Citycon myi kauppakeskus Sampokeskuksen Rovaniemellä

bc8359adf47609a9_800x800ar

Citycon on myynyt Rovaniemellä sijaitsevan kauppakeskus Sampokeskuksen Trevian AIFM:n hallinnoimalle rahastolle. Cityconin saama kokonaiskauppahinta on noin 16 miljoonaa euroa. Kauppahinta on lähellä kohteen viimeisintä IFRS:n mukaista käypää arvoa. Kauppa saatettiin päätökseen 30.11.2018.

”Sampokeskuksen myynti on luontainen askel kiinteistöportfoliomme kehittämisessä ja keskittymisessä suurempiin, urbaaneilla alueilla sijaitseviin päivittäistavaravetoisiin kauppakeskuksiin. Käytämme divestoinnista saadut tuotot taseen vahvistamiseen ja kehitys- sekä laajennushankkeisiimme”, Cityconin kiinteistökehitysjohtaja Tom Lisiecki kertoo.

SP-Koti: Epävarmat ajat jatkuvat asuntokaupassa vuonna 2019

glass-wall-1332509580w9y

Vuoden takaiset ennusteet asuntomarkkinoiden vilkastumisesta ja käytettyjen asuntojen kauppamäärien kasvusta eivät ole toteutuneet. Kasvun kiihtymisen sijaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppamäärät ovat laskeneet tänä vuonna 3,7 prosenttia. Myös myynnissä on vähemmän käytettyjä asuntoja kuin aikaisemmin. Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen ei usko kauppamäärien kasvavan vuoden 2019 aikana. Asuntomarkkinoihin vaikuttavia epävarmuustekijöitä on ilmassa useita.

– Ennustin vuodenvaihteessa vanhojen asuntojen kauppamäärien kasvavan jopa viisi prosenttia tänä vuonna. Hyvä taloustilanne, talouden positiiviset kasvunäkymät ja kuluttajien vahva luottamus eivät kuitenkaan heijastuneet asuntomarkkinoihimme totutulla ja odotetulla tavalla, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen. – Markkina on laskenut tammi–lokakuun aikana 3,7 prosenttia verrattuna vastaavaan aikaan viime vuonna. Syksyn aikana laskua on ollut kuukaudesta riippuen jopa 5–10 prosenttia.

– Uskon kasvun pysähtymisen johtuvan monista tekijöistä. Asuntokauppa reagoi herkästi talouden muutoksiin, ja tällä hetkellä ilmassa on poikkeuksellisen paljon talouskehitykseen liittyviä kysymysmerkkejä sekä epävarmuutta, joka vaikuttaa ihmisten asunnonvaihto- ja ostohalukkuuteen, Rantanen jatkaa.

– Ensi kevään eduskuntavaaleissa Suomen hallituspohja saattaa muuttua, eikä uuden hallituksen asuntopoliittisista tavoitteista voi vielä kukaan tietää. Kuluttajien varovaisuutta lisäävät myös ensi syksylle ennustetut EKP:n ensimmäiset koronnostot. Ihmisiä huolettavat monet globaalit poliittiset haasteet, Trumpin ja Kiinan keskinäiset kalistelut, kauppasotien ja tuontitullien mahdolliset vaikutukset niin Euroopan kuin Suomenkin talouteen, Brexitiä ja Italian budjettikurittomuutta unohtamatta.

Miten käy asuntokaupan vauhdittajien: työllisyyden, korkotason ja kuluttajien luottamuksen?

– Työllisyys, korkotaso ja kuluttajien luottamus ovat asuntomarkkinan tärkeimpiä vauhdittajia tai hidastuttajia, ja nyt niidenkin osalta ilmassa on epävarmuutta, toteaa Jukka Rantanen. – Kuluttajien luottamusindeksi, joka oli vielä kesällä poikkeuksellisen korkealla, on alkanut heilahdella syksyn aikana. Uskon riitojen ja lakkoilujen muun muassa työttömyysturvan heikentämisestä laskeneen luottamusta.

– Työllisyyskehityksenkin osalta ilmassa on uusia epävarmuustekijöitä. Suhdanneherkillä vientiteollisuuden aloilla saattaa työllisyys ensi vuoden loppupuolella alkaa hiipua, jos uhka kauppasodasta ja tuontitulleista toteutuu. Tätä pohtivat varmasti ainakin ne ihmiset, jotka haaveilevat asunnonvaihdosta ja työskentelevät vientiteollisuuden parissa.

– Asuntokaupan kehityksen ennustaminen on entistä haasteellisempaa. Oma käsitykseni on, että käytettyjen asuntojen kauppamäärät tulevat ensi vuonna pysymään maksimissaan tämän vuoden tasolla. Kehitys voi parhaimmillaan olla plusmiinusnolla, myös käytettyjen asuntojen neliöhinnoissa, ennustaa Jukka Rantanen. – Vain Helsingissä neliöhinnat jatkavat vielä maltillista nousuaan. Muualla Suomessa paikkakuntakohtaiset erot tulevat todennäköisesti voimistumaan entisestään.

– Omaisuuden uudelleenjako on ollut todella merkittävää viime vuosien aikana Suomessa. Se on hillinnyt ihmisten muuttokykyä työn perässä paikkakunnalta toiselle. Valitettavasti pahoin pelkään, että niillä paikkakunnilla, joissa asunnot eivät tahdo käydä lainkaan kaupaksi, tulee tuskatila pahenemaan entisestään. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ennemmin tai myöhemmin jokaiselle kohteelle löytyy ostaja, kunhan hinta on oikea. Vain harva suomalainen tekee tällä hetkellä asuntokaupalla voittoa.

