisia on jo sinne muuttanut Pankaboard Oyj. Kohteen liiketiloissa toimivat ravintola Pompier Espa sekä Auratum Oy. Kuntosalia operoi HealthShape Oy. Kohteen vapaiden tilojen vuokraus käynnistyy välittömästi.

Tutkimus: Vain riittävä asuntojen tarjonta pitää hintojen nousun kurissa pääkaupunkiseudulla

DSCN5152

Kuva: Markku Hietavuori

Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousseet nopeasti väestömäärän ja keskimääräisen tulotason nousun vuoksi. Paras keino hillitä hintojen ja vuokrien nousua on lisätä asuntojen tarjontaa. Liian pieni tonttimaavaranto on 2000-luvulla ollut rakentamisen pahimpana pullonkaulana. Pääkaupunkiseudun yleiskaavat sekä liikenneratkaisut kuitenkin mahdollistavat uudenlaisen pitkäjänteisen kaavoituksen sekä tonttivarannon kasvattamisen.

Tulokset käyvät ilmi Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamasta tutkimuksesta, joka käsittelee asuntopolitiikan kehittämiskohteita. Tiistaina 12. syyskuuta julkaistu raportti sisältää 18 suositusta asuntopolitiikan kehittämiseksi. Selvitystyöstä ovat vastanneet FL Janne Antikainen, VTT Seppo Laakso ja TkT Henrik Lönnqvist.

Tutkimuksen mukaan asumiseen liittyy merkittäviä kehittämistarpeita monella tasolla, erityisesti kysynnän ja tarjonnan suureen epätasapainoon sekä asumiseen kohdistettujen tukien vaikuttavuuden lisäämiseen. Asuntotuotannon riittävyys on kaikkien kasvukeskusten haaste, kun taas taantuvilla seuduilla asuntojen arvot laskevat. Riskinä on, että Suomen asuntomarkkinat jakaantuvat kiihtyvää vauhtia.

Paras keino hillitä hintojen ja vuokrien nousua kasvukeskuksissa on asuntotarjonnan lisääminen. Parhaiten asuntotarjontaa edistetään kaavoituksella ja sen aikaansaamalla tonttimaanvarannolla. Pääkaupunkiseudulla yleiskaavat sekä liikenneratkaisut mahdollistavat pitkäjänteisen kaavoituksen ja tonttivarannon systemaattisen kasvattamisen. Asuntojen hintojen nousua saadaankin hillittyä kaavoittamalla alueita huomioiden maankäyttö, asuminen ja liikenne. Pääkaupunkiseudun asuntopula on seudullinen ongelma, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan seudullista yhteistyötä.

Myös valtion osallisuutta yhteistyössä tulee kehittää pitkäaikaisemmaksi ja hallituskaudet ylittäviksi. Yhteiskunnan kontrolloiman asuntotuotannon määrää ja rakennetta tulee ohjata niin, että asuntokanta palvelisi parhaalla tavalla asuntopoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Kunkin kaupunkiseudun kohdalla yhteiskunnan kontrolloiman asuntotuotannon koko ja rakenne tulisi määritellä valtion, maakunnan ja kuntien välisellä kumppanuusperiaatteella.

Asumistuen katsotaan olevan edelleen tärkeä ja oleellinen tukimuoto, mutta siihen käytettävien varojen täytyy suhteutua asuntomarkkinoiden kokonaisuuteen. Asumistukien kasvua kyetään parhaiten hillitsemään asumistuotantoa vauhdittamalla. Tukijärjestelmien painotuksessa tulee siis huomioida riittävät asumistuotannon tarjontatuet. Asumisen tarjontatuet eivät kuitenkaan ole ongelmattomia, ja esimerkiksi niiden kohdistuminen on nykyisellään haastavaa. Myös asumistukea on kehitettävä, jotta siihen liittyviä kannustinongelmia voidaan ratkoa.

Asunnottomuus on vähentynyt Suomessa 2000-luvulla ainoana maana Euroopassa.

