UROS aloittaa Tampereen Kannen Areenan pääyhteistyökumppanina

ba59ba2a363ba8ac_800x800ar

5. maaliskuuta 2020, Tampere. UROS ja Tampereen Kannen Areena julkistivat tänään 10 vuotta kestävän yhteistyösopimuksen, jonka myötä areenan nimeksi tulee UROS LIVE.

UROS LIVEn rakentaminen on aikataulussa ja areena valmistuu aivan kaupungin ydinkeskustaan vuonna 2021. Suomen tuleva ykkösareena tarjoaa huikeat puitteet maailmanluokan konserteille, konferensseille, messuille, sekä urheilu- ja show-tapahtumille. UROS LIVEstä tulee lisäksi Tampereen liigajoukkueiden Tapparan ja Ilveksen kotiareena sekä vuoden 2022 jääkiekon MM-kisojen päänäyttämö.

Hotelli, kasino ja areena kattavine palveluineen muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden, luoden uudenlaista synergiaa toimijoille ja vierailijoille areenan digitaalisen ekosysteemin avulla.

UROS-konsernin toimitusjohtaja Jerry Raatikainen kertoo yhteistyösopimuksesta ja yhtiön tulevista liikkeistä: “Sopimus Tampereen Kannen areenan kanssa on meille merkittävä, ja tämän julkistuksen myötä voimme kertoa, että UROS laajentaa liiketoimintaansa digitaalisten kokemusten ja elämysten pariin. Yhteistyö on meille luonteva askel ja olennainen osa laajempaa Smart City- keskeistä strategiaamme. Tuomme tekoälyä hyödyntävän alustamme avulla tapahtumien sidosryhmät yhteen samalla luoden yhtälön, jossa kaikki toimijat ja asiakkaat voittavat. Tapahtumaelämykset tulevat muuttumaan merkittävästi toimijoiden lisäksi myös kävijöiden näkökulmasta. Tämä on digiloikka koko tapahtumabisnekselle ja Tampere on meille maailmanlaajuisesti ensimmäinen käyttöönottokohde.”

Areenan nimeäminen UROS LIVEksi tuntui brändillemme sopivalta etenkin, kun tutustuimme rakennushankkeeseen ja sen takana toimivaan ydintiimiin. Jaamme heidän kanssaan samanlaisen, kunnianhimoisen vision ja halun tehdä uutta. Olen tästä yhteistyöstä todella iloinen”, Raatikainen jatkaa.

Osapuolet uskovat yhteistyön siivittävän tapahtumaliiketoiminnan uuteen digitalisaation aikakauteen ja siihen, että UROS LIVE ottaa paikkansa Suomen lisäksi myös Euroopan ykkösareenana. Uroksen kehittämien ratkaisuiden ja palveluiden avulla areenan toimijat ja sidosryhmät pääsevät sekä luomaan että kokemaan uudenlaisia elämyksiä.

“Parhaat yhteistyöt syntyvät silloin, kun kumppani luo lisäarvoa sekä vierailijoillemme että toimijoillemme. Sen lisäksi, että areena nimetään UROS LIVEksi, odotamme innolla Uroksen kanssa työskentelyä ja sitä että rakennamme heidän kanssaan areenan palveluista yhtenäisen digitaalisen ekosysteemin“, areenan toimitusjohtaja Marko Hurme kertoo.

“Areenan kaltaiselle monipuoliselle kokonaisuudelle on kysyntää modernissa maailmassa, missä elämykset ja palvelut ohittavat kiinnostavuudessa tavaran. Digitaalisessakin ajassa ihmiset haluavat kohdata toisiaan ja kokea asioita yhdessä. Uroksen kanssa yhteistyössä areenan kumppanit pystyvät ottamaan kävijät ja fanit huomioon entistä yksilöllisemmin. Tämä on kaiken toimintamme keskiössä”, Hurme lisää.

UROS LIVEstä tulee Euroopan ensimmäinen kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva areena, kehittäen Tampereen ja Pirkanmaan vetovoimaa.

“Tulevaisuuden menestyvissä ja kasvavissa kaupungeissa palvelut toimivat digitaalisesti, sujuvasti ja käyttäjälähtöisesti. Tämä on myös Tampereen tavoite ja yksi askel kohti sen toteutumista on kotimaisen teknologisen edelläkävijän Uros Oy:n ja Tampereen Kannen Areenan yhteistyö. Uusi Areena on merkittävä virstanpylväs Tampereelle ja meille tamperelaisille. UROS LIVE antaa mahdollisuuden ympärivuotiseen suurtapahtumien järjestämiseen. Tampere tähtää Pohjoismaiden johtavaksi elämys- ja tapahtumakaupungiksi”, painottaa Tampereen Kaupungin Pormestari Lauri Lyly.

Helsingissä sijaitsevan Sotamuseon tontille ja vanhoille rakennuksille kehitetään uutta käyttöä

Senaatti 20150821  Sotamuseo, Helsinki

Kuva: Tuomas Uusheimo

Senaatti-kiinteistöt käynnistää yhdessä Kruunuasuntojen kanssa Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan Sotamuseon tonttien kehittämisen. Tällä hetkellä tyhjillään olevat sotamuseon rakennukset suojellaan ja niille etsitään uutta käyttöä ja omistajaa. Samassa yhteydessä tutkitaan myös tonttien täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Senaatti omistaa korttelista Sotamuseon tontin ja Kruunuasunnot omistaa korttelin pohjoislaidassa olevan tontin.