– Jos hyvin käy eli uusi hallitus tekee linjaukset, joihin suomalaiset luottavat alusta lähtien ja globaalissa maailmassa tilanteet rauhoittuvat, ensi vuosi voi olla asuntokaupalle arvioimaani suosiollisempi. Paljon riippuu poliittisista päätöksistä Suomessa ja maailmalla sekä kuluttajien luottamuksesta, painottaa Jukka Rantanen.

SKV:n asuntosijoitusbarometri: tällaisiin asuntoihin sijoitetaan juuri nyt

IMG_6329

Kysyimme SKV Kiinteistönvälityksen välittäjiltä eri puolilta Suomea, miten asuntosijoittaminen on kehittynyt eri paikkakunnilla tänä vuonna ja millaiset sijoitusasunnot ovat tällä hetkellä kysytyimpiä. Välittäjien mukaan asuntosijoittajien kiinnostus kaupantekoon on laskenut hiukan viime vuodesta.

SKV:n asuntosijoitusbarometriin vastanneiden välittäjien mukaan kiinnostus asuntosijoittamiseen on hiukan laantunut viime vuodesta. Lähes 40 prosenttia vastaajista toteaa, että asuntosijoittajien kiinnostus on samalla tasolla kuin viime vuonna, ja 34 prosentin mielestä kiinnostus on vähentynyt. Noin 20 prosentin mielestä kiinnostus on kasvanut viime vuodesta.

”Eri alueiden kiinnostavuudessa on kuitenkin selkeitä eroja asuntosijoittajien näkökulmasta. Parhaiten kauppa käy kasvukeskuksissa”, kertoo SKV Kiinteistönvälityksen liiketoimintajohtaja Anu-Elina Hintsa.

Perinteisesti asuntosijoittajia kiinnostavat pienet kerrostaloasunnot. Myös SKV:n barometriin vastanneiden välittäjien mukaan suosituimpia sijoitusasuntoja ovat kuluvana vuonna olleet kerrostaloyksiöt, erityisesti uudiskohteet. Myös kaksiot, sekä uudet että vanhat, ovat kiinnostaneet sijoittajia. Joillakin paikkakunnilla pienten uudisasuntojen hinnat alkavat olla jo liian korkeita asuntosijoittajille, mikä lisää vanhojen hyväkuntoisten yksiöiden ja kaksioiden kysyntää.

Välittäjien mukaan asuntosijoittajat ovat tyypillisimmin paikkakuntalaisia piensijoittajia.

”Sijoitusasunto halutaan useimmiten ostaa läheltä. Tällöin oma paikallinen asuntomarkkina tunnetaan hyvin, mikä tekee vuokrahinnoittelusta sekä vuokraukseen liittyvistä käytännön asioista helpompia”, Hintsa sanoo.

Tyypillinen asuntosijoittaja on barometriin vastanneiden mukaan keski-ikäinen piensijoittaja tai pariskunta, joka etsii sijoitukselleen varmaa tuottoa. Myös nuorempia (30-40 vuotiaita) sijoittajia on liikkeellä.

”Moni välittäjä kertoi pääkaupunkiseudulla asuvien piensijoittajien etsivän sijoitusasuntoja kauempaa pienemmiltä paikkakunnilta. Pääkaupunkiseudulla voi olla asuntojen hintojen nousun myötä vaikeaa saada kannattavaa vuokratuottoa”, Hintsa sanoo.

Yleensä asuntosijoittajat ostavat yhden asunnon kerrallaan. Asuntosijoittamisessa sijoittajia houkuttaa välittäjien mukaan tärkeimpänä vuokratuotto ja vasta toisena arvonnousu. Vuokratuotto-odotukset ovat välittäjien mukaan useimmiten 4– 6 % (75 % vastaajista) tai yli 6 % (30 % vastaajista).

Barometri toteutettiin elokuussa 2018 ja siihen vastasi yhteensä 41 SKV Kiinteistönvälityksen välittäjää eri puolilta Suomea.

Kiinteistönvälittäjäbarometri kertoo: Asuntomarkkinan kuva poikkeuksellisen pirstaleinen

DSC01189

Kiinteistömaailman Kiinteistönvälittäjäbarometri sekä asuntokaupan kokonaismarkkinan tilastot kertovat, että isossa kuvassa hieman hiljentynyt asuntokaupan trendi jatkuu, vaikka kaikki edellytykset asuntokaupan kasvulle ovat olemassa. Asuntokaupan ennustaminen on tällä hetkellä poikkeuksellisen vaikeaa, koska talouden yleiset trendit ja asuntokaupan toteuma eivät kohtaa, ja alueelliset erot näkyvät kiinteistönvälittäjien vastauksissa selvästi. Barometrissä selvitettiin lisäksi ostajien valveutuneisuutta taloyhtiötietoon liittyen.

Vertailuvuosi 2017 osoittaa asuntokaupassa kovia lukuja, etenkin uudiskaupan osalta, ja siihen suhteutettuna vuosi 2018 ei ole tuonut kasvua, mutta ei suurta romahdustakaan. KVKL Hintaseurantapalvelun mukaan vuoden kahden ensimmäisen neljänneksen osalta kokonaismarkkinan kauppakappaleiden määrät ovat laskeneet noin neljä prosenttia, ja myös juuri päättyneen vuoden kolmannen neljänneksen osalta luku tullee olemaan miinusmerkkinen (KVKL HSP:n markkinatiedot päivittyvät 15.10.2018).

”Tämä vuosi on monin paikoin sulattanut Suomen asuntokaupassa sitä hyvää kasvua, johon vuonna 2017 pääsimme. Kauppa ei missään nimessä ole pysähtynyt ja sitä käydään pitemmän aikavälin vertailuun nähden kohtalaisella tahdilla mutta ei viimevuotisella swengillä”, sanoo Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Erkki Heikkinen.