Asuntomarkkinoiden väliinputoajia varten kuitenkin tarvitaan Helsingin seudun vuokratasoon sovitettua suoraa asumistukea. Kyseisen kaltainen suora asumistuki voisi olla vuokratakauksen liittäminen osaksi asumistukijärjestelmää. Vaikeimmassa asemassa oleville asunnottomille tarvitaan erilaisia tuetun asumisen ratkaisuja, joissa on mahdollista saada tukea laajemmin eri elämänalueiden ongelmiin. Pitkäaikaisasunnottomuuden pysyvä poistaminen tulee olla asuntopolitiikan keskeinen tavoite.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluoman mukaan raportin sanoma on selkeä. Epäonnistuminen asuntopolitiikassa voi johtaa ongelmiin koko maan kasvussa ja pärjäämisessä. Tarkastusvaliokunta tuleekin hakemaan uutta yhteisymmärrystä yli hallitus-oppositiorajan asuntopolitiikan lähivuosien kehittämistarpeista. Näin eduskunta voisi ensi keväänä antaa evästystä tarvittavista korjausliikkeistä.

Tarkastusvaliokunta käynnistää tutkimuksen käsittelyn syyskaudella 2017 ja valmistelee asiasta mietinnön kevään 2018 aikana eduskunnan täysistunnolle.

Asuntopolitiikan kehittämiskohteita koskeva tutkimus on tarkastusvaliokunnan julkaisusarjan kahdeksas tutkimusjulkaisu. Aiemmat tutkimukset ovat koskeneet muun muassa harmaata taloutta sekä rakennusten kosteus- ja homeongelmia. Tutkimus on julkaistu sähköisesti tarkastusvaliokunnan julkaisusarjassa ja se on saatavilla valiokunnan internetsivustolla. Kaikki valiokunnan tutkimushankinnat on toteutettu avoimella tarjouskilpailulla.

TUTKIMUSRYHMÄN SUOSITUKSET:

SUOSITUS 1: Tonttitarjonnan edellytysten muuttunut suunta on hyödynnettävä ja sen jatkuvuus turvattava, jotta asuntotuotannon kasvu voi jatkua.

SUOSITUS 2: Kaavoituksessa tulee yltää vähintään MAL-sopimuksen tavoitteisiin.
(MAL = maankäyttö, asuminen, liikenne)

SUOSITUS 3: Asuntorakentamisen normeja tulee joustavoittaa.

SUOSITUS 4: Asunnottomuuden poistaminen edellyttää kasvavaa asuntotarjontaa sekä asuntomarkkinoilta syrjäytymistä ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämistä.

SUOSITUS 5: Tukijärjestelmän painotuksissa myös asuntojen tarjonnan rooli tulee huomioida.

SUOSITUS 6: Maankäyttö ja liikennesuunnittelu tulee sitoa paremmin toisiinsa.

SUOSITUS 7: Kunkin kaupunkiseudun tavoitteellinen yhteiskunnan kontrolloiman asuntokannan koko ja rakenne tulisi sopia valtion, maakunnan ja kuntien välisen kumppanuuden pohjalta neuvottelumenettelyllä.

SUOSITUS 8: Mahdollisimman suuri osuus kaupunkirakenteen investoinneista ja ylläpidosta tulisi rahoittaa tonttimaahan kohdistuvilla maksuilla ja veroilla.

SUOSITUS 9: ARA-varallisuutta tulee ohjata kaupunkirakenteen ja asumista edistävän infrastruktuurin kehittämiseen.

SUOSITUS 10: Kaavoituksen vuorovaikutteisuutta ja vaihtoehtojen tarkastelua on lisättävä ja valituskäytäntöjä tulee kehittää.

SUOSITUS 11: MAL-aiesopimusten luonne on muutettava sitoviksi ja pitkäaikaisemmiksi.

SUOSITUS 12: Asuntomarkkinoiden toimivuuden kannalta on tärkeää parantaa alueiden välisen liikkuvuuden edellytyksiä.

SUOSITUS 13: Asuntomarkkinoiden väliinputoajia varten tarvitaan Helsingin seudun oloihin ja vuokratasoon sovitettua suoraa asumistukea.