Alustavien suunnitelmien mukaan Sotamuseon vanhoihin rakennuksiin voitaisiin sijoittaa esimerkiksi toimitilaa, hotelli sekä päiväkoti. Lisäksi Senaatti ja Kruunuasunnot selvittävät täydennysrakennusmahdollisuutta omilla tonteillaan. Korttelin kehittäminen avaa uusia mahdollisuuksia myös yhtenäisen ja viihtyisän korttelipihan suunnittelulle ja toteutukselle. Senaatti-kiinteistöt ja Kruunuasunnot ovat jättäneet tonteista asemakaavan muutoshakemuksen ja kaupunki käynnistää virallisen asemakaavaprosessin kevään 2020 aikana.

”On tärkeää, että nyt tyhjillään olevat rakennukset pääsevät uuteen käyttöön tulevaisuudessa. Kehittämisellä saadaan luotua kortteliin uutta elämää ja viihtyisyyttä sekä toivottavasti myös parempi ratkaisu nykyiselle tilaa vievälle avoparkkialueelle. Nykyiset autopaikat voitaisiin sijoittaa esimerkiksi pihan alle rakennettavaan pysäköintihalliin” sanoo Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Otto Virenius.

Senaatti-kiinteistöt järjesti korttelin tulevaisuuden suunnitelmista keskustelutilaisuuden korttelin asukkaille maanantaina 24.2. Svenska klubbenilla. Osanotto oli runsas, keskustelu oli vilkasta ja tilaisuus tuotti paljon aineksia jatkosuunnitteluun. Vanhojen kasarmirakennusten suojelua ja saamista uuteen käyttöön pidettiin hyvänä tavoitteena, mutta kaavailtuun täydennysrakentamiseen suhtauduttiin tilaisuudessa kriittisesti. Täydennysrakentamista parempana ratkaisuna pidettiin kasarmirakennusten muuttamista asunnoiksi. Huolta herätti myös korttelin hule- ja pohjavesien hallinta, näkymät asunnoista, uusien rakennusten madollinen varjostus sekä rakentamisen aikaiset häiriöt. Laajaa avointa korttelipihaa puineen arvostettiin ja toivottiin, että pihan avaruus säilyisi jatkossakin.

Miehistökasarmista Sotamuseoksi

Viimeisimpänä Sotamuseon käytössä ollut Uudenmaan kasarmi rakennettiin 1880-luvun alussa Uudenmaan tarkk’ampujapataljoonalle. Liisankadun ja Maurinkadun kulmaan sijoittuvat miehistökasarmit kuuluivat alkuaan pataljoonaa varten rakennettuun suureen kasarmikokonaisuuteen.

1920-luvulla puolustuslaitoksen uudelleen järjestelyissä Liisankadun siipi tuli tunnetuksi Sotakorkeakoulun nimellä. Vastaperustetun korkeakoulun ohella rakennukseen sijoitettiin Sotatieteellinen keskuskirjasto, Sotahistoriallinen toimisto ja Sota-arkisto.

Ensimmäinen modernisointi tehtiin 1930-luvulla Sotakorkeakoulua varten Liisankadun siivessä. Maurinkadun siivessä kasarmitoiminta jatkui pidempään, minkä jälkeen rakennuksessa oli useita toimijoita aina 1960-luvulle saakka. Määrärahojen lisääntyessä 1960-luvulla molemmat rakennukset peruskorjattiin ja saatettiin jälleen yhtenäiseen asuun. Sotakorkeakoulu sai käyttöönsä koko Liisankadun siiven. Maurinkadun siivessä toimi Sotamuseon ohella Sotatieteellinen keskuskirjasto ja Sotahistoriallinen toimisto.

Maurinkadun siivessä toiminut Sotamuseo perustettiin Liisankadun kivijalkaan vuonna 1929. Talvisodan alkamisen 60-vuotismuistopäivänä avattiin Liisankadun siivessä uudet näyttelytilat, jotka jouduttiin sulkemaan tilojen huonontuneen kunnon takia toukokuussa 2016. Suunnitelmat museon peruskorjauksesta jäivät toteutumatta ja museo joutui luopumaan Liisankadun siivestä vuoden 2016 loppuun mennessä. Nykyisin Sotamuseo toimii Suomenlinnassa.

Sotamuseon rakennushistoriaselvitys (pdf)

Kauppakeskus Isoon Omenaan useita uusia myymälöitä ja palveluita

b4a74ebd4b1af3e6_800x800ar

Kauppakeskus Ison Omenan tarjonta kasvaa useilla uusilla myymälöillä ja palveluilla. Kevään aikana Isossa Omenassa avautuvat Nanso, Little Copenhagen, Cutters ja Tortilla House sekä Skidin entistä suurempi myymälä ja Espresso Housen toinen toimipiste. Myöhemmin tänä vuonna keskuksessa avaavat Elixia-kuntokeskus, Ur & Penn ja Espoon Asunnot.