Haasteita uudiskohdekaupassa

Myös yhä useampi välittäjä ennakoi markkinassa rauhoittumista sekä uusien että käytettyjen asuntojen kauppamäärissä. Pääkaupunkiseudulla välittäjien näkemys on kuitenkin hieman muuta maata optimistisempi: odotukset ovat korkeimmat yksiöiden ja kaksioiden kauppamäärissä, ja kaksioiden kauppamäärien nähdään kasvavan jopa hieman yksiöitä enemmän. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kasvukeskuksissa puolestaan nähdään, että käytettyjen asuntojen kauppa tulee olemaan uudiskauppaa vilkkaampaa.

Kiinteistönvälittäjät eivät kuitenkaan näe asuntokaupan laskuodotusten vaikuttavan merkittävästi hintakehitykseen. Pääkaupunkiseudulla jopa 60 prosenttia välittäjistä ennustaa, että kerrostaloyksiöissä ja -kaksioissa hinnat nousevat.

”Tämänkertaisen ennusteen tekemisessä erityisen leimallista on markkinan pirstaleisuus. Yhtäällä – lähinnä pääkaupunkiseudulla – ihmiset ovat varovaisia laittamaan kotejaan myyntiin. Ilmapiiri on tarkkaileva, myyntipäätöksiä myös lykätään. Toisaalla meillä on paikkoja, joissa ostajilla on hyvinkin hyvät valikoimat asuntoja tarjolla, sekä käytettyjä että myös uudiskohteita. Ja sitten on paikkakuntia, joissa uudistarjonta on painottunut niin vahvasti pieniin asuntoihin, että isojen uusien perheasuntojen puute estää asuntokaupan ketjujen liikkeelle lähtöä”, Heikkinen kuvaa.

Ostajat kaipaavat lisätietoa taloyhtiön taloudellisesta tilanteesta

Kiinteistönvälittäjäbarometrissä selvitettiin myös ostajien valveutuneisuutta taloyhtiötietoon liittyen. Kyselyssä selvisi, että ostajien ymmärrys on yleensä parempi taloyhtiön tekniseen kuntoon kuin talouteen liittyvissä kysymyksissä. Noin 24 prosenttia välittäjistä arvioi ostajien ymmärryksen tekniseen kuntoon liittyvissä kysymyksissä olevan hyvä tai erittäin hyvä, kun taas vastaava luku taloudelliseen kuntoon liittyvissä kysymyksissä oli vain 9 prosenttia.

Eniten taloyhtiöihin liittyvissä kysymyksissä ostajia askarruttavat putkiremontti ja taloyhtiön korjaushistoria (käytetyt asunnot) sekä taloyhtiölainan maksaminen ja tonttiin liittyvät kulut (uudet asunnot). Uutena kysytyimpien aiheiden listalle pääsi myös sähköautojen latauspisteet.

SATOn Sipola Jätkäsaaressa: Kalliista kaupunkialueista seurauksena pienenevät asunnot

130598

SATOn toimitusjohtaja Saku Sipola

Vuokrakoteja tarjoavan SATOn toimitusjohtaja Saku Sipola haastoi tänään Jätkäsaaren Kaupunkielämää-tapahtuman avajaistilaisuudessa puolueita ottamaan asumisen hinnan yhdeksi seuraavien eduskuntavaalien teemoista. Sipolan mukaan kaupungistuminen on Suomen talouden ja kehityksen kannalta juuri nyt ratkaisevassa roolissa, mutta samalla kaupunkien uudet alueet ovat kalliita. “Seurauksia on ainakin yksi, pienenevät asunnot.”

Suomalaiset kaupunkiseudut ovat jatkuvasti kasvavan muuttovirran kohteina, sillä suurin osa uusista työpaikoista syntyy kaupunkialueilla. Talouskasvu, työllisyyden positiivinen kehitys ja ihmisten hyvinvointi vaativat moottoreikseen vetovoimaisia kaupunkiseutuja. Etenkin pääkaupungin metropolialueen uusien kaupunginosien kallis kaavoitus ja tonttimaa johtavat korkeisiin asuntohintoihin.

Sipolan mukaan ainakin vuokramarkkinoilla yksiöt ja napakat kolmiot ovat tällä hetkellä suosituimpia.

-Uusien kaupunkialueiden kalleudesta seuraa se, että asuntojen koot pienenevät vastaamaan paremmin kaupunkilaisten maksuvalmiutta, Sipola toteaa. 

-Puolueiden tulisi ottaa hallitusohjelmaa silmällä pitäen yhteinen tavoite: asuminen ei saa kallistua. Tavoitteen toteutumiseen tulee tietenkin sitoutua päätöksenteon eri tasoilla. Kestävää kaupungistumista ei ole mahdollista rakentaa ilman riittävää, eri tulotasoille soveltuvaa asuntotarjontaa, eikä riittävää asuntokantaa synny ilman pitkäjänteistä, kestävää kaupunkisuunnittelua ja asuntopolitiikkaa.

Sipola näkee haasteena sen, että monet käynnissä olevat lakiuudistukset ja muut hankkeet kasvattavat edelleen asumisen hintaa. Kiinteistöveron uudistus tulee nostamaan kasvukaupunkien kiinteistöverorasitusta, korkovähennysoikeuden leikkaus taas nostaa suurimpien vuokra-asuntotarjoajien vuokria. Samalla ARA-asuntojen kustannukset ovat kasvamassa, jos suunniteltu 1,39 prosentin vähimmäiskorko kohdistuisi lainoihin joista perittävä korko on tällä hetkellä tätä alempi. Sipola nostaa esiin lisäksi kaava- ja tonttitarjonnan tarjonnan niukkuuden, joka edelleen kasvattaa asuntojen hintoja.