SUOSITUS 14: Vaikeimmassa asemassa oleville asunnottomille tarvitaan erilaisia tuetun asumisen ratkaisuja, joissa on mahdollista saada tukea laajemmin eri elämänalueiden ongelmiin.

SUOSITUS 15: Asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn tulee panostaa tehokkaammin.

SUOSITUS 16: ARA-rahoituksen ehdot tulisi muuttaa siten, että ne kannustavat kuntia ja jäljellä olevia voittoa tavoittelemattomia rakennuttajia tuottamaan yhteiskunnan kontrolloimaa asuntokantaa tai hankkimaan sitä vanhasta asuntokannasta.

SUOSITUS 17: ARA-tuotannon tontit tulisi vuokrata samoilla hintakriteereillä vapaa- rahoitteisen asuntotuotannon kanssa.

SUOSITUS 18: ARA:n tukea tulisi myöntää nykyistä laajemmin hyvin saavutettavien keskittymien tiivistämiseen, laajentamiseen sekä uusien käynnistämiseen.

Tutkimus on saatavissa sähköisenä julkaisuna eduskunnan verkkopalvelussa osoitteessa 

https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/tarkastusvaliokunta/

Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat vuonna 2016

Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna 2016 keskimäärin 4,40 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut nousivat edellisvuodesta 3,3 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asunto-osakeyhtiöiden taloustilastosta.

Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut 2015 – 2016

asyta_2016_2017-09-12_tie_001_fi_001

Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 5,13 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa, nousua edellisvuodesta oli 3,0 prosenttia. Hoitokuluista suurin suhteellinen osuus, 27,3 prosenttia, meni korjauksiin. Lämmityksen osuus hoitokuluista oli 21,1 prosenttia ja vedenkäytön 7,6 prosenttia. Rivitalo-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 3,42 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa.

Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden pääasiallisen tulonlähteen muodostivat hoitovastikkeet, jotka olivat vuonna 2016 keskimäärin 4,04 euroa neliöltä kuukaudessa. Asuinhuoneistojen hoitovastikkeet laskivat 0,2 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Hoitovastikkeiden osuus yhtiöiden varsinaisista tuotoista oli 84,7 prosenttia. Vuokrien osuus oli 5,0 prosenttia ja käyttökorvausten 9,4 prosenttia. Kaikkiaan kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden tuotot pysyivät ennallaan vuodesta 2015.

Lähde: Asuntojen hinnat, Tilastokeskus

Aari Isännöinti Oy:n Tampereen aluepäälliköksi Taija Sulander

bmec5a7xczolieaw14mk

Taija Sulander aloittaa Aari Isännöinti Oy:n Tampereen aluepäällikkönä 1.10.2017.

Aari Isännöinti Oy laajentaa toimintaansa Pirkanmaalle ja avaa uuden toimipisteen Tampereen keskustaan syyskuussa 2017. Tampereen aluepäälliköksi on nimitetty Taija Sulander (AIT, ITS-TEK, YKV). Hän aloittaa tehtävässään 1.10.2017. Sulander siirtyy Aari Isännöinti Oy:n palvelukseen Ovenia Isännöinti Oy:stä.

’’Toimipisteen avaaminen Tampereelle antaa meille mahdollisuuden palvella jatkuvasti kasvavaa asiakaskuntaamme entistä paremmin. Lisäksi toimipisteen avaaminen ja nimitys ovat linjassa kasvustrategiamme kanssa. On hienoa, että olemme saaneet aluepäälliköksemme kokeneen ammattilaisen Taija Sulanderin. Tulemme jatkossa rekrytoimaan lisää ammattilaisia’’, lupaa Aari Isännöinti Oy:n toimitusjohtaja Pasi Heiskanen.