”Kehitämme ja uudistamme Ison Omenan tarjontaa jatkuvasti. Lähiaikoina avautuvat palvelut ja myymälät ovat erinomainen lisä Ison Omenan valikoimaan ja vahvistavat entisestään keskuksen roolia eteläisen Espoon tärkeimpänä ostos- ja viihtymispaikkana. Vuonna 2019 Isossa Omenassa kävi noin 20 miljoonaa asiakasta ja haluamme tarjota laajalle asiakaskunnallemme mahdollisimman monipuolisen valikoiman myymälöitä ja palveluita”, Ison Omenan keskuspäällikkö Siim Rosenthal Cityconilta sanoo.

Muodin tarjonta laajenee
Iso Omena on tunnettu kattavasta muodin tarjonnastaan. Tänä keväänä Nanso avaa uudistetun myymäläkonseptinsa mukaisen pysyvän myymälän kauppakeskuksen katutasoon. Tähän asti Nanso on toiminut Isossa Omenassa pop up -konseptilla.

Uusia ja second hand -lastenvaatteita myyvä suosittu Little Copenhagen avaa myymälän Ison Omenan katutason lastenkäytävälle toukokuussa, ja se on myös ketjun ensimmäinen myymälä Espoossa. Lisäksi lastenvaatteita myyvä Skidi muuttaa kauppakeskuksen sisällä laajentaen tarjontaansa ja avaa entistä suuremman myymälän Ison Omenan toiseen kerrokseen niin ikään toukokuussa.

Muotikelloja ja -koruja myyvä kansainvälinen ketju Ur & Penn puolestaan avaa myymälänsä Ison Omenan katutasossa loppukesästä.

Uusia avauksia M.E.E.T-ravintolamaailmassa
Ison Omenan suosittu M.E.E.T-ravintolamaailma täydentyy maaliskuussa, kun katukeittiötyylisestä fresh mex -ruoastaan tunnettu Tortilla House avaa ovensa.

Lisäksi kansainvälinen kahvilaketju Espresso House avaa M.E.E.T-aukiolle kahvilan maaliskuussa. Espresso Housella on entuudestaan kahvila myös Ison Omenan keskusaukiolla.

Ison Omenan M.E.E.T-ravintolamaailmasta löytyy yhteensä yli 30 erilaista kahvilaa ja ravintolaa.

Uusia palveluita Isoon Omenaan
Ison Omenan palvelutarjonta laajenee tulevana kesänä, kun Espoon Asuntojen asiointipiste muuttaa kesäkuussa Perkkaalta Ison Omenan kolmanteen kerrokseen.

Kansainvälinen parturikampaamoketju Cutters puolestaan täydentää Ison Omenan kauneus- ja hyvinvointipalveluiden tarjontaa ja avaa liikkeensä toukokuussa kauppakeskuksen katutasoon.

Elokuussa Isossa Omenassa avautuu uusi noin 1600 neliön Elixia-kuntokeskus. Elixia sijoittuu Ison Omenan katutasoon.

Myyrmannissa avautuu useita uusia myymälöitä ja palveluita

86a1faca920c8bcd_800x800ar

Kauppakeskus Myyrmannin tarjonta kasvaa kevättalven aikana useilla uusilla myymälöillä ja palveluilla. Helmi-maaliskuun aikana kauppakeskuksessa avaavat Postin OmaPosti-kioski, Fafa’s, UFF-myymälä sekä Tokmanni. Myyrmannin liiketilat on nyt vuokrattu lähes täyteen.

”Olemme kehittäneet Myyrmannin tarjontaa aktiivisesti ja kauppakeskuksessa on avattu viimeisen parin vuoden aikana useita uusia liikkeitä, ravintoloita sekä palveluita. Nyt avautuvat palvelut ja myymälät ovat erinomainen lisä Myyrmannin valikoimaan ja vahvistavat entisestään keskuksen roolia Myyrmäen ja sen lähialueen tärkeimpänä päivittäisen asioinnin paikkana”, Myyrmannin keskuspäällikkö Karoliina Hurmerinta sanoo.

Postin OmaPosti-kioski avautuu helmikuun alussa
Myyrmannin päivittäisasioinnin tarjonta laajenee Postin OmaPosti-kioskin myötä helmikuussa. OmaPosti-kioski on pakettipalveluita tarjoava itsepalveluposti ja se on avoinna päivittäin klo 7–22. Kioskista voi noutaa ja lähettää paketteja sekä olla videoyhteyden kautta yhteydessä Postin asiakaspalveluun.

Ravintolamaailma täydentyy Fafa’s-ravintolalla helmikuussa
Myyrmannin ravintolamaailman valikoima laajenee helmikuussa, kun suosittu, herkullisista falafeleistaan ja pitaleivistään tunnettu Fafa’s avaa ovensa. Fafa’s täydentää Myyrmannin monipuolista ravintola- ja kahvilapalveluiden tarjontaa ja vastaa keskuksen asiakkaiden toiveeseen kasvisruokapainotteisesta ravintolasta.