– Isossa kuvassa yhteiskunnan päätösten rooli on kaikkinensa merkittävä: verojen ja muiden veroluontoisten maksujen osuus uuden kerrostaloasunnon hinnasta on yli 40 prosenttia.

-Ongelma on todellinen, tunnistettu ja yhteinen. Siksi niin rakennuttajien kuin viranomaisten ja päättäjien on kannettava vastuuta ratkaisujen löytämiseksi. Tavoitteena tulisi olla: kaupunkielämää entistä useammalle.”

Asumismenot kasvavat yhä – Tulojen kasvu parantaa kotitalouksien asemaa

b49c668c-6b3f-43f3-8db7-0dbe79a67a30-w_960

Suomalaisten asumismenot kasvavat vuosina 2018-2020 keskimäärin arviolta 2,1 prosentin vuosivauhtia, kertoo Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon taloustutkimuksella PTT:llä teettämä asumismenoselvitys. Vaihtelu asuinpaikan, asumismuodon ja kotitalouden tyypin mukaan on kuitenkin suurta.

Samoin vaihtelee se, miten suuren osan käytettävissä olevista nettotuloista asumismenot nielaisevat. Esimerkiksi kerrostalossa vuokralla asuvan lapsiperheen tuloista asuminen vie vajaat 21 prosenttia, kun omakotitalossa yksin asuvalla eläkeläisnaisella osuus voi olla lähes 40 prosenttia.

”Asumismenojen kehityksessä matalat korot ovat suosineet viime vuosina omistusasujia. Viitekorkojen nousu kuitenkin kasvattaa asumismenoja lähivuosina. Omakotitaloissa energiakulut vaikuttavat myös paljon – öljylämmitteisissä kulut nousevat enemmän kuin sähkölämmitteisissä”, kertoo PTT:n ekonomisti Lauri Vuori.

Vuokra-asujien tulot kasvavat nopeammin kuin asumismenot

Lauri Vuoren mukaan kiinnostava havainto selvityksessä on, että hyvän talouskehityksen ansiosta palkat nousevat seuraavien parin vuoden aikana nopeammin kuin vuokrat. Tällöin vuokra-asujilla asumismenojen osuuden kasvu käytettävistä olevista tuloista taittuu. Keskituloisella omistusasujalla tulot ja asumismenot kehittyvät samaa tahtia.

Selvityksen erityisteemana on tänä vuonna kotitalouksien velkaantuminen, jota on suitsittu muun muassa lainakattosääntelyä kiristämällä. Jos velan määrä on suuri, pienikin korkojen nousu voi kasvattaa asumismenoja merkittävästi.

”Monet asumismenoihin vaikuttavista tekijöistä ovat korkosidonnaisia. Asunto- ja taloyhtiölainojen lisäksi korkojen nousu voi vaikuttaa epäsuorasti asumismenojen kasvuun esimerkiksi muiden osakkaiden maksuvaikeuksien tai luottorajoitteiden kautta”, Vuori sanoo.

Asumismenojen kasvun taittuminen ja ansiotulojen viime vuosia nopeampi kasvu on ollut tervetullut käänne sekä omistus- että vuokra-asujien kannalta.

”Suomen talouden tasapainottaminen ja kasvu sekä maailmantalouden kehitys ovat alttiita merkittävälle epävarmuudelle, joten seesteisen talouskehityksen jatkumiseen nollakoroilla ei voida tuudittautua”, huomauttaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Korjaustarpeet ja sähkölasku kiristävät omakotiasujien taloutta

Vuodesta 2011 lähtien toteutettu selvitys osoittaa, että asumismenot ovat kasvaneet tällä vuosikymmenellä jyrkästi. Omakotiliitto haluaa kiinnittää huomion korkeiden asumismenojen ja kotitalouksen velkaantumisen lisäksi asuinkiinteistöjen huolto- ja korjaustarpeeseen.

”Lähes kymmenvuotisen taantuman aikana monessa kotitaloudessa tulot riittivät vain välttämättömimpiin kuluihin. Tällä hetkellä runsaalla 15 prosentilla väestöstä tulot eivät riitä kattamaan asumismenoja, ja asumistukea maksetaan Suomessa jo yli kaksi miljardia euroa vuodessa. Moni kotitalous on hyvin asuntovelkainen, ja lainoihin on haettu lyhennysvapaita. Nyt kansantalouden kasvaessa on syytä korjata kotitalouksien omaa taloutta, lyhentää lainaa, varautua korkojennousuun ja erityisesti huoltaa sekä kunnostaa kiinteistöjä”, toteaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Savolainen muistuttaa, että monessa kotikiinteistössä tarvitaan investointeja rakennuksen laitteiden ja järjestelmien sekä energiatehokkuuden parantamiseen. Lisäksi säiden ääri-ilmiöt lisäävät korjaustarpeita muun muassa ilmastointiin sekä muuhun sääsuojaukseen.

”Ei pidä myöskään unohtaa, että jakeluverkkoyhtiöiden investoinnit säävarmaan sähköverkkoon ovat nostaneet sähkön siirtomaksut erittäin korkeiksi eri puolilla Suomea. Nämä kaikki kasvattavat edelleen kotitalouksien asumismenoja”, Savolainen korostaa.

Valtaosalla taloyhtiöistä vain vähän velkaa – Tilastointi laitettava kuntoon

Taloyhtiölainojen merkittävä kasvu on noussut suomalaisessa keskustelussa kärkiteemojen joukkoon. Kiinteistöliiton karkean arvion mukaan viime vuosien korjausrakentamisen kasvu sekä keskimääräisen laina-ajan lievä nousu ja lyhennysvapaat selittävät yhtiölainojen kasvusta noin 40 prosenttia, ja uusien taloyhtiöiden isot velkaosuudet runsaat puolet. Taloyhtiöiden velkaantuminen korostaa ammattimaisen ja ennakoivan taloudenpidon tärkeyttä sekä taloyhtiöissä että osakkeenomistajilla.