CapMan Nordic Real Estate ostaa ensimmäisen kiinteistönsä Oslosta

805731

CapMan Nordic Real Estate -rahasto on ostanut St. Olavs Gate 23:ssa sijaitsevan toimisto- ja liikekiinteistön Oslon keskustasta Aberdeen Property Nordic Fund I:ltä

St. Olavs Gate 23 on vuonna 1900 rakennettu 4 548 neliömetrin kaupallinen kiinteistö, jonka alimmassa kerroksessa on liiketilaa ja neljässä ylemmässä kerroksessa toimistotilaa. Kiinteistö sijaitsee hyvällä paikalla vain 400 metrin päässä Karl Johans Gate -ostoskadulta. Nationaltheatret juna- ja metroasemat, joista on hyvät paikalliset liikenneyhteydet ja suora yhteys Oslon lentoasemalle, ovat vain 5 minuutin kävelymatkan päässä. Lisäksi Oslon yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta rakentaa laitosta kiinteistön välittömään läheisyyteen, minkä seurauksena alueelle odotetaan noin 4000:ta opiskelijaa.

“Olemme tyytyväisiä ensimmäisen kiinteistömme hankintaan Norjassa. Tutkimme viimeisen 18 kuukauden aikana aktiivisesti Oslon markkinoita ja olemme iloisia, että arvonluontistrategiaamme erinomaisesti sopiva uusi sijoitus on nyt varmistunut. Odotamme jo innolla, että pääsemme lähitulevaisuudessa kunnostamaan nopeasti kehittyvällä alueella sijaitsevaa kiinteistöä moderniksi ja korkealaatuiseksi toimisto- ja liikekiinteistöksi”, kommentoi Ruotsin CapMan Real Estaten managing partner, Ed Williams.

CapMan Real Estaten neuvonantajina toimivat järjestelyssä CBRE ja CLP, minkä lisäksi Danske Bank tarjosi kaupalle pankkirahoituksen.

St. Olavs Gate 23 on CapMan Nordic Real Estate -rahaston 21. sijoitus. Omalta pääomaltaan 273 miljoonan euron rahasto sijoittaa pohjoismaisissa kasvukeskuksissa sijaitseviin toimisto-, liike- ja asuinkiinteistöihin. Rahasto perustettiin vuonna 2013.

Aberdeen myi toimistokiinteistön Tikkurilasta Eliten kiinteistörahastolle

140102_Vernissakatu_006

Aberdeen Asset Managementin hallinnoima kiinteistörahasto Aberdeen European Balanced Property Fund on myynyt Vantaan Tikkurilassa osoitteessa Vernissakatu 1 sijaitsevan toimistokiinteistön Elite Varainhoidon Vuokratuotto -erikoissijoitusrahastolle. Kiinteistö on rahaston ensimmäinen toimitilakiinteistö.

Kiinteistö sijaitsee Tikkurilan keskustassa Tikkurilan aseman ja liikekeskus Dixin läheisyydessä. Vuonna 2006 valmistuneen modernin toimistotalon vuokrattava pinta-ala on yhteensä 4 960 m2, ja kohteen suurimpia vuokralaisia ovat Chromaflo Technologies, Vantaan kaupunki sekä Senaatti-kiinteistöt. Vuokrattavaa vapaata toimistotilaa kiinteistössä on kaupantekohetkellä noin 850 m2. 

”Myyty kohde oli euroalueelle sijoittavan rahastomme ensimmäisiä sijoituksia Suomessa, ja tuotto-odotuksemme täyttyessä päätimme myydä kiinteistön hyvässä markkinatilanteessa. Kauppaprosessi Eliten kanssa sujui jouhevasti”, sanoo Aberdeen European Balanced Property Fundin rahastonhoitaja Gert-Jan Kapiteyn.

Aberdeen European Balanced Property Fund hallinnoi tällä hetkellä kiinteistöjä yhteensä 738 miljoonan euron arvosta.

”Olemme tyytyväisiä rahastomme Elite Vuokratuoton ensimmäiseen toimitilakiinteistön hankintaan, ja tavoitteemme on edelleen kasvattaa kaikkia kiinteistörahastojamme vireillä olevilla ja tulevilla kiinteistökaupoilla. Aberdeenin kaltaisen ammattimaisen toimijan kanssa hankintaprosessi ja sopimusten laatiminen sujuivat suunnitellusti ja sovitussa aikataulussa” sanoo Eliten kiinteistörahastoista vastaava johtaja Jaakko Ristola.