Asiakkaiden toivoma UFF-myymälä avaa ovensa maaliskuussa
Myyrmannin asiakkaat ovat toivoneet keskukseen second hand -myymälää ja olemme iloisia, että voimme nyt vastata tähän toiveeseen. Myyrmanniin avattava myymälä on UFF-säätiön 21. myymälä Suomessa ja toinen myymälä Vantaalla. UFF-myymälä sijoittuu Myyrmannin katutasoon Iskoskujan puoleisen sisäänkäynnin viereen ja kattaa lähes 300 neliötä.

Tokmanni avaa myymälänsä maaliskuussa
Halpakauppaketju Tokmanni muuttaa maaliskuussa Myyrmanniin kauppakeskus Isomyyristä. Uusi yli 2500 neliömetrin myymälä sijoittuu kauppakeskuksen toiseen kerrokseen, Kulmakonditoriaa vastapäätä. Myyrmannin Tokmannilla palvellaan asiakkaita uudella Tokmanni-konseptilla, ja myymälässä on myös panostettu entistä parempaan tuotevalikoimaan.

SRV myy huippupaikalla sijaitsevan logistiikkakeskuksen Sagaxille Vantaan Ylästössä

883077363fca50a5_800x800ar

SRV ja Sagax Finland ovat tehneet sopimuksen Lumijälki 2 -hankkeen myynnistä. Logistiikkarakennuksen työt käynnistetään välittömästi ja uudet tilat käyttäjille valmistuvat Vantaan Ylästöön alkuvuodesta 2021. Hankkeen kokonaisarvo on noin 23 miljoonaa euroa. Hanke kirjataan SRV:n tilauskantaan tammikuussa.

Lumijälki 2 -hanke yhdistää varasto-, tuotanto- ja toimistotiloja saman katon alle sisältäen runsaasti pysäköintipaikkoja ja liikennöintitilaa raskaille ajoneuvoille. Pääkaupunkiseudun logistiikan ytimeen Tuupakan logistiikka-alueelle rakennettavan kohteen laajuus on noin 10 000 neliömetriä. Kiinteistö on kolmelle eri käyttäjälle suunniteltu kokonaisuus. Kiinteistön tiloista kaksi kolmasosaa on vuokrattu, ja pääkäyttäjinä tulevat toimimaan Geberit Oy ja Fazer Food Services Oy pitkillä vuokrasopimuksilla.

”Lumijälki on hieno jatkumo logistiikkahankkeiden rakentamisellemme Vantaalla. Aiemmin olemme rakentaneet HUS:lle uuden logistiikkakeskuksen Vantaankoskelle. Toteutamme myös Vantaankoskella Pressi-hanketta, joka tarjoaa toimistotilojen lisäksi pienimuotoisia logistiikkatiloja. Vastapäisellä tontilla puolestaan valmistui viime kesänä STC Pressi, jonka tiloihin tuli tukkukaupan ja huoltoalan toimijoita”, kertoo SRV:n yksikönjohtaja Saku Kosonen.

Lumijälki 2 -hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan Vantaan kaupungin Resurssiviisas Vantaa -ympäristötavoite, joka tähtää luonnonvarojen käyttämiseen harkitusti ja vastuullisesti hyvinvointia ja kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Sagax tulee lisäksi hakemaan kiinteistölle BREEAM-ympäristösertifikaatin, jonka laatukriteerit tukevat tätä tavoitetta. Ympäristösertifiointi on kehitetty viitekehykseksi ja mittaristoksi uuden sukupolven ekorakennuksille.

”Rakennettava kokonaisuus sijaitsee erittäin keskeisellä ja edelleen kehittyvällä alueella Kehä III:n ja lentokentän välittömässä läheisyydessä.  Kohteen erinomaiset vuokralaiset täydentävät jo olemassa olevaa portfoliotamme alueella erinomaisesti”, kertoo Sagaxin Suomen toimitusjohtaja Jaakko Vehanen.

Töölön jalkapallostadion on nyt Bolt Arena

17492971_630903993780894_8132428893621301307_o

Teknologiayritys Bolt.Works HJK:n pääyhteistyökumppaniksi.

Henkilöstövuokraukseen erikoistunut teknologiayritys Bolt.Works on solminut yhteistyösopimuksen HJK:n omistaman Helsinki Stadion Managementin kanssaSen myötä Töölön jalkapallostadion muuttuu Bolt Arenaksi ja HJK:n edustusjoukkueiden pelaajat saavat ainutlaatuisen työllisyystakuun.

Suomalainen henkilöstövuokraukseen erikoistunut teknologiayritys Bolt.Works on solminut kuusivuotisen yhteistyösopimuksen Töölön jalkapallostadionia hallinnoivan Helsinki Stadion Managementin (HSM) kanssa. HJK omistaa sata prosenttia HSM:sta.

Sopimuksen myötä Töölön jalkapallostadionin nimi muuttuu tänään (29.1.2020) Bolt Arenaksi. Osana mittavaa yhteistyötä Bolt.Works sitoutuu löytämään halukkaille HJK:n edustusjoukkueiden pelaajille uuden työn peliuran jälkeen.