”Reippaasta riskikeskustelusta huolimatta on syytä muistaa, että valtaosa Suomen taloyhtiöistä on vain vähän velkaantuneita, ja nämä pystyvät hyvin rahoittamaan korjaushankkeensa lainarahalla. Tavanomainen pankkilaina on yleisin rahoitusmuoto Kiinteistöliiton kyselyiden perusteella”, Jukka Kero sanoo.

Yhtiölainakeskustelun tuoksinassa on käynyt ilmi, että tilastoinnissa on kehittämisen varaa. Kotitalouksien ja koko asuntosektorin vastuiden määrä ja jakautuminen ovat epäselviä, mikä on omiaan myös sekoittamaan asioista käytyä keskustelua. Kiinteistöliitto kannustaakin Tilastokeskusta, Finanssivalvontaa ja rahoituslaitoksia entistäkin parempaan yhteistyöhön, joka koituisi kansantalouden ja sen toimijoiden eduksi.

Kiinteistöverouudistus huolettaa

Käynnissä olevan kiinteistöverouudistuksen tarkoituksena on lisätä verotuksen oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä, mikä on Omakotiliiton mielestä järkevää. Omakotiliitto on kuitenkin erittäin huolissaan siitä, että kiinteistöverolakien käsittely jaetaan kahteen osaan, jolloin tänä syksynä päätetään arvostamisperusteista ja vasta myöhemmin kiinteistöveroprosenteista. Kiinteistöveron määrä on moninkertaistunut olemassaolonsa aikana, eivätkä kotitaloudet ole varautuneet sen jatkuviin korotuksiin.

”Ei ole hyväksyttävää, että verouudistus jaetaan kahteen osaan, jolloin vaikutusarviointeja on mahdotonta tehdä. Tämä vähentää erityisesti kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia, eikä missään tapauksessa lisää verotuksen läpinäkyvyyttä tai luottamusta kansalaisten keskuudessa”, Savolainen toteaa.

Asumismenot-selvitys on toteutettu vuodesta 2011 lähtien. Laskelmissa asumismenoihin on otettu mukaan kaikki sellaiset menot, jotka ovat pois muusta kuukausittaisesta kulutuksesta ja säästämisestä. Tämän vuoksi mukana ovat myös lainojen lyhennykset, jotka kerryttävät velallisen varallisuutta. Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto ovat tilanneet selvityksen PTT:ltä.

Asuntokauppa edellä pitkäaikaista keskiarvoa: markkina toimii, vaikka kesähelle leikkasi kasvua

pexels-photo-221491

Vuoden 2018 ensimmäisen puolikkaan asuntokauppa on vain vähän viime vuotta jäljessä, ja viiden vuoden keskiarvoon verrattuna kauppamäärät ovat kolme prosenttia suuremmat.

”Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana käytettyjä asuntoja on myyty kokonaisuudessaan suunnilleen viime vuoden tahdissa ja käytettyjen asuntojen kauppa ei osoita merkittäviä hiljentymisen merkkejä. Vanhojen asuntojen kauppamäärät ovat edelleen 3 % viiden edeltävän vuoden keskiarvoa ylempänä, joten voidaan sanoa, että asuntokauppa on yhä vireessä, ja puheet markkinan jäätymisestä voidaan laittaa helteisen kesän piikkiin”, kiteyttää Aktia Kiinteistönvälityksen aluejohtaja Jockum Andersin.

Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana vanhojen asuntojen myynti laski 2 % ja uusien kohteiden myynti putosi 10 % verrattuna viime vuoden ensimmäiseen kuuteen kuukauteen. Kuitenkin verrattuna viimeisen viiden vuoden keskiarvoon, vuonna 2018 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana myytiin jopa 22 % enemmän uusia kohteita ja yli 3 % vanhoja asuntoja. Kokonaisuudessaan ensimmäisen puolen vuoden aikana myytiin noin 33700 asuntoa, joka on 5,4 % enemmän kuin edellisten viiden vuoden keskiarvo.

Uudistuotannon kauppa kävi heinäkuussa erittäin hyvin vaisun kesäkuun jälkeen. Uusia asuntoja myytiin yli 20 % enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, ja peräti 40 % viiden vuoden keskiarvoa enemmän. Vanhoja asuntoja myytiin heinäkuussa n. 3 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Heinäkuussa 2018 myytiin kokonaisuudessaan 4754 vanhaa ja 769 uutta asuntoa.

”Kaupan volyymi on näyttäytynyt kovin vaihtelevassa valossa tänä kesänä. On totta, että vilkkaamminkin kauppa voisi käydä näin noususuhdanteen ja matalan korkotason aikana, mutta aineisto ei kuitenkaan vielä osoita merkittäviä muutoksia viime vuoteen”, toteaa toimitusjohtaja Maria-Elena Cowell.

Tilastoasiantuntija Ilkka Lehtinen pitää laatimansa ennusteen koko vuoden kaupoista edelleen samana. Sen mukaan toteuma pysyttelisi lähes identtisellä tasolla vuoden 2017 kanssa.

Käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat jatkoivat kasvuaan pääkaupunkiseudulla. Vuodesta 2015 hinnat pääkaupunkiseudulla ovat nousseet 8,1 prosenttiyksikköä muuta Suomea enemmän. Vanhan kerrostalohuoneiston keskimääräinen neliöhinta pääkaupunkiseudulla oli 4666 euroa. Edellisvuoteen verrattuna hinnat ovat nousseet 5,4 prosenttiyksikköä ja vuoden alusta hinnat pääkaupunkiseudulla ovat nousseet 4,8 prosenttiyksikköä.