Myyjän neuvonantajana kaupassa toimi JLL.

TH Real Estate ostaa puolet Kampin Kauppakeskuksesta Barings Real Estate Advisersilta

f5194e6e-3fac-41c4-b9d2-27e5405169b2-w_960

TH Real Estate ostaa 50 prosentin osuuden Helsingissä sijaitsevasta Kampin Kauppakeskuksesta Barings Real Estate Advisersilta (BREA), joka toimii Nordic Retail Fundin puolesta. Kaupassa syntyy yhteisyritys, josta TH Real Estate ja Allianz omistavat molemmat puolet. 50 prosentin osuus yli 500 miljoonan euron arvoisesta kauppakeskuksesta ostetaan TH Real Estaten yleiseurooppalaisen European Cities -sijoitusrahaston puolesta. Rahaston toiminta käynnistyi vuonna 2016.

Helsingin keskustassa sijaitseva keskus on parhaalla liikepaikalla. Kampin metro- ja linja-autoaseman yläpuolelle rakennetun keskuksen liikenneyhteydet ovat erinomaiset. Kampin Kauppakeskuksesta pääsee myös suoraan yli 1500-paikkaiseen pysäköintihalliin.

Kampin Kauppakeskuksessa on kaikkiaan 36 600 neliömetriä tilaa kaupoille ja vapaa-ajan toiminnoille. Siellä on useita merkkiliikkeitä, kuten Levi’s, Calvin Klein, Mango, Stadium ja Clas Ohlson. BREA on äskettäin saanut päätökseen keskuksen 5. ja 6. kerrosten muutostyöt, jotka ovat lisänneet näiden kerrosten liikevaihtoa noin 50 prosenttia. Kerroksissa toimii nyt useita laadukkaita itsenäisiä ravintoloita ja baareja. Kampilla on enemmän kävijöitä kuin millään pohjoismaisella kauppakeskuksella, noin 42 miljoonaa käyntiä vuonna 2016.

European Cities -rahasto hakee tuloa tuottavia kiinteistöjä ‘tulevaisuudenkestävistä kaupungeista’ eri puolilla Eurooppaa. Kattavan tutkimustyön pohjalta rahasto etsii sijoituskohteita, joilla on hyvät mahdollisuudet hyötyä pitkän aikavälin kasvusta. Kampin Kauppakeskus sopii strategisesti rahaston kokoamaan salkkuun.

TH Real Estaten European Cities -rahastonhoitaja Andrew Rich sanoo: “Kampin Kauppakeskus sopii erinomaisesti European Cities -rahaston strategiaan keskuksen ensiluokkaisten ja monipuolisten vuokralaisten, keskeisen sijainnin ja loistavien liikenneyhteyksien vuoksi. Kohteella on vahva tuottohistoria, ja kauppakeskusta on mahdollista kehittää edelleen. Odotamme yhteistyötä Allianzin kanssa keskuksen kasvattamiseksi ja vahvistamiseksi”.

“Tutkimuksemme mukaan Helsingillä on hyvät mahdollisuudet hyötyä väestön kehitystrendeistä vahvan väestönkasvunsa ja kulutukseen käytettävissä olevien varojen ansiosta”.

Barings Real Estate Advisersin rahastonhoidon johtaja Nick Pink lisää: “Mielestämme nyt oli hyvä aika myydä osuutemme Kampin Kauppakeskuksesta, sillä saimme äskettäin päätökseen keskuksen kahden ylimmän kerroksen suuret muutostyöt. Lisäksi olemme kasvattaneet kauppakeskuksen liikevoittoa yli 20 % sijoituksemme tekemisen jälkeen. Meillä on Pohjoismaissa vahva tiimi, ja jatkamme uusien sijoituskohteiden etsimistä alueella. Etsimme erityisesti sellaisia kohteita, joihin voimme tuoda omalla osaamisellamme asiakkaillemme lisäarvoa.”

Barings Real Estate Advisorsin neuvonantajana toimi CBRE.