Yhteistyön aloittamista tuki samankaltaisuus. Bolt.Worksin perustajajäsen Timo Hakkarainen kertoo, että heidän toimintaa luonnehtii sama periksiantamattomuus ja voittamisen tahto kuin kilpaurheilussa.

– Jalkapallostadionin pääsponsoriksi ryhtyminen on ollut meille iso satsaus, mutta haluamme näkyä meille tärkeiden asioiden yhteydessä. Yhteistyö Helsinki Stadion Management Oy:n ja HJK:n kanssa tuo meille huomattavaa lisänäkyvyyttä. Muun muassa massiivisen markkinoinnin ja laadukkaan tekemisen tuella uskomme nousevamme alamme suurimmaksi toimijaksi, Hakkarainen kertoo.

Bolt.Works näkyy Bolt Arenalla laajasti. Arenalla on satoja metrejä Boltin mainosalueita ja yli kaksisataa opastinta. Lisäksi edustusjoukkueen uusien pelaajan pelipaidoissa on Boltin logo.

Työllisyystakuu kilpauransa lopettaville pelaajille

Osana sopimusta Bolt.Works tarjoaa työllisyystakuun uransa lopettaneille HJK:n edustusjoukkueiden nais- ja miespelaajille. 

– Kilpaurheilijoiden sijoittuminen työmarkkinoille peliuran jälkeen on kansainvälinen haaste. Olen erittäin iloinen, että Klubi voi mahdollisesti ensimmäisenä jalkapalloseurana maailmassa tarjota työllisyystakuun uuden uran haluaville entisille ammattipelaajille. He ovat panneet itsensä peliin HJK:n puolesta. Meidän vastuu ja ilo on nyt auttaa heidät uuteen alkuun, HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti kertoo.

Bolt.Worksissa jo työskentelee entinen HJK:n edustusjoukkueen pelaaja Mika Helin. Kokemukset ovat olleet puolin ja toisin myönteisiä.

– Kilpaurheilutausta on etu työelämässä. Se tuo tekemiseen poikkeuksellista tavoitteellisuutta ja kykyä kantaa vastuuta, Hakkarainen kertoo.

Edustusjoukkueiden pelaajille myönnettävän työllisyystakuun ohella Bolt.Works alkaa järjestää rekrytointitapahtumia, joissa HJK:n aikuisuuden kynnyksellä olevat junioripelaajat, pelaajien vanhemmat sekä HJK:n kannattajat voivat löytää itselleen uuden uran. Ensimmäinen rekrytointitapahtuma järjestetään helmikuun 12. päivä.

– Toivon, että saamme rekrytointitapahtumaan mukaan niin nuoria kesätyön etsijöitä kuin muitakin työnhaussa tukea tarvitsevia. Tarkoituksemme on löytää rekrytointitapahtumassa kaikille halukkaille työpaikka, Hakkarainen kommentoi.

– Urheiluseuran pitää kantaa huolta omasta yhteisöstään. Näillä teoilla haluamme vahvistaa Klubiperhettä entisestään, Riihilahti sanoo.

Vuokratyövoimaa teollisuuteen, rakennuksille, logistiikkaan ja kiinteistöhuoltoon välittävä Bolt.Works on kasvanut omalla toimialallaan erinomaisesti viime vuodet. Se on onnistuneesti tuonut teknologian ja koneoppimisen rekrytointinsa tueksi. Yrityksen liikevaihto kasvoi viisikymmentä prosenttia vuonna 2018 nousten 14 miljoonaan euroon ja yli sata prosenttia vuonna 2019 nousten noin 31 miljoonaan euroon. Boltin yhteisö kattaa yli 3 700 asiakasyritystä ja 30 000 rekisteröitynyttä tekijää.

Apulaisoikeusasiamies tutkii Senaatti-kiinteistöjen aseman valtion monopolivuokranantajana

Äänekosken-poliisiasema-havainnekuva-1600x900

Senaatti-kiinteistöt käynnistää uuden poliisiaseman rakentamisen Keski-Suomessa, Äänekoskella. Uusi poliisiasema otetaan käyttöön arviolta vuoden 2020 loppupuolella.

Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen selvittää valtion vuokrajärjestelmän oikeudellista perustaa ja Senaatti-kiinteistöjen oikeudellista asemaa monopoliasemassa toimivana valtion virastojen vuokranantajana.

Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos eli osa valtiota. Valtion liikelaitoslain mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on huolehtia valtion kiinteistövarallisuudesta.

Valtiovarainministeriölle lähettämässään lausunto- ja selvityspyynnössä Pölönen kehottaa ministeriötä ottamaan kantaa siihen, onko 1.1.2016 käyttöön otettu valtion uusi vuokrajärjestelmä voitu luoda valtioneuvoston asetuksella, vai olisiko asiasta pitänyt säätää lailla.