Helsingissä kerrostaloasunnon keskimääräinen neliöhinta oli heinäkuussa 5245 euroa, vuoden takaisesta hinnat ovat nousseet 6,8 prosenttiyksikköä. Espoossa keskimääräinen neliöhinta oli heinäkuussa 3850 euroa, vuoden takaiseen nähden nousua on 4 prosenttiyksikköä. Vantaalla keskimääräinen neliöhinta oli 2905 euroa, vuoden takaisesta hinnat ovat nousseet 5,2 prosenttiyksikköä.

Muualla Suomessa vanhan kerrostaloasunnon keskimääräinen neliöhinta oli 2296 euroa. Hinnat ovat nousseet 0,3 prosenttiyksikköä viime vuodesta. Koko maassa vanhan kerrostaloasunnon keskimääräinen neliöhinta käytetylle oli 3352 euroa. Vuoden alusta hinnat ovat nousseet 2,3 prosenttiyksikköä ja vuoden takaisesta 1,63 prosenttiyksikköä. 

Myyntiajat ovat pidentyneet koko maassa

Vanhojen kerrostaloasuntojen ja omakotitalojen keskimääräiset myyntiajat koko maassa pitenivät hiukan. Helsingissä vanhojen kerrostaloasuntojen myyntiajat ovat olleet usean kuukauden ajan melko tasaisia. Kerrostalokaksion myyntiaika Helsingissä oli 56 päivää ja muualla Suomessa 76 päivää. Omakotitalon myyntiaika Helsingissä oli keskimäärin 107 päivää ja muualla Suomessa 117 päivää.

Lausuntokierros: Kiinteistöjen verotusarvoihin ehdotetaan uudistusta

IMG_6336

Kuva: Markku Hietavuori

Kiinteistöverotusta on tarkoitus uudistaa niin, että verotusarvot vastaisivat paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia. Uudistuksen tavoitteena ei ole nostaa tai laskea kiinteistöveroa, mutta verorasitus jakautuisi osin uudella tavalla eri kiinteistöjen kesken. Valtiovarainministeriö lähetti lakiluonnokset lausuntokierrokselle perjantaina 17. elokuuta.

Selvitysten mukaan rakennusten ja maapohjan verotusarvot ovat jääneet yleisesti jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä. Lisäksi maapohjan hinnat ovat eriytyneet alueellisesti ja rakennustyyppejä on tullut lisää sen jälkeen, kun nykyinen järjestelmä on otettu käyttöön. Tämä aiheuttaa epätasapuolista kohtelua verovelvollisten välillä.

Uudistuksen tavoitteena on luoda selkeä, ymmärrettävä ja yksinkertainen arvostamisjärjestelmä rakennuksille ja maapohjalle. Uusi järjestelmä olisi oikeudenmukaisempi, koska verotusarvot päivittyisivät vuosittain uusimpien tietojen perusteella. Tähän saakka rakennusten verotusarvojen perusteita on tarkistettu kaavamaisesti rakennuskustannusindeksin muutosta vastaavasti. Tonttihintoja taas on tarkistettu vain alueittain ja harvakseltaan.

Verotusarvot pohjautuisivat hinta- ja kustannustietoihin

Ehdotuksen mukaan verotusarvot määräytyisivät seuraavasti:

  • Rakennusten verotusarvo perustuisi rakennustyypin keskimääräisiin uudisrakentamiskustannuksiin alueittain. Niistä otettaisiin kuitenkin huomioon vain 70 prosenttia (varovaisuusperiaate). Lisäksi otettaisiin huomioon rakennuksen koko ja ikä. Peruskorjaus ei enää vaikuttaisi ikäalennukseen. Monien yksittäisten ominaisuustietojen huomioimisesta verotusarvon laskennassa luovuttaisiin. Tilastokeskus tuottaisi tilastoaineiston perusteella eri rakennustypeille keskimääräisen uudisrakentamiskustannuksen neliö- tai kuutiometriä kohden.
  • Maapohjan verotusarvo perustuisi maapohjan markkinahintaan ja käyttötarkoitukseen. Maanmittauslaitos muodostaisi hinta-aluekartan, jonka mukaisista hinnoista verotusarvo olisi 70 prosenttia. Hinta-alueet ja niille vuosittain määriteltävät aluehinnat perustuisivat toteutuneisiin kiinteistöjen kauppahintatietoihin, osin myös asuntojen kauppahintatietoihin.

Verotusarvojen perusteet kaikkien nähtäville

Kansalaiset voisivat tarkastella Verohallinnon karttapohjaisessa palvelussa rakennusmaan verotusarvojen perusteena olevia hinta-alueita ja niiden aluehintoja. Vastaavasti myös rakennustyyppikohtaiset rakentamiskustannukset olisivat avoimesti nähtävillä Tilastokeskuksen sivuilla.

Molemmilla sivustoilla olisi myös tarkemmat perustelut ja menetelmäkuvaukset arvojen määrityksestä.

Verotuksen taso tarkoitus pitää nykyisellään

Kiinteistöverotus uudistuisi kahdessa vaiheessa:

  1. Nyt valmisteltava esitys nostaisi kiinteistöjen verotusarvoja.
  2. Ensi vuoden syksyllä on tarkoitus antaa toinen esitys, joka alentaisi kiinteistöveroprosentteja. Samalla olisi perusteltua asettaa maapohjalle erillinen veroprosentti. Tämä esitys jäisi seuraavan hallituksen annettavaksi.