Pölönen tiedustelee ministeriöltä mm. siitä, kuka (Puolustusvoimat, valtiovarainministeriö vai Senaatti-kiinteistöt) räjähdyksen sattuessa vastaa siitä, jos puolustusvoimien räjähdevarastoja ei ole saatettu kaikilta osin määräysten edellyttämään kuntoon, vaikka apulaisoikeusasiamiehet ovat jo vuosina 2008 ja 2016 antamissaan ratkaisuissa kiinnittäneet asiaan huomiota. Vastaavia vastuunjakoa koskevia kysymyksiä liittyy myös vapautensa menettäneiden henkilöiden säilytystilojen ja valtion virastojen kuntoon ja terveellisyyteen.

Oikeusasiamiehen kanslian suorittamilla tarkastuksilla ja kantelujen käsittelyssä tulee toistuvasti esiin Senaatti-kiinteistöjen asema ja se, että virastojen vuokraamien tilojen puutteiden korjaaminen ei ole mahdollista ilman Senaatti-kiinteistöjen myötävaikutusta.

Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen valtiovarainministeriölle lähettämä pyyntö 6870/2019 on julkaistu kokonaisuudessaan osoitteessa www.oikeusasiamies.fi.

Iso Omena sai huippupisteet Breeam In use – ympäristösertifioinnissa

a04bd004ea12b1b3_800x800ar

Kauppakeskus Isolle Omenalle on myönnetty uusi Breeam In Use -ympäristösertifikaatti. Iso Omena on sertifioitu ensimmäisen kerran Breeam In-use:in mukaan tammikuussa 2016. Sertifiointiprosessissa arvioidaan vastuullisuuden näkökulmasta erikseen kahta kokonaisuutta: itse kiinteistöä (Asset) ja sen ylläpitoa sekä tähän liittyviä käytäntöjä (Building Management).

Sertifikaatti ottaa kantaa muun muassa kierrätykseen, veden- ja energiankulutukseen, rakennusmateriaaleihin, kohteen liikenneyhteyksiin, maankäyttöön sekä näiden johtamiseen liittyviin käytänteisiin ja prosesseihin.

Iso Omena arvioitiin molemmilla osa-alueilla erinomaiseksi (excellent). Kiinteistön ylläpidon ja hoidon osalta Iso Omena saavutti korkeimmat pisteet, jotka suomalaiselle kiinteistölle on Breeam In Use -sertifioinnissa koskaan myönnetty. Myös itse kiinteistön osalta Iso Omena arvioitiin yhdeksi Suomen parhaista Breeam In Use -sertifioiduksi kohteeksi.

”Ympäristösertifikaatti on meille itsellemme tärkeä sisäinen työkalu, jonka suositusten avulla pystymme kehittämään kohteitamme ja omia kiinteistöjen ylläpidon prosessejamme. Sen avulla voimme verrata itseämme parhaisiin kohteisiin maailmalla”, Cityconin liiketoiminnan kehittämisestä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Sanna Yliniemi kertoo.

Erityisen hyvällä mallilla Isossa Omenassa ovat jätteiden kierrätykseen, rakennusmateriaalien ympäristöystävällisyyteen ja maankäyttöön sekä ekologisuuteen liittyvät asiat. Yksi konkreettinen osoitus ekologisuudesta ovat kauppakeskuksen katolle sijoitetut mehiläispesät, joiden asukkaat tuovat lähiympäristöön pölyttäjiä, mikä on tärkeää kaupunkiluonnon monimuotoisuuden näkökulmasta.

Cityconin koko kiinteistökannasta on arvolla mitattuna Breeam In-Use -serfifioituja kohteita nyt 83 prosenttia. Yksi Cityconin vastuullisuusstrategian tavoite on sertifioida kaikki kohteet vuoden 2020 loppuun mennessä.

”Breeam In Use -serfitikaattien avulla voimme kertoa ulkoisille sidosryhmillemme kiinteistöjemme ympäristöystävällisyyden tasosta. Kiinteistöjen vastuullisuus on yhä tärkeämpää vuokralaisille, rahoittajille, sijoittajille ja myös kuluttajille. Sertifiointi on puolueeton arviointi, joka tuo läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta vastuullisuuteen liittyvälle työllemme”, Sanna Yliniemi toteaa.

Kyselytutkimus: kestävä kehitys tärkeää nuorille asuinpaikan valinnassa

future-cities-tutkimusraportti-page-001

Globaalit megatrendit kuten kaupungistuminen, digitalisaatio ja ilmastonmuutos vaikuttavat siihen, millaista elämä on tulevaisuudessa. AFRY selvitti syyskuussa kyselytutkimuksella, miltä tämän päivän nuoret toivovat tulevaisuuden kaupunkien näyttävän. Tutkimuksen mukaan noin 60 % nuorista pitää kestävää kehitystä tärkeänä asuinpaikkapäätöstä tehtäessä.

Jotta kaupungeista voidaan rakentaa sellaisia, missä tämän päivän nuoret haluavat asua, on ensin tiedettävä, mitä he haluavat. Siksi AFRY teetti kyselytutkimuksen, jolla selvitettiin 18 – 35 -vuotiaiden nuorten ajatuksia tulevaisuuden kaupungeista kuudessa Euroopan maassa: Ruotsissa, Norjassa, Suomessa, Tanskassa, Itävallassa ja Sveitsissä.

Tutkimuksen mukaan kestävä kehitys sekä sosiaalisesta, taloudellisesta että ekologisesta näkökulmasta on nuorille tärkeää, ja noin 60 prosenttia kaikista vastaajista kertoo, että sillä on merkitystä, kun he valitsevat asuinkaupunkiaan.

“Nuoret selvästi välittävät kestävästä kehityksestä sen kaikissa muodoissa, mikä meidän on ratkaisevan tärkeää ottaa huomioon, kun suunnittelemme tulevaisuuden kaupunkeja”, sanoo maankäytön suunnittelusta vastaava johtaja Arto Ruotsalainen AFRYltä.

Kun nuoret valitsevat asuinkaupunkiaan, työmahdollisuudet ja sosiaaliset suhteet ovat tärkeimpiä valintakriteereitä. Seuraavaksi tärkeimpänä nuoret pitävät luontoyhteyksiä. Noin joka neljäs vastaaja kuitenkin sanoo, että heidän kotikaupungissaan ei ole tarpeeksi viheralueita. Suomalaisista vastaajista näin kokee noin viidennes.

“Kaupunkiluonnon merkitys korostuu kaupunkien kasvaessa ja tiivistyessä. Viheralueet eivät ole tärkeitä vain virkistysmahdollisuuksien vuoksi, vaan niillä on muitakin tarkoituksia, kuten luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen”, Arto Ruotsalainen sanoo.

Kestävyys on kohtuuhintaista asumista, uusiutuvaa energiaa ja viheralueita

Nuorilta kysyttiin myös, mitä asioita he yhdistävät kestävää kehitystä vaalivaan kaupunkiin. Suomalaisille vastaajille kaupunkien kestävä kehitys liittyy ennen kaikkea asumiseen, energialähteisiin ja viheralueisiin. Vastausten kärkeen nousivat kohtuuhintainen ja saatavilla oleva asuminen, uusiutuvalla energialla toimivat lämmitys- ja ilmastointijärjestelmät, tehokas kierrätys, viheralueet ja julkinen liikenne.

“Nämä ovat kaikki asukkaan sujuvaan arkeen vaikuttavia tekijöitä ja peruselementtejä kestävässä kaupunkisuunnittelussa”, Arto Ruotsalainen sanoo.

Poikkitieteellistä kaupunkisuunnittelua segregaation ehkäisemiseksi

Tutkimuksen mukaan nuoret näkevät sosiaalisen segregaation ja kaupunginosien eriytymisen tulevaisuuden kaupunkien haasteena. Segregaation ehkäisy onkin noussut keskusteluun myös Suomen suurimmissa kaupungeissa viime vuosina.

“Segregaation ehkäisyyn pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota, ja kaupunkisuunnittelun on oltava entistä poikkitieteellisempää, jotta sosiaaliset kysymykset saadaan siihen vahvemmin mukaan. Keskittymällä ihmisiin ja pitämällä heidän tarpeitaan ja hyvinvointiaan yhtenä kestävien kaupunkien kehittämisen lähtökohtana tuotamme houkuttelevia, kestäviä ja älykkäitä kaupunkiympäristöjä tuleville sukupolville. Monipuolinen osaamisemme muun muassa energia- ja vesihuollossa, ympäristökysymyksissä ja digitaalisissa ratkaisuissa auttaa luomaan kaupunkisuunnitteluun eri aloja yhdistäviä ratkaisuja, jotka muodostavat tulevaisuuden kaupunkikehityksen avaimet”, Arto Ruotsalainen sanoo.

Tutkimuksen toteutti tutkimusyritys YouGov 10.-29. syyskuuta 2019. Yhteensä vastaajia oli 5 624, noin 1 000 jokaisesta maasta.

AFRYn uunituore julkaisu “Predicting the Unpredictable – A Nordic Approach to Shaping Future Cities” nostaa keskusteluun pohjoismaisia näkökulmia tulevaisuuden älykkäiden, kestävien ja vetovoimaisten kaupunkien suunnittelusta.

Pariisi kiinteistösijoittajien suosikki Euroopassa, kiinnostus Helsinkiä kohtaan laski

pexels-photo-587845

Kiinteistöalan asiantuntijoiden suosikkikohteita vuodelle 2020 Euroopassa ovat Pariisi, Berliini ja Frankfurt. Helsinki putosi edellisvuoden sijalta 8 sijalle 21. 

Urban Land Instituten (ULI) ja PwC:n tuoreen Emerging Trends in Real Estate Europe 2020 -raportin mukaan kiinteistöalan ammattilaiset uskovat edelleen kiinteistöalaan houkuttelevana ja kysyttynä sijoituskohteena poliittisista ja taloudellisista vastatuulista huolimatta. Korkojen pysyessä alhaisina pidempään kiinteistöala on pysynyt laajalti houkuttelevana sijoittajille erityisesti muihin omaisuuslajeihin verrattuna.

Emerging Trends in Real Estate Europe 2020 -raportti perustuu yli 900 eurooppalaisen kiinteistöalan sijoittajan, kehittäjän, rahoittajan ja neuvonantajan näkemyksiin. Muiden kysymysten ohella sijoittajia pyydettiin listaamaan vuoden 2020 kiinnostavimmat kaupungit Euroopassa.