Uudistuksen lähtökohtana on, että kiinteistöverotuksen taso pysyy keskimäärin ennallaan. Kunnat päättäisivät soveltamiensa kiinteistöveroprosenttien suuruudesta lain määrittämien vaihteluvälien rajoissa kuten nykysinkin.

Uudet perusteet käyttöön vuonna 2020

Lausuntokierros jatkuu 28. syyskuuta saakka. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa loppuvuonna.

Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna. Uusia arvostamisperusteita sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa.

Kysymyksiä ja vastauksia kiinteistöverotuksen uudistamisesta
Lausuntopyyntö ja lakiluonnokset (hankesivut)
Faktalehti: Kiinteistöverotus uudistuu vuonna 2020
Tietoa kiinteistöverouudistuksesta

Huoneistokeskuksen asuntomarkkinakatsaus heinäkuu 2018: Vuoden ensimmäinen puolikas vaisuhko asuntokaupoilla

IMG_6332

Kuva: Markku Hietavuori

Heinäkuun asuntomarkkinakatsauksessa teemme katsauksen kuluvan vuoden ensimmäiseen puolikkaaseen (tammi-kesäkuu 2018) asuntomarkkinoilla. Vuoden 2018 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat Suomessa yhteensä 3 % (työpäiväkorjauksella ei vaikutusta). Vanhojen kaksioiden neliöhintoja vertailtaessa hinnat ovat kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa nousseet valtakunnallisesti 4 % verrattuna vuoden 2017 tammi-kesäkuuhun.

”Vanhojen asuntojen* kauppoja tehtiin Suomessa kesäkuussa 8 % vähemmän kuin vuosi sitten kesäkuussa. Työpäiväkorjattuna vastaava luku on kuitenkin -4 %, koska kesäkuussa oli yksi työpäivä vähemmän kuin vuosi sitten”, Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Ari-Matti Purhonen sanoo.

Helsingissä vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat kesäkuussa 18 %, Vantaalla 20 %, Turussa 19 %, Joensuussa 6 %, Vaasassa 27 %, Porissa 1 % ja Kouvolassa 18 % verrattuna vuoden 2017 kesäkuuhun. Sen sijaan vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat kesäkuussa Espoossa 3 %, Tampereella 2 %, Kuopiossa 6 %, Lappeenrannassa 38 % ja Lahdessa 6 % verrattuna vuoden takaiseen.

Vuoden ensimmäinen puolisko ollut vaisu asuntokauppamääriltään – vanhojen kaksioiden neliöhinnat nousussa

Kuluvan vuoden tammi-kesäkuun aikana vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat valtakunnallisesti yhteensä 3 % (-791 kpl) verrattuna vastaavaan ajankohtaan viime vuonna. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa koko maassa tehtiin yhteensä yli 28 700 vanhojen asuntojen kauppaa.

Vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat tammi-kesäkuussa Espoossa 2 % (+27 kpl), Joensuussa 6 % (+19 kpl), Lappeenrannassa 22 % (+81 kpl) ja Porissa 4 % (+18 kpl). Laskua vanhojen asuntojen kauppamäärissä oli tammi-kesäkuussa Helsingissä 4 % (-180 kpl), Vantaalla 4 % (-62 kpl), Turussa 6 % (-94 kpl), Kuopiossa 2 % (-15 kpl), Vaasassa 10 % (-46 kpl) ja Kouvolassa 1 %. (-4 kpl). Tampereella ja Lahdessa vanhojen asuntojen kauppamäärät ovat pysytelleet tammi-kesäkuussa samana viime vuodesta.

Vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat ovat nousseet vuoden 2018 ensimmäisen puoliskon aikana valtakunnallisesti 4 % verrattuna samaan ajanjaksoon viime vuonna. Vanhojen kaksioiden neliöhinnat nousivat tammi-kesäkuussa Helsingissä 9 %, Espoossa 1 %, Vantaalla 5 %, Tampereella 4 %, Turussa 7 %, Joensuussa 5 %, Lappeenrannassa ja Porissa 1 % sekä Lahdessa 4 %. Vanhojen kaksioiden neliöhinnat ovat laskeneet tammi-kesäkuussa mm. Vaasassa (-1 %) ja Kouvolassa (-16 %).

”Pääkaupunkiseudulla** vanhojen kaksioiden kauppoja on tehty tänä vuonna tammi-kesäkuussa 5 % vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Vanhojen kaksioiden neliöhinnat ovat samalla ajanjaksolla kuitenkin nousseet 8 % ja myyntiajat pidentyneet 5 %. Tämä voi indikoida, että kaksioiden hinnat ovat saavuttaneet pisteen, jolloin kysyntä laskee tai sitten tarjontaa ei vain ole riittävästi”, Purhonen kertoo.

Vertailtaessa kaikkien vanhojen kerrostaloasuntojen myyntiaikoja, ovat myyntiajat pysytelleet vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana pääkaupunkiseudulla lähes viime vuoden lukemissa, kun muualla Suomessa vanhojen kerrostaloasuntojen myyntiajat ovat pidentyneet 3 %. Tammi-kesäkuussa 2018 vanhojen kerrostaloasuntojen myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla keskimäärin 58 vuorokautta ja muualla Suomessa keskimäärin 84 vuorokautta.

Vanhojen omakotitalojen kauppa käynyt vilkkaana Helsingissä, Lappeenrannassa ja Lahdessa

Vanhojen omakotitalojen kauppamäärät laskivat Suomessa tammi-kesäkuussa 2018 yhteensä 1 % verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. Pääkaupunkiseudulla vanhoja omakotitaloja myytiin tammi-kesäkuussa 3 % enemmän kuin vuoden 2017 ensimmäisen puolikkaan aikana. Muualla Suomessa omakotitalokaupat vähenivät 2 % samalla ajanjaksolla.