Kaupunkien listasijoitukset kuvastavat sekä varovaisuutta että markkinoita ajavia mahdollisuuksia; keskiössä ovat kaupungit, joiden uskotaan tarjoavan maksukykyä ja vakautta. Pariisi on listan kärjessä sijoittajien odottaessa brexitin heijastusvaikutuksia, vuoden 2024 olympialaisia ja erityisesti Grand Paris -projektia.

Kaikki tutkimuksessa mukana olleet saksalaiskaupungit – Berliini, Frankfurt, München ja Hampuri – sijoittuvat kymmenen kärkeen. Näitä markkinoita pidetään keskeisiltä osiltaan ”hyvin terveinä” Saksan talouteen liittyvistä huolenaiheista huolimatta. Vastaavalla tavalla hyvä kysynnän ja tarjonnan välinen dynamiikka hyödyttää muita kymmenen kärkilistalla olevia kaupunkeja, kuten Amsterdamia ja Madridia.

Helsinki sijoittui kiinteistösijoituksen ammattilaisten listalla sijalle 21 (viime vuonna 8.). Tukholman sijoitus on 18 (19.), Kööpenhaminan 19 (13.). ja Oslon 29 (15.).

“Mielestäni tulos heijastelee myös pidentynyttä ja edelleen jatkuvaa syklin vaihetta, jossa monet sijoittajat etsivät vaihtoehtoisia sijoituksia ja pääomia on edelleen valtavasti ilman sijoituskohdetta. Tämä on saanut varmasti monet sijoittajat kääntämään katseensa Euroopan laita-alueilta jälleen isompiin metropoleihin, vaikkakin tuottotasot ovat hyvin matalat”, kommentoi PwC:n partneri Antti Palkén.

Helsingin sijoituksen roima lasku perustuu osin siihen, että tämänvuotiseen Emerging Trends in Real Estate Europe -raporttiin sisältyvää kaupunkilistausta on muokattu kuvastamaan kaupungin markkinoiden mittakaavaa ja maksukykyä. Näitä edustaa niiden kyselyyn vastanneiden lukumäärä, jotka voisivat potentiaalisesti toimia ko. kaupungissa. Laskun koki myös viime vuonna ykkösenä ollut Lissabon, joka nyt rankattiin sijalle 10.

“Helsinki nähdään sijoituksen laskemisesta huolimatta yhä potentiaalisena kohteena, jossa vuokrien ja pääoma-arvon odotetaan nousevan. Monien Euroopan pääkaupunkien joukossa Helsinki ei ole kalleimmasta päästä”, Palkén jatkaa.

Yli kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista – suurempi osuus kuin viime vuonna – sanoi kasvavien rakennuskustannusten vaikuttavan eniten heidän liiketoimintaansa vuonna 2020. Edullisen asumisen puute on sekä uhka että mahdollisuus; 61 prosenttia vastaajista sanoi uskovansa, että ongelma pahenee seuraavan viiden vuoden aikana.

“Kansainvälisten sijoittajien kiinnostuksen Suomen asuinkiinteistöjä kohtaan nähdään lisääntyneen. Esimerkiksi palveluasuminen on nousussa. Vuokrakohteisiin sijoittavat seuraavat riskimielessä tällä hetkellä hallitustamme, jonka poliittisella agendalla asumisen kustannusten suitsiminen on korkealla”, Palkén toteaa.

Vastuullisuus sijoittajien agendalla

Yli kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista ilmaisi huolensa ympäristökysymysten vaikutuksista liiketoimintaansa. Sijoitusjohtajat vastasivat institutionaalisten sijoittajien paineisiin lisätä ESG-aloitteita (Environmental, Social and Governance), kun taas toisilla olivat haasteina lisääntyvän sääntelyn aiheuttamat päästövähennystavoitteet. Päästövähennystavoitteiden päämääränä on kehityksen ja sijoitusten turvaaminen tulevaisuudessa niiden täyttäessä Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteet.

Myös tietoisuus erityisesti ilmastoriskeistä oli kasvanut. Lähes puolet vastaajista sanoi, että ilmastonmuutoksen riski on kasvanut heidän portfoliossaan, ja 73 prosenttia arveli riskin kasvavan seuraavien viiden vuoden aikana.

Sekä viranomaisilla että kiinteistösijoittajilla on tavoitteena luoda kaupungeista vastuullisia ja houkuttelevia. Kiinteistösijoittajille tämä tarkoittaa sekä sosiaalisten että ympäristöllisten vaikutusten huomioimista portfolioissaan.

“Konkreettisena esimerkkinä voidaan mainita kiinteistöjen sijainti: julkisten kulkuyhteyksien on oltava toimivat. Ympäristöystävällisesti rakennettu ja toimiva kiinteistö ei houkuttele, jos sinne pääsee ainoastaan autolla”, Palkén sanoo.

Kiinteistösijoittajien top 10 Euroopassa vuonna 2020

1. Pariisi
2. Berliini
3. Frankfurt
4. Lontoo
5. Madrid
6. Amsterdam
7. München
8. Hampuri
9. Barcelona
10. Lissabon
……………
21. Helsinki