”Pääkaupunkiseudulla vanhojen omakotitalojen neliöhinnat nousivat 4 % vuoden ensimmäisen puoliskon aikana verrattuna tammi-kesäkuuhun 2017. Muualla Suomessa vanhojen omakotitalojen hinnat pysyttelivät tammi-kesäkuussa samoissa lukemissa kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona”, Purhonen sanoo.

Suurimmista kaupungeista vanhojen omakotitalojen kauppamäärät nousivat tammi-kesäkuussa vuoden takaiseen verrattuna mm. Helsingissä 13 % (+19 kpl), Vantaalla 4 % (+8 kpl), Tampereella 5 % (+8 kpl), Lappeenrannassa 27 % (+26 kpl), Lahdessa 12 % (+18 kpl), Porissa 9 % (+13 kpl) ja Kouvolassa 11 % (+12 kpl). Vanhojen omakotitalojen kauppamäärät olivat tammi-kesäkuussa laskussa Espoossa 3 % (-7 kpl), Jyväskylässä 17 % (-26 kpl), Kuopiossa 17 % (-25 kpl) ja Turussa 5 % (-12 kpl) verrattuna vuoden 2017 ensimmäiseen puolikkaaseen.

Pääkaupunkiseudulla vanhojen omakotitalojen myyntiajat ovat pysytelleet samoina vuoden ensimmäisen 6 kuukauden aikana, mutta muualla Suomessa omakotitalot ovat menneet tammi-kesäkuussa kaupaksi hieman vuoden takaista nopeammin (-1 %). Tammi-kesäkuussa 2018 vanhojen omakotitalojen myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla keskimäärin 110 vuorokautta ja muualla Suomessa keskimäärin 121 vuorokautta.

Rivitalokaupat vähentyneet koko maassa kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa 3 %

Vanhojen rivitaloasuntojen kaupat vähenivät tänä vuonna tammi-kesäkuussa Suomessa yhteensä 3 % verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. Pääkaupunkiseudulla vanhojen rivitaloasuntojen kauppoja tehtiin 3 % vähemmän kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa. Muulla Suomessa kauppamäärät vähenivät vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana 2 % verrattuna samaan ajanjaksoon viime vuonna.

”Vanhojen rivitaloasuntojen neliöhinnat nousivat valtakunnallisesti tammi-kesäkuussa 1,5 % verrattuna vuoden 2017 tammi-kesäkuuhun. Pääkaupunkiseudulla neliöhinnat nousivat 3 % ja muualla Suomessa pysyivät lähes samana (+0,8 %) vastaavana ajanjaksona”, Purhonen kertoo.

Vanhojen rivitaloasuntojen myyntiajat ovat pysytelleet tammi-kesäkuussa 2018 saman pituisina verrattuna tammi-kesäkuuhun 2017. Tammi-kesäkuussa 2018 vanhojen rivitaloasuntojen myyntiaika oli pääkaupunkiseudulla keskimäärin 76 vuorokautta ja muualla Suomessa keskimäärin 97 vuorokautta.

Kotitaloudet nostivat uusia asuntolainoja toukokuussa 1,8 miljardin edestä

Kotitaloudet nostivat toukokuussa 2018 uusia asuntolainoja 1,8 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 0,88 % ja laskennallinen marginaali 0,86 %. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli toukokuun 2018 lopussa 96,7 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 2,2 %. (Lähde: Suomen Pankki)

*Vanhat asunnot sisältävät kaikki kerrostalo-, rivitalo- ja omakotitaloasunnot, mutta eivät tontteja, autotalleja tai loma-asuntoja. Luvut perustuvat KVKL:n ylläpitämään Hintaseurantapalveluun, johon suurimmat välitysliikkeet toimittavat kauppatietonsa.

** Pääkaupunkiseudulla viitataan tässä katsauksessa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueisiin.

VR Group myy osan Pasilan konepaja-alueesta Bruce Oreckille

tuomas_uusheimoVR_pasila

Kuva: VR Group

VR Group myy Pasilan konepaja-alueelta maalaamon, kokoonpanohallin ja sähköjunahallin muodostaman ison kokonaisuuden Yhdysvaltain entiselle Suomen-suurlähettiläälle Bruce Oreckille. Saavutettu neuvottelutulos maksimoi kaupan arvon ja mahdollistaa alueen yhteisöllisen kehittämisen jatkumisen. Kaupan arvo on 11,0 miljoonaa euroa.

VR:n omistuksessa olevan Vallilan konepajan konepajatoiminta on loppunut vuonna 2003 ja alueen omistuksista on sen jälkeen luovuttu systemaattisesti pala palalta. Myyntiprosessi Vallilan Konepaja-alueesta on aloitettu vuonna 2004 ja erilaisista vaihtoehdoista on käyty neuvotteluja useiden toimijoiden kanssa.

– Merkittävin jäljellä ollut maalaamon, kokoonpanohallin ja sähköjunahallin muodostama kokonaisuus on sekä teknisesti, että toiminnallisesti poikkeuksellisen vaativa kehityskohde, jota koskee myös laajat suojelurajoitukset. Kohteelle on pitkään etsitty ostajaa, jolla on halu ja kyky kehittää aluetta vastuullisesti. Pitkien ja monimutkaisten neuvotteluiden jälkeen saavutettu lopputulos on VR:n, sen omistajan ja myös alueen toimijoiden kannalta paras mahdollinen, VR Groupin kiinteistöjohtaja Ari Mäkinen sanoo.

Rautatiekäytön päätyttyä alueelle on 2000-luvulla toteutunut merkittävä määrä kiinteistökauppoja, joiden tuloksena sinne on rakennettu muun muassa yli tuhat uutta asuntoa ja liiketilaa. Rakentaminen alueella jatkuu vielä muutaman vuoden ajan.